Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.
Esitelmän video löytyy osoitteesta https://youtu.be/Q9Q3XjvTj9A Esitelmä perustuu artikkeliin Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Sivistyksen ydin löytyy tunnistamalla, mitkä asiat ovat luovuttamattomia ja väistämättömästi tosia hyvän elämän saavuttamisen kannalta. Tällöin päädytään siihen, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi huolenpidon piiri kattaa ensisijaisesti ekologiset kysymykset, jotta elämän edellytyksen säilyisivät, ja toissijaisesti sosiaaliset ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset, jotta arvokkaan elämän edellytykset säilyisivät. Näin luodaan perustaa kestävälle taloudelle. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen ajattelusta teoiksi yhä useammissa arkisissa valinnoissa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee vastuun ja vapauden tasapainona kaikessa mihin ihminen ryhtyy.
Helsingin ilmastoseminaarin puheenvuoro: https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ Arto O Salonen
Finlandia-talossa Helsingin ilmastoseminaarissa 11.2.2016 pidetyn puheenvuoron videotallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ
JUONI
1. Ihmisen on helpompi olla onnellisempi kun ymmärtää mitä oikeasti arvostaa elämässä. Raha ja materia on siinä mukana, mutta kuinka isossa roolissa, ja mitkä muut asiat ovat tärkeitä?
2. Luonnonvarojen rajallisuus estää koko ihmiskuntaa tavoittelemasta loputtomiin vain materiaalista kasvua. Materiaalisella lisäämisellä on rajat, mutta henkisen hyvinvoinnin kasvulla ei.
3. Oma etu ja yhteinen hyvä ovat enemmän samansuuntaisia kuin vastakkaisia tavoitteita. Merkityksellisempi elämä on mahdollista kun
- määrittelee, minkä verran materiaalista vaurautta riittää
- vahvistaa sosiaalista vaurautta
- edistää omilla valinnoillaan aktiivisesti parempaa huomista
4. Systeeminen ymmärrys auttaa havahtumaan siihen, että metsään satavat pisarat muodostavat joen. Jokainen voi omilla valinnoillaan luoda niitä parempia pisaroita, joista tulee iso virta.
5. Täysi ihmisyys = ihminen on tasapainossa sekä itsensä kanssa, että sen kanssa, mitä jättää perinnöksi lapsilleen.
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.
Esitelmän video löytyy osoitteesta https://youtu.be/Q9Q3XjvTj9A Esitelmä perustuu artikkeliin Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Sivistyksen ydin löytyy tunnistamalla, mitkä asiat ovat luovuttamattomia ja väistämättömästi tosia hyvän elämän saavuttamisen kannalta. Tällöin päädytään siihen, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi huolenpidon piiri kattaa ensisijaisesti ekologiset kysymykset, jotta elämän edellytyksen säilyisivät, ja toissijaisesti sosiaaliset ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset, jotta arvokkaan elämän edellytykset säilyisivät. Näin luodaan perustaa kestävälle taloudelle. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen ajattelusta teoiksi yhä useammissa arkisissa valinnoissa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee vastuun ja vapauden tasapainona kaikessa mihin ihminen ryhtyy.
Helsingin ilmastoseminaarin puheenvuoro: https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ Arto O Salonen
Finlandia-talossa Helsingin ilmastoseminaarissa 11.2.2016 pidetyn puheenvuoron videotallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ
JUONI
1. Ihmisen on helpompi olla onnellisempi kun ymmärtää mitä oikeasti arvostaa elämässä. Raha ja materia on siinä mukana, mutta kuinka isossa roolissa, ja mitkä muut asiat ovat tärkeitä?
2. Luonnonvarojen rajallisuus estää koko ihmiskuntaa tavoittelemasta loputtomiin vain materiaalista kasvua. Materiaalisella lisäämisellä on rajat, mutta henkisen hyvinvoinnin kasvulla ei.
3. Oma etu ja yhteinen hyvä ovat enemmän samansuuntaisia kuin vastakkaisia tavoitteita. Merkityksellisempi elämä on mahdollista kun
- määrittelee, minkä verran materiaalista vaurautta riittää
- vahvistaa sosiaalista vaurautta
- edistää omilla valinnoillaan aktiivisesti parempaa huomista
4. Systeeminen ymmärrys auttaa havahtumaan siihen, että metsään satavat pisarat muodostavat joen. Jokainen voi omilla valinnoillaan luoda niitä parempia pisaroita, joista tulee iso virta.
5. Täysi ihmisyys = ihminen on tasapainossa sekä itsensä kanssa, että sen kanssa, mitä jättää perinnöksi lapsilleen.
Vuonna 2020 haluamme päivittää megatrendien kokonaiskuvaa Suomen näkökulmasta: mitkä kehityskulut vaikuttavat voimakkaimmin tulevaisuuteemme ja minkälaisia jännitteitä eri megatrendien välillä on?
Yksittäistä megatrendiä tärkeämpää on ymmärtää kokonaiskuva ja trendien väliset jännitteet. Jännitteet ovat niitä kohtia, joissa kehityskulkujen suuntaan voi vaikuttaa ja siksi niistä pitäisi keskustella juuri nyt.
Nostamme viisi megatrendiä sekä niiden väliset jännitteet. Uutena esittelemme myös kolme metatrendiä eli kaikkia megatrendejä läpileikkaavia muutoksia.
Megatrendit 2020:
1) Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3) Verkostomainen valta voimistuu
4) Teknologia sulautuu kaikkeen
5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa
Metatrendit:
1) Postnormaalit ajat
2) Tunteet pelissä
3) Yhdessä erikseen
Megatrendit 2020 -tilaisuudessa 9.1.2020 avattiin uuden vuosikymmenen tärkeimpiä kehityskulkuja. Puhujina Sitrasta Katri Vataja, Mikko Dufva ja Jyrki Katainen, Väestöliitosta Anna Rotkirch ja Yleltä Robert Sundman sekä esiintyjänä Yeboyah.
Tuuli Hirvilammi: Ihminen luonnon sylissä. Esitys Kelan tutkimuksen "Kestävä kehitys – EVVK? 'Kestävästä kehityksestä' kestävään ihmisyyteen, kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön" -seminaarissa 5.6.2015, Helsinki.
Liikkumiskulttuuri on murroksessa. Tässä esityksessä piirretään liikkumiskulttuurin tulevaisuusvisio ja tarkastellaan niitä muutosvoimia, jotka murroksen saavat aikaiseksi.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisesti (Lauri Lah...Antti Rautiainen
Kiristyvä kilpailu päästökaupan kiintiöistä nostaa lähivuosina energian hintoja. Keskustelua esimerkiksi liikenteen kasvavien kustannusten oikeudenmukaisesta jakamisesta käydään, mutta toimien valmistelu on myöhässä. Päästökaupan hintojen nousu voi johtaa siihen, että kaikki maksavat yhtä suuren osuuden hintojen noususta, tuloista riippumatta.
Kuinka kiristyvä päästökauppa ja hallituksen suunnittelemat ilmastotoimet vaikuttaisivat tulon- ja omaisuuden jakautumiseen Suomessa, ja mitä on tehtävissä etteivät köyhät joutuisi maksamaan ilmastotoimista kohtuuttomasti?
Ulkoparlamentaarisen toiminnan Kohti ilmasto-oikeudenmukaisuutta tapahtuma pohti näitä kysymyksiä Oodin Maijansalissa sunnuntaina 3.10.
Ensimmänä alusti ympäristö- ja yhteiskuntafilosofian tutkija Lauri Lahikainen aiheesta Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisestä näkökulmasta.
Molemmat alustukset ja keskustelu tulevat ulkoparlamentaarisen toiminnan soittolistalle:
https://www.youtube.com/playlist?list=PL1TehU6gn0txvdbXGHlotohCOXqeQXrac
Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=8Zx9jskTM8Y
Podcast-versio: https://soundcloud.com/aryhma/kohti-ilmasto-oikeudenmukaisuutta1
Facebook: https://www.facebook.com/aryhma/
Instagram: aryhma
Twitter: https://twitter.com/A_ryhma
Youtube: https://www.youtube.com/user/AryhmaHelsinki
Twitch: https://www.twitch.tv/aryhma
Spotify: https://sptfy.com/a-ryhma
Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/a-ryhmä/id1508757319
Google podcasts: https://podcasts.google.com/?q=a-ryhm%C3%A4
Tässä esityksessä tarkastellaan yhteiskunnallisen uudistumisen tarvetta ja keinoja.Innovaatioiden rooli uudistumisessa nähdään keskeisenä. Digitalisaatio avaa täysin uuden horisontin, jossa ylitetään aineellisen niukkuuden maailma. Lopuksi esitetään uudistavan innovaatiopolitiikan keskeiset teemat.
Presentation describing an article by Melanie White on acts of citizenship. White analyses whether acts of citizenship can be creative acts.
Presentation is in Finnish.
Ekososiaalinen sivistys ja kestävä kehitys liiketoimintaosaamisessa ja sen lisäämisessä - erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Esitys Opetushallituksen: "ammatillinen koulutus suuntaa eteenpäin"-koulutuksessa 9.5.2020.
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Vetovoimainen yritys tietää, miksi se on olemassaArto O Salonen
Yrittäjät-akatemian ja SuomiAreenan yhteistyönä järjestetyn luennon diat. Luento on katsottavissa tässä osoitteessa: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yrittajat-akatemia-1625073
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Vuonna 2020 haluamme päivittää megatrendien kokonaiskuvaa Suomen näkökulmasta: mitkä kehityskulut vaikuttavat voimakkaimmin tulevaisuuteemme ja minkälaisia jännitteitä eri megatrendien välillä on?
Yksittäistä megatrendiä tärkeämpää on ymmärtää kokonaiskuva ja trendien väliset jännitteet. Jännitteet ovat niitä kohtia, joissa kehityskulkujen suuntaan voi vaikuttaa ja siksi niistä pitäisi keskustella juuri nyt.
Nostamme viisi megatrendiä sekä niiden väliset jännitteet. Uutena esittelemme myös kolme metatrendiä eli kaikkia megatrendejä läpileikkaavia muutoksia.
Megatrendit 2020:
1) Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire
2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu
3) Verkostomainen valta voimistuu
4) Teknologia sulautuu kaikkeen
5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa
Metatrendit:
1) Postnormaalit ajat
2) Tunteet pelissä
3) Yhdessä erikseen
Megatrendit 2020 -tilaisuudessa 9.1.2020 avattiin uuden vuosikymmenen tärkeimpiä kehityskulkuja. Puhujina Sitrasta Katri Vataja, Mikko Dufva ja Jyrki Katainen, Väestöliitosta Anna Rotkirch ja Yleltä Robert Sundman sekä esiintyjänä Yeboyah.
Tuuli Hirvilammi: Ihminen luonnon sylissä. Esitys Kelan tutkimuksen "Kestävä kehitys – EVVK? 'Kestävästä kehityksestä' kestävään ihmisyyteen, kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön" -seminaarissa 5.6.2015, Helsinki.
Liikkumiskulttuuri on murroksessa. Tässä esityksessä piirretään liikkumiskulttuurin tulevaisuusvisio ja tarkastellaan niitä muutosvoimia, jotka murroksen saavat aikaiseksi.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisesti (Lauri Lah...Antti Rautiainen
Kiristyvä kilpailu päästökaupan kiintiöistä nostaa lähivuosina energian hintoja. Keskustelua esimerkiksi liikenteen kasvavien kustannusten oikeudenmukaisesta jakamisesta käydään, mutta toimien valmistelu on myöhässä. Päästökaupan hintojen nousu voi johtaa siihen, että kaikki maksavat yhtä suuren osuuden hintojen noususta, tuloista riippumatta.
Kuinka kiristyvä päästökauppa ja hallituksen suunnittelemat ilmastotoimet vaikuttaisivat tulon- ja omaisuuden jakautumiseen Suomessa, ja mitä on tehtävissä etteivät köyhät joutuisi maksamaan ilmastotoimista kohtuuttomasti?
Ulkoparlamentaarisen toiminnan Kohti ilmasto-oikeudenmukaisuutta tapahtuma pohti näitä kysymyksiä Oodin Maijansalissa sunnuntaina 3.10.
Ensimmänä alusti ympäristö- ja yhteiskuntafilosofian tutkija Lauri Lahikainen aiheesta Ilmasto-oikeudenmukaisuus kapitalismi- ja kolonialismikriittisestä näkökulmasta.
Molemmat alustukset ja keskustelu tulevat ulkoparlamentaarisen toiminnan soittolistalle:
https://www.youtube.com/playlist?list=PL1TehU6gn0txvdbXGHlotohCOXqeQXrac
Videoversio: https://www.youtube.com/watch?v=8Zx9jskTM8Y
Podcast-versio: https://soundcloud.com/aryhma/kohti-ilmasto-oikeudenmukaisuutta1
Facebook: https://www.facebook.com/aryhma/
Instagram: aryhma
Twitter: https://twitter.com/A_ryhma
Youtube: https://www.youtube.com/user/AryhmaHelsinki
Twitch: https://www.twitch.tv/aryhma
Spotify: https://sptfy.com/a-ryhma
Apple podcasts: https://podcasts.apple.com/fi/podcast/a-ryhmä/id1508757319
Google podcasts: https://podcasts.google.com/?q=a-ryhm%C3%A4
Tässä esityksessä tarkastellaan yhteiskunnallisen uudistumisen tarvetta ja keinoja.Innovaatioiden rooli uudistumisessa nähdään keskeisenä. Digitalisaatio avaa täysin uuden horisontin, jossa ylitetään aineellisen niukkuuden maailma. Lopuksi esitetään uudistavan innovaatiopolitiikan keskeiset teemat.
Presentation describing an article by Melanie White on acts of citizenship. White analyses whether acts of citizenship can be creative acts.
Presentation is in Finnish.
Ekososiaalinen sivistys ja kestävä kehitys liiketoimintaosaamisessa ja sen lisäämisessä - erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Esitys Opetushallituksen: "ammatillinen koulutus suuntaa eteenpäin"-koulutuksessa 9.5.2020.
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Vetovoimainen yritys tietää, miksi se on olemassaArto O Salonen
Yrittäjät-akatemian ja SuomiAreenan yhteistyönä järjestetyn luennon diat. Luento on katsottavissa tässä osoitteessa: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yrittajat-akatemia-1625073
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Open stage: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentum...EHYT
Sosiaali - ja terveysjärjestöjen toiminnan ja johtajuuden rakentuminen yhteiskunnallisten muutosten keskellä
Päivi Heimonen, väitöskirjatutkija, Tampereen Yliopisto
Sitran Monipaikkaisuus-tulevaisuusklinikka, prof. Sirkka Heinonen
Future of Media and Communications
https://sites.google.com/site/futuremediac/
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessaTHL
Sosiaalipalvelut sote-uudistuksessa - päihde- ja mielenterveysnäkökulma -seminaari 9.2.2016. Elina Aaltio: Osallisuus ja sote-integraatio hyvinvoinnin rakentumisessa.
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
What kind of values and goals do we need for education in the era of the Anthropocene? Finland completed the renewal of the national core curricula for basic and upper secondary education. A new concept of an Eco-Social Approach to Education were adopted. What is it?
Dr. Arto O Salonen is an adjunct professor at University of Helsinki.
Kehyksen syysseminaari "Paremman maailman rakennuspalikat" Eurooppa-salissa Helsingissä 27.11.2014. Esitelmäni aiheena "Kestävä maailma on mahdollinen".
Alkuperäinen aihepiiriin liittyvä puheenvuoro oli Ateria 2014 tapahtumassa 4.11.2014, jossa kohtasivat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Sama teema oli mukana EcoCentrian elintarvikehankinta RoadShowssa keväällä 2015, jolloin kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö sekä tuottajat ja jalostajat.
2. 1. Tulevaisuustietoisuus muotoilun
lähtökohtana
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta
näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman
hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on ylväs muutosmuotoilu?
SISÄLTÖ
5. Yhteiskunnallisen muutoksen suunta
Salonen, A. (2019). Transformative responses to sustainability. In: Leal Filho W. (Ed.) Encyclopedia of Sustainability in Higher Education. Cham: Springer.
Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393.
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long
Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26.
Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer.
ONNELLISUUS
materiaalinen kuluttaminen aineeton kuluttaminen
yksilökeskeisyys ihmistenvälisyys
oman edun tavoittelu jakaminen ja huolenpito
TALOUS
kilpailu yhteistyö ja jakaminen
määrä (enemmän) laatu (parempaa)
voittojen maksimointi yhteiskunnallisten epäkohtien poistaminen
LUONNONVARAT
jätteitä syntyy valtavasti materia kiertää, jäte-käsitettä ei tarvita
likaiset energianlähteet puhtaat energianlähteet
AIKA
lyhyen aikavälin ajattelu pitkän aikavälin ajattelu
8. 200-vuotta kestänyt teollinen aikakausi on
perustunut pääasiassa uusiutumattomien
luonnonvarojen hyödyntämiseen, joita ei tule
maapallolle lisää. Uusiutuviakin luonnonvaroja
hyödynnetään keskimäärin 1,5 maapallon
kapasiteetin verran.
Materiaalinen hyvinvointi
perustuu luonnonvarojen
hyödyntämiseen
9. Planeettamme rajallisuus johtaa
väistämättä nykyisten materiaali-
ja energiaintensiivisten
elämäntapojen muuttumiseen
> immateriaaliset aineettomat
palvelut korostuvat
tavaratuotannon sijasta
10. Hankitaan käyttöoikeutta ja
saatavuutta omistamisen sijasta
• oman auton omistamisen tilalle liikkumispalvelu
tai yhteisomistaminen
• uuden hyödykkeen ostamisen sijaan korjaus- ja
päivityspalvelu
• lamppujen ja polttimoiden tilalle valaistuspalvelu
> Lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta
> Säästää energiaa ja luonnonvaroja
11. 1. Ilman ekologista perustaa ei
ihmisyhteisöä voi olla olemassa.
2. Ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla
olemassa.
3. Talous on luonnonvaroihin ja ihmisen panoksiin perustuva
ekososiaalinen prosessi.
Planetaarisen
vastuun hierarkia
13. ▪ Korjaako design jotakin
yhteiskunnallista epäkohtaa?
▪ Lisääkö design todelliseen
tarpeeseen perustuvaa
oikeudenmukaisuutta?
▪ Lähentääkö design rikasta ja
köyhää?
14. Helliwell, J. (2013). Social norms, happiness, and the environment: closing the circle. Sustainability: Science, Practice, & Policy 10(1), 78-84.
Helliwell, J. & Barrington-Leigh, C. (2011). How much is social capital worth? Teoksessa J. Jetten, C. Haslam, & S. Haslam (toim.), The Social
Cure. London: Psychology Press, 55–57.
Helliwell, J. (2014). Social norms, happiness, and the environment: closing the circle. Sustainability: Science, Practice, & Policy 10(1), 78-84.
_________
voimauttavat kohtaamiset – kohtaava läsnäolo – jaettu ymmärrys
Timo Pajunen
18. A Kokemus omaehtoisuudesta
B Kokemus pystyvyydestä
C Kokemus kuulumisesta
Deci, E. L., Ryan, R. M., & Guay, F. (2013). Self-determination theory and actualization of human potential. Teoksessa D. McInerney, H. Marsh, R. Craven, & F.
Guay (Eds.), Theory driving research: New wave perspectives on self processes and human development. Charlotte, NC: Information Age Press. 109-133.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2012). Self-determination theory. Teoksessa P. A. M. Van Lange, A. W. Kruglanski, & E. T. Higgins (Eds.), Handbook of theories of social
psychology: Vol. 1. Thousand Oaks, CA: Sage. 416-437
Deci, E. & Ryan, R. (2008). Self-Determination Theory: A Macrotheory of Human Motivation, Development, and Health. Canadian Psychology 49(3), 182–185.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2000). The 'what' and 'why' of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11, 227-268.
Deci, E., & Flaste, R. (1995). Why We Do What We Do. Understanding Self-Motivating. New York: Penguin.
Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist,
55, 68-78.
_________________
Mikä arvokkuuden
kokemusta rakentaa?
19. a) Minä olen minä
b) Valinnanvapaus ja
toimintavapaus
c) Hallinnan tuntu
Kokemus
omaehtoisuudesta
25. Ylväs muutosmuutoilu
▪ on kokonaisvaltaisesti vastuullista
▪ lisää kansalaisen oman arvon tunnetta
▪ tarjoaa elämälle uusia ja pitkällä
aikavälillä kestäviä merkitysnäköaloja