Riikka riihonen

1. Mielenterveys lapsiperheessä –
näytöstä käytäntöön
Riikka Riihonen
Lastenpsyk evl, LT
Lasten ja nuorten kogn
psykoterapeuttiopiskelija
Blogi : riikkariihonen.com Twitter @RiikkaRiihonen

2. Iltapäivän aiheet
• Lapsiperheiden mielenterveysongelmista
yleisesti
• Mikä auttaa lapsiperheitä?
• Miten kannattaisi toimia lasten mt-
palveluissa?

3. Työ on vastuullista ja näkymät
häkellyttävät
Jos ei tehdä mitään… Jos tehdään hyvin…
Valtavat kustannukset
yhteiskunnalle ja kärsimys yksilölle
Resilienssi, hyvinvointi, opinnot,
työelämä, veronmaksaja

4. Lasten mielenterveysoireilusta
Prevalenssi sama kuin aikuisilla: 15-25 %

6. Suomi on polarisoitunut lasten
hyvinvoinnin osalta: yhä useampi voi
paremmin, mutta jotkut yhä
huonommin

7. Lasten oireilun yhteys aikuisten
asioihin:
• Aikuisten
jaksamattomuus/päihde-
ja mt-ongelmat
• Sukupolvelta toiselle
periytyvä huono-osaisuus
• Osattomuuden kokemus
lapsuudesta lähtien

8. Toisaalta lisääntyneet suorituspaineet
• Aikuiset haluavat olla
supervanhempia
• Kaikkialla, kaiken aikaa,
kaikkien kanssa: some
• Harrastuksista voimaa vai
lisästressiä?
• Epävarmuus tulevasta,
irtonaisuus

9. Koulu ja varhaiskasvatus vaikuttavat
lapsiin merkittävästi
• Opetuksen/erityisopetuksen määrä ja taso
• Ryhmäkoko, ryhmädynamiikka
• Koulun aikuisten kyky tukea lasten hyvinvointia

10. Kaikki eivät kukoista samanlaisissa
olosuhteissa

11. Lasten mielenterveyden huomioimisen
ja edistämisen erityispiirteitä

12. Eri kehitysvaiheissa erilaiset haasteet
• Lapsen iän vaikutus
• Kodin/ympäristön
tuki ja odotukset
• Vertaisryhmä eli kaverit
• Viiveet eri osa-alueilla
• Jatkuvasti muuttuva tasapaino

13. Tunnesäätelytaitojen kehitys mahdollistaa
hyvinvoinnin
Ja käytännössä
tunnesäätelytaidot
opitaan vanhemmilta.

14. Väestötasolla erityisen tärkeää olisi
myönteisten kasvatuskäytäntöjen
edistäminen
= Lapsen toiminnan johdonmukainen myönteinen
vahvistaminen

15. Rangaistuksista ja väkivallasta

16. Vanhemmuus ei tosiaankaan ole
helppoa: käytännössä kaikki hyötyvät
tuesta + tiedosta

17. Kun tietoa ja tukea on
runsaasti saatavilla
kaikille, sen
vastaanottamisesta
tulee ”normaalia”

18. Ryhmän tuki/ vertaistuki
• Vain luovuus rajana!
• Eroperheet, yksinhuoltajat, sateenkaari,
oireet, diagnoosit, kiinnostuksenkohteet…
• Jopa toisten nuorten tarjoama
psykososiaalinen tuki mahdollista

19. ...ja käytännön apu kotiin usein yhtä
tärkeää kuin keskustelu!

20. Palvelut: auta meitä auttamaan lastasi!
”Vanhemmoinnin” teemat: kohdatuksi tulemisen kokemus >
valmius sitoutua toimenpiteisiin paranee

21. Miten
mielenterveyspalvelut
kannattaisi rakentaa?

22. Perustason mt-palvelu, esim
perheneuvola
Universaalit palvelut: koko ikäluokan tunnetaidot (päiväkoti, koulu)
+ terveellisten elämäntapojen tuki
+ tarvittava arjen tuki, harrastukset, tukihenkilöt, sporttikummit, kotiapu jne
Mielen huonovointisuus Mielen hyvinvointi
Psyykkisesti hyvin rakentunut lapsi
Neuvola/kth,
psl/kuraattori-käynnit
Terveyskeskus
Oma-apu (self help), järjestöt,
netti, auttavat puhelimet,
mediat
Esh, osasto,
psykoterapia Muut tukipalvelut:
Sosiaalitoimi palveluineen
(esim perhetyö),
koulun tuen portaat ,
järjestöt jne
”Perinteinen malli”

23. Vanhempien kanssa työskentely
välttämätöntä
• Lasta EI VOI HOITAA tehokkaasti ilman
vanhempia
• Yleensä vanhemmat ovat vähintään
”aputerapeutin” roolissa
• Lasten oireiden taustalla usein paljon aikuisten
pahoinvointia ja keinottomuutta

24. Psykiatrisen hoidon prosessit
suhteellisen pitkiä: X kertaa 45 min
parilla työntekijällä…

25. Toisaalta pitkälti samaa työtä hoidon
porrastuksen joka tasolla

26. Konetutkimusten, kajoavien
toimenpiteiden jne merkitys minimaalinen
• Suurimmat kustannukset (ja hyödyt!)
osaavasta henkilöstöstä

27. Hoito rakennettava näyttöön
perustuen: ei turhia käyntejä

28. England
Department of
Health
NHS: Future in
Mind,
2012

29. • Panosta resilienssin
tukemiseen
• Edistä ennaltaehkäisyä
ja varhaista
interventiota
• Paranna pääsyä
palveluihin
• Paranna palveluiden
yhteistyötä
• Seuraa ja tutki vastetta
• Panosta näyttöön
perustuviin hoitoihin
• Panosta osaavaan
työvoimaan
• Osallista asiakkaat eli
lapset ja perheet

30. Lapsiperheiden mt-palveluiden
kulmakivia
• Painopiste ja resurssit perustason/matalan
kynnyksen palveluihin
• Riittävä henkilökunta, aikaresurssi ja
koulutustaso
• Arvostava palkkaus edistää työntekijöiden
pysyvyyttä vrt. pitkät hoitosuhteet

31. Mielenterveyspalveluiden
kustannukset PTH vs ESH
0
50
100
150
200
250
Erikoissairaanhoidon
mielenterveyspalvelun
käyntihinta on n. 2 x
perusterveydenhuollon
käynnin hinta.
pth esh

32. Matalan kynnyksen nopeahko
lapsiperheiden mt-palvelu,
vanhempainkoulut,
lyhytterapia,
perhekeskus/verkostotyö,
(nettiterapia)
Universaalit palvelut: koko ikäluokan tunnetaidot (päiväkoti, koulu)
+kiusaamisen ennaltaehkäisy (KiVA)
+ sosiaalisten taitojen mallintaminen ja ohjaaminen kaikissa tilanteissa
+ terveellisten elämäntapojen tuki
+ tarvittava arjen tuki, harrastukset, tukihenkilöt, sporttikummit, kotiapu jne
Mielen huonovointisuus Mielen hyvinvointi
Psyykkisesti hyvin rakentunut lapsi
Neuvolan/kth:n tukikäynnit,
kotikäynnit, vanhempainryhmät,
teemaperusteiset ryhmät
Nla/koulu psl/kuraattori-käynnit
single session psychotherapy,
psykoedukaatio, chatit
digipalvelut, appit, järjestöt,
auttavat puhelimet, oma-apu
(self help), mediat
Tiheä kontakti/tiivis
hoito, lastenpsyk.
kotisairaanhoito, esh,
osasto, psykoterapia
Muut tukipalvelut:
Sosiaalitoimi (esim perhetyö),
kotipalvelu
koulun tuen portaat,
Yhteisöllinen työ
järjestöt jne
Ei tarvita
lähetteitä
”Uusi malli”
Palvelu-
valikoima

33. Palvelu-
valikoima
Matalan kynnyksen nopeahko
lapsiperheiden mt-palvelu,
lyhytterapia,
perhekeskus/verkostotyö,
(nettiterapia)
Universaalit palvelut: koko ikäluokan tunnetaidot (päiväkoti, koulu)
+kiusaamisen ennaltaehkäisy (KiVA)
+ sosiaalisten taitojen mallintaminen ja ohjaaminen kaikissa tilanteissa
+ terveellisten elämäntapojen tuki
+ tarvittava arjen tuki, harrastukset, tukihenkilöt, sporttikummit, kotiapu jne
Mielen huonovointisuus Mielen hyvinvointi
Psyykkisesti hyvin rakentunut lapsi
Neuvolan/kth:n tukikäynnit,
kotikäynnit, vanhempainryhmät,
teemaperusteiset ryhmät (CBT)
Nla/koulu psl/kuraattori-käynnit
single session psychotherapy,
psykoedukaatio, chatit
digipalvelut, appit, järjestöt,
auttavat puhelimet, oma-apu
(self help), mediat
Tiheä kontakti/tiivis
hoito, lastenpsyk.
kotisairaanhoito, esh,
osasto, psykoterapia
Muut tukipalvelut:
Sosiaalitoimi palveluineen
(esim perhetyö),
koulun tuen portaat ,
järjestöt jneEi tarvita
lähetteitä

34. Psyykkisesti viiveisesti rakentunut lapsi/
vaikeat varhaiset psykososiaaliset olosuhteet
Perhe ja potilas
Mt-palvelu/osasto/
kotisairaanhoito
Lastensuojelu
Sijoituspaikka/
tukiperhe
Koulu/OHR
Neuvola/KTH
Terapeutit
Somaattinen
terveys-
palvelu
Alusta alkaen multimodaalinen
lähestymistapa

35. Näin Valkeakoskella
• Noin 20 000 asukkaan kunta
• Alle 13 v lapsille ja perheille suunnattu palvelu
lähetevapaa
• Tiimi pienentyi 5 hlöä > 4 hlöä (50 % vaihtui)
• Silti 10 kk aikana sekä esh-käynnit että esh-
hoitopäivät vähentyneet, jälkimmäiset ad 40
%
• Uusien yhteydenottojen määrä kasvanut
samassa ajassa noin 30 %

36. Mitä tehtiin jo
• Tiimistä lähti 1 sos tt, jäi 2 psl, 1
sos tt, 1 lääk
• Tiimi siirtyi
mielenterveyspalveluiden alle
(perheneuvolasta lasten mt-tiimi)
• Käyntien järkeistäminen +
tavoitteellisuus
• Ns. tutkimus- ja hoitopaketit:
mitä (näyttöön perustuen)
tarjoamme mihinkin vaivaan
• Työnjaon muuttuminen, esim
ADHD-lääkitys, neuropsykol.
kuntoutuksen lähetteet
• Ihmeelliset vuodet –koulutus/ 1
hlö
• Koulukuraattorien ja -psykologien
sekä neuvolapsykologin case-tuki
Mitä tekeillä/suunnitteilla
• 2 psyk sh tulossa kuntaan 11+
ikäryhmälle v. 2020
• 1 kuraattori ja 1 psykologi
palkataan uutena työvoimana
kuntaan
• Ihmeelliset vuodet -toiminta
käynnistyy kevät 2020
• Terapeuttisia/ vertaistukiryhmiä
oireperusteisesti suunnitteilla
• Oman toiminnan seuraaminen ja
tutkiminen
• Nepsy-valmennusta liian vähän >
edistäminen tärkeää
• ADOS-tutkimusten tekeminen
omana toimintana käynnistyy
kevät 2020
• Toiveena saada lisää Ihmeelliset
vuodet-osaajia
• Perhetyön kouluttaminen ja tuki

37. Muista: kaikkea ei tarvitse eikä voi ratkaista
mielenterveyspalveluissa

38. Kokonaiskuormituksen vähentäminen
vähentää lapsen haavoittuvuutta >
oireet vaimenevat

39. Resilienssiin liittyviä tekijöitä on paljon
Ongelmanratkaisutaidot
Sopeutumiskeinot
Kommunikaatio
Myönteiset tunne-elämykset
Osallisuus
Läheiset
ihmissuhteet
Aktiivisuus
Post-traumaattinen
kasvu

40. Kiitos!
Lähteitä:
Gartland et al (2019): What factors are
associated with resilient outcomes in
children exposed to social adversity? A
systematic review, BMJ open
Dray et al (2017 ): Systematic Review of
Universal Resilience-Focused
Interventions Targeting Child and
Adolescent Mental Health in the School
Setting, AACAP
Bethel et al (2017): Prioritizing
Possibilities for Child and Family Health:
An Agenda to Address Adverse Childhood
Experiences and Foster the Social and
Emotional Roots of Well-being in
Pediatrics, Academic Pediatrics
Department of Health (2012): Future in
Mind. Promoting, protecting and
improving our children and young
people´s mental health and wellbeing.
Schmidt et al (2019): Universal Mental
Health Interventions for Children and
Adolescents: A systematic Review of
Health Economic Evaluations
European Commission (2019): Options to
foster Health Promoting Health Systems.
Rutter´s Child and Adolescent Psychiatry
(2015), Wiley
Blogi : riikkariihonen.com
Twitter @RiikkaRiihonen

41. Hoidon alkuvaiheessa: tiivis ja napakka
arvio ja hoitosuhteen luominen
• Päällekkäisyyden minimoiminen
• Systemaattinen ja tutkiva lähestymistapa
• Riittävän tiivis kontakti tärkeä

42. Tiedollisen ohjauksen
(psykoedukaatio) merkitys
• Välttämätöntä saada monilta
kanavilta/medioista
• Voidaan toteuttaa ikäluokittain,
kohderyhmittäin tai yksilöittäin
• Jo itsessään oireita helpottavaa

43. Näyttöön perustuva mt-hoito
pähkinänkuoressa
• Lasten pelot/ahdistuneisuushäiriö (10 %):
käyttäytymisterapia ad max 10 x (TAI
vanhempien toteuttama hoito)
• ADHD (5-8%): psykososiaalinen tuki +
lääkehoito, voidaan toteuttaa usein KTH:ssa

44. Näyttöön perustuva mt-hoito
pähkinänkuoressa 2
• Käytösongelma/uhmakkuus (yli 5 %):
strukturoidut vanhempainkoulut olennaisia.
• Alle murrosikäisillä lapsilla masennus (n. 1-2
%) harvinainen, sidoksissa perheen
vuorovaikutukseen >> vanhempien ja perheen
hoito
• Nepsy: kuntoutus/valmennus