2. Seurannan tavoitteet
• Luotettavia tietoja tärkeistä ilmiöistä
• terveydestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista, palvelujen tarpeesta ja sen
tyydyttymisestä sekä näihin vaikuttavista yksilö- ja ympäristötekijöistä
• niiden yleisyydestä ja muutoksista
• eri väestöryhmissä (ikä, sp, alue, sos. asema, perheasema ym.)
• Päätöksenteon perustaksi
• mihin voimavaroja on suunnattava (priorisointi)
• mitä voimavaroilla saadaan aikaan (arviointi)
• Tulkittuina / tulkintaohjeilla varustettuna
• Maailman muuttuessa muuttuvat myös
• seurattavat ilmiöt ; niiden pätevä mittaaminen; relevantit väestöryhmitykset; tulosten
tulkinta → ”rutiinitilastointi” uhkaa jäädä ajastaan jälkeen
25.1.2022 2
3. Seurannan edellytykset ja kytkennät
• Tietovarannot ja niiden kehittäminen
• Kysely- ja haastattelututkimukset
• Terveystarkastustutkimukset
• Rekisterit
• Uudet tietolähteet
• Seuranta/ Tilastointi
• Tutkimus
• Terveyden edistämisen (ml. politiikoiden ja palvelujärjestelmän
toimet)
25.1.2022 3
5. Terveys- ja hyvinvointiseurannan tietopohja - tavoitetila
25.1.2022 5
Integroidaan tiedonkeruut suuremmiksi kokonaisuuksiksi
z
LUONNOS - TARKENTUU
6. • TEAviisari: kunnan eri toimialojen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä
• Terve Suomi - Kansallinen tutkimus terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (ml Juomatapatutkimus; FinRavinto)
• Ulkomaista syntyperää olevien tiedonkeruut
• Kouluterveyskysely
• FinLapset – Lasten, nuorten ja perheiden terveys ja hyvinvointi
• Lasten ja nuorten ravitsemusseuranta
• ESPAD - Eurooppalainen koululaistutkimus nuorten päihteiden käytöstä
• Päihdetapauslaskenta
• Huumekysely
• Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen seuranta
• Terveysasemien vastaanottojen, suun th ja neuvopalveluiden toimintatietojen ja asiakaspalautekysely kunnista
• RAI-järjestelmä vanhus- tai vammaispalvelun asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja
palvelusuunnitelman laatimiseen.
• Vanhuspalvelujen seuranta
25.1.2022 6
Integraatiosta huolimatta
7. TERVE SUOMI (aiemmin FinSote/FinTerveys)
• Kansallinen tutkimus terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista
• Luotettava, kustannustehokas tietopohja terveyden, hyvinvoinnin ja
palveluiden arvioimiseksi ja ennakoimiseksi
Terve Suomi 7
8. • Luotettavat, ajankohtaiset tiedot väestön terveydestä,
hyvinvoinnista ja palveluista sekä em. asioissa tapahtuneista
muutoksista ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä
(THL:n lakisääteinen tehtävä)
• Pääpaino tiedoissa, joita ei muista tietolähteistä saada
• V.2022-2023 korostuu koronaepidemian pitkäaikaisten
vaikutusten arviointi ja tulevien hyvinvointialueiden
tilannekuvan muodostaminen
• Mahdollistaa myös monitieteelliseen huippututkimuksen sekä
kansallisesti että kansainvälisesti
Esimerkkinä lihavuuden yleisyys
eritietolähteidenmukaan
27 %
TERVEYSTARKASTUS-
TUTKIMUS
KYSELYTUTKIMUS
21 %
REKISTERIT
3 %
KYSELY
Noin 61 000 satunnaisesti valittua 20v.
täyttänyttä henkilöä pyydetään
täyttämään kysely, jolla kartoitetaan
mm. terveyttä ja hyvinvointia sekä
kokemuksia palveluista ja niiden
saatavuudesta
TERVEYSTARKASTUS
Noin 10 000 henkilön alaotos
kutsutaan laajaan terveystarkastukseen,
johon kuuluu mm. verinäytteen otto,
mittauksia, haastattelu ja kyselyjä sekä
osalle tutkittavista tehtäviä syventäviä
tutkimuksia (esim. alkoholinkäyttöön ja
mielenterveyteen liittyen)
TERVE SUOMI –tutkimus: Luotettavat ja kattavat tiedot terveyden ja hyvinvoinnin
nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä
9. TERVE SUOMI -tutkimus: toteutus vuosien 2021–2024 aikana
9
2021 2022 2023 2024
SUUNNITTELU
VALMISTELU
TERVEYSTARKASTUS-PILOTTI
KYSELYOSUUS KÄYNNISTYY
TERVEYSTARK.OSUUS
KÄYNNISTYY
PERUSRAPORTOINTI
JATKO-
RAPORTOINTI
Terve Suomi - tutkimus
Kokonaiskustannukset 2,6-5,0 milj. euroa
tietosisällön laajuudesta riippuen
Syventävien tiedonkeruiden toteutus riippuu
ulkopuolisesta rahoituksesta mm.
• Juomatapatutkimus
• Mielenterveys
• Suun terveys
• Kotiterveystarkastus
(ikääntyneiden ja toimintakykyrajoitteisten tavoittaminen)
Kustannukset jakautuvat vuosille 2022–2024
AIKATAULU KUSTANNUKSET
11. Terveys- ja hyvinvointiseurannan tietopohjan kehittämisen neuvottelukunta
• Tukea seurannan tietopohjan kehittämistä siten, että se parhaiten palvelee
terveys- ja yhteiskuntapolitiikan sekä etuus- ja palvelujärjestelmän suunnittelua,
arviointia ja kehittämistä
• Edesauttaa seurantaan liittyvää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja
aineistojen käyttöä
• Lisätä tietoisuutta terveys- ja hyvinvointiseurannan mahdollisuuksista
hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä ja palvelujärjestelmän
kehittämisessä
• Tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan kestävän rahoituspohjan muodostamista
11
12. Tulevaisuuden näkymiä
• Rahoituksen haasteet (erityisesti laajat terveystarkastustutkimukset)
• Otospohjaisten tutkimusten kasvava kato
• Hallinnollisten rekisterien (VRK, TK, Kela, …) tietojen lisääntyvä ja sujuvoituva
kytkeminen väestötutkimusten otoksiin
• Uudet tietolähteet
• Paneelitutkimusten tarve?
• Pienalueiden ja erityisryhmien tietotarve
• Raportoinnin kehittäminen
12