Kehyksen syysseminaari "Paremman maailman rakennuspalikat" Eurooppa-salissa Helsingissä 27.11.2014. Esitelmäni aiheena "Kestävä maailma on mahdollinen".

1. Helsinki 27.11.2014
Arto O. Salonen
arto.o.salonen (at) helsinki.fi

2. SISÄLTÖ
1.Haasteet
2.Ratkaisut
3.Johtopäätökset

3. HAASTEET

4. Elämän edellytysten ylläpito horjuu

5. “Ihmisen toiminta kuormittaa maapallon luonnollisia toimintoja niin paljon, ettei planeetan ekosysteemeiden kestävyyttä voida enää taata tuleville sukupolville”
Millennium Ecosystem Assessment (2005). Living beyond our means: natural assets and human wellbeing. Statement from the Board. Luettavissa: www.maweb.org/documents/document.429.aspx.pdf

6. Luonnonvarat hupenevat

7. “Taloudellista kehitystä ei enää nykyään hidasta tehokkaiden kalastusmenetelmien puuttuminen vaan kalojen vähyys - ei tehottomat vesipumput, vaan pohjaveden väheneminen - ei sahojen puuttuminen vaan häviävät metsät.”
Hawken, P., Lovins, A. & Lovins H. 1999. Natural capitalism: Creating the next industrial capitalism. Boston.

8. Raaka-aine
Saatavuus kaivoksista hiipuu
Käyttötarkoitus
Hopea
2020-2030
elektroniikka, lääketeollisuus, korut
Sinkki
2025-2035
korroosion esto, energian varastointi (akut)
Lyijy
2030
autoteollisuus, kemianteollisuus
Tantaali
2030
elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus, kemianteollisuus
Kupari
2040-2070
energian siirto, putkitukset, elektroniikka
Uraani
2035-2045
energiantuotanto
Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation – Putting the EU on the path to a resource and energy efficient economy. Wuppertal Spezial 38. Germany: Wuppertal. Luettavissa: http://www.econstor.eu/bitstream/10419/59278/1/600613836.pdf Reck, B. & Graedel, T. (2012). Challenges in Metal Recycling. Science 337(6095), 690-695. Biello, D. (2012). Recycling Reality: Humans Set to Trash Most Elements on the Periodic Table. Scientific American, August 9, 2012.
Luonnonvarojen hupeneminen haastaa nykymuotoisen tavan tavoitella hyvää elämää

9. Ilmasto muuttuu häiritsevän nopeasti

10. vuosi
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm)
Fossiilinen sähkö, lämpö ja
liike-energia on rikos
ihmiskuntaa kohtaan?
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu 420 000 vuoden aikana
400 ppm vuonna 2014
Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999).
Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core, Antarctica. Nature 399, 429–436.
Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7.
Marcott, S., Shakun, J., Clark, P., Mix, A. (2013). A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years. Science 339(6124), 1198-1201
IPCC (2013). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Geneva: Intergovernmental panel of climate change.

11. Globaalit markkinat laiminlyövät arvokasta ihmisyyttä

12. Tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin liittyy
pakkotyö,
lapsityö,
epäinhimilliset työskentelyolosuhteet ja
toimeentuloa turvaamattomat palkat.
Bureau of International Labor Affairs (2012). U.S. Department of Labor’s List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Available at http://www.dol.gov/ILAB/programs/ocft/tvpra.htm Moilala O. (2013). Tappajafarkut – ja muita vastuuttomia vaatteita. Helsinki: Intokustannus. Vartiala, S. Lampiala, R. (2013). Stora Enso ja ihmisoikeudet. Helsinki: Finnwatch. Luettavissa www.finnwatch.org/images/stora_enso_intiassa_web.pdf Bureau of International Labor Affairs (2012). U.S. Department of Labor’s List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Available at http://www.dol.gov/ILAB/programs/ocft/tvpra.htm Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18. SACOM (2012). Toying with Workers’ Rights. A Report on Producing Merchandise for the London 2012 Olympic Games. Play Fair. Coninck, N. Theuws, M. & Overeem, P. (2011). Captured by Cotton. Exploited Dalit girls produce garments in India for European and US markets. Amsterdam: SOMO - Centre for Research on Multinational Corporations. Available: www.indianet.nl/pdf/CapturedByCotton.pdf Iqbal, S., Guggenberger, M. & Alam, K. (2012). Deadly Denim. Sandblasting in the Bangladesh Garment Industry. Amsterdam: Clean Clothes Campaign. Ferus-Comelo, Anibel & Pöyhönen, Päivi (2011). Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO. Kakuli, A. & Risberg, V. (2012). A lost revolution? Empowered but trapped in poverty. Women in the garment industry in Bangladesh want more. Swedwatch report 47. Available www.swedwatch.org/sites/www.swedwatch.org/files/a_lost_revolution_sw_0.pdf Kit Ho, Chun, Pöyhönen, Päivi & Simola, Eeva. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch, Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It’s Your Call – Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch. UNDP (2008). Human Development Report 2007–2008. Fighting climate change. Human solidarity in a divided world. New York: United Nations Development Programme. Chan, Jenny, de Haan, Esther, Nordbrand, Sara & Torstensson, Annika (2010). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch UN (2011). Guiding Principles on Business and Human Rights. Implementing the United Nations “Protect, Respect and Remedy” Framework. Geneva: United Nations. Available: www.ohchr.org/Documents/Publications/GuidingPrinciplesBusinessHR_EN.pdf
“Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone?”
____________________

13. Nykyinen taloutemme kääntyy itse itseään vastaan

14. Whiteman, G., Hope, C. & Wadhams, P. (2013). Vast costs of Arctic change. Nature 499, 401-403.
Pelkästään Itä-Siperian alueen meren pinnan alla olevan ikiroudan sulamisen vuoksi vapautuvan metaanin aiheuttamien haittojen kustannukset ovat lähes vuoden 2012 maailmantalouden suuruiset.
__________

15. Talouskasvu, joka laiminlyö ihmisoikeuksien vaalimisen ja elämän edellytyksistä huolehtimisen, perustuu syöpäsolun toiminnan kaltaiseen epätaloudellisuuteen.
Planeettamme älykkäin olento sahaa poikki omaa oksaansa?
MUTTA…

16. Vuoden 2008 globaalin talouskriisin ratkaisemiseen varatuilla varoilla voitaisiin nostaa äärimmäisestä köyhyydestä miljardi ihmistä noin 600 vuoden ajaksi.
Max-Neef, M. (2010). The World on a Collision Course and the Need for a New Economy. Ambio 39(3), 200-210. Luettavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3357638/
_______________
Olemme vauraampia
kuin koskaan aikaisemmin

17. Ihmisissä on muutosta generoivaa potentiaalia
Sovimme yhteisesti kaikille ihmisille kuuluvista oikeuksista vuonna 1948
Kaksinkertaistimme eliniänodotteemme
Pysäytimme otsonikerroksen repeämisen

18. Pauschert, V., Russell, L., Freund, K. (2013). Unlocking the Power. Annual Report 2012 -13. Bonn: Fairtrade International. Luettavissa http://www.fairtrade.net/fileadmin/user_upload/content/2009/resources/2012-13_AnnualReport_FairtradeIntl_web.pdf ILO (2013). Marking progress against child labour. Global estimates and trends 2000-2012. Geneva: International Labour Office. Cleantech industry in Finland 2013. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller, May 2013. Luettavissa: http://www.ek.fi/ek/liitteet/CleantechindustryinFinland2013.pdf Pro Luomu (2013). Luomumarkkinat kasvoivat aiempaa hitaammin. Luettavissa http://luomu.fi/kirjoitus/luomumarkkinat-kasvoivat- aiempaa-hitaammin/3/
________________
+ 48% Reilu kauppa (2012)
246 miljoonaa lapsityöläistä vuonna 2000
168 miljoonaa lapsityöläistä vuonna 2012 + 29 % cleantech-liiketoiminta (2013) + 18% luomutuotteiden myynti (2013)

19. RATKAISUT

20. Ratkaisujen periaatteet

21. NYT
TULEVAISUUDESSA
Reilu tulevaisuus kaikille yhden planeetan rajoissa
”Ylikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat
”Alikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat
1 MAAPALLO
2 maapalloa
3 maapalloa
4 maapalloa

22. Kaikki tulevaisuuteen liittyvät haasteet palautuvat ekologisiin ja sosiaalisiin lähtökohtiin Hierarkia:
1.Ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa
2.Ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa
3.Talous on luonnonvaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva ekososiaalinen prosessi

23. 1. Kiireestä luottamuksen rakentamiseen

24. ________________
Luottamus siihen, että naapuri palauttaa pudonneen lompakon, lisää koettua tyytyväisyyttä yhtä paljon kuin 30 % palkankorotus
Varmuus siitä, että kuuluu yhteisöön, joka tarvittaessa auttaa, lisää koettua tyytyväisyyttä yhtä paljon kuin 3x kotitalouden tulot.
Helliwell, J. (2013). Social norms, happiness, and the environment: closing the circle. Sustainability: Science, Practice, & Policy 10(1), 78-84. Helliwell, J. & Barrington-Leigh, C. (2011). How much is social capital worth? Teoksessa J. Jetten, C. Haslam, & S. Haslam (toim.), The Social Cure. London: Psychology Press, 55–57. Helliwell, J. (2014). Social norms, happiness, and the environment: closing the circle. Sustainability: Science, Practice, & Policy 10(1), 78-84. Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M. (2008). Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), 1687–1688. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759–763.
Itsekeskeisyys latistaa ja kaventaa elämää köyhentämällä sen merkityssisältöä

25. 2. Rikas ja köyhä lähemmäksi toisiaan

26. •vahva kansalaisten välinen luottamus
•vähäinen väkivallan ja vankien määrä
•korkea eliniänodote
•pieni lapsikuolleisuus
Köyhän ja rikkaan lähentyminen vakauttaa ja eheyttää yhteisöjä yhteiskuntia
Wilkinson, R., & Pickett, K. (2010). The spirit level. Why equality is better for everyone. London: Penquin.
________________
Alhaiset tuloerot korreloivat positiivisesti hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteiden kanssa

27. Jokainen ihminen on arvokas sillä perusteella, että hän on syntynyt ihmiseksi. Ihmisarvo perustuu ihmisyyteen, eikä siihen mitä ihminen on saavuttanut tai tehnyt elämänsä aikana.

28. 3.
Tuotteista paikallisiin palveluihin

29. Hankitaan käyttöoikeutta ja saatavuutta omistamisen sijasta Esimerkkejä:
•Todellinen tarpeemme on reikä seinään silloin tällöin eikä porakoneen omistaminen
•Oman auton omistamisen tilalle liikkumispalvelu tai yhteisomistaminen
•Oman asunnon tilalle asumispalvelu
•Uuden hyödykkeen ostamisen sijaan korjaus- ja päivityspalvelu > Lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta > Säästää energiaa ja luonnonvaroja

30. 4. Likaisesta energiasta puhtaaseen energiaan

31. Jopa 169 miljoonan euron vuotuinen terveyshaitta suomalaisille Sähköauto saastuttaa enemmän kuin polttomoottoriauto jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla
________________
HEAL (2013). The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and Environment Alliance Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace. Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and Electric Vehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x
Ilmastonmuutosta kiihdyttävän vaikutuksen lisäksi kivihiili sairastuttaa ja johtaa ennenaikaisiin kuolemiin
!

32. 5.
Eläinperäisestä ravinnosta kasvisperäiseen

33. 10
12
12
50
75
125
200
0
50
100
150
200
250
Soija
Palkokasvit
Viljat
Maito
Siipikarja
Sika
Naudanliha
Aubert C., Fléchet, G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan: Terre Sauvage.
________________
Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m2)

34. 6. Työn verotuksesta kulutuksen verotukseen

35. 2 500 taloustieteilijää (joukossa 9 Nobelin palkinnon voittajaa) ehdottaa kestävämpään kehitykseen pääsemiseksi verotuksen pääasialliseksi kohteeksi kulutusta.
Brown, L. (2009). Plan B 4.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company. Luettavissa: http://www.earth-policy.org/images/uploads/book_files/pb4book.pdf
________________
“Cutting income taxes… This may be the closest thing to a free lunch that economics has to offer.” - Gregory Mankiw

36. 7.
Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen

37. Toimiva markkinatalous edellyttää, että meillä on kattavasti tietoa, jonka perusteella teemme valintamme.
Yleensä emme tiedä missä olemme mukana kulutusvalintojemme kautta.

38. Kaivostyöläiset
Neuvottelijat, ostajat ja kuljettajat
Välittäjät Kongossa
Välittäjät naapurimaissa Ugandassa ja Ruandassa
Sulattamot ja raaka- ainejalostamot
Jalostettu metalli
Elektroniikan komponenttivalmistajat (AVX, Honeywell Electronix, KEMET, Matsuo Electric, Murata, NEC Tokin, Nippon Mining&Metals, Praxari MRC, RIM, Samsung, Sanyo Electronic Device, Vishay)
Valmiit tuotteet (Apple, Dell, HP, IBM, Intel, Microsoft, Motorola, Nokia, Philips, Sony, SUN jne.)
Puhelimessani on 30 erilaista metallia: Tantaalin tie Kongosta puhelimeeni
Bleischwitz, R., Dittrich, M., and Pierdicca, C. (2012). Coltan from Central Africa, International Trade and Implications for Any Certification. College of Europe: Bruges European Economic Policy Briefings n° 23. http://www.coleurop.be/template.asp?pagename=BEEP

39. RAVIOLIN REITTI SUOMALAISEEN PÖYTÄÄN
____________________
TÖLKIN VALMISTUS Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa.
Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto

40. 8. Kvartaaliajattelusta pitkän aikavälin ajatteluun

41. Keskuskauppakamari OECD
Suomen tulevaisuuden vaarantaa
a)EU:n ilmastopolitiikka
b)Energiatehokkuusdirektiivi
c)Kaivosvero
d)Rikkidirektiivi
e)Rahoitusmarkkinavero
Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 % suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen.
Keskuskauppakamari (2012.) Sääntely selättää Suomen: Viisi vaarallista hanketta. Lehdistötiedote 19.10.2012. http://news.cision.com/fi/keskuskauppakamari/r/saantely-selattaa-suomen--viisi-vaarallista-hanketta,c9333965 OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050: The Consequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:. http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm Stiglitz, J., Sen A., & Fitoussi, J-P. (2009). The Measurement of Economic Performance and Social Progress Revisited. Reflections and Overview. Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Luettavissa: www.stiglitz-sen-fitoussi.fr/en/documents.htm
Sääntely selättää Suomen? VAI: Ekologinen velkaantuminen ryöstää tulevat sukupolvet?

42. JOHTOPÄÄTÖKSET

43. Kestävän maailman arvohierarkia
I Elämän edellytysten turvaaminen: hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi; kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys; ilmaston vakaus ja maa- alueiden asuinkelpoisuus; luonnonvarat
II Arvokas elämä, ihmisoikeudet
III Vakaa talous
Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald’s Envi-ronmental Ethics. Steinbecker Verlag. Hediger, W. (1999). Reconciling ‘weak’ and ‘strong’ sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), 1120–1144. Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. (2002). Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187–196.

44. MÄÄRÄLLINEN LISÄÄMINEN (olen kuluttaja)
LAADULLINEN PARANTAMINEN
(olen ihminen)
bruttokansantuote
kokemus hyväksytyksi tulemisesta
osakemarkkinoiden
kehitys
itsensä toteuttaminen/ aikaansaaminen
kuluttajien luottamus
yhteys muihin ihmisiin
vaurauden maksimointi
tarve tulla osaksi kaikkeutta
kiire, stressi, saastuminen, luonnonvarojen hupeneminen, rajallinen materiaalinen kasvu
onnellisuus,
tyytyväisyys, merkityksellinen arki, rajaton inhimillinen kasvu
Olemassaolemisen ihanteeksi inhimillisyys, onnellisuus ja laadullinen parantaminen
_______________
Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura.

45. Kiitos!
artosalonen.com arto.o.salonen (at) helsinki.fi
Joka päivä on mahdollisuus valita vahvistaako ongelmia vai asettuuko osaksi ratkaisuja.