The Epistle to Titus is one of the three pastoral epistles in the New Testament, historically attributed to Paul the Apostle. It is addressed to Saint Titus and describes the requirements and duties of presbyters/bishops.

1. Titus
LUKU 1
1 Paavali, Jumalan palvelija ja Jeesuksen Kristuksen apostoli,
Jumalan valittujen uskon ja jumalisuuden jälkeisen totuuden
tunnustamisen mukaan.
2 Iankaikkisen elämän toivossa, jonka Jumala, joka ei voi
valehdella, lupasi ennen maailman alkua;
3 Mutta on aikanaan ilmaissut sanansa saarnaamalla, joka on
uskottu minulle Jumalan, meidän Vapahtajamme, käskyn
mukaan;
4 Tiitukselle, omalle pojalleni yhteisen uskon mukaan: armo,
laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta
Kristukselta, meidän Vapahtajamme.
5 Sentähden minä jätin sinut Kreetalle, jotta sinä järjestäisit
puutteet ja asetat vanhimmat jokaiseen kaupunkiin, niin kuin
minä olin sinulle määrännyt:
6 Jos joku on nuhteeton, yhden vaimon mies, jolla on
uskollisia lapsia, joita ei syytetä mellakoinnista tai
kurittomasta.
7 Sillä piispan tulee olla nuhteeton, niinkuin Jumalan
taloudenhoitaja; ei itsepäinen, ei pian vihainen, ei anna viiniä,
ei hyökkääjää, ei antanut saastaista voittoa;
8 Mutta vieraanvaraisuutta rakastava, hyviä miehiä rakastava,
raitis, vanhurskas, pyhä, maltillinen;
9 Pitäkää lujasti kiinni uskollisesta sanasta, niinkuin hänelle
on opetettu, että hän voisi terveellä opilla sekä kehottaa että
vakuuttamaan vastustajat.
10 Sillä on monia kurittomia ja turhia puhujia ja eksyttäjiä,
varsinkin ympärileikattuja:
11 Joiden suun pitää tukkiman, jotka horjuttavat kokonaisia
taloja ja opettavat asioita, joita ei saa saastaisen voiton tähden.
12 Yksi heistä, jopa oma profeetta, sanoi: "Kreetat ovat aina
valehtelijoita, pahoja petoja, hitaita vatsoja."
13 Tämä todistaja on totta. Sen tähden nuhtele heitä ankarasti,
että he olisivat terveet uskossa;
14 Ei ota huomioon juutalaisia taruja ja ihmisten käskyjä,
jotka kääntyvät pois totuudesta.
15 Puhtaille on kaikki puhdasta, mutta saastaisille ja
epäuskoisille ei mikään ole puhdasta; mutta jopa heidän
mielensä ja omatuntonsa on saastunut.
16 He tunnustavat tuntevansa Jumalan; mutta teoissa he
kieltävät hänet, koska he ovat kauhistuttavia ja
tottelemattomia ja kaikkeen hyvään tekoon kelvottomia.
KAPPALE 2
1 Mutta sinä puhu sitä, mikä tulee terveeksi oppiksi:
2 Että vanhat miehet olisivat raittiit, vakavat, maltilliset,
terveet uskossa, rakkaudessa ja kärsivällisyydessä.
3 Samoin iäkkäät naiset, että he käyttäytyisivät niinkuin
pyhittäin ovat, eivät vääriä syyttäjiä, ei paljoa viiniä antaneet,
hyvien asioiden opettajia.
4 jotta he opettaisivat nuoria naisia olemaan raittiita,
rakastamaan miestään, rakastamaan lapsiaan,
5 Olla ymmärtäväisiä, siveitä, kodin pitäjiä, hyviä, kuuliaisia
miehelleen, ettei Jumalan sanaa pilkattaisi.
6 Samoin nuoret miehet kehottavat olemaan raittiit.
7 Kaikessa osoitat itseäsi hyvien tekojen mallina: opetuksessa
osoitat turmeltumattomuutta, vakavuutta, vilpittömyyttä,
8 Terve puhe, jota ei voi tuomita; että se, joka on
päinvastainen, joutuisi häpeään, sillä hänellä ei ole mitään
pahaa sanottavaa sinusta.
9 Kehota palvelijoita olemaan kuuliaisia omille herroilleen ja
miellyttämään heitä kaikessa. ei vastaa enää;
10 Älä ryöstele, vaan osoita kaikkea hyvää; että he voivat
kaunistaa Jumalan, meidän Vapahtajamme, oppia kaikessa.
11 Sillä Jumalan armo, joka tuo pelastuksen, on ilmestynyt
kaikille ihmisille,
12 Opettaen meitä, että me, kieltäen jumalattomuuden ja
maailmalliset himot, eläisimme raittiisti, vanhurskaasti ja
jumalisesti tässä nykyisessä maailmassa.
13 Odotan sitä siunattua toivoa ja suuren Jumalan ja meidän
Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä.
14 Joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät
kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen itselleen omituisen
kansan, joka on innokas hyviin tekoihin.
15 Puhu näitä ja kehoita ja nuhtele kaikella vallalla. Älköön
kukaan halveksiko sinua.
LUKU 3
1 Muistakaa olla alamaisia ruhtinaskunnille ja valtuuksille,
totella tuomareita, olla valmiita kaikkeen hyvään työhön,
2 Älä puhu pahaa kenestäkään, ei ole tappelijoita, vaan
lempeä, osoittaen kaikkea sävyisyyttä kaikkia kohtaan.
3 Sillä me itsekin olimme joskus tyhmiä, tottelemattomia,
eksytettyjä, palvelimme erilaisia himoja ja mielihyviä, elimme
pahuudessa ja kateudessa, vihasimme ja vihasimme toisiamme.
4 Mutta sen jälkeen ilmestyi Jumalan, meidän Vapahtajamme,
hyvyys ja rakkaus ihmistä kohtaan,
5 Ei vanhurskauden teoilla, joita me olemme tehneet, vaan
laupeutensa mukaan hän pelasti meidät uudestisyntymisen
pesulla ja Pyhän Hengen uudistamisella.
6 Hän on vuodattanut meidän päällemme yltäkylläisesti
meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta;
7 Että olemme vanhurskautetut hänen armostaan, niin että me
tulisimme perillisiksi iankaikkisen elämän toivon mukaan.
8 Tämä on uskollinen sana, ja minä tahdon, että sinä aina
vahvistat, että ne, jotka uskovat Jumalaan, huolehtisivat
hyvistä teoista. Nämä asiat ovat hyviä ja hyödyllisiä ihmisille.
9 Mutta vältä tyhmiä kysymyksiä ja sukuluetteloita ja kiistoja
ja kiistelyä lain puolesta; sillä ne ovat turhia ja turhia.
10 Mies, joka on harhaoppinen ensimmäisen ja toisen
kehotuksen jälkeen, hylkää;
11 Tietäen, että sellainen, joka on, on turmeltunut ja tekee
syntiä, koska hän on itsensä tuomittuna.
12 Kun minä lähetän sinun tykös Artemaan eli Tykikoksen,
ole ahkera ja tule minun tyköni Nikopoliin; sillä minä olen
päättänyt talvehtia siellä.
13 Tuo lainopettaja Zenas ja Apollos ahkerasti heidän
matkalleen, jotta heillä ei olisi mitään puutetta.
14 Ja meidänkin oppikoot tekemään hyviä tekoja tarpeellisiin
tarkoituksiin, etteivät ne jää hedelmättömiksi.
15 Kaikki, jotka ovat kanssani, tervehtivät sinua. Tervehdi
niitä, jotka rakastavat meitä uskossa. Armo olkoon teidän
kaikkien kanssa. Aamen. (Se kirjoitettiin Titukselle, joka
asetettiin kreetalaisten kirkon ensimmäiseksi piispaksi,
Nikopoliksesta Makedoniasta.)