Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat

74 views

Published on

Kestävien ja innovatiivisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen lanseeraustilaisuus 22.5.2018. Puheenvuoron videotaltiointi löytyy osoitteesta https://www.kunta.tv/suomi-vuonna-2050-hankinnat-jotka-kestavat-tulevaisuudessa/

Published in: Environment
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat

  1. 1. SUOMI VUONNA 2050 Hankinnat, jotka kestävät tulevaisuudessa Kestävien ja innovatiivisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen (KEINO) lanseeraustilaisuus Apulaisprofessori Arto O. Salonen, Itä-Suomen yliopisto
  2. 2. TAUSTAA
  3. 3. Antroposeenin tekijät (a) Väestönkasvu (b) Massakulutuskulttuurin valtavirtaistuminen (c) Elämän yksilökeskeistyminen Ihmisen toiminta on suurin yksittäinen maapallon tulevaisuuteen vaikuttava tekijä. Maailman vauraimman viidesosan kulutus vastaa yli 80% luonnonvarojen käytöstä ja saastumisesta(* *) Munasinghe, M. (2014). Millenium Consumption Goals MCGs. In: R. Costanza & I. Kubiszewski (Ed.) Creating a Sustainable and Desirable Future. London: World Scientific, 255–262. _____________
  4. 4. Ympäröiviin olosuhteisiin vaikuttaminen on ihmisten arvoihin ja asenteisiin vaikuttamista nopeampi tie kestävään yhteiskuntaan. Paikallisen ja globaalin näkökulman erottelu on haastavaa. Kestävä ja innovatiivinen hankinta on tehokas väline kestävää yhteiskuntaa tavoiteltaessa Salonen, A., Siirilä, J., &Valtonen, M. (2018). Sustainable Living in Finland: Combating Climate Change in Everyday Life. Sustainability 10(1), 104 Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki MetropolitanArea. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55 . _______________
  5. 5. SISÄLTÖ 1. Ajan kuva 2. Ihmiskunnan kestävyyshaaste 3. Suuntaviivat tulevaisuudelle 4. Eroon epätaloudellisesta taloudesta 5. Siirtyminen älykkäästä viisaaseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan
  6. 6. Ajan kuva
  7. 7. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on poikkeuksellinen menestystarina  Äärimmäinen köyhyys vielä 1940-luvulla  Viimeinen sotakorvausjuna lähti 1952  Kuluttajat arvioivat kotitaloutensa rahatilanteen maaliskuussa 2018 paremmaksi kuin koskaan _________________ Suomen virallinen tilasto (2018). Kuluttajabarometri. Maaliskuu 2018. Helsinki:Tilastokeskus. Luettavissa http://www.stat.fi/til/kbar/2018/03/kbar_2018_03_2018-03-27_tie_001_fi.html
  8. 8. MUTTA
  9. 9. Toimimme edelleen ikään kuin ongelmanamme olisi äärimmäinen köyhyys?
  10. 10. talouskasvu tehokkuuspyrkimykset kilpailukyvyn maksimointi tuottavuuden parantaminen 5G IoT VR Alustatalous AI
  11. 11. Vaikka juoksemme nopeammin ja nopeammin meistä tuntuu, ettemme saavuta sitä, mitä tavoittelemme?
  12. 12. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004  Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa 1947-1998  Ihmisten kokemus elämän merkityksellisyydestä ei parantunut Mitä on edistys? __________________ Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31.
  13. 13. Masennus vei yhdeksän ihmistä joka päivä eläkkeelle vuonna 2017  masennus suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeeseen Suomessa  alle 30-vuotiaiden eläköityminen lisääntynyt 30% kymmenessä vuodessa  mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 45 vuotta Eläketurvakeskus (2018). Suomen työeläkkeensaajat. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien työkyvyttömyyden syyt eroavat ikäryhmittäin Luettavissa: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot- ennusteet/tilastot/elakkeensaajat/tyoelakkeensaajat _________________
  14. 14. Hyvinvointi- ihanteemme ei anna sitä, mitä se lupaa?
  15. 15. Ihmiskunnan kestävyyshaaste
  16. 16. Elämän edellytysten ylläpito horjuu
  17. 17. “Ihmisen toiminta kuormittaa maapallon luonnollisia toimintoja niin paljon, ettei planeetan ekosysteemeiden kestävyyttä voida enää taata tuleville sukupolville” Millennium EcosystemAssessment (2005). Living beyond our means: natural assets and human wellbeing. Statement from the Board. Luettavissa: www.maweb.org/documents/document.429.aspx.pdf _______________
  18. 18. Luonnonvarat hupenevat
  19. 19. Raaka-aine Saatavuus kaivoksista hiipuu Käyttötarkoitus Hopea 2020-2030 elektroniikka, lääketeollisuus, korut Sinkki 2025-2035 korroosion esto, energian varastointi (akut) Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus, kemianteollisuus Kupari 2040-2070 energian siirto, putkitukset, elektroniikka Uraani 2035-2045 energiantuotanto Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation – Putting the EU on the path to a resource and energy efficient economy.Wuppertal Spezial 38. Germany:Wuppertal. Luettavissa: http://www.econstor.eu/bitstream/10419/59278/1/600613836.pdf Reck, B. & Graedel,T. (2012). Challenges in Metal Recycling. Science 337(6095), 690-695. Biello, D. (2012). Recycling Reality: Humans Set toTrash Most Elements on the PeriodicTable.ScientificAmerican,August 9, 2012. Luonnonvarojen hupeneminen haastaa nykymuotoisen talouden
  20. 20. Ilmasto muuttuu häiritsevän nopeasti
  21. 21. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm) Fossiilinen sähkö, lämpö ja liike-energia on rikos ihmiskuntaa kohtaan? Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu 420 000 vuoden aikana 400 ppm vuonna 2014 Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999). Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core, Antarctica. Nature 399, 429–436. Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7. Marcott, S., Shakun, J., Clark, P., Mix, A. (2013). A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years. Science 339(6124), 1198-1201 IPCC (2013). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Geneva: Intergovernmental panel of climate change. aika vuosina
  22. 22. Globaalit markkinat laiminlyövät arvokasta ihmisyyttä
  23. 23. Tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin liittyy  pakkotyö,  lapsityö,  epäinhimilliset työskentelyolosuhteet ja  toimeentuloa turvaamattomat palkat. Bureau of International Labor Affairs (2012). U.S. Department of Labor’s List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Available at http://www.dol.gov/ILAB/programs/ocft/tvpra.htm Moilala O. (2013). Tappajafarkut – ja muita vastuuttomia vaatteita. Helsinki: Intokustannus. Vartiala, S. Lampiala, R. (2013). Stora Enso ja ihmisoikeudet. Helsinki: Finnwatch. Luettavissa www.finnwatch.org/images/stora_enso_intiassa_web.pdf Bureau of International Labor Affairs (2012). U.S. Department of Labor’s List of Goods Produced by Child Labor or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Available at http://www.dol.gov/ILAB/programs/ocft/tvpra.htm Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18. SACOM (2012). Toying with Workers’ Rights. A Report on Producing Merchandise for the London 2012 Olympic Games. Play Fair. Coninck, N. Theuws, M. & Overeem, P. (2011). Captured by Cotton. Exploited Dalit girls produce garments in India for European and US markets. Amsterdam: SOMO - Centre for Research on Multinational Corporations. Available: www.indianet.nl/pdf/CapturedByCotton.pdf Iqbal, S., Guggenberger, M. & Alam, K. (2012). Deadly Denim. Sandblasting in the Bangladesh Garment Industry. Amsterdam: Clean Clothes Campaign. Ferus-Comelo, Anibel & Pöyhönen, Päivi (2011). Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO. Kakuli, A. & Risberg, V. (2012). A lost revolution? Empowered but trapped in poverty. Women in the garment industry in Bangladesh want more. Swedwatch report 47. Available www.swedwatch.org/sites/www.swedwatch.org/files/a_lost_revolution_sw_0.pdf Kit Ho, Chun, Pöyhönen, Päivi & Simola, Eeva. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch, Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It’s Your Call – Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch. UNDP (2008). Human Development Report 2007–2008. Fighting climate change. Human solidarity in a divided world. New York: United Nations Development Programme. Chan, Jenny, de Haan, Esther, Nordbrand, Sara & Torstensson, Annika (2010). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch UN (2011). Guiding Principles on Business and Human Rights. Implementing the United Nations “Protect, Respect and Remedy” Framework. Geneva: United Nations. Available: www.ohchr.org/Documents/Publications/GuidingPrinciplesBusinessHR_EN.pdf “Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone?” ____________
  24. 24. Nykyinen taloutemme kääntyy itseään vastaan
  25. 25. Whiteman, G., Hope, C. & Wadhams, P. (2013).Vast costs of Arctic change. Nature 499, 401-403. Pelkästään Itä-Siperian alueen ikiroudan sulamisen vuoksi vapautuvan metaanin aiheuttamien haittojen kustannusten arvioidaan olevan lähes vuoden 2012 maailmantalouden suuruiset. ________
  26. 26. Talouskasvu, joka laiminlyö elämän edellytyksistä ja ja ihmisen arvokkuudesta huolehtimisen, perustuu syöpäsolun toiminnan kaltaiseen epätaloudellisuuteen.
  27. 27. Suuntaviivat tulevaisuudelle
  28. 28. Mikä on luovuttamattoman arvokas hyvän elämän perusta?
  29. 29.  Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?  Mitkä asiat antavat syitä herätä uuteen päivään?  Mitä on täysi ihmisyys? Palataan ihmisyyden ydinkysymyksiin
  30. 30. Yltäkylläisyyden ajan ihmisen suurin vihollinen on elämän merkityksettömyys ja tarkoituksettomuus?
  31. 31. Tästä minä nautin Tätä maailma tarvitseeTämän minä osaan Mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemukset muodostuvat kytköksistä johonkin itsen ulkopuolella olevaan arvokkaaseen mielekkyys merkitys arvokas tarkoitus flow
  32. 32. yksilökeskeisyys, eristyneisyys, irrallisuus liittyminen, kuuluminen , osallisuus Merkitykset syntyvät kytköksissä itseä ympäröivään maailmaan
  33. 33. Elintaso, materialismi Elämän laatu, jälkimaterialismi Hiljainen vallankumous Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101 Inglehart, R. (2008). Changing Values among Western Publics from 1970 to 2006. West European Politics, 31(1-2), 130-146. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4) Welzel, C. & Inglehart, R. (2010). Agency, Values, and Well-Being: A Human Development Model. Social Indicators Research 97(1), 3-63.
  34. 34. TEOLLISEN AJAN ORIENTAATIO VOIMISTUVA ORIENTAATIO Hyvinvointikäsitys materiaalinen, kulutuskeskeinen, elintaso, objektiivinen hyvinvointi henkinen, ihmissuhdekeskeinen, elämän laatu, subjektiivinen hyvinvointi Ihmisen rooli yhteiskunnassa kuluttaja aktiivinen kansalainen Elämän tarkoitus materiaalisen vaurauden maksimointi arvokas elämä, ihmisten välisen luottamuksen rakentaminen Talouden toimintaperiaate kilpailu, omistajien voittojen maksimointi yhteistyö, yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen Maailman hahmottamisen tapa atomistinen, yksityiskohtainen systeeminen, ehyt ja kokonaisvaltainen Luonnonvarat kertakäyttöisyys kaikki kiertää Energia likainen energia puhdas energia Aika lyhyen aikavälin ajattelu pitkän aikavälin ajattelu Mahdollisuuksien ja riittävyyden mitta raha aika
  35. 35. Kestävässä yhteiskunnassa ihmisen toimintaa läpäisee ajatus siitä, että jätämme tuleville sukupolville yhtä paljon mahdollisuuksia kuin meillä on, ellei jopa enemmän.
  36. 36. Eroon epätaloudellisesta taloudesta
  37. 37. 42 % nuorista ja nuorista aikuisista on vähentänyt kulutustaan ympäristösyistä. _____________ Hyvän elämän tavoittelun tavat muuttuvat Salonen, A. & Konkka, J. (2017). Kun tyytyväisyys ratkaisee. Nuorten suhtautuminen globaaleihin haasteisiin, käsitykset ihanneyhteiskunnasta ja toiveet omasta tulevaisuudesta.Teoksessa S Myllyniemi (toim.) Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri 2016. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö,Valtion nuorisoneuvosto ja Nuorisotutkimusverkosto, 137-156.
  38. 38. Liiketoiminta fokusoi tulevaisuudessa entistä enemmän todellisiin tarpeisiin mielihalujen sijasta Salonen, A. & Rouhinen, S. (2015).Vastuullinen maailmasuhde – tulevaisuuden toivoa säilyttävän kulttuurievoluution suunnannäyttäjä.Tiedepolitiikka 3(40), 7-16.
  39. 39. raaka-aine > hyödyke > palvelu > elämykset > merkitysnäköala Merkitystalous voimistuu
  40. 40. Pauschert, V., Russell, L., Freund, K. (2013). Unlocking the Power. Annual Report 2012 -13. Bonn: Fairtrade International. Luettavissa http://www.fairtrade.net/fileadmin/user_upload/content/2009/resources/2012-13_AnnualReport_FairtradeIntl_web.pdf ILO (2013). Marking progress against child labour. Global estimates and trends 2000-2012. Geneva: International Labour Office. Cleantech industry in Finland 2013. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller, May 2013. Luettavissa: http://www.ek.fi/ek/liitteet/CleantechindustryinFinland2013.pdf Pro Luomu (2013). Luomumarkkinat kasvoivat aiempaa hitaammin. Luettavissa http://luomu.fi/kirjoitus/luomumarkkinat-kasvoivat-aiempaa-hitaammin/3/ _______________ + 48% reilu kauppa (2012)  HUOMION KOHDE: sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus + 29 % puhdas teknologia (2013)  HUOMION KOHDE: ilmastonmuutos + 18% luomutuotteiden myynti (2013)  HUOMION KOHDE: kemikalisoituminen Merkityksiä synnyttävät kulutusvalinnat lisääntyvät
  41. 41. Ruotsissa (n = 1005)  75 % kansalaisista ajattelee, että vastuullisuus on tuotteen tai palvelun laatukriteeri  52 % priorisoi mielellään yhteistä hyvää oman edun edelle http://theinformedconsumer.fi ________________
  42. 42. Vahvat valtavirtatrendit muodostuvat yhä useammin siten, että on samalla mahdollista ajaa omaa etua ja puolustaa yhteistä hyvää.
  43. 43. Hyöty asiakkaalle Hyödyt yritykselle Hyödyt työntekijälle Hyödyt yhteiskunnalle Hyödyt globaalille kehitykselle -Tuote tai palvelu vastaa todelliseen tarpeeseen -Tulos - Kilpailukyky - Maine - Sisäinen motivaatio -Turvattu tulevaisuus - Merkityksellinen työ - Kansantalous - Kansanterveys - Ekologinen kestävyys - Elämän edellytysten turvaaminen - Luonnonvarojen riittävyys - Ilmastonmuutoksen hillintä Täydellisessä tuotteessa tai palvelussa yhdistyvät erilaiset merkitysnäköalat
  44. 44. Siirtyminen älykkäästä viisaaseen yhteiskuntaan ja elämäntapaan
  45. 45. 1. Nopeuden lisäämisestä suunnan tarkistamiseen
  46. 46. Väistämättömästi tosi hierarkia 1. Ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa 2. Ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa 3. Talous on luonnonvaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva prosessi
  47. 47. NYT TULEVAISUUDESSA Käytössä yhden planeetan resurssit ”Ylikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat ”Alikehittyneet” kulttuurit ja elämäntavat 1 MAAPALLO 2 maapalloa 3 maapalloa 4 maapalloa
  48. 48. 2. Oireiden hoidosta sairauden parantamiseen
  49. 49. energian lähteen vaihtaminen on KOKONAISRATKAISU energian säästäminen on OSITTAISRATKAISU
  50. 50. 3. Likaisesta energiasta puhtaaseen
  51. 51. Jopa 169 miljoonan euron vuotuinen terveyshaitta suomalaisille Sähköauto saastuttaa enemmän kuin polttomoottoriauto jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla ____________ HEAL (2013).The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and EnvironmentAlliance Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace. Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life CycleAssessment of Conventional and ElectricVehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x Ilmastonmuutosta kiihdyttävän vaikutuksen lisäksi kivihiili sairastuttaa ja johtaa ennenaikaisiin kuolemiin
  52. 52. Jos valtio satsaa miljoona dollaria työpaikkojen luomiseen energiasektorille Yhdysvalloissa,niin työpaikkoja syntyy seuraavasti: Callenbach, E. (2014) Sustainable Shinkage: Envisioning a Smaller, Stronger Economy. In: RobertCostanza, Ida Kubiszewski (eds.) Greating a Sustainable and Desirable Future. London: World Scientific, 223-232. Pollin, R., Garrett-Peltier, H., Heintz, J., and Scharber, H. (2008). Green Recovery.A Program to Create Good Jobs and Start Building a Low-Carbon Economy.Washington: Political Economy Research Institute (PERI). Puhtaampien energiaratkaisujen työllistävä vaikutus on likaisia parempi ___________ • maakaasu 5 työpaikkaa • kivihiili 7 työpaikkaa • tuulivoima 13 työpaikkaa • aurinkoenergia 14 työpaikkaa • biomassaenergia 16 työpaikkaa
  53. 53. 4. Globaalista taloudesta paikalliseen
  54. 54.  Läpinäkyvyys ja vastuu: tuottaja ja kuluttaja lähellä toisiaan(*  Paikallisen yhteisön voimaantuminen: raha jää hyödyttämään paikallista yhteisöä  Säästöt: säästää energiaa, vähentää kuljetuskustannuksia ja päästöjä  Maaseutujen elinvoimaisuus, paikallisen kulttuurin säilyminen ja kulttuurinen moninaisuus  Toimii puskurina globaalin tuotannon ja talouden häiriöitä vastaan Paikallistalouden hyödyt ________________ *) Greeley, B. (2013). Rural Banks Know Something Big Banks Don’t. Bloomberg Businessweek, October 21-27.
  55. 55. Talousbuumi paikallisuudesta “It can be shown by economic models that if money circulates at least five times in its place of origin, it may generate a small economic boom.” - Manfred Max-Neef Max-Neef, M. (2010). The World on a Collision Course and the Need for a New Economy. Ambio 39(3), 200-210 _____________
  56. 56. 5. Eläinperäisestä ravinnosta kasvisperäiseen
  57. 57. 10 12 12 50 75 125 200 0 50 100 150 200 250 Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m2) AubertC.,Fléchet,G.&Sié,J.(2007).Quelleagriculturepourquellealimentation?Milan:TerreSauvage.
  58. 58. Kasviproteiinin markkinoiden ennustetaan kasvavan 8,4 % vuodessa seuraavien 5 vuoden ajan. Suursijoittajat kannustavat elintarvikejättejä vaihtamaan lihan kasviproteiiniin . 26.9.2016 . Luettavissa http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001922816.html __________
  59. 59. 6. Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen
  60. 60. Toimiva markkinatalous edellyttää, että meillä on kattavasti tietoa, jonka perusteella teemme valintamme. Yleensä emme tiedä missä olemme mukana kulutusvalintojemme kautta.
  61. 61. RAVIOLIN REITTI SUOMALAISEEN PÖYTÄÄN ____________________ TÖLKIN VALMISTUS Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto
  62. 62. Kaivostyöläiset Neuvottelijat, ostajat ja kuljettajat Välittäjät Kongossa Välittäjät naapurimaissa Ugandassa ja Ruandassa Sulattamot ja raaka- ainejalostamot Jalostettu metalli Elektroniikan komponenttivalmistajat (AVX, Honeywell Electronix, KEMET, Matsuo Electric, Murata, NECTokin, Nippon Mining&Metals, Praxari MRC, RIM, Samsung, Sanyo Electronic Device,Vishay) Valmiit tuotteet (Apple, Dell, HP, IBM, Intel, Microsoft, Motorola, Nokia, Philips, Sony, SUN jne.) Puhelimessani on 30 erilaista metallia: Tantaalin tie Kongosta puhelimeeni Bleischwitz,R.,Dittrich,M.,andPierdicca,C.(2012).ColtanfromCentralAfrica,InternationalTradeand ImplicationsforAnyCertification.CollegeofEurope:BrugesEuropeanEconomicPolicyBriefingsn°23. http://www.coleurop.be/template.asp?pagename=BEEP
  63. 63. 7. Kvartaaliajattelusta elinkaaritarkasteluun
  64. 64. Keskuskauppakamari OECD vuonna 2012 vuonna 2012 Suomen tulevaisuuden vaarantaa a) EU:n ilmastopolitiikka b) Energiatehokkuusdirektiivi c) Kaivosvero d) Rikkidirektiivi e) Rahoitusmarkkinavero Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 % suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Linnainmaa, L. (2012).Viisi hanketta vaarantaa Suomen tulevaisuuden. Luettavissa: http://kauppakamari.fi/2012/10/09/viisi-hanketta-vaarantaa-suomen-tulevaisuuden/ OECD (2012). OECD Environmental Outlook to 2050:TheConsequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:. http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm vs.
  65. 65. YHTEENVETO
  66. 66. Periaatteet kestäville hankinnoille 1. Nopeuden lisäämisestä suunnan tarkistamiseen 2. Oireiden hoidosta sairauden parantamiseen 3. Likaisesta energiasta puhtaaseen 4. Globaalista taloudesta paikalliseen 5. Eläinperäisestä ravinnosta kasvisperäiseen 6. Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen 7. Kvartaaliajattelusta elinkaaritarkasteluun
  67. 67. Kuva: Timo Pajunen KIITOS! artosalonen.com

×