Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Täydellinen ravinto

552 views

Published on

ATERIA 12. Julkisen ruokahuollon asiantuntijapäivä 6.11.2012. Täydellistä tavoittelemassa – paikallisesti tuotettu kasvispainotteinen luomuruoka.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Täydellinen ravinto

  1. 1. 6.11.2012 Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.fi
  2. 2. 1. Miksi luonnonmukaisuus? 2. Miksi kasvispainotteisuus? 3. Miksi paikallisuus? 4. Täydellisen ruokavalion kuvaus
  3. 3. 1 Miksi luonnonmukaisuus?
  4. 4. Luonnonmukaisessa ja tehotuotetussa ruoassa ei ole merkittäviä ravitsemuksellisia eroja. ______________ Smith-Spangler, C., Brandeau, M., Hunter, G., Bavinger, C., Pearson, M., . Eschbach, P., Sundaram, V., Liu, H., Schirmer, P., Stave, C., Olkin, I., Bravata, D. (2012). Are Organic Foods Safer or Healthier Than Conventional Alternatives?: A Systematic Review. Annals of Internal Medicines 157(5):348-366
  5. 5. Ihminen saa maatalouskemikaalijäämiä elimistöönsä tehotuotetuista elintarvikkeista.  säilyvät ihmisen elimistössä 14–16 vuotta  osoitetut terveyshaitat liittyvät muun muassa lasten kehityshäiriöihin.
  6. 6.  N = 404 lasta,Yhdysvallat (Engel et al. 2011). Kasvinsuojeluaineen esiintyminen odottavan äidin virtsassa > lapsen heikko kognitiivinen kehittyminen, etenkin aistienvarainen päättely  N = 265 lasta,Yhdysvallat (Rauh et al. 2011). Korkea kasvinsuojeluainepitoisuus äidin virtsassa odotusaikana > muistiin ja älykkyysosamäärään liittyvät negatiiviset vaikutukset lapsilla  N = 329 lasta,Yhdysvallat (Bouchard et al. 2011). Kasvinsuojeluainejäämien esiintyminen odottavan äidin virtsassa > keskimääräistä huonompi muisti, verbaalinen kyky ja älykkyysosamäärä 7-vuotiaita tutkittaessa  N = 1 100 lasta,Yhdysvallat (Bouchard 2010). Mitä suurempi kasvinsuojeluaineen jäämä tutkittavan virtsassa oli, sitä suurempi oli hänen ADHD-häiriöriskinsä  N = 30 000 000 lasta.Yhdysvallat (Winchester & Huskins 2009). Synnynnäisten vammojen kehittyminen sikiöaikana ja pintavesien maatalouskemikaalien pitoisuuksien huiput keskittyvät samoille kuukausille___________ Bouchard, M., Bellinger, D., Wright, R., & Weisskop, M. (2010). Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Urinary Metabolites of Organophosphate Pesticides. Pediatrics 125(6), 1270–1277. Bouchard, M., Chevrier, J., Harley, K., Kogut, K., Vedar, M., Calderon, N., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphate Pesticides and IQ in 7-Year Old Children. Environmental Health Perspectives. Engel, S., Wetmur J., Chen J., Zhu C, Barr D., Canfield R., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphates, Paraoxonase 1, and Cognitive Development in Childhood. Environmental Health Perspectives 119(8), 1182–1188. Winchester, P., & Huskins, J. (2009). Agrichemicals in surface water and birth defects in the United States. Acta Paediatrica 98(4), 664. Rauh, V., Arunajadai, S., Horton, M., Perera, F., Hoepner, L., Barr, D., et al. (2011). 7-Year Neuro-developmental Scores and Prenatal Exposure to Chlorpyrifos, a Common Agricultural Pesticide. Environmental Health Perspectives 119(8), 1196–1201
  7. 7. Maatalouskemikaalit murtavat globaalin ruokaturvan perustaa ja kaventavat luonnon monimuotoisuutta  pölyttäjien toiminnan häiriintyminen ▪ 1/3 maailman ruokatuotannosta on pölyttäjistä riippuvaista. ▪ Pölyttäjien toiminnan arvo on n. 153 miljardia euroa vuodessa.  maaperässä, järvissä, joissa ja kosteikoissa elävien eliöiden toiminnan häiriintyminen  luontaisen tuholaistorjunnan lamaantumisen uhka  maaperän happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen ja pohjavesien saastuminen_________ Gill, R., Ramos-Rodriguez, O., Raine, N. (2012). Combined pesticide exposure severely affects individual- and colony-level traits in bees. Nature. doi:10.1038/nature11585 Kluser, S., Neumann, P., Chauzat, M-P., & Pettis, J. (2010). Global Honey Bee Colony Disorder and Other Threats to Insect Pollinators. UNEP Emerging Issues. Korsaeth, A. (2008). Relations between nitrogen leaching and food productivity in organic and conventional cropping systems in a long-term field study, Agriculture, Ecosystems and Environment 127(3–4), 177–188. Frans, L. (2008). Trends of Pesticides and Nitrate in Ground Water of the Central Columbia Plateau, Washington, 1993–2003. Journal of Environment Quality 37(5), 273–280. Saad, D. (2008). Agriculture-Related Trends in Groundwater Quality of the Glacial Deposits Aquifer, Central Wisconsin. Madison: American Society of Agronomy, Crop Science Society of America, and Soil Science Society of America. Journal of Environmental Quality 37(5), 209–225. Balmford, A., Naidoo, R., Costanza, R., Fisher, B., Green, R., Lehner, B., Malcolm, T., & Ricketts, T. (2008). Global mapping of ecosystem services and conservation priorities. PNAS 105(28), 9495–9500. BirdLife (2008). Critically endangered birds – A global audit. Cambridge: BirdLife International. Nellemann, C., MacDevette, M., Manders, T., Eickhout, B., Svihus, B., Gerdien Prins, A., & Kaltenborn, B. (eds). (2009). The environmental food crisis, The environment’s role in averting future food crises. A UNEP rapid response assessment. Nairobi: United Nations Environment Programme. Reganold, J. (2010). The next revolution in farming. Scientific American 303(3), 97.
  8. 8. Luonnonmukaisessa tuotannossa eläimelle taataan lajille tyypillistä käyttäytymistä ja sen terveydestä huolehditaan ennaltaehkäisevästi.
  9. 9. 2 Miksi kasvispainotteisuus?
  10. 10. Yhdysvaltalaisilla ruokailutottumuksilla ravintoa riittäisi nykyisellä viljelypinta-alalla 2,5 miljardille ihmiselle. Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi 5 miljardille ihmiselle. Intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa ruokaa riittäisi 10 miljardille ihmiselle. Ruokailutottumukset ja globaali ruokaturva Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. NewYork:W.W. Norton & Company ____________ Pääasiassa eläinperäinen proteiinin lähde Pääasiassa kasviperäinen proteiinin lähde
  11. 11. 10 12 12 50 75 125 200 0 50 100 150 200 250 Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha AubertC., Fléchet,G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan:Terre Sauvage. Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m2) ____________
  12. 12. Teuraseläimille syötetty vilja ja palkokasvit kuluttavat noin kolmanneksen maapallomme sadosta. > riittäisi ruokkimaan 3 miljardia ihmistä > kilogramma luutonta naudanlihaa edellyttää 13 kg kasviperäistä rehua Karjatalous on suurin yksittäinen syy Amazonin sademetsäkatoon. Kaimowitz, G., Mertens, B., Wunder, S. & Pacheco, P. (2004). Hamburger Connection Fuels Amazon Destruction. Cattle ranching and deforestation in Brazil's Amazon. Bogor: Center for International Forestry Research. www.cifor.org/publications/pdf_files/media/Amazon.pdf Smil, V. (2002). Eating meat: Evolutions, patterns, and consequences. Population and development review 28(4), 599-639. Smil, V. (2002). Worldwide transformation of diets, burdens of meat production and opportunities for novel food proteins. Enzyme and Microbial Technology 30(2002), 305–331 Steinfeld, H., Gerber, P., Wassenaar, T., Castel, V., Rosales, M. & de Haan, C. 2006. Livestocks's Long Shadow. Environmental Issues and Options. Food and Agriculture Organization of the United Nations. ___________
  13. 13. Falkenmark, M. (2012). Food security.Overcoming water scarcity realities. Julkaisussa: Jägerskog, Anders, Jønch ClausenTorkil, (toim.) Feeding a thirsty world.Challenges and opportunities for a water and food secure future. Stockholm: SIWI, Report 31: 13–18. Nikula, J. (2012). Suomen vesijalanjälki: Globaali kuva suomalaisten vedenkulutuksesta. Helsinki:WWF Suomi. Kuva: Kehitys -Utveckling 2012, 3, 51 Suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on 3 874 litraa Eläinproteiinin osuus ravinnossa pitäisi vähentyä viiteen prosenttiin, jotta vesi riittäisi ruuantuotantoon vuonna 2050. __________
  14. 14. 4758 2427 629 4377 1978 281 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 "Kaikkiruokainen" Kasvisruokavalio + meijerituotteet Kasvisruokavalio luonnonmukaisesti tuotettu tavanomaisesti tuotettu Foodwatch (2008). Klimaretter Bio? Der foodwatch-Report über den Treibhauseffekt von konventioneller und ökologischerLandwirtschaft in Deutschland basierend auf der Studie „Klimawirkungen der Landwirtschaft in Deutschland“ des Instituts für ökologische Wirtschaftsforschung (IÖW) gGmbH gefördert durch die Deutsche Wildtier Stiftung, KLEF Karl Linder Education Foundation, Karl-Ludwig Schweisfurth. ______________
  15. 15. Eläinperäisen ravinnon suosiminen muodostaa terveysriskin  syövät  sydän- ja verisuonisairaudet  2-tyypin diabetes  Alzheimer  munuaiskivet  ylipaino Pan, A., Sun, Q., Bernstein, A., Schulze, M., Manson, J., Stampfer, M., Willett, W., and Hu, F. (2012). Red Meat Consumption and Mortality: Results from 2 Prospective Cohort Studies. Archive of Internal Medicine. Pan, A., Sun Q., Bernstein A. ym. (2011). Red meat consumption and risk of type 2 diabetes: 3 cohorts of US adults and an updated meta-analysis. The American Journal of Clinical Nutrition, 94(4), 1088-1096. Vergnaud, A-C., Norat, T., Romaguera, D., Mouw, T., May, A., Travier, N., Luan, J. et al. (2010). Meat consumption and prospective weight change in participants of the EPIC-PANACEA study. American Journal of Clinical Nutrition 92(2), 398–407. Taylor, E., Fung, T., & Curhan, G. (2009). DASH-Style Diet Associates with Reduced Risk for Kidney Stones. Journal of the American Society of Nephrollogy 20(10), 2253– 2259. Sinha, R., Cross, A., Graubard, B., Leitzmann, F., & Schatzkin, A. (2009). Meat Intake and Mortality: A Prospective Study of Over Half a Million People. Archives of Internal Medicine 169(6), 562–571. Gu, Y., Nieves, J., Stern, Y, Luchsinger, J., & Scarmeas, N. (2010). Food Combination and Alzheimer Disease Risk: A Protective Diet. Archives of Neurology 67(6), 699–706. Anderson, A., Harris, T., Tylavsky, F., Perry, S., Houston, D., Hue, T., Strotmeyer, E. & Sahyoun, N. (2011). Dietary Patterns and Survival of Older Adults. Journal of the American Dietetic Association 111(1), 84-91 _____________
  16. 16.  kasvispainotteisuus  liikunta  tupakoimattomuus  alkoholin kohtuukäyttö 12–14 -vuotta lisää elinaikaa ruokavalion ja elämäntapojen tarkistamisella Khaw, K-T., Wareham, N., Bingham, S., Welch, A., & Luben, R. (2008). Combined Impact of Health Behaviours and Mortality in Men and Women: The EPIC-Norfolk Prospective Population Study. PLoS Med 5(1), 39–47. Kvaavik, E., Batty, D., Ursin, G., Huxley, R., Gale, C. & Catharine R. (2010). Influence of individual and combined health behaviors on total and cause- specific mortality in men and women. The United Kingdom health and lifestyle survey, Archives of Internal Medicine 170(8), 711–718 __________
  17. 17. 3 Miksi paikallisuus?
  18. 18.  lisää läpinäkyvyyttä: saattaa yhteen tuottajan ja kuluttajan  vahvistaa paikallisia yhteisöjä  lisää taloudellista riippumattomuutta ja vakautta  vähentää kuljetuskustannuksia ja päästöjä  paikallisesti tuotettu kasvisluomuruoka voi pienentää kansalaisten ruokaan liittyvää ekologista jalanjälkeä 40 prosenttia Assadourian, E. (2008). Kestävän maailman yhteisöt. Teoksessa Worldwatch-instituutti, Maailman tila 2008. Suom. Jani Kaaro. Helsinki: Gaudeamus, 178–192. Shuman, M. (2010). Relocalizing Business. In: Worldwatch Institute, State of the World 2010, Transforming Cultures from Consumerism to Sustainability. New York: W.W. Norton & Company, 110–115. Frey, S., & Barrett, J. (2006). The Footprint of Scotland's Diet: The environmental burden of what we eat. Stockholm: Stockholm Environment Institute. __________
  19. 19. (a) On nautinnollista (b)Edistää terveyttä (c) Huomioi maailman ruokaturvan (d)Turvaa luonnon monimuotoisuutta ja hidastaa ilmastonmuutosta (e) Vähentää maaperään ja veteen kohdistuvaa rasitusta (f) Huomioi eläinten hyvinvoinnin
  20. 20. Arto O. Salonen arto.salonen (at) metropolia.fi

×