SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Kansalaistoimijoiden kritiikki ja vaihtoehdot aktiivipolitiikan viitekehyksessävvpulkka
Kansalaistoimijoiden kritiikki ja vaihtoehdot aktiivipolitiikan viitekehyksessä
Suomessa on harjoitettu 1990-luvun puolivälistä lähtien työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa yhdistävää
aktiivipolitiikkaa, jonka seurauksena sosiaaliturvan tarveharkintaa, sanktioita ja vastikkeellisuutta
on asteittain lisätty. Tavoitteena on ollut purkaa työttömien kannustinloukkuja ja ehkäistä etenkin
nuorten ja pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä työmarkkinoille integroinnin avulla. Aktiivipolitiikan
myötä työttömyys on muuttunut rakenteellisesta ongelmasta yksilön henkilökohtaisiin valintoihin
palautuvaksi ilmiöksi.
Suomalainen aktiivipolitiikka on ollut osa kansainvälistä trendiä ja etenkin OECD:n ja EU:n rooli
aktiivipolitiikan muotoilijoina on ollut merkittävä. 2000-luvulta lähtien työvelvoitetta korostava
linja on voimistunut monen muun Euroopan maan tapaan myös Suomessa. Valmisteilla olevaa
osallistavan sosiaaliturvan mallia voikin pitää luontevana jatkumona viimeisen parin
vuosikymmenen aikana harjoitetulle politiikalle. Palkkatyön puutteen sijaan ongelmaksi on jälleen
määritelty syrjäytyminen ja toimeentulon turvaamisen sijaan pyritään osallistamaan.
Kartoitin elokuussa 2014 toteutetulla kvalitatiivisella verkkohaastattelulla (28 vastaajaa)
valmisteilla olevaa yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielmaani varten kriittisten
kansalaistoimijoiden mielipiteitä osallistavan sosiaaliturvan mallista. Ongelmallisena koettiin
etenkin uhkakuva halpa-/ilmaistyömarkkinoiden kehittymisestä sekä osallistamistoimenpiteiden
pakko-/orjatyötä muistuttava luonne. Molempia huolia yhdisti oletus työn palkattomuudesta.
Kansalaistoimijoiden mukaan mallille asetettuja tavoitteita tulisi edistää ennen muuta tarjoamalla
oikeita palkkatöitä ja parantamalla työttömien perusturvaa. Aktiivitoimenpiteiden pitäisi myös
perustua vapaaehtoisuuteen.
Arvioin esitelmässäni kansalaistoimijoiden esittämää kritiikkiä ja vaihtoehtoja teoriaohjaavasti
aktiivipolitiikan viitekehyksestä käsin, mutta otan myös huomioon osallistavaa sosiaaliturvaa
kehittävän työryhmän tuottaman aineiston sekä media-aineiston. Tärkein johtopäätökseni on, että
kyseessä ei ole paradigmamuutos, mutta uudistus ei myöskään ole täysin ongelmaton. Etenkään
työttömyysongelman ratkaisemiseksi se ei ole oikea työkalu.
SAK:n puheenvuoro ikääntymisestä työelämässä. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n tavoitteita ja ehdotuksia, miten pystyttäisiin paremmin mitoittamaan työ ihmisen kokoiseksi sekä turvaamaan pitempi työura.
This is the presentation I gave (in Finnish) in the 2012 National Pension Conference about the social sustainability of current statutory pension system in Finland.
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoin...Eläketurvakeskus
Tutkimuksia eläkeläisten toimeentulokokemuksista ja taloudellisesta hyvinvoinnista. Tutkijoina Kati Ahonen, Susan Kuivalainen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen, Liisa-Maria Palomäki ja Anu Polvinen (toim.)
Kansalaistoimijoiden kritiikki ja vaihtoehdot aktiivipolitiikan viitekehyksessävvpulkka
Kansalaistoimijoiden kritiikki ja vaihtoehdot aktiivipolitiikan viitekehyksessä
Suomessa on harjoitettu 1990-luvun puolivälistä lähtien työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa yhdistävää
aktiivipolitiikkaa, jonka seurauksena sosiaaliturvan tarveharkintaa, sanktioita ja vastikkeellisuutta
on asteittain lisätty. Tavoitteena on ollut purkaa työttömien kannustinloukkuja ja ehkäistä etenkin
nuorten ja pitkäaikaistyöttömien syrjäytymistä työmarkkinoille integroinnin avulla. Aktiivipolitiikan
myötä työttömyys on muuttunut rakenteellisesta ongelmasta yksilön henkilökohtaisiin valintoihin
palautuvaksi ilmiöksi.
Suomalainen aktiivipolitiikka on ollut osa kansainvälistä trendiä ja etenkin OECD:n ja EU:n rooli
aktiivipolitiikan muotoilijoina on ollut merkittävä. 2000-luvulta lähtien työvelvoitetta korostava
linja on voimistunut monen muun Euroopan maan tapaan myös Suomessa. Valmisteilla olevaa
osallistavan sosiaaliturvan mallia voikin pitää luontevana jatkumona viimeisen parin
vuosikymmenen aikana harjoitetulle politiikalle. Palkkatyön puutteen sijaan ongelmaksi on jälleen
määritelty syrjäytyminen ja toimeentulon turvaamisen sijaan pyritään osallistamaan.
Kartoitin elokuussa 2014 toteutetulla kvalitatiivisella verkkohaastattelulla (28 vastaajaa)
valmisteilla olevaa yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielmaani varten kriittisten
kansalaistoimijoiden mielipiteitä osallistavan sosiaaliturvan mallista. Ongelmallisena koettiin
etenkin uhkakuva halpa-/ilmaistyömarkkinoiden kehittymisestä sekä osallistamistoimenpiteiden
pakko-/orjatyötä muistuttava luonne. Molempia huolia yhdisti oletus työn palkattomuudesta.
Kansalaistoimijoiden mukaan mallille asetettuja tavoitteita tulisi edistää ennen muuta tarjoamalla
oikeita palkkatöitä ja parantamalla työttömien perusturvaa. Aktiivitoimenpiteiden pitäisi myös
perustua vapaaehtoisuuteen.
Arvioin esitelmässäni kansalaistoimijoiden esittämää kritiikkiä ja vaihtoehtoja teoriaohjaavasti
aktiivipolitiikan viitekehyksestä käsin, mutta otan myös huomioon osallistavaa sosiaaliturvaa
kehittävän työryhmän tuottaman aineiston sekä media-aineiston. Tärkein johtopäätökseni on, että
kyseessä ei ole paradigmamuutos, mutta uudistus ei myöskään ole täysin ongelmaton. Etenkään
työttömyysongelman ratkaisemiseksi se ei ole oikea työkalu.
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Sosiaalipolitiikka eriarvoisuuden vähentäjänäTITA research
Pasi Moisio: Sosiaalipolitiikka eriarvoisuuden vähentäjänä. Esitys Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä? -seminaarissa THL:ssä Helsingissä 1.11.2016. Seminaari on osa TITA-hankkeen Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja -luentosarjaa.
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
Eläkkeellesiirtymisiän odote on Eläketurvakeskuksessa kehitetty eläkkeellesiirtymisiän mittaamiseen tarkoitettu tunnusluku, johon väestön ikärakenne ei vaikuta. Se kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, joka muodostuu tietynikäisille työeläkevakuutetuille, kun oletetaan, että ikäluokittainen eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tarkasteluvuoden tasolla.
Odote lasketaan sekä 25- että 50-vuotiaalle. 25-vuotiaan odote kuvaa koko työeläkevakuutetun väestön eläkkeellesiirtymisikää, ja sitä käytetään virallisena mittarina kuvaamaan eläkkeellesiirtymisiässä tapahtuvia muutoksia.
50-vuotiaan odote on laskettu 50 vuotta täyttäneistä työeläkevakuutetuista. Koska laskennassa eivät ole mukana alle 50-vuotiaana eläkkeelle siirtyneet, 50-vuotiaan odote on aina korkeampi kuin 25-vuotiaan odote. Ero kuvaa 25–49-vuotiaana eläkkeelle siirtyneiden vaikutusta eläkkeellesiirtymisikään. Vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä noin 10 prosenttia on alle 50-vuotiaita.
Eläkkeellesiirtymisiän odote otettiin käyttöön vuonna 2003. Yksityisen sektorin osalta eläkkeellesiirtymisiän odote on laskettu vuodesta 1983 ja koko työeläkejärjestelmän osalta vuodesta 1996 lähtien.
Diapaketti tutkimuksesta Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Tutkimuksen mukaan eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt myönteisesti 20 viime vuoden aikana.
Sosiaalipolitiikka eriarvoisuuden vähentäjänäTITA research
Pasi Moisio: Sosiaalipolitiikka eriarvoisuuden vähentäjänä. Esitys Mistä kannustinongelmat johtuvat ja miten vähentää niitä? -seminaarissa THL:ssä Helsingissä 1.11.2016. Seminaari on osa TITA-hankkeen Sosiaalipolitiikan vaihtoehtoja -luentosarjaa.
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Suomalaisten hyvinvointi 2018 tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan väestön elinoloista, hyvinvoinnista, sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä asenteista.
Tutkimuskokonaisuus perustuu useisiin tuoreisiin rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoihin.
Kirjan ovat toimittaneet Laura Kestilä & Sakari Karvonen (THL).
Tutkimuksessa tarkastellaan laajan, rekisteripohjaisen paneeliaineiston avulla
köyhyyden dynamiikkaa vuosina 1995–2008. Köyhyyteen saapumista ja siitä irtautumista
mallitettiin Markovin ketjuna, joka perustuu dynaamiseen Probit-malliin.
Köyhyysriskin dynamiikan kehitystä tarkastellaan jakamalla havaintoperiodi
kolmeen viiden vuoden pituiseen paneeliin. Lisäksi tarkastellaan, miten tulokset
muuttuvat, kun aineistoa rajataan henkilön iän perusteella ja eläkeläisiin. Malleissa
päähuomio kohdistuu dynaamisten, ajassa muuttuvien, perhetilannetta, kotitalouden
rakennetta ja sen kokoa kuvaavien tekijöiden vaikutukseen ja köyhyystapahtuman
aiheuttaman tilariippuvuuden arviointiin. Lisäksi tarkasteltiin köyhyysriskin
havaitsemattoman ominaistekijän ja iän, sukupuolen, koulutusasteen
ja sosioekonomisen aseman välisiä korrelaatioita. Köyhyysjaksojen pitkittymisen
taustalla voi olla on joko aito tilariippuvuus tai syynä voi olla yksilöllisen ominaistekijän
aiheuttama näennäiskorrelaatio. Tulosten avulla voidaan erottaa nämä
selitykset toisistaan, mikä on tärkeää politiikkatoimenpiteiden suunnittelun kannalta.
Tutkimusasetelma tarjoaa myös mahdollisuuden eri estimointimenetelmien
vertailuun. Satunnaisvaikutusten malli olisi johtanut voimakkaasti harhaisiin johtopäätöksiin
dynaamisten vaikutusten arvioinnin osalta.
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Terveyspolitiikan taustalla on kaksi erilaista lähestymistapaa, joita sanon sosiaaliseksi determinismiksi ja sosiaaliseksi voluntarismiksi. Edellinen pyrkii vähentämään terveyseroja kehittämällä elinoloja ja tarkastelee terveyttä väestötasolla. Jälkimmäinen painottaa terveyskäyttäytymistä ja ihmisten omia valintoja, painottaen yksilötasoa ja motivaatioita. Kumpikin lähestymistapa ei yksin riitä kohottamaan ihmisten hyvinvointia; tarvitaan duaalistrategiaa, jossa eroja tasataan ja ihmisiä voimannutetaan.
Tutustu Frankly Partnersin Hehkulle tuottaman tutkimuksen tuloksiin ja havaintoihin!
Hehku haluaa olla suomalaisen hyvinvoinnin
edelläkävijä ja tahtoi kuunnella suomalaisia: Miten Suomi voi?
Miten suomalaiset suhtautuvat omaan hyvinvointiinsa?
Millaisista tekijöistä hyvinvointi muodostuu? Millaisiin
pieniin muutoksiin suomalaiset olisivat valmiita? Ja
mitä uutta on nousussa?
Sanna Blomgren: Saako asiakas toimeentulotuen ja palvelut? Esitys Uusi toimeentulotukijärjestelmä ei ole vielä valmis – tutkimus kehittämisen tukena -seminaarissa 26.4.2017.
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaTHL
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa.
Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuusMinna Kivipelto
Minna Kivipelto: Etuus- ja palvelujärjestelmän yhteinen vaikuttavuus. Esitys Perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushanke TOIMI:n keskustelutilaisuudessa 26.4.2018
MONET SEMINAARI 2019: Hyvinvoiva kotoutuja – työkaluja, tutkimusta ja näkökulmiaTHL
Kevään 2019 MONET-seminaarissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita kotoutumiseen liittyen. Seminaarissa esiteltiin työkaluja sekä tutkimus- ja kehittämistyötä kotoutumisen tueksi. Lisäksi esiteltiin ajankohtaisia asioita paperittomista ja turvapaikanhakijoista ja kuultiin näkökulmia toiseuttamisesta ja syrjimättömyydestä.
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
8. THL:n seminaari 26.4. 2018
Sipilän hallitus teki kesäkuussa 2015
strategisen päätöksen priorisoida
talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisen,
julkisen talouden vakauttamisen sekä SoTe-
uudistuksen hallituskauden keskeisiksi
tavoitteiksi – ei siis perinteistä
eriarvoisuuskärkeä.
Eriarvoisuuteen liittyviin strategisiin ja
rakenteellisiin uudistuksiin voitaisiin palata
hallituskauden jälkipuoliskolla, mikäli
uudistuksia voidaan tehdä proaktiivisesti
(siis ilman välitöntä julkisen talouden
kriisiä).
Poliittinen kytkentä tunneliefektiin, kun
kasvun hedelmät jakautuvat epätasaisesti.
9. Työryhmän tehtävänä on hakea uusia toimintatapoja ja keinoja pitkään
jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi. Tämä tapahtuu
talouden menokehyksen puitteissa ja julkisia menoja lisäämättä.
• Tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden
pärjäämiselle suomalaisessa yhteiskunnassa sekä omalta osaltaan luoda
yhdenvertaista ja tasa-arvoista Suomea. Keskeistä on, että kaikki
Suomessa asuvat henkilöt kokevat sekä yhteiskunnan että julkisen vallan
vastuulla olevan tulonsiirto- ja palvelujärjestelmän turvalliseksi ja
luotettavaksi sekä heillä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan
toimintaan sen täysivaltaisina jäseninä elämäntilanteesta ja asuinpaikasta
riippumatta.
Työryhmä tekee rakenteellisia ja toiminnallisia uudistusehdotuksia. Se ei
määrittele yksittäisten etuuksien euromääriä tai tarkkoja palveluperiaatteita.
.
Pääministeri Juha Sipilä asetti työryhmän etsimään
ratkaisuja eriarvoistumisen pysäyttämiseksi 1/2017
THL:n seminaari 26.4. 2018
10. Suomalainen yhteiskunta vaurastunut noin viidenkymmenen vuoden vuoden
ajan. Elintason, elämänlaadun ja elämäntapojen parantuminen ei kuitenkaan ole
ulottunut kaikkiin:
• leipäjonot, kasvava toimeentulotukiasiakkuus, pohjoismaisittain suuri
NEET-nuorten osuus, korkea työttömyys, ylivelkaantuminen,
koulupudokkuus, oppimistulosten heikentyminen, tyttöjen ja poikien
väliset erot ja alueellinen eriytyminen, jatkuva niukkuus, sopeutuminen ja
addiktiot.
Eriarvoisuus vaikuttaa kaikilla elämänalueilla:
• Alentaa pärjäämistä yhteiskunnassa, heikentää mahdollisuuksien
hyödyntämistä ja aiheuttaa osalle väestöstä merkittävän takamatkan eri
elämänalueilla ja markkinoilla;
• Vähentää kannustin- ja byrokratialoukkujen muodossa ihmisten kykyä
käyttää julkisen vallan ja työmarkkinoiden tuomia mahdollisuuksia;
• Heikentää fyysistä terveyttä ja henkistä autonomiaa, mikä heijastuu
elinajanodotteen eroina, pitkäaikaisena pienituloisuutena ja pysyvänä
vajaakuntoisuutena.
Eriarvoisuus yhteiskunnallisena haasteena
THL:n seminaari 26.4. 2018
15. Sosiaaliturvan yhteensovittamisen välittömät
haasteet eriarvoisuuden näkökulmasta
THL:n seminaari 26.4. 2018
Työmarkkinat ja
sosiaaliturva
Tulonsiirtojen
ja palvelujen
yhteensovitus
Omaisuus ja
sosiaaliturva
Asumisen
hinta ja
sosiaaliturva
16. Mikä vaatisi erityistä huomiota jatkossa?
Eriarvoisuustutkimuksen
tulisi päästä ylitse
subjektiivisten ja objek-
tiivisten mittareiden
välisestä vastakkain-
asettelusta ja hakea
systemaattisesti niitä
integroivia mittareita ja
lähestymistapoja sekä
analysoida niiden välistä
vuorovaikutusta.
Esimerkkejä eriarvoi-
suusmuuttujista:
• Yksinäisyys (UCLA);
• Status (statusladder);
• Resilienssi;
• Muukalaisuus /
marginaalisuus;
• Niukkuuden kokemus.
THL:n seminaari 26.4. 2018
17. 250 EURON
TULOLISÄYS EI TOISI
MERKITTÄVÄÄ
HYVINVOINTI-LISÄYSTÄ
Ei eri, eikä samaa
mieltä
250 EURON
TULOLISÄYS TOISI
MERKITTÄVÄN
HYVINVOINTI-
LISÄYKSEN
TALOUDELLINEN
RUNSAUS: 250 EURON
MENETYS EI TOISI SUURIA
ONGELMIA
33% 7% 11%
Ei eri, eikä samaa
mieltä
1% 6% 6%
TALOUDELLINEN
NIUKKUUS:
250 EURON
TULOMENETYS
AIHEUTTAISI SUURIA
ONGELMIA
3% 3% 31%
Esim: Charles Dickensin niukkuusongelma
THL:n seminaari 26.4. 2018
18. JOHTOPÄÄTÖKSET
Lähtökohta: suomalainen
hyvinvointivaltio vakauttaa
taloudellisen pohjansa 2020-
luvun alussa – edessä on
merkittäviä siirtymiä.
Tärkeintä olisi nyt löytää poliittista
viisautta ja hallinnollista
osaamista hyvinvointivaltion
sisäisen priorisoinnin
rakentamiseen eriarvoisuutta
vähentävästi.
THL:n seminaari 26.4. 2018