Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Mitä maksaa halparuoka?

1,538 views

Published on

Alkuperäinen aihepiiriin liittyvä puheenvuoro oli Ateria 2014 tapahtumassa 4.11.2014, jossa kohtasivat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Sama teema oli mukana EcoCentrian elintarvikehankinta RoadShowssa keväällä 2015, jolloin kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö sekä tuottajat ja jalostajat.

Published in: Food
  • Be the first to comment

Mitä maksaa halparuoka?

  1. 1. Mitä maksaa halparuoka? Loviisa 31.3.2015 Arto O. Salonen, dos. arto.o.salonen (at) helsinki.fi
  2. 2. Hintoihin osittain tai ei ollenkaan sisältyviä ulkoisvaikutuksia ovat  terveyshyödyt / terveyshaitat  oman alueen elinvoimaisuuden lisääntyminen / väheneminen  luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen / turmeleminen  ilmastonmuutoksen hillintä / voimistaminen  tuotantoeläinten hyvinvointi / pahoinvointi  globaalin ruokaturvan edistäminen / heikentäminen Ruoka voi olla liian kallista tai liian halpaa
  3. 3. Sisältö 1 Näkökulmana oman alueen elinvoimaisuus 2 Näkökulmana kasvisperäisyys 3 Näkökulmana luonnonmukaisuus 4 Yhteenveto
  4. 4. 1 Näkökulmana oman alueen elinvoimaisuus
  5. 5. RAVIOLIN REITTI SUOMALAISEEN PÖYTÄÄN TÖLKIN VALMISTUS Raviolitölkki valmistetaan tinapellistä. Tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Pelti on terästä, jota saadaan eri puolilta maailmaa rautamalmia louhimalla. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Lakka tehdään kemiantehtaissa. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu eri puolilta maailmaa. Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012. Grafiikka: Mira Visanto ______________
  6. 6. Oman alueen elinvoimaisuuden arvo? Lähiruoka  saattaa yhteen tuottajan ja kuluttajan (läpinäkyvyys)  lisää taloudellista riippumattomuutta elävöittämällä elinkeinoelämää  lisää yleistä hyvinvointia ja alueen vakautta  säilyttää paikallista ruokaperinnettä Leena Viitaharju , Susanna Määttä, Outi Hakala & Hannu Törmä (2014). Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Raportti 118. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Luettavissa http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf Shuman, M. (2010). Relocalizing Business. In: Worldwatch Institute, State of the World 2010, Transforming Cultures from Consumerism to Sustainability. New York: W.W. Norton & Company, 110–115. Frey, S., & Barrett, J. (2006). The Footprint of Scotland's Diet: The environmental burden of what we eat. Stockholm: Stockholm Environment Institute. __________
  7. 7. Leena Viitaharju , Susanna Määttä, Outi Hakala & Hannu Törmä (2014). Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Raportti 118. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Luettavissa http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf __________ Suomalaiset elintarvikealan yritykset käyttävät lähellä tuotettuja raaka- aineita keskimäärin 23 %  Kainuussa ja Ahvenanmaalla 65 % raaka- aineista omasta maakunnasta, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa alle 10 %  Vähiten ulkomaisia raaka-aineita (n. 5%) käyttävät Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski- Suomen, Lapin ja Pohjois-Karjalan yritykset.
  8. 8. 2 Näkökulmana kasvisperäisyys
  9. 9. 10 12 12 50 75 125 200 0 50 100 150 200 250 Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha Aubert C., Fléchet, G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan: Terre Sauvage. _____________ Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m2)
  10. 10. 4758 2427 629 4377 1978 281 0 1000 2000 3000 4000 5000 "Kaikkiruokainen" Kasvisruokavalio + meijerituotteet Kasvisruokavalio luonnonmukaisesti tuotettu tehotuotettu Foodwatch (2008). Klimaretter Bio? Der foodwatch-Report über den Treibhauseffekt von konventioneller und ökologischerLandwirtschaft in Deutschland basierend auf der Studie „Klimawirkungen der Landwirtschaft in Deutschland“ des Instituts für ökologische Wirtschaftsforschung (IÖW) gGmbH gefördert durch die Deutsche Wildtier Stiftung, KLEF Karl Linder Education Foundation, Karl-Ludwig Schweisfurth.
  11. 11. Teuraseläimille syötetty vilja ja palkokasvit kuluttavat noin kolmanneksen maapallon peltojen sadosta. > riittäisi ruokkimaan 3 miljardia ihmistä > kilogramma luutonta naudanlihaa edellyttää 13 kg kasviperäistä rehua Karjatalous on suurin yksittäinen syy Amazonin sademetsäkatoon. Smil Vaclav (2013). Should we eat meat. Evolution and consequences of modern carnivore. Oxford: Wiley-Blackwell. Kaimowitz, G., Mertens, B., Wunder, S. & Pacheco, P. (2004). Hamburger Connection Fuels Amazon Destruction. Cattle ranching and deforestation in Brazil's Amazon. Bogor: Center for International Forestry Research. www.cifor.org/publications/pdf_files/media/Amazon.pdf Smil, V. (2002). Eating meat: Evolutions, patterns, and consequences. Population and development review 28(4), 599-639. Smil, V. (2002). Worldwide transformation of diets, burdens of meat production and opportunities for novel food proteins. Enzyme and Microbial Technology 30(2002), 305–331 Steinfeld, H., Gerber, P., Wassenaar, T., Castel, V., Rosales, M. & de Haan, C. (2006). Livestocks's Long Shadow. Environmental Issues and Options. Food and Agriculture Organization of the United Nations. ____________ Liha on liian halpaa?
  12. 12. 50–71 -vuotiaita, seuranta-aika 10-vuotta, otos 500 000  Punaista lihaa suosivat kuolivat muita nuorempina syöpään, sydänsairauksiin ja muihin vakaviin sairauksiin.  Ne, jotka söivät punaista lihaa kaikkein vähiten, elivät pisimpään Sinha, R., Cross, A., Graubard, B., Leitzmann, F., & Schatzkin,A. (2009). Meat Intake and Mortality:A Prospective Study of Over Half a Million People. Archives of Internal Medicine 169(6), 562–571. ___________ Kasvisruoka on liian kallista?
  13. 13. Ylipainoisuus on aliravitsemusta merkittävämpi ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja maailmassamme  Lihasta saatava energia lihottaa enemmän kuin vastaava määrä kasviksista saatavaa energiaa  Yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia _______ Lim, S., Vos, T. & Flaxman, A. ym. (2012) . A comparative risk assessment of burden of disease and injury attributable to 67 risk factors and risk factor clusters in 21 regions, 1990–2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 380 (9859), 2224–2260. Vergnaud, A-C., Norat, T., Romaguera, D., Mouw, T., May, A., Travier, N., Luan, J., Wareham, N., Slimani, N., Rinaldi, S., Couto, E., Clavel-Chapelon, F., Boutron-Ruault, M-C., Cottet, V., Palli, D. - Agnoli, C., Panico, S., Tumino, R., Vineis, P., Agudo, A., Rodriguez, L., Jose Sanchez, M., Amiano, P., Barricarte, A., Huerta, J., Key, T., Spencer, E., Bueno-de-Mesquita, B., Büchner, F., Orfanos, P., Naska, A., Trichopoulou, A., Rohrmann, S., Hermann, S., Boeing, H., Buijsse, B., Johansson, I., Hellstrom, V. - Manjer, J., Wirfält, E., Jakobsen, M., Overvad, K., Tjonneland, A., Halkjaer, J., Lund, E., Braaten, T., Engeset, D., Odysseos, A., Riboli, E., & Peete, P. (2010). Meat consumption and prospective weight change in participants of the EPIC-PANACEA study. American Journal of Clinical Nutrition 92(2), 398–407. Männistö, Satu; Laatikainen, Tiina; Vartiainen, Erkki (2012). Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Helsinki: THL.
  14. 14. 3 Näkökulmana luonnonmukaisuus
  15. 15. 343 vertaisarvioidusta tutkimuksesta tehdyn meta- analyysin mukaan luonnonmukaisesti tuotetuissa elintarvikkeissa on a) enemmän terveyttä edistäviä antioksidantteja b) 4 kertaa vähemmän kasvinsuojeluainejäämiä c) vähemmän myrkyllisiä raskasmetalleja kuten kadmiumia ______________ Barański M, Srednicka-Tober D., Volakakis N., Seal C., Sanderson R., Stewart G., Benbrook C., Biavati B, Markellou E, Giotis C, Gromadzka-Ostrowska J, Rembiałkowska E, Skwarło-Sońta K, Tahvonen R, Janovská D, Niggli U, Nicot P, Leifert C. (2014). Higher antioxidant and lower cadmium concentrations and lower incidence of pesticide residues in organically grown crops: a systematic literature review and meta-analyses. British Journal of Nutrition, 112(5), 794-811. Luettavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24968103
  16. 16. Manteli Omena Parsa Avokado Parsakaali Mustikka Sipuli Mehiläisten pölytyksistä riippuvaisia ravintokasveja Whitaker, H. (2013).The plight of the honeybee.Time 182(8), 30-37. Science Insider (2013). Pesticidemakers Challenge E.U. Neonicotinoid Ban in Court. Luettavissa: http://news.sciencemag.org/europe/2013/08/pesticidemakers-challenge-e.u.-neonicotinoid-ban-court __________ Mehiläispopulaatiota suojaamaan tarkoitettu kahden vuoden määräaikainen neonicotinoid-tuholaistorjunta- ainekielto sai torjunta-ainevalmistajat liikkeelle. Bayer ja Syngenta haastoivat EU:n oikeuteen. Myrkyllinen maatalous tulee kalliiksi?
  17. 17. Maatalouskemikaalien haittoja luonnossa a) pölyttäjien toiminnan häiriintyminen (pölyttäjähyönteisten arvo n. 153 miljardia euroa/vuosi) b) luontaisen tuholaistorjunnan lamaantumisen uhka c) maaperässä, järvissä, joissa ja kosteikoissa elävien eliöiden toiminnan häiriintyminen d) maaperän happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen ja pohjavesien saastuminen Luonnonmukainen maatalous lisää alueen lajien monimuotoisuutta 30% (94 tutkimuksen meta-analyysi 30 vuoden ajanjaksolta) _________ Tuck, S., Winqvist, C., Mota, F., Ahnström, J., Turnbull, L. ja Bengtsson, J. (2014). REVIEW: Land-use intensity and the effects of organic farming on biodiversity: a hierarchical meta-analysis. Journal of Applied Ecology 51(3), 746–755. Gill, R., Ramos-Rodriguez, O., Raine, N. (2012). Combined pesticide exposure severely affects individual- and colony-level traits in bees. Nature. doi:10.1038/nature11585 Kluser, S., Neumann, P., Chauzat, M-P., & Pettis, J. (2010). Global Honey Bee Colony Disorder and Other Threats to Insect Pollinators. UNEP Emerging Issues. Korsaeth, A. (2008). Relations between nitrogen leaching and food productivity in organic and conventional cropping systems in a long-term field study, Agriculture, Ecosystems and Environment 127(3–4), 177–188. Frans, L. (2008). Trends of Pesticides and Nitrate in Ground Water of the Central Columbia Plateau, Washington, 1993–2003. Journal of Environment Quality 37(5), 273–280. Saad, D. (2008). Agriculture-Related Trends in Groundwater Quality of the Glacial Deposits Aquifer, Central Wisconsin. Madison: American Society of Agronomy, Crop Science Society of America, and Soil Science Society of America. Journal of Environmental Quality 37(5), 209–225. Balmford, A., Naidoo, R., Costanza, R., Fisher, B., Green, R., Lehner, B., Malcolm, T., & Ricketts, T. (2008). Global mapping of ecosystem services and conservation priorities. PNAS 105(28), 9495–9500. BirdLife (2008). Critically endangered birds – A global audit. Cambridge: BirdLife International. Nellemann, C., MacDevette, M., Manders, T., Eickhout, B., Svihus, B., Gerdien Prins, A., & Kaltenborn, B. (eds). (2009). The environmental food crisis, The environment’s role in averting future food crises. A UNEP rapid response assessment. Nairobi: United Nations Environment Programme. Reganold, J. (2010). The next revolution in farming. Scientific American 303(3), 97.
  18. 18. Terveyden hinta? Maatalouskemikaalijäämien osoitetut terveyshaitat liittyvät muun muassa lasten kehityshäiriöihin  heikentynyt aistienvarainen päättelykyky  heikentynyt verbaalinen kyvykkyys  muistiin ja älykkyysosamäärään liittyvät negatiiviset vaikutukset  kohonnut ADHD-häiriöriski ____________ Kurenbacha, B., Marjoshia, D., Amábile-Cuevasb, C., Fergusonc, G., Godsoed,W., Paddy, G., Heinemanna, J. (2015). Sublethal Exposure to Commercial Formulations of the Herbicides Dicamba, 2,4-Dichlorophenoxyacetic Acid, and Glyphosate Cause Changes in Antibiotic Susceptibility in Escherichia coli and Salmonella enterica serovar Typhimurium. American Society of Microbiology’s journal mBio. Mackenzie Ross, S., McManus, I., Harrison, V., Mason, O. (2013). Neurobehavioral problems following low-level exposure to organophosphate pesticides: a systematic and meta-analytic review. Critical Reviews in Toxicology 43(1), 21-44. Bouchard, M., Bellinger, D., Wright, R., & Weisskop, M. (2010). Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Urinary Metabolites of Organophosphate Pesticides. Pediatrics 125(6), 1270–1277. Bouchard, M., Chevrier, J., Harley, K., Kogut, K., Vedar, M., Calderon, N., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphate Pesticides and IQ in 7-Year Old Children. Environmental Health Perspectives. 119(8), 1189-1195. Engel, S., Wetmur J., Chen J., Zhu C, Barr D., Canfield R., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphates, Paraoxonase 1, and Cognitive Development in Childhood. Environmental Health Perspectives 119(8), 1182–1188. Rauh, V., Arunajadai, S., Horton, M., Perera, F., Hoepner, L., Barr, D., et al. (2011). 7-Year Neuro-developmental Scores and Prenatal Exposure to Chlorpyrifos, a Common Agricultural Pesticide. Environmental Health Perspectives 119(8), 1196–1201 Antibioottiresistenssin ja kasvinsuojeluaineiden käytön välisestä yhteydestä on alustavaa näyttöä
  19. 19. Luonnonmukaisessa tuotannossa eläimelle taataan lajille tyypillistä käyttäytymistä ja sen terveydestä huolehditaan ennaltaehkäisevästi.
  20. 20. 4 Yhteenveto
  21. 21.  globaali ruokahävikki 1,3 miljardia tonnia vuodessa  taloudellinen vaikutus yli kymmenen kertaa Suomen valtion budjetin verran  vettä kuluuVolga-joen vuosittaisen virtaaman verran  kasvihuonekaasupäästöjä syntyy 3,3 miljardia tonnia Jan, O.,Tostivint,C.,Turbé,A., et al. (2013). Food wastage footprint. Impacts on natural resources. FAO. Luettavissa: http://www.fao.org/docrep/018/i3347e/i3347e.pdf LIIAN HALPAA KUN ON VARAA HEITTÄÄ POIS? Kolmannes maailman peltopinta-alasta tuottaa ruokaa kaatopaikoille ____________
  22. 22. globaali tehotuotettu paikallinen luonnonmukainen kasvisperäinen eläinperäinen Ravintoon liittyvät kilpailevat arvot
  23. 23. Luomu vai tehotuotettu? Kasvisperäinen vai eläinperäinen? Paikallinen vai globaali? Kuinka paljon arvoa… a) Terveydelle? b) Globaalille ruokaturvalle? c) Luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiselle? c) Tuotantoeläinten hyvinvoinnille? d) Oman alueen elinvoimaisuudelle?
  24. 24. Ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä voidaan edistää  paikallisesti tuotettua ruokaa suosimalla,  lihan osuutta ruokavaliossa vähentämällä ja  luonnonmukaisesti tuotetun ruoan osuutta lisäämällä. Poliittinen ohjaus lisääntyy? Ravintoon liittyvien ulkoisvaikutusten hinnoittelemattomuus aiheuttaa markkinavirheen
  25. 25. Kiitos! Arto O. Salonen arto.o.salonen (at) helsinki.fi artosalonen.com

×