2. Materiaalinen hyvinvointi perustuu
uusiutuvien ja uusiutumattomien
luonnonvarojen hyödyntämiseen
200-vuotta kestänyt teollinen aikakausi on
perustunut pääasiassa uusiutumattomien
luonnonvarojen hyödyntämiseen.
uusiutumattomien luonnonvarojen
hyödyntäminen muodostaa väistämättömän
eettisen haasteen suhteessa tuleviin sukupolviin
3. Luonnon näkökulmasta
talouskasvu on pääasiassa
raaka-aineen muuttamista
jätteeksi
Kaikki ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja
lopulta palautetaan luontoon.
4. Suljetun systeemin on tultava toimeen omillaan
Raaka-aine Loppuu Käyttötarkoitus
planeetalta
Uraani 2035-2045 energia
Maakaasu 2075 energia
Öljy 2055-2100 energia, muoviteollisuus jne.
Kivihiili 2160-2210 energia
Kupari 2040-2070 energian siirto, putkitukset, elektroniikka,
Indium 2015-2020 elektroniikka (LCD-näytöt, aurinkokennot)
Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus
Platina 2020 elektroniikka (tulostimet jne.), muu teollisuus (katalysaattorit,
lasin tuotanto)
Hopea 2020-2030 elektroniikka, lääketeollisuus
Sinkki 2025-2035 korroosion esto, energian varastointi (akut)
Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot),
lääketeollisuus, kemianteollisuus
Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation – Putting the EU on the path to a resource and
energy efficient economy. Wuppertal Spezial 38. Germany: Wuppertal. Luettavissa: www.wupperinst.org/uploads/tx_wibeitrag/ws38.pdf
5. Planetaariset rajat edellyttävät
ajattelun ja toiminnan muutosta
Jätteet ja päästöt osoittavat, että
tuotantoprosessissa on virhe
> ei ole olemassa jätettä, on vain
raaka-ainetta
6. a) Kaikille kaikkea heti
b) Koko ajan uutta ja enemmän
?
Hyvinvointi on kiteytettävissä
kulutusmahdollisuuksien lisääntymiseen
7. Ihanteeseen pyrkimisen seuraukset
Tuotteiden ja palvelujen kuluttamisesta
aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa
Pohjoismaiden suurimmat
maailman 9. suurimmat
Suomessa on 2 247 uhanalaista lajia (10,5%
kaikista kasvi- ja eläinlajeista). Suomalaisten
ekologinen jalanjälki on maailman 11. suurin.
_________________
Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. Proceedings of the National Academy of Sciences
of the United States of America 107(12), 5687–5692.
Rassi, P., Hyvärinen, E., Aino Juslén , A., & Mannerkoski, I. (2010). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 . Helsinki:
Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.
WWF (2012). Living Planet Report 2012. Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.
8. Sosiaalisen kestämättömyyden
ilmeneminen keväällä 2012
“Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone?”
Tiedossa olevista raaka-ainetuotantoon liittyvistä
ihmisoikeusrikkomuksista huolimatta (the Worst Forms
of Child Labor) Suomen suurimman makeisyhtiön
tavoitteena on, että yhtiön käyttämän kaakaon alkuperä
kyetään jäljittämään tuottajayhteisöön saakka vuoteen
2017 mennessä
____________
Kervinen, E. (2012). Vastuullisesti tuotettu suklaa on pitkään harvojen herkkua. Helsingin Sanomat 25.4.2012/B6.
Reardon, S. (2012). Will we ever be able to buy a fair-trade smartphone? New Scientist 2860, 18. Luettavissa
www.newscientist.com/article/mg21428605.700-will-we-ever-be-able-to-buy-a-fairtrade-smartphone.html
TVPRA (2009). List of Goods Produced by Child or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005.
Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor. Luettavissa:
www.dol.gov/ilab/programs/ocft/PDF/2009TVPRA.pdf
Bertrand, W. (2011). Final Report - Oversight of Cocoa Industry in Ghana and Ivory Coast. Payson Center at Tulane University.
Luettavissa www.childlabor-payson.org
11. Kuinka paljon on riittävän paljon ja minkä
verran ei riitä?
Rahaan keskittyminen heikentää ihmisen
kykyä nauttia arkisista myönteisistä
tunteista ja kokemuksista.
Uusi tuote lunastaa paikkansa silloin kun
yksi tuote korvaa useita vanhoja tuotteita?
_______________
Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The
Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759–763.
12. Sosiaalisen olemassaolon ihanteeksi
pitkä ja merkityksellisen elämä?
Costa Ricassa
ihmiset elävät yhtä pitkään kuin britit (2 vuotta
pidempään kuin amerikkalaiset)
ihmiset ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin britit
ekologinen jalanjälki on noin puolet keskivertobritin
ekologisesta jalanjäljestä.
Costa Rican ekologinen jalanjälki on
maailman 69. suurin.
___________________
Abdallah, S., Thompson S., Michaelson J., Marks, N., & Steuer N. (2009). Why good lives don’t have to cost the Earth. London: The New
Economics Foundation.
Marks, N., Abdallah, S., Simms, A., & Thompson, S. (2006). The Happy Planet Index: An Index of Human Well-being and Environmental
Impact. London: New Economics Foundation.
WWF (2012). Living Planet Report 2012. Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.
14. Materiaalisten asioiden merkitys vähenee
KULUTUSKESKEISYYS MERKITYSKESKEISYYS
Mikä on elämän päämäärä? Materiaaliset asiat, Henkiset asiat,
Miksi elän? kuluttamisen ihmissuhteiden luominen
maksimointi (to have) ja vaaliminen (to be)
Mikä on riittävyyttä ja Raha Aika
mahdollisuuksia mittaava
määre?
Mihin rahaa tarvitaan? Selviämisen ja Turvaa perustarpeiden
onnellisuuden mitta tyydyttämisen
Miten perustarpeet Ostamalla Kierrättämällä,
tyydytetään? lainaamalla,
vuokraamalla, ostamalla…
Mikä on roolini yhteiskunnassa? Passiivinen kuluttaja Aktiivinen kansalainen
________________
Mukaellen Mont, O. (2008). In search of sustainable lifestyles. An antithesis to economic growth. International Institute for Industrial Environmental
Economics at Lund University. Sustainable Consumption and Production: Framework for action, 10–11 March 2008, Brussels, Belgium.
Conference of the Sustainable Consumption Research Exchange (SCORE!)
15. Materialismi Postmaterialismi
Materiaalinen, Henkinen,
HYVINVOINTIKÄSITYS
kulutuskeskeinen ihmissuhdekeskeinen
Kaikki kiertää,
Jätteitä syntyy MATERIA jätettä ei ole – on vain
valtavasti raaka-ainetta
Ilmaisenergia ja
Fossiiliset ENERGIANTUOTANTO uusiutuvat energian
energianlähteet lähteet