Suomessa, myös Wiitaunionin alueella, on viime vuosina pyritty parantamaan nuorten palveluja, jotta mahdollisimman harva syrjäytyisi. Naiset taas ovat luontaisesti aktiivisempia hakemaan keinoja, joilla parantaa omaa hyvinvointia. Työikäinen miesväestö on sen sijaan suuri palvelujen ulkopuolelle jäävä ryhmä. Pääteltiin, että miehiltä ehkä kannattaisi itseltään kysyä, mitä pitävät tärkeänä hyvinvoinnin kannalta.

1. Mikko Lehtovirta
Hyvinvointikysely ja tulosten pohjalta kumpuavia jatkotoimia
Hyvän tuulen messut 26.9.2014
OLE OMAN ELÄMÄSI HERRA!

2.  Nimetön kysely Viitasaari-Pihtipudas 20.8. – 10.9.2014
KYSYMYKSET:
 Mietipä hetki, mikä on tärkeintä juuri sinun oman
hyvinvointisi kannalta?
 Mikä on hyvin?
 Mikä voisi olla paremmin?
 Nimeä sitten 5 oleellista asiaa, joiden arvioit vaikuttavan
siihen, että voisit hyvin tulevina vuosina (1 – 5 – 10
vuoden kuluessa)

3. 43 64
41
39
36
35
25
21
20
20
16
13
12
11
10
9
44
332
22
0 17.5 35 52.5 70
Terveys
Tyo
Harrastukset
Liikunta
Ystavat
Asuminen
Goodlife
Kondis
Sekalaista
Itsenaisyys
Kulttuuri
Viihde

4. Kaikki Alle 22v Yli 22v
Terveys Ihmissuhteet Terveys
Ihmissuhteet Perhe Harrastukset
Työ Työ Työ
Perhe Terveys Ihmissuhteet
Harrastukset Ystävät Raha

5. N Ikäryhmä 1. toive
Alle 22 v 30 126 Perhe / ihmissuhteet
22-30 v 6 28 Perhe / ihmissuhteet
31-40 v 6 30 Perhe / Työ
41-49 v 9 34 Terveys
50-59 v 25 110 Terveys
60-69 v 13 56 Terveys
70-79 v 7 29 Terveys
Yli 80 v 5 17 Terveys

6. Ikäryhmä N Kaikki
toiveet
Kerrat kun otsikon
toive mainittu (%
kaikista toiveista)
Esimerkki
Alle 22 v 30 126 47 (37%) Seurustelukumppani,
tyttöystävä
22-30 v 6 28 11 (39%) Perhe, yhteinen aika ystävien
kanssa
31-40 v 6 30 7 (23%) Perhe, aikaa olla lasten kanssa
41-49 v 9 34 13 (41%) Perhe, lasten asiat hyvin
50-59 v 25 110 26 (24 %) Perhe, avioelämä kunnossa,
hyvä parisuhde, puolison
terveys
60-69 v 13 56 12 (21 %) Lasten ja lastenlasten
pärjääminen, ystävät ja perhe,
onnellinen parisuhde
70-79 v 7 29 3 (10 %) Läheiset ihmissuhteet
kunnossa
Yli 80 v 5 17 3 (18%) Sopu kotona
Lähes 40% <
50-vuotiaitten
miesten
toiveista liittyy
perheeseen ja
ihmissuhteisiin

8. Ikäryhmä N Kaikki toiveet Kerrat kun otsikon
toive mainittu (%
kaikista toiveista)
Alle 22 v 30 126 12 (10%)
22-30 v 6 28 2 (7%)
31-40 v 6 30 4 (13%)
41-49 v 9 34 9 (26%)
50-59 v 25 110 16 (23%)
60-69 v 13 56 11 (20%)
70-79 v 7 29 6 (21%)
Yli 80 v 5 17 4 (24%)
Yli 40 vuotiailla terveys alkaa
korostumaan
84% (52/62) kaikista yli 40–
vuotiaista esitti terveyteen
liittyvän toiveen

10.  Nuoret toivovat, että löytävät kumppanin, saavat koulutuksen/työn
 Alle 50-vuotiaitten työhön liittyvät toiveet koskevat työn mielekkyyttä ja
jaksamista
 Alle 50-vuotiailla on vanhempia ryhmiä enemmän toiveita liittyen
perheeseen, ystäviin, sosiaalisiin suhteisiin (joko etsitään vielä suhdetta tai
toivotaan hyvää elämää perheen kanssa)
 Yli 40 -vuotiaat toivovat pysyvänsä terveinä
 Kolmannes kaikissa ikäryhmissä esittää toiveita harrastuksensa suhteen
(enemmän aikaa, mahdollisuutta jatkaa, mielekkäitä harrastuksia tms)

11.  Ravinnon suhteen oli toiveita, että hyvää, terveellistä ruokaa olisi
saatavilla, ja erityisesti vanhempana, että on varaa siihen.
 Raha ei ollut tärkeällä sijalla toivelistalla, ainoastaan eläkeiän lähellä
olevat olivat huolissaan sen riittävyydestä
 Yhteiskunnalle esitettiin toiveita maailmanrauhan jatkumisesta,
huolestutti yllättävän montaa.
 Paikallisella tasolla toivottiin palvelujen jatkuvan, liikuntahalleja ja
muuta mielekästä tekemistä miehille.

12.  Suomessa, myös Wiitaunionin alueella, on viime
vuosina pyritty parantamaan nuorten palveluja, jotta
mahdollisimman harva syrjäytyisi.
 Naiset luontaisesti aktiivisempia hakemaan keinoja,
joilla parantaa omaa hyvinvointia.
 Työikäinen miesväestö sen sijaan suuri palvelujen
ulkopuolelle jäävä ryhmä.
 Pääteltiin, että miehiltä ehkä kannattaisi itseltään
kysyä, mitä pitävät tärkeänä hyvinvoinnin kannalta.

13.  Miehet pitivät ensiarvoisina ihmissuhteita ja
terveyttä.
 Hyvinvoinnin kannalta merkittäviksi koetut
asiat olivat “tavallisia ja maanläheisiä”.
 Joissakin vastauksissa tuotiin esiin
mielekkään tekemisen tarve niin työssä kuin
vapaa-ajalla

14.  Vastaajat puhuivat asioista hyvin yleisellä
tasolla: terveyttä ei sen kummemmin
määritelty, ihmissuhteet olivat ihmissuhteita
eivätkä esimerkiksi “riitaisa vaimo” tai
“juopotteleva veli”
 Alkoholi ei tuntunut olevan ongelma – sitä
tuskin mainittiin 

15.  (Miesten) perinteiset yhdessä tekemisen muodot
ovat vähentyneet jatkuvasti
 Kuten tehtyyn kyselyyn myös järjestettyihin
yhteisiin terveyden edistämisen tapahtumiin
osallistuvat ovat kaikkein aktiivisin väestönosa
 Hyvinvoinnin parantamisen kannalta oleellista
olisi löytää ja osallistaa todelliset syrjäytyjät ja
syrjäytymisvaarassa olijat

16.  Löydetään miehet, joiden hyvinvointi paranee sen
seurauksena, että heidät tavoitetaan tavalla tai
toisella
 Kuntaan syntyy pysyviä toimintatapoja, joilla
hyvinvointi ulottuu nykyistä laajempaan
miesväestöön
 Kunta on toimintojen koordinoija mutta
käytännön toteutuksessa miehet itse ovat
keskeisessä roolissa

17.  Toimintamuoto sisällytetään kunnan sosiaali- ja
terveydenhuollon viralliseen ohjelmaan
 Miehet vastaavat toiminnan sisällöstä ja
muodosta itse
 Uusia “kokemusasiantuntijoita” koulutetaan
jatkuvasti

18.  Urheilun yleisötapahtumat
 Metsästys- ja kalastustapahtumat
 Tapahtumat, joissa tehdään yhdessä – talkoiden
uudelleenelvytys esimerkiksi

19.  Toiminnallinen lähestymistapa: “tehdään”
 Toiminnan monimuotoisuus: “jokaiselle jotakin”,
“kaikki pelaa”
 Miehet itse tapahtuman organisoijina ja
toimijoina, ainakin osittain; usein sekayhteisö
kyllä hyvä.
 Ja aina tietenkin varma: vähäpukeiset naiset 

20.  Jatketaan kysymistä: mitä itse haluavat
 Mahdollisesti valittava yllättäviä ja ei-totunnaisia
lähestymistapoja:
 jos etukäteen ilmoitetaan, että raittiusiltaa on tarjolla,
alkoholin suurkuluttajat eivät jonottane tilaisuuteen
 Muistettava myös, että miehillä pohjimmiltaan
aivan samanlainen fyysisen läheisyyden ja
myönteisen palautteen tarve kuin naisilla

21.  Ehdotettu:
 Teemailtoja erilaisten aiheiden ympärille
 Hyvien miestyyppien aktiivinen haku ja kouluttaminen
ensivaiheen nopean toiminnan joukoiksi ja
kokemusasiantuntijoiksi
 Teemailtojen tai –tapahtumien suunnittelu
kokemusasiantuntijoiden kanssa
 Lähtökohtana koko ajan: mitä itse (mies) pidät
tärkeänä

22.  Rahoitusta voisi hakea valtakunnallisista
hankerahoista, sillä teema “työikäisen miehen
hyvinvointi” on yleispätevä
 Alusta alkaen pidettävä jonkunlainen raportointi
mukana
 Harkittavaksi myös oppilaitosyhteistyö esim
opinnäytteiden muodossa

23. Wiitaunionin terveyskeskus
Pihtiputaan liikunta- ja kulttuuritoimi
Seniorityöryhmä
Pihtiputaan ja Viitasaaren lukiolaiset
Esitysmateriaali
Marja-Kaisa Auvinen, nocsb.com