Sitran Monipaikkaisuus-tulevaisuusklinikka, prof. Sirkka Heinonen
Future of Media and Communications
https://sites.google.com/site/futuremediac/
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Vetovoimainen yritys tietää, miksi se on olemassaArto O Salonen
Yrittäjät-akatemian ja SuomiAreenan yhteistyönä järjestetyn luennon diat. Luento on katsottavissa tässä osoitteessa: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yrittajat-akatemia-1625073
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.
Sitran Monipaikkaisuus-tulevaisuusklinikka, prof. Sirkka Heinonen
Future of Media and Communications
https://sites.google.com/site/futuremediac/
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Vetovoimainen yritys tietää, miksi se on olemassaArto O Salonen
Yrittäjät-akatemian ja SuomiAreenan yhteistyönä järjestetyn luennon diat. Luento on katsottavissa tässä osoitteessa: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yrittajat-akatemia-1625073
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "maaseutu hyvässä elämässä".
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Esitelmän video löytyy osoitteesta https://youtu.be/Q9Q3XjvTj9A Esitelmä perustuu artikkeliin Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Sivistyksen ydin löytyy tunnistamalla, mitkä asiat ovat luovuttamattomia ja väistämättömästi tosia hyvän elämän saavuttamisen kannalta. Tällöin päädytään siihen, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi huolenpidon piiri kattaa ensisijaisesti ekologiset kysymykset, jotta elämän edellytyksen säilyisivät, ja toissijaisesti sosiaaliset ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset, jotta arvokkaan elämän edellytykset säilyisivät. Näin luodaan perustaa kestävälle taloudelle. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen ajattelusta teoiksi yhä useammissa arkisissa valinnoissa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee vastuun ja vapauden tasapainona kaikessa mihin ihminen ryhtyy.
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...Ville Tapio
1. Johtamisen ja viestinnän haasteita muutostilanteissa
2. Väline ajattelun joukkoistamiseen
3. Kuntakorva.fi - Kokoomuksen jäsenistö kuntauudistuksen suunnittelijoina
Ville Tapio, Fountain Park Oy, Kokoomuksen Tulevaisuusristeilyllä 30.9.2012
M/S SOSTE Arviointifoorumi 9.10.2014 - Liisa Horelli: Hyödynnetäänkö arvioint...MS SOSTE
Hyödynnetäänkö arviointitietoa päätöksenteossa? - Kansainvälisestä perspektiivistä järjestönäkökulmaan. Dosentti Liisa Horellin esitys M/S SOSTEn Arviointifoorumissa 9.10.2014
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Arto O. Salonen: Talousevoluutio, tiedostavat valinnat ja onnellisuus Osuuskunta Ehta Raha
"Mitkä ovat olleet parhaita hetkiä elämässäsi? Eivätkö ne olleetkin ne hetket, kun tunsit voimakkaasti olevasi läsnä ja elossa? Mikä tekee elämästä elämisen arvoista? Eikö se olekin merkityksellisyyden kokemus, se, että teet jotain, jonka osaat, josta nautit ja jota maailma tarvitsee?..."
- Arto O. Salonen Rahoitusvoimalan Oriveden paikallistalouden kehittämispajassa Taiston talolla 24.5.2017
Sitran Maamerkit-barometri seuraa suomalaisten suhdetta maaseutuun. MTT:n taloustutkimuksen laatimaan ja Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi runsaat 1600 suomalaista helmikuussa 2011. Oheinen esitys kattaa barometrin tulokset aiheesta "maaseutu hyvässä elämässä".
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Esitelmän video löytyy osoitteesta https://youtu.be/Q9Q3XjvTj9A Esitelmä perustuu artikkeliin Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Sivistyksen ydin löytyy tunnistamalla, mitkä asiat ovat luovuttamattomia ja väistämättömästi tosia hyvän elämän saavuttamisen kannalta. Tällöin päädytään siihen, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi huolenpidon piiri kattaa ensisijaisesti ekologiset kysymykset, jotta elämän edellytyksen säilyisivät, ja toissijaisesti sosiaaliset ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset, jotta arvokkaan elämän edellytykset säilyisivät. Näin luodaan perustaa kestävälle taloudelle. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen ajattelusta teoiksi yhä useammissa arkisissa valinnoissa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee vastuun ja vapauden tasapainona kaikessa mihin ihminen ryhtyy.
Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja kan...Ville Tapio
1. Johtamisen ja viestinnän haasteita muutostilanteissa
2. Väline ajattelun joukkoistamiseen
3. Kuntakorva.fi - Kokoomuksen jäsenistö kuntauudistuksen suunnittelijoina
Ville Tapio, Fountain Park Oy, Kokoomuksen Tulevaisuusristeilyllä 30.9.2012
M/S SOSTE Arviointifoorumi 9.10.2014 - Liisa Horelli: Hyödynnetäänkö arvioint...MS SOSTE
Hyödynnetäänkö arviointitietoa päätöksenteossa? - Kansainvälisestä perspektiivistä järjestönäkökulmaan. Dosentti Liisa Horellin esitys M/S SOSTEn Arviointifoorumissa 9.10.2014
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
Liikkumiskulttuuri on murroksessa. Tässä esityksessä piirretään liikkumiskulttuurin tulevaisuusvisio ja tarkastellaan niitä muutosvoimia, jotka murroksen saavat aikaiseksi.
What kind of values and goals do we need for education in the era of the Anthropocene? Finland completed the renewal of the national core curricula for basic and upper secondary education. A new concept of an Eco-Social Approach to Education were adopted. What is it?
Dr. Arto O Salonen is an adjunct professor at University of Helsinki.
Helsingin ilmastoseminaarin puheenvuoro: https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ Arto O Salonen
Finlandia-talossa Helsingin ilmastoseminaarissa 11.2.2016 pidetyn puheenvuoron videotallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ
JUONI
1. Ihmisen on helpompi olla onnellisempi kun ymmärtää mitä oikeasti arvostaa elämässä. Raha ja materia on siinä mukana, mutta kuinka isossa roolissa, ja mitkä muut asiat ovat tärkeitä?
2. Luonnonvarojen rajallisuus estää koko ihmiskuntaa tavoittelemasta loputtomiin vain materiaalista kasvua. Materiaalisella lisäämisellä on rajat, mutta henkisen hyvinvoinnin kasvulla ei.
3. Oma etu ja yhteinen hyvä ovat enemmän samansuuntaisia kuin vastakkaisia tavoitteita. Merkityksellisempi elämä on mahdollista kun
- määrittelee, minkä verran materiaalista vaurautta riittää
- vahvistaa sosiaalista vaurautta
- edistää omilla valinnoillaan aktiivisesti parempaa huomista
4. Systeeminen ymmärrys auttaa havahtumaan siihen, että metsään satavat pisarat muodostavat joen. Jokainen voi omilla valinnoillaan luoda niitä parempia pisaroita, joista tulee iso virta.
5. Täysi ihmisyys = ihminen on tasapainossa sekä itsensä kanssa, että sen kanssa, mitä jättää perinnöksi lapsilleen.
Kehyksen syysseminaari "Paremman maailman rakennuspalikat" Eurooppa-salissa Helsingissä 27.11.2014. Esitelmäni aiheena "Kestävä maailma on mahdollinen".
Alkuperäinen aihepiiriin liittyvä puheenvuoro oli Ateria 2014 tapahtumassa 4.11.2014, jossa kohtasivat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Sama teema oli mukana EcoCentrian elintarvikehankinta RoadShowssa keväällä 2015, jolloin kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö sekä tuottajat ja jalostajat.
3. 1. Arvot ja ihanteet määrittelevät
päätöksenteon suuntaa
2. Arvojen muutoksen iso kuva
3. Ihmisyyden ydin päätöksenteon keskiöön
4. Vanhan toisintamisesta rohkeasti uuteen
5. Systeemiajattelu päätöksenteossa
6. Moninäkökulmaisuus uudistumisen
edellytyksenä
7. Lahti on olemassa siksi, että…
SISÄLTÖ
9. Kööpenhaminassa ensimmäinen pyöräilyä
suosiva kaupunkisuunnitelma vuonna 1981.
> Nyt joka toinen koulu- ja työmatka
tehdään polkupyörällä.
Suomessa ensimmäiset tupakanhaittoihin
keskittyvät poliittiset keskustelut 1960-luvun
alussa.
> Suomesta on tulossa savuton 2030-2040.
Päämäärätietoinen politiikka
tuottaa tulosta
15. TEOLLINEN
YHTEISKUNTA
TULEVAISUUDEN
OSAAMISYHTEISKUNTA?
Hyvinvointikäsitys
materiaalinen,
kulutuskeskeinen
henkinen, ihmissuhdekeskeinen
Ihmisen rooli
yhteiskunnassa
kuluttaja aktiivinen kansalainen
Elämän tarkoitus
materiaalisen vaurauden
maksimointi
arvokas elämä, ihmisten välisen
luottamuksen vaaliminen
Politiikan päämäärä
talouskasvun
maksimointi
vähäosaisuuden minimointi
Talouden
toimintaperiaate
kilpailu,
omistajien voittojen
maksimointi
yhteistyö, yhteiskunnallisten
epäkohtien korjaaminen
Maailman
hahmottamisen tapa
atomistinen,
yksityiskohtainen
systeeminen, ehyt ja
kokonaisvaltainen
Luonnonvarat kertakäyttöisyys kaikki kiertää
Energia likainen energia puhdas energia
Aika lyhyen aikavälin ajattelu pitkän aikavälin ajattelu
Mahdollisuuksien ja
riittävyyden mitta
raha aika
17. Mikä tekee elämästä elämisen arvoista?
Mitkä asiat antavat syitä herätä uuteen
päivään?
Mikä saa minut liikkeelle? Miksi teen sitä,
mitä teen?
Subjektiivisen
hyvinvointikokemuksen
huomioiminen
19. A Kokemus omaehtoisuudesta
B Kokemus pystyvyydestä
C Kokemus yhteenkuulumisesta
___________________
Millainen kokemusympäristö
tuottaa elämästä haltioitumista,
ilahtumista ja kukoistamista?
Deci, E. L., Ryan, R. M., & Guay, F. (2013). Self-determination theory and actualization of human potential. Teoksessa D. McInerney, H. Marsh, R. Craven, &
F. Guay (Eds.), Theory driving research: New wave perspectives on self processes and human development. Charlotte, NC: Information Age Press. 109-133.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2012). Self-determination theory. Teoksessa P. A. M. Van Lange, A. W. Kruglanski, & E. T. Higgins (Eds.), Handbook of theories of
social psychology: Vol. 1. Thousand Oaks, CA: Sage. 416-437
Deci, E. & Ryan, R. (2008). Self-Determination Theory: A Macrotheory of Human Motivation, Development, and Health. Canadian Psychology 49(3), 182–185.
Deci, E. L., & Ryan, R. M. (2000). The 'what' and 'why' of goal pursuits: Human needs and the self-determination of behavior. Psychological Inquiry, 11, 227-
268.
Deci, E., & Flaste, R. (1995). Why We Do What We Do. Understanding Self-Motivating. New York: Penguin.
Ryan, R. M., & Deci, E. L. (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American
Psychologist, 55, 68-78.
22. työn uudelleen
määrittyminen
toimeentulon rakenteiden
uudistuminen
Täysin uuteen
kurkottaminen
Olemassaolevan
toisintaminen
tuottavuus
kilpailukyky
työmarkkinoiden
joustavuus
Vanhan jo
olemassaolevan
parantelu
Radikaali ajattelun ja
toiminnan
uudistaminen
Dufva, M., Halonen, M., Kari, M., Koivisto, T., Koivisto, R. & Myllyoja, J. (2017). Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys- ja
tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2017
29. 70 % päästöistä syntyy kaupungeissa
Ympäröiviin olosuhteisiin vaikuttaminen on
tehokkaampi tie kestävään hyvinvointiin
kuin ihmisten arvoihin ja asenteisiin
vaikuttaminen
Kaupunkisuunnittelu on tehokas
väline kestävää yhteiskuntaa
tavoiteltaessa
Salonen, A., Siirilä, J., & Valtonen, M. (2018). Sustainable Living in Finland: Combating Climate Change in Everyday Life. Sustainability 10(1), 104
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55 .
Revi, A., Rosenzweig, C., Mehrotra, S. ja Solecki, W. (2013). The Urban Opportunity Enabling Transformative and Sustainable Development. Sustainable
Development Solutions Network
________________
Esimerkki systeemisestä muutoksesta
30. joukkoistuminen (enemmän yhdessä)
ketjuttuminen (eri kulkutapojen kytkeytyminen)
automatisoituminen (itseajavat kulkuneuvot)
sähköistyminen (käyttövoimaratkaisu)
päästövähennykset
ruuhkattomuus
pienemmät kustannukset
parempi turvallisuus
asuinympäristöjen viihtyvyys
oma terveys, kansanterveys
Moninkertaiset
hyödyt kansalaisille,
yhteiskunnalle ja
ihmiskunnan
tulevaisuudelle.
Liikkumisen, kulkemisen ja liikenteen
systeemisen muutoksen kuvaus
31. Paikallisesti tuotettu
kasvispainotteinen luomuruoka
1) Vaalii oman alueen elinvoimaisuutta
2) Edistää terveyttä
3) Huomioi maailman ruokaturvan
4) Turvaa luonnon monimuotoisuutta ja
hidastaa ilmastonmuutosta
5) Vähentää maaperään ja veteen kohdistuvaa
rasitusta
6) Huomioi eläinten hyvinvoinnin
Esimerkki systeemisestä muutoksesta
Helne, T. & Salonen, A. (2016). Ecosocial Food Policy – Improving Human, Animal and Planetary Wellbeing. Sustainability: Science, Practice, & Policy, 12(2), 1-11
______________