Lähiruoka ja luomuruoka kestävän kehityksen edistämisessä

1,135 views

Published on

Lähi- ja luomuruoka kestävän kehityksen edistämisessä

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
1,135
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
1
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Lähiruoka ja luomuruoka kestävän kehityksen edistämisessä

  1. 1. 10.11.2011Arto O. Salonen, KTarto.salonen (at) gmail.com
  2. 2. Paikallisesti tuotettukasvispainotteinen luomuruoka onhuikea mahdollisuus, joka yhdistää eritulokulmista asiaa tarkasteleviaihmisiä.
  3. 3. 1. Jos terveys on sinulle tärkeää, valitse paikallisestituotettu kasvispainotteinen luomuruoka2. Jos olet huolissasi ravinnon riittämisestäplaneetallamme, valitse paikallisesti tuotettukasvispainotteinen luomuruoka3. Jos globaalin talouden heilahtelut häiritsevät sinua,valitse paikallisesti tuotettu kasvispainotteinenluomuruoka.4. Jos olet huolissasi eläinten hyvinvoinnista, valitsepaikallisesti tuotettu kasvispainotteinen luomuruoka
  4. 4. 1. Kestävä kehitys päätöksenteossa2. Ravinnon terveysvaikutukset3. Ruokatuotannon ekologiset vaikutukset4. Maailman ruokaturva5. Paikallistalouden vaaliminen6. Eläinten hyvinvointi7. Yhteenveto
  5. 5. Ihmisarvo Talouskasvu ? Elinvoimaiset ekosysteemitTodellisuutta pelkistävä kapea-alainen ajattelu antaa hallinnantunteen, mutta johtaa helposti virhearviointeihin.
  6. 6.  Päämääräksi monimuotoisen elämän kukoistaminen nyt ja aina. Huomion kohteeksi yhtä aikaa paikallinen ja globaali ulottuvuus. Vastuu ihmisestä, luonnosta ja ekosysteemeiden elinvoimasta
  7. 7. Taloudellinen kestävyys (vakaa talous) Sosiaalinen kestävyys (ihmisoikeudet, tasavertaisuus) Ekologinen kestävyys (elinvoimaiset ekosysteemit)KULTTUURI
  8. 8.  Ilmastonmuutoksen torjumisen kustannukset olisivat noin 1 % maailman bruttokansantuotteesta Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset tulevat olemaan 5-20 % maailman bruttokansantuotteesta (Stern, 2006)
  9. 9. Vaurastuttuaan ihmiset siirtyvät tyypillisesti kasvisperäisestä ravinnostaeläinperäiseen ravintoon, mikä voi muodostaa terveysriskin. Lisäksi vallitsevatehomaatalous perustuu maatalouskemikaalien käyttöön. Niiden jäämät kertyvätihmiseen ja ovat riski terveydelle.
  10. 10.  Eläinperäisen ravinnon suosiminen voi muodostaa terveysriskin ylipainon, syövän sekä sydän- ja verisuonisairauksien muodossa (McMichael et al. 2007). Alhaalla ravintoketjussa sijaitsevan ruoan yhteydestä ihmisen hyvään terveyteen on vahvaa näyttöä.
  11. 11.  N = 500 000, 50–71 -vuotiaita, seuranta-aika 10-vuotta (Sinha et al. 2009)  Punaista lihaa suosivat kuolivat muita nuorempina syöpään, sydänsairauksiin ja muihin vakaviin sairauksiin.  Ne, jotka söivät punaista lihaa kaikkein vähiten, elivät pisimpään N = 1 150, yli 65-vuotiaita, 4-vuoden seuranta (Gu ym. 2010). Alzheimerin tautia diagnosoitiin 40 prosenttia vähemmän niillä, joiden ruokavalioon kuului säännöllisesti ja runsaasti pähkinöitä, kalaa, tomaatteja, vihreitä vihanneksia, hedelmiä ja siipikarjaa. N = 240 000, yli 14-vuotiaita. Hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä ja täysjyvätuotteita suosimalla ja suolaa, punaista lihaa, lihajalosteita, rasvaisia maitotuotteita ja sokeroituja juomia välttämällä vähenee munuaiskivien riski merkittävästi (Taylor ym. 2009). N = 373 000, 25–70 -vuotiaita. 10 Euroopan maata mukana (Vergnaud et al. 2010).  Lihasta saatava energia lihottaa enemmän kuin vastaava määrä kasviksista saatavaa energiaa.  Liharuoan suosimisen ja painon lisääntymisen välinen yhteys havaittiin punaisen lihan, kanatuotteiden ja lihajalosteiden osalta naisilla ja miehillä, tupakoivilla ja ei-tupakoivilla, normaalipainoisilla ja ylipainoisilla.
  12. 12.  harrastaa liikkumista, ei tupakoi, käyttää alkoholia kohtuudella ja suosii ravinnossaan hedelmiä ja vihanneksia. Khaw et al. 2008; Kvaavik et al. 2010.
  13. 13. Ihminen saa maatalouskemikaalijäämiäelimistöönsä tehotuotetuista elintarvikkeista. säilyvät ihmisen elimistössä 14–16 vuotta osoitetut terveyshaitat liittyvät muun muassa Parkinsonin tautiriskiin (Richardson et al. 2009; UT Southwestern Medical Center 2009.) ja lasten kognitiivisen kehittymisen häiriintymiseen:
  14. 14.  N = 329 lasta, Yhdysvallat. Kasvinsuojeluainejäämien esiintyminen odottavan äidin virtsassa oli yhteydessä heidän synnyttämiään lapsia 7-vuotiaina tutkittaessa keskimääräistä huonompaan muistiin, verbaaliseen kykyyn ja älykkyysosamäärään (Bouchard et al. 2011). N = 404 lasta, Yhdysvallat. Kasvinsuojeluaineen esiintyminen odottavan äidin virtsassa oli yhteydessä lapsen heikkoon kognitiiviseen kehittymiseen, etenkin aistienvaraiseen päättelyyn. Vaikutuksen alkoivat vuoden iässä ja jatkuivat läpi varhaislapsuuden (Engel et al. 2011). N = 265 lasta, Yhdysvallat. Muistiin ja älykkyysosamäärään liittyvät negatiiviset vaikutukset ilmenivät niillä 7-vuotiailla lapsilla, joiden äitien virtsasta oli mitattu odotusaikana korkeita kasvinsuojeluainepitoisuuksia (Rauh et al. 2011). N = 1 100 lasta, Yhdysvallat. Mitä suurempi kasvinsuojeluaineen jäämä tutkittavan virtsassa oli, sitä suurempi oli hänen adhd-häiriöriskinsä (Bouchard 2010). N = 30 000 000 lasta. Yhdysvallat. Synnynnäisten vammojen kehittyminen sikiöaikana ja pintavesien kasvinsuojeluaineiden ja muiden maatalouskemikaalien pitoisuuksien huiput keskittyvät samoille kuukausille (Winchester & Huskins 2009).
  15. 15.  Varovaisuusperiaatteen noudattaminen ei ole lyhyen aikavälin voittoja tavoittelevien kaupallisten intressien mukaista. Vastuu ja varovaisuus: Onko tämän hetkinen tietomme riittävää tuleville sukupolville aiheutuvien riskien arvioimiseksi?  Paul Müller sai lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1948 DDT:n soveltamisesta hyönteistorjuntaan.
  16. 16. Maataloustuotantoa on pyritty kasvattamaan kemiallisilla lannoitteita jakasvinsuojeluaineilla. Yhä vahvempaa näyttöä on siitä, että toimintatapa ei olepitkällä aikavälillä kestävää.
  17. 17. A Kasvihuonekaasupäästöt (Tukker et al. 2006) Ruoan tuotanto ja kulutus 31 % päästöistä Asuminen 23.6 % päästöistä Liikkuminen ja kuljetukset 18.5 % päästöistä
  18. 18. 281 Kasvisruokavalio 629 1978Kasvisruokavalio + meijerituotteet 2427 4377 "Kaikkiruokainen" 4758 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 luonnonmukaisesti tuotettu tavanomaisesti tuotettu
  19. 19. Paikallisesti tuotettua kasvisluomuruokaa suosimallavoidaan pienentää 40 prosenttia kansalaisten ruokaanliittyvää ekologista jalanjälkeä (Frey & Barrett 2006).
  20. 20. B Maatalous käyttää 38–45% maapallon pinta-alasta (Reid etal. 2008; UNEP, 2010).  Kolmannes planeettamme peltopinta-alasta on käytössä eläinten rehun kasvattamista varten.  Yksi kilogramma luutonta naudanlihaa kuluttaa 13 kg kasviperäistä rehua (Steinfeld et al., 2006).  Karjatalous on suurin yksittäinen syy Amazonin sademetsäkatoon (Kaimowitz et al., 2004).C Maatalous kuluttaa 70 % maapallon makeasta vedestä(UNEP, 2010).  Etenkin lihantuotanto on vesi-intensiivistä, sillä eläimille syötetään viljaa, jotta lihan kasvu olisi nopeaa.  Naudanlihakilon tuottaminen kuluttaa 125 000 litraa vettä jos veden kulutuksen mittaaminen aloitetaan rehuviljan viljelystä.  Tehomaatalous kuluttaa enemmän vettä kuin luonnonmukainen maatalous. (Nierenberg, 2006.)D Ylilaiduntaminen, erosioituminen, maaperän köyhtyminenja saastuminen ovat tyypillisimpiä tehomaataloudenympäristöhaittoja (Smil, 2002a, 619; Steinfeld et al., 2006).
  21. 21. Maatalouskemikaalit kaventavat luonnonmonimuotoisuutta ja murtavat sitä perustaa, jolla kokomaapallon ruokatuotanto on (BirdLife 2008; Nellemann etal. 2009; Reganold, 2010).  Balmford et al. (2008) pitää mahdollisena, että vuoteen 2025 mennessä tehomaatalouden käytössä olevien maa-alueiden luontainen biologinen tuholaistorjunta on lamaantunut kokonaan  Pölyttäjien toiminta häiriintyy. Kasvien pölytysten arvo on noin 9,5 % koko globaalin ruokatuotannon arvosta (Kluser et al. 2010, 4).  Lannoitteet happamoittavat maaperää ja rehevöittävät vesistöjä. Lannoitteiden sivutuote nitraatti ja muut tehomaataloudessa käytettävät kemikaalit pilaavat pohjavesiä (Frans 2008; Saad 2008) ja häiritsevät maaperässä, järvissä, joissa ja kosteikoissa eläviä eliöitä (Korsaeth 2008).
  22. 22. Punaiseen lihaan yhdistettävät kasvihuonekaasupäästöt ovat 150 %suuremmat kuin kananlihan tai kalan päästöt (Weber & Matthews, 2008). kattavat n. 18 % kaikista planeettamme kasvihuonekaasupäästöistä ovat yhtä paljon kuin auto-, juna-, ja lentoliikenteen päästöt yhteensä (Steinfeldt et al., 2006, 272)Karjankasvatuksen päästöt jakautuvat ruoanjalostusketjussa seuraavasti(Steinfeldt et al., 2006):Maankäyttö ja maankäytön muutokset 36 %Lanta 31 %Eläimet ja eläinten hoito 25 %Rehun tuotanto 7%Prosessointi ja kuljetukset 1%Yhteensä 100 %
  23. 23. Herd of cattle in the Brazilian AmazonPhoto by Rhett A. Butler
  24. 24. Planeettamme väestön määrä on vakiintumassa 9–10 miljardiin vuoteen 2050mennessä (Engelman 2009; UN 2011).
  25. 25. Länsimaalainen eläinperäinen ruokavaliovaltavirtaistuu Tyypillisen länsimaalaisen ruokavalion noudattaminen edellyttää 4 000 m2 peltopinta- alaa/kansalainen. Peltopinta-alaa ei ole planeetallamme niin paljon, että kaikki ihmiset voisivat syödä kuten länsimaalaiset ihmiset. (Smil, 2002a, 619).
  26. 26. 250 200200150 125100 75 50 50 10 12 12 0 Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m2) Aubert C., Fléchet, G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan: Terre Sauvage.
  27. 27. Ruokailutottumukset Yhdysvaltojen keskivertokansalaisen ruoan kulutustottumuksilla planeettamme pystyy tarjoamaa ravinnon nykyisellä viljelypinta- alalla 2,5 miljardille ihmiselle. Italialaisten ruokatottumukset omaksuttaessa ravintoa riittäisi 5 miljardille ihmiselle. Intialaisten ruokailutottumukset omaksuttaessa planeetallamme riittäisi ruokaa 10 miljardille ihmiselle. (Brown 2009, 188–189.)
  28. 28. Viljan syöttäminen eläimille on globaalin ruokaturvankannalta eettisesti arveluttavaa Teuraseläimille syötetty vilja ja palkokasvit kuluttavat noin kolmanneksen maapallomme sadosta. Tällä määrällä pystyisi ruokkimaan 3 miljardia ihmistä FAO:n suositusten mukaisen päivittäisen 2350 kalorimäärän takaamalla (Smil 2002a, 620 ja 2002b, 309).Riistan rasite ekosysteemeille on pieni • metsässä riista kasvaa ilman rehua • rehun tuottamiseen tarvittavaa ylimääräistä energiaa ja raaka-ainetta ei kulu • tuotanto ei vaadi metsästä raivattuja peltoja koneita polttoaineineen tai lämmitettyjä navettoja.
  29. 29. Paikallistaloudessa yhteisö, paikkakunta tai seutu vähentää riippuvuuttaanmaailmantaloudesta siten, että alueen voimavaroja hyödynnetään tuotteiden,palvelujen, ruoan ja energian tuottamisessa.
  30. 30.  toimii puskurina globaalin talouden häiriöitä vastaan ja tasapainottaa kaupungistumisen aiheuttamaa alueiden välistä eriarvoisuutta  saattaa yhteen tuottajan ja kuluttajan,  lisää läpinäkyvyyttä,  vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja  lisää taloudellista riippumattomuutta ja vakautta lisää maaseutujen elinvoimaisuutta ja kuluttajien luottamusta: kauppasuhteet ovat reiluja tuottajan ja kuluttajan tuntiessa toisensa (Isoniemi et al. 2006; Shuman 2010, 111–112).
  31. 31.  ylläpitää ihmisten välistä tervettä riippuvuutta ja yhteenkuuluvuutta (Assadourian 2008, 184–188; UNEP–UNCTAD 2008) voimauttaa yksilöitä toimimaan yhteisönsä parhaaksi – osallistuminen päätöksentekoon tukee paikallisen kulttuurin säilymistä ja kulttuurista moninaisuutta säästää energiaa, vähentää kuljetuskustannuksia ja päästöjä (Lappé 2011, 95.)
  32. 32. Lihansyönnin kasvu on globaalilla tasolla nopeampaa kuin väestön kasvu.Eläinten hyvinvointi herättää eettisiä kysymyksiä etenkin tehomaataloudenosalta.
  33. 33. Useimmat meistä ajattelevat, että ihmisenvelvollisuutena on pidättäytyä aiheuttamasta kipuaeläimelle. Ravinnoksi hyödynnettävät eläimet ovattyypillisesti sosiaalisia eläimiä. Haasteina mm:a) Onko eläinten lihan syönnin avulla saavutettu mielihyvä sen arvoista, että teollisessa lihantuotannossa eläimille aiheutuvat tilapäiset tai jatkuvat kivut ovat oikeutettuja (Singer 2002)?b) Eläinten täydellinen eristys tai toisaalta ylitäydet tuotantoyksiköt (esim. tungos koneellisen ruokinnan yhteydessä) johtaa lajille epätyypilliseen käyttäytymiseen (Smil, 2002a, 631).c) Miten voidaan taata eläimille hyvä elämä?
  34. 34. Luonnonmukaisessa karjankasvatuksessa eläimelletaataan lajille tyypillinen käyttäytyminen ja senterveydestä huolehditaan ennaltaehkäisevästi.Erityistä huomiota kiinnitetään navettaolosuhteisiin jaeläinten määrään. (Council of the European Union2007.)
  35. 35. Ihmisellä on huomattava valta planeetallamme. Tämä valta edellyttää erityistävastuuta. Jotta tulevilla sukupolvilla olisi samat mahdollisuudet kuin meillä,vastuumme tulee olla planetaarista vastuuta. Se kattaa toiset ihmiset, eläimet,kasvit ja ekosysteemit (Bauman, 2008; Salonen, 2011).
  36. 36. Nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä. - Mohandas Gandhi
  37. 37. (a) Huomioi maailman ruokaturvan: ravinnon riittäminen 9-10 miljardille ihmiselle pitkällä aikavälillä(b) Edistää terveyttä(c) Turvaa luonnon monimuotoisuutta ja hidastaa ilmastonmuutosta(d) Vähentää maaperään ja veteen kohdistuvaa rasitusta(e) Huomioi eläinten hyvinvoinninKohti paikallisesti tuotettua kasvisluomuruokaa
  38. 38. Ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttävoidaan edistää (a) paikallisesti tuotettua ruokaa suosimalla, (b) lihan osuutta ruokavaliossa vähentämällä ja (c) luonnonmukaisesti tuotetun ruoan osuutta lisäämällä.
  39. 39. 30 prosenttia tuista suunnataan toimiin, joillatuetaan maaseudun luonnon monipuolistamista vähintään kolme eri viljelykasvia pysyvien laitumien säilyttäminen seitsemän prosenttia viljelyalasta luonnonmukaiseksi kesannoksi
  40. 40. ”Hallitus toteuttaa luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman, jonkaavulla tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi,kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta.Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaanSuomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kehittämisessäpainotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta.Kasvatetaan luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoistaparantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajienosallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin mm. parantamallahankintaosaamista ja laadullisten kriteerien esilletuloa.””Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- jaerikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen.Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdolli-suuksiaparannetaan lainsäädännön keinoin.”
  41. 41.  Pelkästään hintaan perustuva kilpailutus, joka johtaa esimerkiksi päiväkodin perunoiden toimittamiseen ulkomailta eikä lähiviljelijän pellolta, on väistämättä jäämässä historiaan:  Kuluttajien tietoisuuden lisääntyessä kestävän kehityksen vastaisesti toimivien yritysten kilpailuetu murtuu (Goleman 2009, 176).  ”We might be moving rapidly into a situation in which firms that neglect environmental goals actually lose out in terms of competiveness, or will do soon in the future.” (Giddens 2009, 9).  Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimivat yritykset pärjäävät pörssikurssien vertailujen perusteella keskivertoyrityksiä paremmin (Esty & Winston 2006, 26–27).
  42. 42. Arto O. Salonen, KTarto.salonen (at) gmail.com
  43. 43. Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US.Assadourian, E. (2008). Kestävän maailman yhteisöt. Teoksessa Worldwatch-instituutti, Maailman tila 2008. Suom. Jani Kaaro. Helsinki: Gaudeamus, 178–192.Balmford, A., Naidoo, R., Costanza, R., Fisher, B., Green, R., Lehner, B., Malcolm, T., & Ricketts, T. (2008). Global mapping of ecosystem services and conservationpriorities. PNAS 105(28), 9495–9500.Bauman, Z. (2008). Does Ethics Have Change in a World of Consumers? Cambridge: Harward University.BirdLife (2008). Critically endangered birds – A global audit. Cambridge: BirdLife International.Bouchard, M., Bellinger, D., Wright, R., & Weisskop, M. 2010. Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder and Urinary Metabolites of Organophosphate Pesticides.Pediatrics 125(6), 1270–1277.Bouchard, M., Chevrier, J., Harley, K., Kogut, K., Vedar, M., Calderon, N., et al. (2011). Prenatal Exposure to Organophosphate Pesticides and IQ in 7-Year OldChildren. Environmental Health Perspectives.Brown, L. (2009). Plan B 3.0: Mobilizing to save civilization. New York: W. W. Norton & Company.Carlsson-Kanayama, A., Ekstrom, M., & Shanahan, H. (2003). Food and life cycle energy inputs: Consequences of diet and ways to increase efficiency. EcologicalEconomics, 44(2/3), 293–307.Chang, J. (2011). Meat Production and Consumption Continue to Grow. Worldwatch Institute. Available http://vitalsigns.worldwatch.org/vs-trend/meat-production-and-consumption-continue-grow-0DARA (2010). The Climate Vulnerability Monitor 2010. The State of the Climate Crisis. 2010 report of the Climate Vulnerability Initiative. Dara and the ClimateVulnerable Forum.Engel, S., Wetmur J., Chen J., Zhu C, Barr D., Canfield R., et al. (2011). Prenatal Exposure to Or-ganophosphates, Paraoxonase 1, and Cognitive Development inChildhood. Environmental Health Perspectives 119(8), 1182–1188.Engelman, R. (2009). Population Growth Steady in Recent Years. Washington: Worldwatch Institute.Esty, D., & Winston, A. (2006). Green to Gold. New Haven: Yale University.Foodwatch (2008). Klimaretter Bio? Der foodwatch-Report über den Treibhauseffekt von konventioneller und ökologischerLandwirtschaft in Deutschland basierendauf der Studie „Klimawirkungen der Landwirtschaft in Deutschland“ des Instituts für ökologische Wirtschaftsforschung (IÖW) gGmbH gefördert durch die DeutscheWildtier Stiftung, KLEF Karl Linder Education Foundation, Karl-Ludwig Schweisfurth.Frans, L. (2008). Trends of Pesticides and Nitrate in Ground Water of the Central Columbia Plateau, Washington, 1993–2003. Journal of Environment Quality 37(5),273–280.Frey, S., & Barrett, J. 2006. The Footprint of Scotlands Diet: The environmental burden of what we eat. Stockholm: Stockholm Environment Institute.Giddens, A. (2009). The politics of climate change. Cambridge: Polity Press.Goleman, D. (2009). Ecological intelligence. How knowing the hidden impacts of what we buy can change everything. New York: Broadway Books.Gu, Y., Nieves, J., Stern, Y, Luchsinger, J., & Scarmeas, N. (2010). Food Combination and Alzheimer Disease Risk: A Protective Diet. Archives of Neurology 67(6), 699–706.Haldane, A. & May, R. (2011). Systemic risk in banking ecosystems. Nature 469, 351–355.Herren, H. (2011). Innovations in understanding complex systems. In: State of the World 2011. Innovations that nourish the planet. Washington: The WorldwatchInstitute, 166–168.Herrero, M., Thornton, P., Gerber, P., & Robin S. (2009). Livestock, livelihoods and the environment: understanding the trade-offs. Current Opinion in EnvironmentalSustainability, 1(2), 111–120.IAASTD (2008). International Assessment of Agricultural Knowledge, Science and Technology for Development. Available: www.agassessment.orgIsoniemi, M., Mäkelä, J., Arvola, A., Forsman-Hugg, S., Lampila, P., Paananen, J., & Roininen, K. (2006). Kuluttajien ja kunnallisten päättäjien näkemyksiä lähi- jaluomuruoasta. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 1/2006.Kaimowitz, G., Mertens, B., Wunder, S. & Pacheco, P. (2004). Hamburger Connection Fuels Amazon Destruction. Cattle ranching and deforestation in BrazilsAmazon. Bogor: Center for International Forestry Research. www.cifor.org/publications/pdf_files/media/Amazon.pdfKluser, S., Neumann, P., Chauzat, M-P., & Pettis, J. (2010). Global Honey Bee Colony Disorder and Other Threats to Insect Pollinators. UNEP Emerging Issues.Korsaeth, A. (2008). Relations between nitrogen leaching and food productivity in organic and conventional cropping systems in a long-term field study, Agriculture,Ecosystems and Environment 127(3–4), 177–188.Khaw, K-T., Wareham, N., Bingham, S., Welch, A., & Luben, R. (2008). Combined Impact of Health Behaviours and Mortality in Men and Women: The EPIC-NorfolkProspective Population Study. PLoS Med 5(1), 39–47.Kvaavik, E., Batty, D., Ursin, G., Huxley, R., Gale, C. & Catharine R. (2010). Influence of individual and combined health behaviors on total and cause-specific mortalityin men and women. The United Kingdom health and lifestyle survey, Archives of Internal Medicine 170(8), 711–718
  44. 44. Morris, D. (1990). Fair game? In: The Animal Contract - Sharing the Planet. New York: Warner Books.Nellemann, C., MacDevette, M., Manders, T., Eickhout, B., Svihus, B., Gerdien Prins, A., & Kaltenborn, B. (eds). (2009). The environmental food crisis, The environment‟s role in avertingfuture food crises. A UNEP rapid response assessment. Nairobi: United Nations Environment Programme.Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999). Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core,Antarctica. Nature 399, 429–436.Rauh, V., Arunajadai, S., Horton, M., Perera, F., Hoepner, L., Barr, D., et al. (2011). 7-Year Neuro-developmental Scores and Prenatal Exposure to Chlorpyrifos, a Common AgriculturalPesticide. Environmental Health Perspectives 119(8), 1196–1201Reganold, J. (2010). The next revolution in farming. Scientific American 303(3), 97.Reid, R., Galvin, K., & Kruska, R. (2008). Global significance of extensive grazing lands and pastoral societies: an introduction. In: Fragmentation in Semi-Arid and Arid Landscapes:Consequences for Human and Natural Systems. Edited by Galvin KA. Springer, 1-14.Richardson JR, Shalat SL, Buckley B, Winnik B, OSuilleabhain P, Diaz-Arrastia R, Reisch J, German DC. (2009). Elevated serum pesticide levels and risk of Parkinson disease. Archives ofNeurology 66(7), 817–818.Saad, D. (2008). Agriculture-Related Trends in Groundwater Quality of the Glacial Deposits Aquifer, Central Wisconsin. Madison: American Society of Agronomy, Crop Science Societyof America, and Soil Science Society of America. Journal of Environmental Quality 37(5), 209–225.Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Sustainability in everyday life - Integrating environmental, social and economic goals. Sustainability: The Journal of Record, 4(3), 134–142.Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Towards sustainable society - From materialism to post-materialism (in press). International Journal of Sustainable Society.Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöstutkimus. Tutkimuksia 318. Helsinki: Yliopistopaino. Luettavissa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20067/kestavak.pdf?sequence=2Salonen, A. (2011). Kestävä kehitys toteutuu vastuuta kantaen. Didacta Varia 16(1), 59–66. Helsinki: Helsingin yliopisto.Salonen, A. (2011). Kestävyysajattelun eettisiä lähtökohtia. Helsinki: Natura 48(1), 32–36Shuman, M. 2010. Relocalizing Business. In: Worldwatch Institute, State of the World 2010, Transforming Cultures from Consumerism to Sustainability. New York: W.W. Norton &Company, 110–115.Singer, P. 2002. Animal Liberation. New York: HarberCollins Publishing.Sinha, R., Cross, A., Graubard, B., Leitzmann, F., & Schatzkin, A. (2009). Meat Intake and Mortality: A Prospective Study of Over Half a Million People. Archives of Internal Medicine169(6), 562–571.Smil, V. (2002a). Eating meat: Evolutions, patterns, and consequences. Population and development review 28(4), 599-639.Smil, V. (2002b). Worldwide transformation of diets, burdens of meat production and opportunities for novel food proteins. Enzyme and Microbial Technology 30(2002), 305–331Steinfeld, H., Gerber, P., Wassenaar, T., Castel, V., Rosales, M. & de Haan, C. 2006. Livestockss Long Shadow. Environmental Issues and Options. Food and Agriculture Organization ofthe United Nations.Stern N. (2006). The Economics of Climate Change: the Stern Review. Cambridge: Cambridge University.Stuart, T. (2011). Post-Harvest losses: A Neglected Field. In: State of the World 2011. Innovation that Nourish the Planet. The Worldwatch Institute, 99–107.Taylor, E., Fung, T., & Curhan, G. (2009). DASH-Style Diet Associates with Reduced Risk for Kid-ney Stones. Journal of the American Society of Nephrollogy 20(10), 2253–2259.Tscharntke, T., Bommarco, R., Clough, Y., Crist, Kleijn, D., Rand, T., Tylianakis, J., van Nouhuys, J., & Vidal, S. (2007). Conservation biological control and enemy diversity on a landscapescale. Biological Control 43(3), 294–309.Tukker, A., Goldbohm, A., de Koning, A., Verheijden, M., Kleijn, R., Wolf, O., Pérez-Domínguez, I., & Rueda-Cantuche, J. (2011). Environmental impacts of changes to healthier diets inEurope. Ecological Economics 70(10), 1776–1788.Tukker, A., Huppes, G., Guinée, J., Heijungs, R., de Koning, A., Van Oers, L., et al., (2006). Environmental impact of products (EIPRO); analysis of the life cycle environmental impactsrelated to the final consumption of the EU-25. European Commission, DG JRC, Institute for Prospective Technological Studies, Technical report EUR 22284 EN.http://ec.europa.eu/environment/ipp/pdf/eipro report.pdf.UN (2011). World Population to reach 10 billion by 2100 if Fertility in all Countries Converges to Replacement Level. Press Release 3rd May 2011. Availablehttp://esa.un.org/unpd/wpp/Other-Information/Press_Release_WPP2010.pdfUNEP (2010). Assessing the environmental impacts of consumption and production: priority products and materials. A report of the working group on the environmental impacts ofproducts and materials to the international panel for sustainable resource management. Hertwich, E., van der Voet, E., Suh, S., Tukker, A., Huijbregts M., Kazmierczyk, P., Lenzen, M.,McNeely, J., & Moriguchi, Y. 2010. Geneve: United Nations Environment Programme. www.unep.fr/shared/publications/pdf/DTIx1262xPA-PriorityProductsAndMaterials_Report.pdfUNEP–UNCTAD (2008). Organic Agriculture and Food Security in Africa. Capacity–building Task Force on Trade. Environment and Development UNCTAD/DITC/TED/2007/15. UnitedNations.UT Southwestern Medical Center (2009). Pesticide Levels In Blood Linked To Parkinsons Disease. Luettavissa www.utsouthwestern.edu/utsw/cda/dept16498/files/538211.htmlVergnaud, A-C., Norat, T., Romaguera, D., Mouw, T., May, A., Travier, N., Luan, J. et al. (2010). Meat consumption and prospective weight change in participants of the EPIC-PANACEAstudy. American Journal of Clinical Nutrition 92(2), 398–407.Weber, C. & Matthews, S. (2008). Food-Miles and the Relative Climate Impacts of Food Choices in the United States. Environmental Science & Technology, 42 (10), 3508–3513.Winchester, P., & Huskins, J. (2009). Agrichemicals in surface water and birth defects in the United States. Acta Paediatrica 98(4), 664.Zhang, G-F., Lü, Z-C. & Wan, F-H. (2007). Detection of Bemisia tabaci remains in predator guts using a sequence-characterized amplified region marker. Entomologica experimentalis etapplicata 123(1), 81–90.

×