Download to read offline
Uploaded byTuulia Rotko
Osallisuuden kokeminen osatekijänä terveyden tasa-arvossa
Tuulia Rotko, THL Kansalaisvaikuttaminen ja osallisuus -seminaari 10.6.2013
Osallisuuden kokeminen osatekijänä terveyden tasa-arvossa
- 1. Osallisuuden kokeminen osatekijänä terveydentasa-arvossa Tuulia Rotko, Kehittämispäällikkö, THL Kansalaisvaikuttaminen ja osallisuus -seminaari 10.6.2013
- 2. TERVEYS 2011 -tutkimus •Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvin- vointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000 • Huolen aiheita: – alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä – keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä – kielteisiäkin kehityskulkuja ilmeni – koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot olivat varsin selkeitä ja johdonmukaisia, ongelmat olivat yleisimpiä perusasteen koulutuksen saaneilla ja harvinaisimpia korkea-asteen koulutuksen ryhmässä 10.6.2013 Tuulia Rotko 2
- 3. Terveytensä hyväksi kokevienosuus (%) koulutuksen mukaan 17.6.2013 Tuulia Rotko 3 Terveys 2011 -tutkimus
- 4. Miksi hyvinvointi- jaterveyseroja kannattaa kaventaa • Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen kannattaa palvelujen riittävyyden turvaaminen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy työvoiman riittävyyden turvaaminen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle • Sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa ja terveydessä eivät ole väistämättömiä • Erot tarkoittavat suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä • Eriarvoisuuden kaventamistavoite on kirjattu mm. terveydenhuoltolakiin ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelmaan 10.6.2013 Tuulia Rotko 4
- 5.
- 6. 6 Terveyteen vaikuttavat tekijät HIAP Terveys määrittyy merkittäviltä osin yksilön elinolojen ja työolojen sekä taloudellisten ja sosiaalisten voimavarojen perusteella Dahlgren & Whitehead 1991, suom. Palosuo ym. 2004 10.6.2013 Tuulia Rotko
- 7. Sosiaalista eriarvoisuutta vähentämällä kavennetaanhyvinvointi- ja terveyseroja • Kun hyvinvointi- ja terveyseroja pyritään kaventamaan, on vaikutettava terveyserojen sosiaalisiin taustatekijöihin ja niissä vallitsevaan eriarvoisuuteen; koulutus, tulonjako, työllisyysmahdollisuudet, verotus • Turvataan terveelliset elinolot (asuminen, työolot, ympäristö) kaikille • Vähennetään haitallisille aineille altistumista (työaltisteet, ympäristöaltisteet, elintavat mm. alkoholi, tupakka, ravinto) • Vähennetään haavoittuvuutta (sosiaaliset verkostot, erityinen tuki haavoittuvassa asemassa oleville) • Estetään eriarvoisia seurauksia (esim. palvelujen saatavuus ja laatu yhdenvertaiseksi) 17.6.2013 Tuulia Rotko 7
- 8. Hyvinvoinnin ja terveydenedistäminen siten että eriarvoisuus vähenee edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla 17.6.2013 Tuulia Rotko 8 Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminen Yhteistyö: rakenteet, vastuut, t yönjako Tieto, seuranta ja arviointi Tiedosta toimintaan: kehittäminen, palve lut, kohdentaminen Kenen tavoite / vastuu? Miten muotoiltu (termit)? Kenen kanssa? (kaikissa politiikoissa) Kokonaisuuden hahmottaminen Missä rakenteissa / toimintatavoissa? Onko tietoa ilmiöstä ja sen kehityksestä? Onko tietoa keinoista? Tiedon hyödyntäminen? Kuka seuraa ja arvioi? Mitä johtopäätöksiä tehdään? Mitä tulee tehdä? Yhteinen suunnittelu ennakkoarviointi, tunnistaminen
- 9. Yhteyteen kuuluminen vaisyrjään joutuminen • Ihminen hakee kuulumista yhteisöön • Yhteisön ulkopuolelle joutuminen merkitsee, ettei kelpaa • Jo vauva aistii hyväksytyksi tulemisensa yhteyteen • Päivähoidossa kiusaaminen on usein poissulkemista – oppimisen ja sosiaalisuuden vaikeuksia – masennusta tai kätöshäiriöitä – nämä puolestaan lisäävät syrjään jättämistä – aikuiset suhtautuvat kielteisesti • Syrjäytyminen on osallisuuden vastapari: vajaus joissakin osallisuuden ulottuvuuksissa lisää syrjäytymisriskiä 17.6.2013 Tuulia Rotko 9 Lainattu Mäkelä 2012
- 10. Osallisuus syrjäytymisen vastaparina 17.6.2013Tuulia Rotko 10 • riittävä toimeentulo • hyvinvointi • turvallisuus • yhteisyys • jäsenyys • valtaisuus • toimijuus • vetäytyminen • osattomuus • taloudellinen ja terveydellinen huono-osaisuus • turvattomuus • vieraantuminen • objektius THL Osallisuuden edistämisen yksikkö, Helka Raivio, Jarno Karjalainen 2012
- 11. Mitä tarkoittaa "3-5-vuotiaankäytösongelmat ennusta- vat käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta nuoruudessa”? 1) Rankaiseva kasvatus: Kotona, päivähoidossa, koulussa • Huono koulumenestys, huonot kaverit • Pettymykset sos. suhteissa, epäonnistumisia koulussa Nuoruudessa käytöshäiriöt, päihteet, väkivalta, näpistely … vai 2) Tukeva kasvatus: kotona, päivähoidossa, koulussa • Rakentavia ystävyyssuhteita • Menestyminen koulussa, onnistumisia ihmissuhteissa, luokkailmapiiri Integraatio: opiskeluun, työelämään, aikuisuuteen ja pärjäävyys 17.6.2013 Tuulia Rotko 11 Lainattu Solantaus 2010
- 12. Kehityksen polut • Kehitykselläon suunta joka syntyy ja jatkuvasti uusiutuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa • Ääripäissä kierre 'hyvään' ja 'pahaan' – avautuvien ovien ja mahdollisuuksien polku – sulkeutuvien ovien ja ongelmakehityksen polku • En osaa toimia tavalla, joka saa muut hyväksymään minut – etsin sen ryhmän, joka hyväksyy minut joukkoonsa – kiusaajiin liittyminen, päihteet, nettiryhmät, rötöstely 17.6.2013 Tuulia Rotko 12 Lainattu Mäkelä 2012 ja Solantaus 2010
- 13. Osallisuus omassa asiassa •Yksilön mahdollisuus osallistua oman asian käsittelyyn asiakkaana – Miten hyvin asiakas saa tietoa itseään koskevista suunnitelmista ja toimenpiteistä? – Miten ammattilaiset kuuntelevat asiakkaan näkemyksiä omasta tilanteestaan? – Miten asiakkaan toivomukset otetaan huomioon ja voiko hän vaikuttaa työskentelyprosessiin - osallistumisen seuraukset näkyvät ja tuntuvat yleensä välittömästi • Kun työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja otetuiksi organisaatiossa vakavasti, heillä on paremmat valmiudet kuunnella asiakkaitaan. 17.6.2013 Tuulia Rotko 13
- 14. Osallisuus yhteisössä jayhteiskunnassa • Rakentuu kolmelle ulottuvuudelle: 1) riittävälle toimeentulolle ja hyvinvoinnille, 2) yhteisöihin kuulumiselle ja jäsenyydelle sekä 3) valtaisuudelle, toimijuudelle - näiden tasapaino on edellytys yksilötason hyvinvoinnille, joka heijastuu myös sosiaalisena kestävyytenä ja eheytenä. • Sosiaalisiin oloihin vaikuttamalla, kuten vahvistamalla heikommassa asemassa olevien osallisuutta edistetään terveyden tasa-arvoa 17.6.2013 Tuulia Rotko 14
- 15. Osallisuuden tasot • Yksilötaso:voimaantumisen kokemus (omat voimavarat, elämänhallintavalmiudet) • Yhteisötaso: yhteisöllisyyden kokemus (kuuluminen ryhmään, vertaistuki) • Yhteiskuntataso: – Puitteet, edellytykset ja mahdollisuudet osallisuudelle (lainsäädäntö, palvelut, sosiaaliturva, koulutusjärjestelmä, j ne.) – Osallisuuden kokemus (vaikuttamismahdollisuudet, kuulluksi tuleminen ja vaikuttaminen) 17.6.2013 Tuulia Rotko 15 Mukaillen Koskinen-Ollonqvist ym. 2009
- 16. 10.6.2013 Tuulia Rotko16 Saavutettavuus Taloudellinen, fyysinen, tied ollinen, asenteellinen. Osallisuus Omassa asiassa, kehittämisessä sekä yhteiskunnassa. Asiakaslähtöisyys Valtaistaminen, matalan kynnyksen ja yhden oven palvelut. Eriarvoisuuden kaventaminen Tunnistaminen, tavoittaminen, kohdentaminen. Hyvinvointijohtamisen ja -työn rakenteet kunnassa Kaste-ohjelman tavoitteena
- 17. Asiakaslähtöisyys palveluissa • Asiakaslähtöinentoiminta organisoidaan asiakkaan tarpeista käsin – arvoperusta perustuu ihmisarvoisuudelle • Asiakas nähdään aktiivisena toimijana, subjektina • Asiakas on oman elämänsä asiantuntija ja palveluprosessissa työntekijän kanssa tasavertainen kumppani • Erilliset palvelut ja sirpaloitunut palvelujärjestelmä toimivat kaikkein huonoiten moninaisista hyvinvointiongelmista kärsivien kannalta Lähde: Virtanen ym. (2012) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen 17.6.2013 Tuulia Rotko 17
- 18. Perhe Terveyskeskuslääkäri TERVEYDEN- HOITAJA FYSIOTERAPIA VETERAANI- TOIMISTO VETERAANI- KUNTOUTUS avo/laitos L L APUVÄLINEET asunnon muutostyöt apuvälineyksikkö/ toimintaterapeutti L ERIKOIS- LÄÄKÄRI L Pkl:n MUISTIHOITAJA L L VANHUSPALVELUJEN SOSIAALITYONTEKIJÄ KULJETUS- PALVELUT L INVAPARKKIOIKEUS Poliisi L LAH-hoitojaksot L PÄIVÄ- TOIMINTA OMAISHOIDON TUESTA VASTAAVA L JALKAHOITO L KOTIHOITO/-KSH -siivous,pyykki - kauppa-asiat -hälytyspalvelut - lääkityksen seuranta OMAHOITO- VÄLINEJAKELU L L HAMMAS- HOITO L MAISTRAATTI edunvalvonta L LJÄRJESTÖJEN JA YKSITYISET PALVELUT: - kotipalvelu - Senioripysäkki -omaishoitoyhdistykset -fysioterapia -lääkärit KELA: -lääkekorvaukset - hoitotuki - asumistuki - sopeutumisvalmennus - kuntoutus DEMENTIANEUVOJA ATERIA - PALVELU VEROTTAJA: -kotitalousvähennys - veronmaksukyvyn vähennys L L PANKKI - valtuutus - juristit RAVINTO- NEUVONTA ravitsemusterapeutti L L L = lääkärin lähete/lausunto tarvitaan asian/palvelun hakemiseksi APTEEKKI farmaseutti Omaishoitoperheen yhteydet palvelujärjestelmään Lähde: Saarenheimo & Pietilä 2006 10.6.2013 Tuulia Rotko 18
- 19. Keinoja terveyden tasa-arvontavoitteluun (1) • Toimien on oltava universaaleja, mutta laajuudeltaan ja voimakkuudeltaan oikeassa suhteessa sosiaalisen aseman heikkouteen • Tavoittaminen ja kohdentaminen – keinojen ja työmuotojen valinta huomioitaessa ihmisten erilaisia tarpeita, sosiaalinen markkinointi • Matalan kynnyksen/yhden oven palvelut: moniammatillinen ja -sektorinen työ, asiakaslähtöiset palvelupolut ja -prosessit, jalkautuminen • Julkisten palveluiden ja vertaistuen (järjestöt) yhteen nivominen 10.6.2013 Tuulia Rotko 19
- 20. Keinoja terveyden tasa-arvontavoitteluun (2) On kehitettävä asiakaslähtöisempiä, eri sektorien ja hallinnonalojen rajat ylittäviä palvelukokonaisuuksia • Ymmärrys asiakkaiden tarpeista, kyvyistä ja ominaisuuksista voi tuottaa saavutettavampia, osallisuutta ja voimavaroja edistäviä palveluita Aktivoivien ja osallisuutta edistävien työmuotojen ja -menetelmien kehittäminen, jalkauttaminen ja levittäminen Osallistava palvelujen kehittäminen: palvelumuotoilu, kokemusasiantuntijat, yhteistutkijuus, kehittäjäasiakkaat ym. Ei tarjota kaikille samaa, mietitään erilaisia keinoja erilaisille asiakkaille Työelämäosallisuus, kuntouttava toiminta ja sosiaalityö, rakenteellinen sosiaalityö, kotouttaminen 17.6.2013 Tuulia Rotko 20
- 21. Työpaikoilla on mahdollistalisätä terveyden tasa-arvoa • Mukana olleissa yrityksissä lähestyttiin terveyserotematiikkaa opettelemalla henkilöstöä osallistava ja vuorovaikutuksellinen toimintatapa • Työpaikoilla saatiin paljon konkreettisia toimenpiteitä aikaan liittyen mm. palaverikäytäntöihin ja esimieskoulutukseen, varhaiseen tukeen, vuorovaikutukseen, ergonomiaan ja terveyskäyttäytymiseen. • Monissa perinteisissä työntekijäammateissa työkulttuuri ei välttämättä sisällä vuorovaikutuksellista toimintaa. Hankkeen työpaikoilla ehkä merkityksellisimpinä asioina koettiin työntekijöiden äänen kuuluviin saaminen. 17.6.2013 Tuulia Rotko 21 Sirola P., Puustinen S., Jurvansuu H., Virtanen S., Päivi Husman. Työpaikat terveyserojen kaventajina. Osallistamalla oikeita ratkaisuja. Työterveyslaitos. Helsinki 2012. • Työpaikkojen toimintoja kehitettiin toimialoilla, joille kasaantuu sekä elintapoihin, että työhön liittyviä riskejä.
- 22. 17.6.2013 Tuulia Rotko22 Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia ja poistetaan esteitä