Yrittäjät-akatemian ja SuomiAreenan yhteistyönä järjestetyn luennon diat. Luento on katsottavissa tässä osoitteessa: https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/yrittajat-akatemia-1625073
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.
Kulttuurin muutos kohti ekososiaalista sivistystäArto O Salonen
Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.
Sitran Monipaikkaisuus-tulevaisuusklinikka, prof. Sirkka Heinonen
Future of Media and Communications
https://sites.google.com/site/futuremediac/
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Ekososiaalinen sivistys ja kestävä kehitys liiketoimintaosaamisessa ja sen lisäämisessä - erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Esitys Opetushallituksen: "ammatillinen koulutus suuntaa eteenpäin"-koulutuksessa 9.5.2020.
Esitelmän video löytyy osoitteesta https://youtu.be/Q9Q3XjvTj9A Esitelmä perustuu artikkeliin Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Sivistyksen ydin löytyy tunnistamalla, mitkä asiat ovat luovuttamattomia ja väistämättömästi tosia hyvän elämän saavuttamisen kannalta. Tällöin päädytään siihen, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi huolenpidon piiri kattaa ensisijaisesti ekologiset kysymykset, jotta elämän edellytyksen säilyisivät, ja toissijaisesti sosiaaliset ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset, jotta arvokkaan elämän edellytykset säilyisivät. Näin luodaan perustaa kestävälle taloudelle. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen ajattelusta teoiksi yhä useammissa arkisissa valinnoissa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee vastuun ja vapauden tasapainona kaikessa mihin ihminen ryhtyy.
Kehyksen syysseminaari "Paremman maailman rakennuspalikat" Eurooppa-salissa Helsingissä 27.11.2014. Esitelmäni aiheena "Kestävä maailma on mahdollinen".
Helsingin ilmastoseminaarin puheenvuoro: https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ Arto O Salonen
Finlandia-talossa Helsingin ilmastoseminaarissa 11.2.2016 pidetyn puheenvuoron videotallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ
JUONI
1. Ihmisen on helpompi olla onnellisempi kun ymmärtää mitä oikeasti arvostaa elämässä. Raha ja materia on siinä mukana, mutta kuinka isossa roolissa, ja mitkä muut asiat ovat tärkeitä?
2. Luonnonvarojen rajallisuus estää koko ihmiskuntaa tavoittelemasta loputtomiin vain materiaalista kasvua. Materiaalisella lisäämisellä on rajat, mutta henkisen hyvinvoinnin kasvulla ei.
3. Oma etu ja yhteinen hyvä ovat enemmän samansuuntaisia kuin vastakkaisia tavoitteita. Merkityksellisempi elämä on mahdollista kun
- määrittelee, minkä verran materiaalista vaurautta riittää
- vahvistaa sosiaalista vaurautta
- edistää omilla valinnoillaan aktiivisesti parempaa huomista
4. Systeeminen ymmärrys auttaa havahtumaan siihen, että metsään satavat pisarat muodostavat joen. Jokainen voi omilla valinnoillaan luoda niitä parempia pisaroita, joista tulee iso virta.
5. Täysi ihmisyys = ihminen on tasapainossa sekä itsensä kanssa, että sen kanssa, mitä jättää perinnöksi lapsilleen.
Matti Heino, Helsingin yliopisto: Koronavirukselta suojautuminen ja siihen su...THL
Matti Heino, Helsingin yliopisto, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Sitran Monipaikkaisuus-tulevaisuusklinikka, prof. Sirkka Heinonen
Future of Media and Communications
https://sites.google.com/site/futuremediac/
Tulevaisuuden tutkimuskeskus
Ekososiaalinen sivistys ja kestävä kehitys liiketoimintaosaamisessa ja sen lisäämisessä - erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Esitys Opetushallituksen: "ammatillinen koulutus suuntaa eteenpäin"-koulutuksessa 9.5.2020.
Esitelmän video löytyy osoitteesta https://youtu.be/Q9Q3XjvTj9A Esitelmä perustuu artikkeliin Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15.
Sivistyksen ydin löytyy tunnistamalla, mitkä asiat ovat luovuttamattomia ja väistämättömästi tosia hyvän elämän saavuttamisen kannalta. Tällöin päädytään siihen, että ilman ekologista perustaa ei ihmisyhteisöä voi olla olemassa ja ilman ihmisyhteisöä ei taloutta voi olla olemassa. Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi huolenpidon piiri kattaa ensisijaisesti ekologiset kysymykset, jotta elämän edellytyksen säilyisivät, ja toissijaisesti sosiaaliset ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset, jotta arvokkaan elämän edellytykset säilyisivät. Näin luodaan perustaa kestävälle taloudelle. Inhimillisen kasvun ja oppimisen päämääränä on ekososiaalisesti sivistynyt ihminen, jolle on ominaista vastuullisen maailmasuhteen muuttuminen ajattelusta teoiksi yhä useammissa arkisissa valinnoissa. Vastuullinen maailmasuhde ilmenee vastuun ja vapauden tasapainona kaikessa mihin ihminen ryhtyy.
Kehyksen syysseminaari "Paremman maailman rakennuspalikat" Eurooppa-salissa Helsingissä 27.11.2014. Esitelmäni aiheena "Kestävä maailma on mahdollinen".
Helsingin ilmastoseminaarin puheenvuoro: https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ Arto O Salonen
Finlandia-talossa Helsingin ilmastoseminaarissa 11.2.2016 pidetyn puheenvuoron videotallenne löytyy osoitteesta https://youtu.be/ez4SqhsSqJQ
JUONI
1. Ihmisen on helpompi olla onnellisempi kun ymmärtää mitä oikeasti arvostaa elämässä. Raha ja materia on siinä mukana, mutta kuinka isossa roolissa, ja mitkä muut asiat ovat tärkeitä?
2. Luonnonvarojen rajallisuus estää koko ihmiskuntaa tavoittelemasta loputtomiin vain materiaalista kasvua. Materiaalisella lisäämisellä on rajat, mutta henkisen hyvinvoinnin kasvulla ei.
3. Oma etu ja yhteinen hyvä ovat enemmän samansuuntaisia kuin vastakkaisia tavoitteita. Merkityksellisempi elämä on mahdollista kun
- määrittelee, minkä verran materiaalista vaurautta riittää
- vahvistaa sosiaalista vaurautta
- edistää omilla valinnoillaan aktiivisesti parempaa huomista
4. Systeeminen ymmärrys auttaa havahtumaan siihen, että metsään satavat pisarat muodostavat joen. Jokainen voi omilla valinnoillaan luoda niitä parempia pisaroita, joista tulee iso virta.
5. Täysi ihmisyys = ihminen on tasapainossa sekä itsensä kanssa, että sen kanssa, mitä jättää perinnöksi lapsilleen.
Matti Heino, Helsingin yliopisto: Koronavirukselta suojautuminen ja siihen su...THL
Matti Heino, Helsingin yliopisto, 18.6.2021 Arjen resilienssi: elinolot ja elintavat -webinaarissa (Koronan yhteiskunnalliset vaikutukset -webinaarisarja)
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/7528599
Neljä vuonna 2020 rahoitettua valtakunnallista maaseudun tutkimus- ja kehittämishanketta on tuottanut tietoa siitä, mitä hyvä elämä maaseudulla vaatii toteutuakseen.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin Hyvä elämä maaseudulla -webinaarissa 16.3.2022 Kunta.tv:ssä. Webinaarissa kuultiin myös professori Arto O. Salosen mietteitä siitä, mikä tekee elämästä hyvän.
Webinaarin järjestivät yhteistyössä maaseutupolitiikan neuvosto MANE, KestäväMaaseutu -hanke, Sopeutuvat innovatiiviset maaseudut (SOMA) -hanke, HYVIS – Hyvän elämän jäljillä -hanke ja SAPE – Sujuva arki, parempi elämä -hanke. Hankkeita rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.
Liikkumiskulttuuri on murroksessa. Tässä esityksessä piirretään liikkumiskulttuurin tulevaisuusvisio ja tarkastellaan niitä muutosvoimia, jotka murroksen saavat aikaiseksi.
What kind of values and goals do we need for education in the era of the Anthropocene? Finland completed the renewal of the national core curricula for basic and upper secondary education. A new concept of an Eco-Social Approach to Education were adopted. What is it?
Dr. Arto O Salonen is an adjunct professor at University of Helsinki.
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Alkuperäinen aihepiiriin liittyvä puheenvuoro oli Ateria 2014 tapahtumassa 4.11.2014, jossa kohtasivat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Sama teema oli mukana EcoCentrian elintarvikehankinta RoadShowssa keväällä 2015, jolloin kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö sekä tuottajat ja jalostajat.
1. Vetovoimainen yritys
tietää, miksi se on
olemassa
YRITTÄJÄT-AKATEMIA, SUOMIAREENA, PORI 14.7.2022
Arto O. Salonen | artosalonen.com | @artoOsalonen
2. 1. Ketä ja mitä kuuluu toimintaympäristööni?
2. Muuttuva yhteiskunta ja työn murros
3. Ongelmien ratkaiseminen tarjoaa työlle merkityksiä
ja yritykselle tarkoituksia
4. Jaetun arvon luominen tekee kaikista osapuolista
voittajia
5. Kohti täydellistä työntekijäkokemusta
Sisällöt
4. merkityksettömyys, arvottomuus, mitättömyys
Viimeisten vuosikymmenten
kehityskulun seurauksena
- keskinäinen kilpailu on kiristynyt
- yksilökeskeisyys on lisääntynyt
- suorituskeskeisyys on voimistunut
- jokapäiväinen elämä on pirstaloitunut
10. työaika
vapaa-aika
Työ kaikkiallistuu
Isacsson, A., Salonen, A. Guilland, A. (2016). Transversaalit taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18(4), 61-67.
13. Siirrettäviä taitoja
▪ oppimaan oppiminen
▪ luova ongelmanratkaisu
▪ yhdessätoiminen, vuorovaikutus
Isacsson, A., Salonen, A. Guilland, A. (2016). Transversaalit taidot tulevaisuuden ammattikorkeakoulun mahdollisuutena. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18(4), 61-67.
14. ▪ ihminen on isäntä
▪ avoimuus uusille tulkinnoille
ympäröivästä maailmasta
▪ laadullinen orientaatio
▪ ihminen tiedostaa oman
olemassaolonsa
Ihminen näyttää
suunnan
Teknologiat pitävät
huolta vauhdista
▪ teknologiat ovat orjia
▪ lukittu todellisuuden
hahmottaminen
▪ määrällinen orientaatio
▪ tekoäly ei tiedosta omaa
olemassa olemistaan
Olemassa olevan parantelu Uuden maailman kuvittelu
18. aika vuosina
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm)
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu 420 000 vuoden aikana
Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999). Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core, Antarctica. Nature 399, 429–436.
Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7.
Marcott, S., Shakun, J., Clark, P., Mix, A. (2013). A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years. Science 339(6124), 1198-1201
Ilmastonmuutoksia on aina ollut, mutta
nykyinen poikkeaa aikaisemmista 410 ppm (2019)
19. Olemme siirtymässä
kuudenteen sukupuuttoaaltoon
443 milj.
vuotta
sitten
359 milj.
vuotta
sitten
251 milj.
vuotta
sitten
200 milj.
vuotta
sitten
65 milj.
vuotta
sitten
1 2 3 4 5
Barnosky, A., Hadly, E., Bascompte, J. et al. (2012). Approaching a state shift in Earth’s biosphere. Nature 486, 52–58. Available at https://doi.org/10.1038/nature11018
20. Raaka-aine Riittävyys
maaperässä
Käyttötarkoitus
Maakaasu 2075 energia
Öljy 2055-2100 energia, muoviteollisuus jne.
Kivihiili 2160-2210 energia
Kupari 2040-2070 energian siirto, putkitukset, elektroniikka,
Lyijy 2030 autoteollisuus, kemianteollisuus
Hopea 2020-2030 elektroniikka, lääketeollisuus
Sinkki 2025-2035 korroosion esto, energian varastointi (akut)
Tantaali 2030 elektroniikka (kännykät, autot), lääketeollisuus, kemianteollisuus
Bleischwitz, R., Giljum, S., Michael Kuhndt, M., & Schmidt-Bleek. F. (2009). Eco-innovation – Putting the EU on the path to a resource and
energy efficient economy.Wuppertal Spezial 38. Germany:Wuppertal.
Uusiutumattomia luonnonvaroja
ei tule maapallolle lisää
22. VANHA ELINTASOA
KOROSTAVA NÄKEMYS
UUSI ELÄMÄNLAATUA
KOROSTAVA NÄKEMYS
Edistyksen mitta talouskasvu hyvinvointi
Energia likainen energia puhdas energia
Luonnonvarat kertakäyttö jätteettömyys
Kuluttaminen tuotteet palvelut
Salonen, A. (2021). Post-teollinen yhteiskunta. Millaiselta se tuntuu ja miltä se näyttää? Teoksessa Uudenmaan tulevaisuuskirja. Polkuja vuoteen 2050. Helsinki: Uudenmaan liitto, 58-61
Salonen, A., Kurenlahti, M. & Jaaksi, A. (2021). Rakkautta ja valoa – tie hyvään tulevaisuuteen. Jyväskylä: Docendo
Joutsenvirta, M. & Salonen, A. (2020). Sivistys vaurautena. Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Helsinki: Basam Books
Salonen, A. & Mönkkönen, K. (2020). Arvokkaaksi koettu elämä – elämänlaadun huipentuma? Tutkiva sosiaalityö. Helsinki: Talentia, 10-28
Salonen, A. & Joutsenvirta, M. (2018). Vauraus ja sivistys yltäkylläisyyden ajan jälkeen. Aikuiskasvatus 38(2), 84-101
24. oman alueen elinvoimaan
huoltovarmuuteen
luonnon monimuotoisuuteen
ilmastonmuutokseen
tuotantoeläimiin
kansanterveyteen
globaaliin ruokaturvaan
Helne, T. & Salonen, A. (2016). Ecosocial Food Policy – Improving Human, Animal and Planetary Wellbeing. Sustainability: Science, Practice, & Policy, 12(2), 1-11
Ruokaratkaisut ottavat kantaa
27. + 0,37 eur/km + 0,18 eur/km
Kävely ja pyöräily
Joukkoliikenne ja jaetut kyydit
Yksin omalla autolla
- 0,11 eur/km
Ä LY K K Ä I M M Ä N L I I K K U M I S E N H I E R A R K I A
Gössling, S., Choi, A., Dekker, K., Metzler, D. (2019). The Social Cost of Automobility, Cycling and Walking in the European Union. Ecological Economics 158, 65-74
Scott, L-A. et al. (2017). The effect of physical activity on mortality and cardiovascular disease in 130 000 people from 17 high-income, middle-income, and low-income countries: the PURE study. Lancet. doi:
http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(17)31634-3
Celis-Morales, C. et al. (2017). Association between active commuting and incident cardiovascular disease, cancer, and mortality: prospective cohort study. BMJ 2017;357:j1456 | doi: 10.1136/bmj.j1456
Brutus, S. et al. (2017). Cycling, car, or public transit: a study of stress and mood upon arrival at work. International Journal of Workplace Health Management, 10(1), 13-24
Fraser, S. D. & Lock, K. (2011) Cycling for transport and public health: a systematic review of the effect of the environment on cycling. Eur J Public Health, 21: 6, 738-43.
Scheepers, C. E., Wendel-Vos, G. C. W., den Broeder, J. M., van Kempen, E. E. M. M., van Wesemael, P. J. V. & Schuit, A. J. (2014) Shifting from car to active transport: A systematic review of the effectiveness of
interventions. Transportation Research Part A: Policy and Practice, 70: 0, 264-80.
28. omistajat
työntekijät
tuotteen
tai palvelun
käyttäjät
yhteiskunta
planeetta
Jaettu arvonluonti
perustelee yrityksen
olemassaoloa.
Yhteistä arvoa
luotaessa kaikki
voittavat.
Salonen, A. & Camilleri, M. (2020). Creating Shared Value. In: Idowu S., Schmidpeter R., Capaldi N., Zu L., Del
Baldo M., Abreu R. (eds.) Encyclopedia of Sustainable Management. Cham: Springer
Salonen, A., Danielsson, J. Fredriksson, L., Järvinen, S., Korteniemi, P., Soininen, H. & Toivola, T. (2015).
Seuraamustietoinen kuluttaminen arvoteoreettisessa tarkastelussa. Kulutustutkimus.Nyt 9(1), 3-29.
Höysniemi, S. & Salonen, A. (2019). Towards Carbon-Neutral Mobility in Finland: Mobility and Life Satisfaction in
Day-to-Day Life. Sustainability 11(19), 5374
Lehikoinen, E. & Salonen, A. (2019). Food preferences in Finland: Sustainable diets and their differences between
groups. Sustainability 11(5), 1259
30. Huta, Veronika (2015) The Complementary Roles of Eudaimonia and Hedonia and How They Can Be Pursued in Practice. Teoksessa Stephen Joseph, positive Psychology in Practice. Promoting Human Flourishing
in Work, Health, Education and Everyday Life. New Jersey: John Wiley & Sons, 159–184.
Baumeister, Roy F., Kathleen D. Vohs, Jennifer L. Aaker & Emily N. Garbinsky (2013) Some key differences between a happy life and a meaningful life, The Journal of Positive Psychology, 8(6), 505–516.
Besser-Jones, Lorraine (2016) Eudaimonism. Teoksessa Fletcher, G. toim. The Routledge Handbook of Philosophy of Well-Being. London: Routledge, 187-196.
Bishop, Michael (2015) The Good Life - Unifying the Philosophy and Psychology of Well-Being. Oxford: Oxford University Press.
Mielihyvä Merkityksellisyys