Puheenvuoro Resurssiviisas Lahti 2020 -tulevaisuusfoorumissa 6.5.2014. Järjestäjinä Sitra, Lahden kaupunki, Kierrätysverkko ja Sorttausapu.

1. 6.5.2014 Arto O. Salonen
arto.o.salonen (at) helsinki.fi

2. (a)Tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta, mutta
haluamme, että hyvä elämä olisi mahdollista
mahdollisimman monelle nyt ja tulevaisuudessa.
(b)Tulevaisuuteen liittyviä haasteita ei pysty
ratkaisemaan kukaan ihminen eikä mikään valtio
yksinään. Mutta…
(c) …jokainen valintamme on osa ongelmaa tai osa
ratkaisua.
JUONI

3. SISÄLLÖT
1. Ongelmana ihmislajin selviytyminen
2. RatkaisuA:Vallitsevan sivistyskäsityksen
kyseenalaistaminen
3. Ratkaisu B: Siirtyminen älykkäästä viisaaseen
elämäntapaan ja yhteiskuntaan
4. Uljas tulevaisuus

4. 1
Ongelmana
ihmislajin
selviytyminen

5. Elämän edellytysten
ylläpito horjuu

6. “Ihmisen toiminta kuormittaa maapallon
luonnollisia toimintoja niin paljon, ettei
planeetan ekosysteemeiden kestävyyttä
voida enää taata tuleville sukupolville”
Millennium EcosystemAssessment (2005). Living beyond our means: natural assets and
human wellbeing. Statement from the Board. Luettavissa:
www.maweb.org/documents/document.429.aspx.pdf

7. Luonnonvarat
hupenevat

8. Metallit
Fossiiliset
energianlähteet
- kivihiili
- öljy
- kaasu…
Rakennus-
materiaalit
Biomassa
- vilja
- karja
- puu, puukuitu…
Suomi
31 tonnia
Yhdysvallat
27 tonnia
tonnia/
asukas/
vuosi
40
20
0 Ruotsi
25 tonnia
Vertailussa mukana 186 maailman maata vuosilta 1990–2008.
Wiedmann, T., Schandl, H., Lenzen, M., Moran, D., Suh, S., West, J. ja Kanemoto K. (2013). The material footprint of nations. PNAS.
Luettavissa http://www.pnas.org/content/early/2013/08/28/1220362110.full.pdf+html
______________
Luonnonvarojen hupeneminen haastaa
nykymuotoisen tavan tavoitella hyvää elämää

9. Ilmasto muuttuu
häiritsevän nopeasti

10. vuosi
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm)
Fossiilinen sähkön ja lämmön tuotanto
on ihmisoikeuskysymys?
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu 420 000 vuoden aikana
400 ppm
keväällä 2013
Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999).
Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core, Antarctica. Nature 399, 429–436.
Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global
warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7.
Marcott, S., Shakun, J., Clark, P., Mix, A. (2013). A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years. Science 339(6124), 1198-1201
IPCC (2013). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Geneva: Intergovernmental panel of climate change.

11. Energian tuotantotavoista
johtuvat ilmansaasteet
“vahingoittavat ihmisten
terveyttä ja vaikuttavat
yhteiskunnan vakauteen ja
harmoniaan“.
- Kiinan hallintoviranomaiset
Washington Post 12.9.2013. China will ban new coal-fired power plants in 3 key industrial regions to fight air pollution.
____________

12. Viimeiset vuosikymmenet
osoittavat, että ihmisissä on
muutosta generoivaa potentiaalia
 Sovimme yhteisesti kaikille ihmisille kuuluvista oikeuksista
 Opimme ruokkimaan 6 miljardia ihmistä
 Pysäytimme otsonikerroksen repeämisen
 Kasvatimme talouden monikertaiseksi
 Saimme väkivallan vähentymään
---
Jos nykyinen kehityskulku jatkuu, on tupakointi harvinainen
tapa Suomessa 2030-luvulla ja vuonna 2040 Suomi on savuton.
Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2011.
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10
___________

13. 2
Vallitsevan
sivistyskäsityksen
kyseenalaistaminen

14. Tärkeintä elämässä on…
…pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin
> materiaalinen hyvinvointi
…löytää elämälle merkitystä ja tarkoitusta
> henkinen hyvinvointi
Myers, D. (2000).The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1), 56–67.
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

15. Näin me toimimme?
talouskasvu
ihmisoikeudet
elämän ekologisen perustan
turvaaminen

16. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004
> koettu tyytyväisyys elämään ei lisääntynyt
Bruttokansantuote nelinkertaistuiYhdysvalloissa 1947-1998
> koettu tyytyväisyys elämään ei lisääntynyt
Perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen
hyvinvointi ei juuri lisäänny
materiaalista vaurautta kasvattamalla.
______
Moisio, P., Karvonen, S., Simpura, J., & Heikkilä, M. (toim.) (2008). Suomalaisten hyvinvointi 2008. Helsinki: Stakes.
Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31.
Tähtäämme väärään suuntaan?

17. Kukoistamisen tekijät
Covington, M. (1992). Making the grade:A self-worth perspective on motivation and school reform. NewYork: Cambridge University.
________________
Ihmisen universaaleja henkisiä tarpeita ovat
• hyväksytyksi tuleminen ja
• itsensä tarpeelliseksi kokeminen.
Sivistynyt ihminen etsii ja löytää
elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka
ehkäisevät tarkoituksettomuuden ja
merkityksettömyyden kokemista ja
latteuden leviämistä.!

18. 3
Siirtyminen
älykkäästä
viisaaseen
elämäntapaan ja
yhteiskuntaan

19. energian lähteen
vaihtaminen on
KOKONAIS-
RATKAISU
energian
säästäminen on
OSITTAIS-
RATKAISU
viisautta älykkyyttä
+

20. Nollatoleranssi
fossiiliselle
energialle

21. Jopa 169 miljoonan euron vuotuinen terveyshaitta
suomalaisille
Sähköauto saastuttaa enemmän kuin
polttomoottoriauto jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä
polttamalla
____________
HEAL (2013).The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and EnvironmentAlliance
Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace.
Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle
Assessment of Conventional and ElectricVehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x
Ilmastonmuutosta kiihdyttävän
vaikutuksen lisäksi kivihiili
sairastuttaa ja johtaa
ennenaikaisiin kuolemiin
!

22. Jos valtio satsaa miljoona dollaria työpaikkojen luomiseen
energiasektorilleYhdysvalloissa,niin työpaikkoja syntyy seuraavasti:
Callenbach, E. (2014) Sustainable Shinkage: Envisioning a Smaller, Stronger Economy. In: RobertCostanza, Ida Kubiszewski (eds.)
Greating a Sustainable and Desirable Future. London:World Scientific, 223-232.
Pollin, R., Garrett-Peltier, H., Heintz, J., and Scharber, H. (2008). Green Recovery.A Program to Create Good Jobs and Start
Building a Low-Carbon Economy. Washington: Political Economy Research Institute (PERI).
Tarvitsemme elämän kukoistamista
tukevia ja arvojemme mukaisia työpaikkoja?
___________
• maakaasu 5 työpaikkaa
• kivihiili 7 työpaikkaa
• tuulivoima 13 työpaikkaa
• aurinkoenergia 14 työpaikkaa
• biomassaenergia 16 työpaikkaa
Uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä energiasektori työllistää
Yhdysvalloissa enemmän ihmisiä kuin kivihiilen louhinta. !

23. Kiireestä
voimaannuttaviin
kohtaamisiin

24. Voimaannuttavat kohtaamiset
Timo Pajunen
Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä
ja vähentää materiaalisten asioiden merkitystä.
Dunn, E.,Aknin, L., & Norton, M. (2008). Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), 1687–1688.
Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, MoneyTaketh Away:The Dual Effect of
Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759–763.
__________

25. Tuotteista
palveluihin

26. Palvelutalous
Hankitaan käyttöoikeutta ja saatavuutta
omistamisen sijasta
 Lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta
 Säästää energiaa ja luonnonvaroja
(a) Korjauspalvelut
(b)Vuokrauspalvelut
(c) Yhteisomistajuus

27. Riippuvuudesta
omavaraisuuteen

28. Iskunsietokyky vs. huipputehokkuus
Iskunsietokykyinen ihminen
 Myönteinen asennoituminen
 Kyky säädellä tunteita
 Kyky kääntää pettymykset rakentavaksi palautteeksi
Iskunsietokykyinen kotitalous
 Oma kaivo
 Omaa energiatuotantoa
 Omaa ruokatuotantoa

29. Työn verotuksesta
kulutuksen
verotukseen

30. 2 500 taloustieteilijää (joukossa 9 Nobelin
palkinnon voittajaa) ehdottaa
kestävämpään kehitykseen pääsemiseksi
verotuksen pääasialliseksi kohteeksi
kulutusta.
Brown, L. (2009). Plan B 4.0: Mobilizing to save civilization. NewYork: W.W. Norton & Company. Luettavissa:
http://www.earth-policy.org/images/uploads/book_files/pb4book.pdf
___________
“Cutting income taxes… This may be
the closest thing to a free lunch
that economics has to offer.”
- Gregory Mankiw

31. Kvartaaliajattelusta
pitkän aikavälin
ajatteluun

32. Keskuskauppakamari vs OECD
Suomen tulevaisuuden
vaarantaa
a) EU:n ilmastopolitiikka
b) Energiatehokkuusdirektiivi
c) Kaivosvero
d) Rikkidirektiivi
e) Rahoitusmarkkinavero
Kestävyyttä lisäävien
ratkaisujen siirtäminen
vuoteen 2020 aiheuttaa
yhteiskunnille 50 %
suuremmat väistämättömät
kustannukset vuoden 2050
jälkeen.
Linnainmaa, L. (2012).Viisi hanketta vaarantaa Suomen tulevaisuuden. Luettavissa:
http://kauppakamari.fi/2012/10/09/viisi-hanketta-vaarantaa-suomen-tulevaisuuden/
OECD (2012). OECD EnvironmentalOutlook to 2050:TheConsequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:.
http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm
____________
vs.

33. Peittelystä
radikaaliin
läpinäkyvyyteen

34. Toimiva markkinatalous edellyttää,
että meillä on kattavasti tietoa, jonka
perusteella teemme valintamme.
Yleensä emme tiedä missä olemme
mukana kulutusvalintojemme kautta.

35. Kaivostyöläiset
Neuvottelijat,
ostajat ja
kuljettajat
Välittäjät
Kongossa
Välittäjät
naapurimaissa
Ugandassa ja
Ruandassa
Sulattamot ja
raaka-
ainejalostamot
Jalostettu
metalli
Elektroniikan
komponenttivalmistajat
(AVX, Honeywell Electronix,
KEMET, Matsuo Electric,
Murata, NECTokin, Nippon
Mining&Metals, Praxari MRC,
RIM, Samsung, Sanyo
Electronic Device,Vishay)
Valmiit tuotteet
(Apple, Dell, HP, IBM,
Intel, Microsoft,
Motorola, Nokia,
Philips, Sony, SUN
jne.)
Tantaalin tie Kongosta puhelimeeni
Bleischwitz,R.,Dittrich,M.,andPierdicca,C.(2012).ColtanfromCentralAfrica,International
TradeandImplicationsforAnyCertification.ResourcesPolicy.37(1),19–29.Luettavissa:
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301420711000833#

36. Määrästä laatuun

37. 10 12 12
50
75
125
200
0
50
100
150
200
250
Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha
Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m2)
AubertC., Fléchet,G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan:Terre Sauvage.
Cassidy, E. et al. (2013). Redefining agricultural yields: from tonnes to people nourished per hectare. Environmental Research Letters
Ravinnon eläinperäisyydestä kasvisperäisyyteen

38. Pauschert,V., Russell, L., Freund, K. (2013). Unlocking the Power.Annual Report 2012 -13. Bonn: Fairtrade International. Luettavissa
http://www.fairtrade.net/fileadmin/user_upload/content/2009/resources/2012-13_AnnualReport_FairtradeIntl_web.pdf
ILO (2013). Marking progress against child labour.Global estimates and trends 2000-2012. Geneva: International Labour Office. Luettavissa
Epäreilusta kaupasta omien arvojen
mukaiseen kaupankäyntiin
______________
 reilu kauppa kasvoi Suomessa 48% (2012),
globaali kasvu oli 21%
 246 miljoonaa lapsityöläistä vuonna 2000
 168 miljoonaa lapsityöläistä vuonna 2012

39. Luomutuotteiden markkinat
kasvoivat Suomessa 18%
aikavälillä 1.7.2012–30.6.2013
vuoden takaiseen verrattuna.
Pro Luomu (2013). Luomumarkkinat kasvoivat aiempaa hitaammin. Luettavissa http://luomu.fi/kirjoitus/luomumarkkinat-kasvoivat-
aiempaa-hitaammin/3/
___________
Myrkkyjen käytöstä
myrkyttömään maatalouteen

40. Suomen cleantech-liiketoiminta
kasvoi 15% vuonna 2012 ja
29 % vuonna 2013
____________
Cleantech industry in Finland 2013. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller,
May 2013. Luettavissa: http://www.ek.fi/ek/liitteet/CleantechindustryinFinland2013.pdf
Likaisesta tuotannosta
puhtaaseen tuotantoon

41. Hyödykkeille
tosiasialliset hinnat

42. Valmistuksesta ja käytöstä johtuvat
ekologiset ja sosiaaliset haitat eivät ole
tuotteiden hinnoissa mukana
Ulkoisvaikutusten sisällyttäminen hintoihin ohjaa kestäviin
valintoihin, sillä valintojamme ohjaavat tuotteiden hinnat.
Rees,W. (2014).TheWay Forward: Survival 2100. In: Robert Costanza and Ida Kubiszewski (eds.).. Greating a
Sustainable and Desirable Future. London:World Scientific, 191–200.
Dauvergne, P. (2008).The shadows of consumption:Consequences for the global environment. Cambridge: MIT.
Giddens,A. (2009).The politics of climate change. Cambridge: Polity Press.
Goleman, D. (2009). Ecological intelligence. How knowing the hidden impacts of what we buy can change
everything. NewYork: Broadway Books.
_________________

43. Materian kierto luonnon
mallin mukaiseksi

44. Suomen virallinen tilasto (2012). Kotitalouksien kulutus. Helsinki:Tilastokeskus
Materian kiertomahdollisuudet lisääntyvät
lajittelun yleistyessä kotitalouksissa
vuonna
2006
vuonna
2012
Maito- ym. kartonkitölkit 35 % 61 %
Pakkauspahvit 56 % 80 %
Sanoma- ja muut lehdet 89 % 93 %
Biojäte 48 % 59 %
Lasipurkit 66 % 78 %
Metallit 51 % 68 %
Ongelmajätteet 74 % 82 %
!
!
!
!

45. LYHYESTI
SANOTTUNA:
Pikaisesti eroon
epätaloudellisesta
taloudesta

46. “Taloudellista kehitystä ei enää
nykyään hidasta tehokkaiden
kalastusmenetelmien puuttuminen
vaan kalojen vähyys - ei tehottomat
vesipumput, vaan pohjaveden
väheneminen - ei sahojen
puuttuminen vaan häviävät
metsät.”
Hawken, P., Lovins, A. & Lovins H. 1999. Natural capitalism: Creating the next industrial capitalism. Boston.

47. Whiteman, G., Hope, C. & Wadhams, P. (2013).Vast costs ofArctic change. Nature 499, 401-403.
NationalGeographic (2013). If All the Ice Melted.
Pelkästään Itä-Siperian alueen meren pinnan alla
olevan ikiroudan sulamisen vuoksi vapautuvan
metaanin aiheuttamien haittojen kustannukset
ovat lähes vuoden 2012 koko maailmantalouden
suuruiset.

48. 4
Uljas
tulevaisuus

49. HYVINVOINTI materiaalinen kuluttaminen,
yksilökeskeisyys,
oman sukupolven tarpeiden
priorisointi, oman edun tavoittelu
aineeton kuluttaminen,
ihmistenvälisyys,
jakaminen ja huolenpito, oman ja tulevien
sukupolvien tarpeiden huomioiminen
TALOUS kilpailu,
määrällinen ajattelu (enemmän),
omistajien voittojen maksimointi
yhteistyö,
laadullinen ajattelu (parempaa),
yhteisen hyvän ja yhteiskunnan edun
tavoittelu
LUONNONVARAT jätteitä syntyy valtavasti,
fossiiliset energianlähteet,
jätteet ja päästöt ovat osoitus
virheellisestä tuote- tai
palvelumuotoilusta, materia kiertää,
puhtaat energianlähteet
AIKA lyhyen aikavälin ajattelu,
sukupolven sisäinen tasa-arvo
pitkän aikavälin ajattelu
sukupolven sisäinen ja sukupolvien
välinen tasa-arvo
Uljaaseen yhteiskuntaan ja elämäntapoihin siirtyminen
Salonen, A., Fredriksson, L., Järvinen, S., Korteniemi, P. & Danielsson, J. (2014). Sustainable consumption in Finland – the phenomenon and consumer profiles.
International Journal of Marketing, 6(4)
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393.
Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer.
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55.
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long
Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26.

50. Kiitos!
arto.o.salonen (at) helsinki.fi