Perälä: Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus?

821 views

Published on

Tutkimusprofessori Marja-Leena Perälän esitys, Kouluterveyspäivät 2011

Published in: Health & Medicine
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
821
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
3
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Perälä: Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus?

  1. 1. Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessoriTyöryhmä: Nina Halme, Anne Salonen, Merja Vuorisalmi, Sirpa Nykänen Kouluterveyspäivät, Espoo 21.9.201126.9.2011 Marja-Leena Perälä 1
  2. 2. Esityksen sisältö • Taustaa • Lasten ja perheiden avun tarve ja saaminen – Millaisia huolia lasten vanhemmat kokevat ? • Lapseen, vanhempana toimimiseen ja ympäristöön liittyviä – Miten riittäväksi vanhemmat kokevat tuen ja avun? – Miten työntekijät tunnistavat näitä huolia? • Lasten ja perheiden palveluiden toimivuus • Yhteenvetoa26.9.2011 Marja-Leena Perälä 2
  3. 3. Tausta Lasten ja perheiden palvelut ja johtaminen - tutkimushanke26.9.2011 Marja-Leena Perälä 3
  4. 4. Esimerkki lasten ja perheiden palvelujenmonialaisuudestaLapsen elämän / palvelujen taitekohtiaErikoissairaanhoito (muu kuin psykiatria)Psykiatrinen erikoissairaanhoitoLääkinnällinen/mielenterveyskuntoutusPerheen sosiaalityöLastensuojeluKasvatus- ja perheneuvolaMuut terveyskeskuspalvelut Psykososiaalinen oppilashuoltoÄitiys- ja lastennevuola Kouluterveydenhuolto Kasvu & kehitysKoti • • • • Päivähoito • • •• Esikoulu • • Koulu Hyvinvointi Varhaiskasvatuksen ympärisöt Terveys Aamu- ja iltapäivätoimintaAvoimet varhaiskasvatuspalvelut (kunnan,yksityisen, kolmannen sektorin, seurakuntien)Kulttuuri- ja liikuntapalvelut
  5. 5. Kiinnostuksen kohteena • Kontekstina ovat ydinpalvelut’ – Äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveyden- huolto, päivähoito, esiopetus, alkuopetus • Varhainen tuen tarpeen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki – Pulmien kasaantuminen  Uhka terveydelle ja tasaarvoisuudelle, syrjäytymiselle • Palvelujen "nivelten" toimivuus – Lasten ja perheiden näkökulmasta – Palvelun antajien välisissä toimintatavoissa – Tunnistaa tarve • palvelujen yhteensovittamista edistäville interventioille, toimintaprosesseille, rakenteille ja johtamiselle26.9.2011 Marja-Leena Perälä 5
  6. 6. Hankeen tutkimukset / vaiheetLapsiperhepalvelujen Palvelujanykytilanne yhteensovittavan Geneerisen mallinKyselyt : vanhemmat ja geneerisen mallin vaikutukset jalapset, työntekijät, johtajat kehittäminen soveltuvuusVaikuttavat Käytännöllinenyhteistyöinterventiot / mallintaminenhyvät käytännöt VertailuasetelmaJärjestelmällinen katsaus Tilastollinen Implementointi mallintaminenKaste-, ym. kehittämis-hankkeiden kokoaminen 26.9.2011 mallintaminen & Ehkäisevät palvelut / Marja-Leena Perälä 6
  7. 7. Tutkimuksen tarkoitus (+ tuotoksia)1. Tuottaa tietoa lapsiperheiden palveluista ja palvelujärjestelmästä Perälä, Halme, Hammar, Nykänen, 2011, Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut toimialajohtajien näkökulmasta. THL raportteja 29/ 2011 Perälä, Salonen, Halme, Nykänen. 2011. Hajanaisia palveluja vai toimiva kokonaisuus? Lasten ja perheiden palvelut vanhempien näkökulmasta. THL raportteja 36/2011 (julkaisuprosessissa)2. Tuottaa tietoa vaikuttavista yhteistyöinterventioista Halme, Perälä, Laaksonen. 2010. Yhteistyöinterventioiden vaikuttavuus lapsiperhepalveluissa. Järjestelmällinen katsaus. THL raportteja 10/ 20103. Kehittää erilaisiin ympäristöihin soveltuva terveyttä edistävä ja palveluja yhteensovittava malli4. Arvioida mallin soveltuvuutta ja vaikutuksia26.9.2011 mallintaminen & Ehkäisevät palvelut / Marja-Leena Perälä 7
  8. 8. Lasten ja perheiden palvelut ja johtaminen-tutkimushanke: ProjektiryhmäMarja-Leena Perälä, THL Heidi Peltonen, OPH;Nina Halme, THL Anneli Pouta, THLTuovi Hakulinen-Viitanen, THL Sirkka Rousu, Metropolia AMKTimo Järvensivu, Aalto-yliopisto Tytti Solantaus, THLAnna-Liisa Lyyra, Jyväskylän yliopisto Riitta Viitala, STMTapio Nummi, Tampereen yliopisto Anna-Leena Välimäki, THLTuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiöAila Puustinen-Korhonen, Kuntaliitto Tutkijoita: Heli Hätönen, Anne Salonen,Hannu Rintanen, THL Merja Vuorisalmi, Johanna Joensuu,Pekka Rissanen, Tampereen yliopistoJukka Mäkelä, THL Kansainväliset kontaktitSirpa Nykänen, THL Portland State UniversityMarjaana Pelkonen, STM Childrens Mental Health University of Kansas26.9.2011 Marja-Leena Perälä 8
  9. 9. Lasten ja perheiden palvelut ja johtaminenVäestökysely vanhemmille (n = 955)– Kysely alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmille 2009– Ositettu satunnaisotanta väestörekisteristä– Lopullinen vastausprosentti 30 % kahden muistutuksen jälkeen– Vastaajia 955 • 571 äitiä • 384 isää26.9.2011 Marja-Leena Perälä 9
  10. 10. Lasten ja perheiden palvelut ja johtaminenTyöntekijät: Aineiston muodostuminen (n = 454) %• Päivähoito 11• Esiopetus 7• Koulu 14• Päivähoito, esiopetus ja/tai koulu 17• Äitiys- ja lastenneuvola 24• Kouluterveydenhuolto 16• Äitiys- ja/tai lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto 1126.9.2011 Marja-Leena Perälä 10
  11. 11. Lasten ja perheiden palvelut ja johtaminenToimialat: Aineiston muodostuminenLähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin sosiaali-, terveys- ja opetustoimen palveluista vastaaville• Vastaus saatiin 490 toimialalta, vastausaktiivisuus 61 %• Aineisto kerätty toukokuu-marraskuu 2009Toimiala (n = 490) n %Yhdistetty sosiaali- ja terveystoimi 207 42Terveystoimi 81 17Sosiaalitoimi 41 8Opetustoimi 151 31Yhdistetty sosiaali-, terveys- ja opetustoimi 9 226.9.2011 Marja-Leena Perälä 11
  12. 12. Lasten ja perheiden avun tarve ja saaminen26.9.2011 Marja-Leena Perälä 12
  13. 13. Lapseen liittyvät huolet vanhempien arvioimana Vähintään lievä huoli Huolenaiheet %* Fyysinen terveys 19 Psykososiaalinen kehitys ja 16 terveys Oppiminen yleensä, 8 oppimisvaikeudet Tunne-elämä 11 Käyttäytyminen 8 Sosiaaliset suhteet 1326.9.2011 Marja-Leena Perälä 13
  14. 14. Lapseen liittyvät huolet ja avun saaminen vanhempien arvioimana Vähintään lievä Osin tai täysin Huolenaiheet huoli, %* riittämätön, % Fyysinen terveys 19 25 Psykososiaalinen kehitys ja terveys 16 24 Oppiminen yleensä, oppimisvaikeudet 8 26 Tunne-elämä 11 40 Käyttäytyminen 8 36 Sosiaaliset suhteet 13 3026.9.2011 Marja-Leena Perälä 14
  15. 15. Vanhempana toimimiseen liittyvät huolet Vähintään lievä Huolenaiheet huoli % Yhteisen ajan riittämättömyys lapsen kanssa 36 Lähisuhdeväkivalta 3 Maltin menettäminen 27 Oma jaksaminen 51 Oma tai läheisen päihteiden käyttö 7 Omien vanhemmuuden taitojen riittävyys 30 Parisuhdeongelmat 16 Syyllisyys 20 Yksinäisyys 10 Ylihuolehtivuus 17 Oma tai läheisen netin liika-/ ongelmakäyttö 9 Perälä, Salonen, Halme, Nykänen 2011 (painossa)26.9.2011 Marja-Leena Perälä 15
  16. 16. Vanhempana toimimiseen liittyvät huoletja avun saaminen Vähintään lievä Osin tai täysinHuolenaiheet huoli % riittämätön, %Yhteisen ajan riittämättömyys lapsen kanssa 36 36Lähisuhdeväkivalta 3 73Maltin menettäminen 27 33Oma jaksaminen 51 38Oma tai läheisen päihteiden käyttö 7 55Omien vanhemmuuden taitojen riittävyys 30 30Parisuhdeongelmat 16 56Syyllisyys 20 31Yksinäisyys 10 58Ylihuolehtivuus 17 39Oma tai läheisen netin liika-/ ongelmakäyttö 9 41 Perälä, Salonen, Halme, Nykänen 2011 (painossa) 26.9.2011 Marja-Leena Perälä 16
  17. 17. Perheen tilanteeseen jakasvuympäristöön liittyvät huolet Vähintään lievä huoli Huolenaiheet % Perheessä esiintyvät 7 mielenterveysongelmat Taloudelliset vaikeudet, työttömyys 28 Asuinympäristön turvattomuus 11 Kulttuurierot, rasismi 3 Lapseen kohdistuva kodin ulkopuolinen 13 väkivalta, kiusaaminen Perälä, Salonen, Halme, Nykänen 2011 (painossa)26.9.2011 Marja-Leena Perälä 17
  18. 18. Perheen tilanteeseen ja kasvuympäristöönliittyvät huolet ja avun saaminen Vähintään lievä Osin tai täysin Huolenaiheet huoli, % riittämätön, % Perheessä esiintyvät 7 59 mielenterveysongelmat Taloudelliset vaikeudet, työttömyys 28 39 Asuinympäristön turvattomuus 11 44 Kulttuurierot, rasismi 3 42 Lapseen kohdistuva kodin 13 28 ulkopuolinen väkivalta, kiusaaminen Perälä, Salonen, Halme, Nykänen 2011 (painossa)26.9.2011 Marja-Leena Perälä 18
  19. 19. Huolten kasaantuminen• Aikaisemmat tutkimukset: Riskien kumuloitumisen haitalliset vaikutukset – Huolten kasaantuminen ja samanaikaisten suojaavien tekijöiden puute on uhka lapsen ja perheen terveydelle ja hyvinvoinnille sekä suotuisalle lapsen kehitykselle – Vanhemmuuden stressi ja lasten pahoinvoinnin riski kasvanut silloin, kun esiintyy vähintään 5 riskitekijää• Tässä tutkimuksessa – 83 %:lla oli ainakin yksi lapseen tai vanhempana toimimiseen liittyvä lievä tai selvä huoli, vaihteli 1-17 – 42 %:lla huolen ilmaisseista vanhemmista oli vähintään viisi erillistä huolen aihetta • Osa huolista oli sisäkkäisiä • Ei vielä tarkasteltu suojaavia tekijöitä 26.9.2011 Marja-Leena Perälä 19
  20. 20. Avun ja tuen saannin aiheet• Lähes puolet vanhemmista saanut viimeisen 12 kk aikana – tukea lapsen terveyteen liittyvissä asioissa – tukea arjessa jaksamiseen – henkistä tukea – tukea lapsen hoitoon ja kasvatukseen – myönteistä palautetta vanhempana olemisesta26.9.2011 Marja-Leena Perälä 20
  21. 21. Mihin tukea olisi tarvittu, mutta sitä eioltu saatu…• Myönteistä palautetta vanhemmuudesta 18%• Tukea parisuhteeseen 13%• Tukea arjessa jaksamiseen 12%• Ohjausta mistä hakea taloudellista apua 11%• Henkistä tukea 9%• Apua vanhempana toimimiseen 9%26.9.2011 Marja-Leena Perälä 21
  22. 22. Kuinka usein työntekijä tunnistilapseen liittyviä huolia Huolen aiheet Viikoittain Kuukau- Vuo- Harvem- Menette- %* sittain sittain min/ ei lystä EI %* %* lainkaan sovittu %Fyysinen terveys 22 38 25 15 40Psykososiaalinenkehitys ja terveys 30 41 24 5 39Oppiminen yleensä 24 36 27 13 26Oppimisvaikeudet 19 28 30 24 32Tunne-elämä 11 37 32 20 49Käyttäytyminen 13 24 36 27 46Sosiaaliset suhteet 21 36 31 12 5326.9.2011 Johdetaanko lasten ja perheiden hyvinvointia kokonaisuutena/ N Halme 22
  23. 23. Kuinka usein työntekijä tunnistivanhemmuuteen liittyviä huolia 1 (2) Viikoit- Kuukau- Vuo- Harvem- Menette-Huolen aiheet tain sittain sittain min/ ei lystä EI %* %* %* lainkaan sovittu %Yhteisen ajanriittämättömyys 17 27 38 18 87Lähisuhdeväkivalta 1 4 33 62 41Maltin menettäminen 3 13 37 47 67Oma jaksaminen 10 31 40 19 71Päihteiden käyttö 2 17 42 39 46Vanhemmuuden taitojenriittävyys 13 27 42 18 71Parisuhdeongelmat 6 28 48 18 76Syyllisyys 6 16 24 54 89Yksinäisyys 6 22 47 25 83Ylihuolehtivuus 6 18 44 32 87Netin ongelmakäyttö - 1 6 93 9426.9.2011 Johdetaanko lasten ja perheiden hyvinvointia kokonaisuutena/ N Halme 23
  24. 24. Kuinka usein työntekijä tunnistivanhemmuuteen liittyviä huolia 2 (2) Huolen aiheet Viikoit- Kuukau Vuo- Harvem- Menette- tain -sittain sittain min/ ei lystä EI %* %* %* lainkaan sovittu %Perheessä esiintyvätmielenterveysongelmat 3 17 44 36 64Taloudelliset vaikeudet,työttömyys 9 24 40 27 85Asuinympäristönturvattomuus 1 4 17 78 85Kulttuurierot, rasismi 1 3 22 74 86Lapseen kohdistuva kodinulkopuolinen väkivalta, 4 16 35 45 45kiusaaminen26.9.2011 Johdetaanko lasten ja perheiden hyvinvointia kokonaisuutena/ N Halme 24
  25. 25. Huolten tunnistaminen• Työntekijät tunnistivat useammin lapsiin liittyviä huolia kuin perheeseen ja vanhemmuuteen liittyviä huolia• Lapsiin liittyviä huolia tunnistettiin – Useammin äitiys- ja lastenneuvolassa harvimmin kouluterveydenhuollossa kuin muissa toimipisteissä• Vanhempana toimimiseen ja perheen tilanteeseen liittyviä huolia tunnistettiin – Useammin kouluterveydenhuollossa sekä äitiys- ja lastenneuvoloissa kuin muissa toimipisteissä• Eniten perheisiin liittyviä huolia tunnistettiin – kunnissa, joissa oli 15 000 – 40 000 asukasta• Käytännössä työskentelevät tunnistivat huolia useammin kuin muut26.9.2011 Marja-Leena Perälä 25
  26. 26. Huolten puheeksi ottamisen helppous javalmiudet• Puheeksi ottaminen helpointa – fyysiseen terveyteen ja oppimiseen liittyvissä huolissa – myös valmiudet tähän arvioitiin paremmiksi• Perheeseen liittyvien huolten puheeksi ottaminen – Koettiin vaikeammaksi kuin lapseen liittyvien huolien – Työntekijät arvioivat valmiutensa huonommaksi• Valmius huolten puheeksi ottamiseen parempi – Äitiys- ja lastenneuvolassa työskentelevillä – Käytännössä työskentelevillä26.9.2011 Marja-Leena Perälä 26
  27. 27. Lasten ja perheiden palveluiden toimivuus26.9.2011 Marja-Leena Perälä 27
  28. 28. Palvelujen riittävyysToimialatLapsille ja heidän perheilleen suunnattuja terveyspalveluja pidettiin melko riittävinä• Riittämättömiä olivat – 52 % ravitsemusterapiapalvelut – 40 % puheterapia-, koulupsykologi- sekä koululääkäripalvelutSosiaali- ja opetuspalveluja pidettiin riittävämpinä kuin terveyspalveluja• Kolmanneksen mielestä riittämättömiä (täysin /osittain) olivat – kotipalvelut, koulukuraattorin palvelut, päihdepalvelut, kasvatus- ja perheneuvolapalvelut sekä perhetyöntekijän palvelut26.9.2011 Marja-Leena Perälä 28
  29. 29. Näkemys palveluiden kehittämistarpeistaVanhemmat: (n = 855-866; ) Samaa mieltä (täysin, melkein) Ryhmäkokoja tulisi pienentää 87 Ennalta ehkäisevää perhetyötä enemmän 85 Huoliin tulisi puuttua nykyistä varhemmin 81 Mahdollisuus avun saamiseen virka-ajan ulkopuolella 82 Lapsiperheiden palvelut lähelle toisiaan 82 Toimijoilla tiivistä yhteistyötä ja yhteiset periaatteet 80 Mielenterveysosaamista lapsen arkipäivään 79 Lapsiperheille suunnattua kotipalvelua 7226.9.2011 Marja-Leena Perälä 29
  30. 30. Palvelujen yhteensovittaminen kunnassaToimialat26.9.2011 Marja-Leena Perälä 30
  31. 31. Yhteistyö lapsen siirtyessäTyöntekijät Toteutuu erittäin tai melko hyvin• Valmisteltu etukäteen 65• Siirtymisestä sovittu perheen kanssa 81• Siirtymisestä sovittu lapsen kanssa 60• Lapsi tutustunut perheen kanssa uuteen ympäristöön 94• Kaveri/sisarussuhteet huomioitu 72• Sovittu yhteistyöstä vastaanottavan tahon kanssa 7426.9.2011 Marja-Leena Perälä 31
  32. 32. Palvelujen koordinointi hoitopaikassaTyöntekijät Kyllä, Ei, mutta olisi tarpeenOmahoitaja 67 16Erityisasiantuntemusta saatavilla 49 45Yksilöllinen hoito-, palvelu-, kasvu-, oppimissuunnitelma 93 3Lähiverkosto otettu huomioon 68 28Tieto lapsen/perheen tilanteesta ja palveluista koottu yhteen 55 4326.9.2011 Marja-Leena Perälä 32
  33. 33. Sovittu yhteistyöstä lapsiperhepalveluissa(työntekijät n = 454 , toimialat n = 490; )Sisältö: tavoitteet, toimintakäytännöt, sitoutuminen, palvelukokonaisuus, tiedonkulku, seuranta, hyöty Työntekijät Toimialan johto• Toimialan sisällä 69 - 86 78 - 86• Toimialojen välillä 38 - 60 43 - 71• Yhteistoiminta-alueella 18 - 34 29 - 46• Kolmannen sektorin kanssa 7 - 19 9 - 30• Yksityisten toimijoiden kanssa 8 - 18 11- 21• Lapsiperheiden kanssa 35 - 55 - -26.9.2011 Marja-Leena Perälä 33
  34. 34. Asiantuntemus palvelujen suunnittelussa japäätöksenteossa (painoarvoa paljon, %) Toimialat Työn- Vanhem- Suunn./ Päät. tekijät matLasten ja perheiden näkemykset 66 / 55 50 19Työntekijöiden näkemykset 86 / 66 56 26Ylimmän ja keskijohdon näkemykset 91 / 88 82 54Luottamushenkilöiden näkemykset 68 / 81 66 58Kunnan taloudellinen tilanne 89 / 92 92 70Tutkimus- tai muu tieto 58 / 42 35 19Valtakunnalliset ohjeet, suositukset 93 / 77 76 35Yhteistyökumppaneiden näkemykset 44 / 32 - -26.9.2011 Marja-Leena Perälä 34
  35. 35. Haasteita26.9.2011 Marja-Leena Perälä 35
  36. 36. Haasteita lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämiseen • Investointi lapsiin – parasta vaikuttamista kansanterveyteen • Asiakkaiden roolin vahvistuminen – Osallisuus • Painopiste korjaavissa palveluissa – Miten varhain tunnistetaan tuen tarve ja ehkäistään ongelmia – Palvelujen tuottamisessa tarvitaan edelleen painopisteen siirtämistä ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan • Perheiden avun ja tuen tarve on lisääntynyt – Uudenlaisia tuen tarpeita?26.9.2011 Marja-Leena Perälä 36
  37. 37. Kiitos26.9.2011 Marja-Leena Perälä 37

×