Kujala opiskelukykysuositukset ja kaytannot [yhteensopivuustila]
1. Opiskelukyvyn edistämisen hyvät
käytännöt ja suosituksetkäytännöt ja suositukset
Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä -seminaari 25.11.2009
Johanna Kujala, Kyky-hankkeen projektisuunnittelija
johanna.kujala@syl.fi
4. Kyky-hankkeen tausta
• opetusministeriön rahoittama
• Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL)
koordinoima
• Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston
tukematukema
• palkattu vuodeksi yksi suunnittelija
• taustalla YTHS:n, SYL:n ja OLL:n yhteistyönä
toteutettu Kehrä-hanke, joka pyrki lisäämään
opiskelukykyä edistävien toimijoiden
yhteistyötä
5. Miksi opiskelukyky?
• vaikuttaa keskeisesti opiskelijan hyvinvointiin ja
jaksamiseen sekä opintojen etenemiseen
• on työkyvylle rinnasteinen
– ”opiskelu on opiskelijan työtä, yliopisto on
opiskelijan työpaikka ja opiskelukyky hänenopiskelijan työpaikka ja opiskelukyky hänen
työkykyään”
– yliopiston tulisi työantajan roolissa tukea
• hyvä opiskelukyky antaa pohjan tulevalle
työkyvylle ja työelämässä tarvittavalle
osaamiselle
7. Hankkeen tavoitteet
• yliopisto-opiskelijoiden opiskelukyvyn
edistäminen
• opintojen etenemisen ja sujuvuuden
tukeminentukeminen
• opiskeluongelmien ennaltaehkäisy
• opiskeluongelmien varhainen tunnistaminen
ja niihin puuttuminen
8. Ydin
• miten yliopistoyhteisöt voivat tukea ja edistää
yliopisto-opiskelijoiden opiskelukykyä?
• yhteisöterveyden näkökulma
• painotuksena opiskelijoiden henkinen
hyvinvointi koko opintopolulla
• hyödynnetty YTHS:n yhteisöterveyden
ylilääkäri Kristina Kuntun ja
Työterveyslaitoksen yhteistyössä kehittämää
opiskelukykymallia
9. Opiskelukykymalli
Omat
voimavarat
Opiskelu-
taidot
Opiskelu-
kyky
-Opiskelutekniikka
-Opiskeluorientaatio
-Oppimistyylit ja -tavat
-Kriittinen ajattelu
-Ongelmanratkaisukyvyt
-Sosiaaliset taidot
-Persoonallisuus
-Identiteetti
-Elämänhallinta
-Elämäntilanne ja olosuhteet
-Sosiaaliset suhteet
Kunttu 2009, työterveyslääkäri 1/2009
Opiskelu-
ympäristö
Opetus-
toiminta
kyky -Sosiaaliset taidot
-Opintosuunnitelman teko
- Ajankäytön suunnittelu
-Sosiaaliset suhteet
-Fyysinen ja psyykkinen terveys
-Käyttäytyminen
-Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö
-Oppilaitosten opiskeluyhteisöt
-Opiskelijoiden omat yhteisöt
-Opetus ja ohjaus
-Pedagoginen osaaminen
-Tuutorointi
10. Toiminnan tavoitteet
• kartoittaa ja koota yliopisto-
opiskelijoiden opiskelukykyä edistäviä
hyviä käytäntöjä yliopistoista
• laatia valtakunnalliset suositukset• laatia valtakunnalliset suositukset
opiskelukyvyn edistämiseksi
yliopistoyhteisöille
11. Toiminta
• kyselyillä selvitettiin yliopistoyhteisöjen
opiskelukykyä edistäviä hyviä käytäntöjä
keväällä 2009
– ylioppilaskunnista
– opiskelijapalveluista– opiskelijapalveluista
• opiskelijaneuvonta- ja tukipalvelut
• ura- ja rekrytointipalvelut
• kv-palvelut
– tiedekuntien opintoasianpäälliköiltä
12. Kyselyt
• kyselyt koostuivat avoimista kysymyksistä
• kyselyt oli jäsennetty eri tavoin
– ylioppilaskuntakyselyssä etsittiin eri
opintojen vaiheiden ja tilanteiden hyviä
käytäntöjä opiskelukykymallin mukaisestikäytäntöjä opiskelukykymallin mukaisesti
jäsenneltynä
– yliopistokyselyssä etsittiin sosiaalista tukea
ja ohjausta, sosiaalista integroitumista sekä
opiskelukykyä, hyvinvointia ja
yhteisöllisyyttä edistäviä käytäntöjä
13. Määrittelyt
• opiskelukyvyn määriteltiin sisältävän opiskelukykymallin
neljä ulottuvuutta
• hyväksi käytännöksi määriteltiin ohjeistus, toimintatapa
tai periaate, joka on käytössä, kehitteillä tai
ideointivaiheessaideointivaiheessa
• käytäntöjen tuli tukea yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta,
esteettömyyttä, moninaisuutta sekä opiskelijoiden
aktiivisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia
• yliopistoyhteisön määriteltiin tarkoittavan esimerkiksi
yliopiston keskushallintoa, tiedekuntaa, laitosta ja
opiskelijajärjestöä
14. Kyselyiden tulokset
• vastauksia tuli 14 ylioppilaskunnasta ja 18
yliopistosta
• vastaajat panostivat kyselyyn ja hyviä
käytäntöjä tuli yhteensä 1491 kappaletta
• ylioppilaskuntien vastauksissa oli eniten
vertaistutorointiin liittyviä käytäntöjä
• yliopistojen vastauksissa sosiaaliseen tukeen
ja integraatioon liittyviä käytäntöjä
15. Tulosten käsittely
• kyselyillä kerätyt käytännöt luokiteltiin
opiskelukykymallin mukaisesti neljään ulottuvuuteen
sekä opintojen vaiheiden ja keskeisten sisältöjen
mukaisesti
• päällekkäisiä käytäntöjä poistettiin
- syntyi opiskelukykykäytännöt
- käytäntöjä hyödyntämällä laadittiin opiskelukykysuositukset
- suositukset ja esimerkkejä käytännöistä esitetään raportissa
16. Raportti
• opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä.
opiskelukykysuositukset yliopistoille -raportti
– opastaa kaikkia yliopistoyhteisöjä
opiskelukyvyn tukemiseenopiskelukyvyn tukemiseen
– hahmottaa opiskelukyvyn kokonaisuutta
– konkretisoi tukemisen mahdollisuuksia
17. Opiskelukykykäytännöt
• koottu kyselyiden vastauksista
• sisältää noin tuhat hyvää käytäntöjä
• tehtävänä jakaa ja levittää hyviksi todettuja
käytäntöjä
• tarkoitettu kaikkien yliopistoyhteisöjen• tarkoitettu kaikkien yliopistoyhteisöjen
hyödynnettäväksi
• löytyvät SYL:n etusivulta Opiskelukyky-
painikkeesta (www.syl.fi)
18. Opiskelukykysuositukset
• perustuvat jo olemassa olevaan toimintaan ja hyviksi
todettuihin käytäntöihin
• muodostettiin hyödyntämällä kyselyiden hyviä käytäntöjä ja
yliopistoyhteisöjen mahdollisuuksista ylläpitää ja tukea
opiskelukykyä
• suositukset kohdistuvat keskeisiin opiskelukykyyn ja opintojen• suositukset kohdistuvat keskeisiin opiskelukykyyn ja opintojen
etenemiseen vaikuttaviin tekijöihin, joita ovat
– opiskelumotivaatio, yhteisöllisyys, opiskelun ohjaus, tuki ja
esteettömyys sekä opiskelutaidot, opiskelukunto eli fyysinen
ja psyykkinen jaksaminen sekä työelämävalmiudet
• suositusten avulla yliopistoyhteisöt pystyvät arvioimaan ja
kehittämään opiskelukykyyn liittyvää toimintaansa
19. 1 Opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja
organisoitua koko yliopistossa ja sen kaikissa yhteisöissä
Opiskelukyvyn edistämiseen sitoudutaan yliopistossa ja sen yhteisöissä
- nähdään tärkeäksi
- opiskelukyvyn edistämiseen tähtäävät ja kannustavat tavoitteet, ohjeet ja
suositukset kirjataan toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin
- opiskelukyvyn edistämiseen on resursseja
Opiskelukyvyn edistämiselle on rakenteita, jotka tekevät siitä suunnitelmallista
ja luontevasti yhteisön toimintaan kuuluvaa
- kohdistuu opiskelukykymallin kaikkiin ulottuvuuksiin
- näkyy toiminnan rakenteissa
- on suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja säännöllistä
Opiskelukyvyn edistämisessä hyödynnetään erilaisia toimintatapoja, kuten
- hyviä käytäntöjä
- yhteistyötä ja verkostoja
- yhteisön jäsenten osaamista ja vertaistukea
- opiskelijoiden osallistamista
20. 2 Opiskelutaitojen ja opiskelukunnon
edistäminen kuuluu opintoihin
Opiskelutaitojen ja -opiskelukunnon eli fyysisen ja psyykkisen jaksamisen edistäminen
opinnoissa lisää, järjestelmällistää ja tasa-arvoistaa opiskelijoiden saamaa tukea
Opiskelutaitojen edistäminen opinnoissa sisältää
Oppimistaidot, esim.
- oppimisstrategiat ja oppimistyylit
- itseohjautuvuus
- oppimisen esteet- oppimisen esteet
Akateemiset taidot , esim.
- kriittinen ja itsereflektiivinen ajattelu
- tietokone- ja verkkoympäristötaidot
- taidot vieraissa kielissä
- esiintymis-, vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot
Opiskelukunnon eli fyysisen ja psyykkisen jaksamisen edistäminen
opinnoissa sisältää
- opiskelukuntoa edistävät tiedot ja taidot
- yliopistoliikunta (esim. lajeihin tutustuttava liikuntakurssi)
21. 3 Opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden
erilaiset tarpeet huomioivaa
Huomioidaan esteettömyys laajasti
- opiskelijoiden erilaiset ominaisuudet, tarpeet ja tilanteet
- huomioidaan, että yhteisössä ei syrjitä tai kiusata
Lisätään ymmärrystä ja osaamista esteettömyydestä
- lisätään yhteisön kaikkien jäsenten ymmärrystä ja osaamista esteettömyydestä
- huolehditaan, että kaikilla on ajantasaiset tiedot esteettömyydestä
Edistetään esteettömyyttä järjestelmällisesti
- lisätään esteettömyyttä kaikissa yliopistoyhteisöissä
- opiskelukykymallin kaikissa ulottuvuuksissa
- esteettömyystoiminnalle on rakenteita ja toimintatapoja, jotka tekevät siitä
suunnitelmallista, säännöllistä, organisoitua ja resursoitua
- toiminnassa tehdään yhteistyötä
- toimintaan ja suunnitteluun pyritään ottamaan mukaan kaikki yhteisön jäsenet
22. 4 Opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja
heidän vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään
Edistetään opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia
- yhteisössä on rakenteita ja toimintatapoja opiskelijoiden osallistumiselle ja
vaikuttamiselle
- kaikessa opiskelijoita koskevassa toiminnassa on opiskelijaedustus
- opiskelijajärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä
- opiskelijapalautetta kerätään ja hyödynnetään
Kannustetaan opiskelijatoimintaan ja palkitaan siihen osallistumisestaKannustetaan opiskelijatoimintaan ja palkitaan siihen osallistumisesta
- annetaan palkkioita
- annetaan työtodistuksia
- annetaan opintopisteitä
Käytetään osallistavia ja aktivoivia opiskelukäytäntöjä
- käytetään vuorovaikutteisia ja osallistavia opetus- ja opiskelukäytäntöjä
- hyödynnetään vertaisopetusta, -ohjausta ja -tukea
- hyödynnetään aktivoivia arviointitapoja
23. 5 Tukea, ohjausta ja kannustusta
annetaan koko opintopolun ajan
Tuki, ohjaus ja kannustaminen kuuluvat opintoihin
- annetaan tukea, ohjausta ja kannustusta opintojen osana koko opintopolulla
- ohjataan ja kannustetaan opiskelijoita tukemaan toisiaan
- tarjotaan lisätukea ja -ohjausta, ja siitä on tietoa opiskelijoilla ja henkilöstöllä
- huolehditaan, että yhteisön jäsenet osaavat tunnistaa ja kohdata opiskeluongelmia
sekä reagoida niihin
Huomioidaan tuen ja ohjauksen muoto sekä laatu
- ohjaus ja tuki ei ole vain tiedollista, vaan keskustelevaa, kuuntelevaa,- ohjaus ja tuki ei ole vain tiedollista, vaan keskustelevaa, kuuntelevaa,
kokemuksellista, vuorovaikutteista ja reflektoivaa
- annetaan eri muodoissa ja välineillä
- hyödynnetään opiskelijoita
- ylläpidetään ja kehitetään ohjausosaamista ja ohjausta tukevia rakenteita
Kannustetaan ja palkitaan opiskelijoita
- annetaan positiivista palautetta hyvästä työstä ja rakentavaa kehitettävästä
- tarjotaan haasteellista ja mielenkiintoista opiskelua ja opetusta, jotta opiskelija saa
onnistumisen ja edistymisen kokemuksia
- lisätään tietoisuutta omasta oppimisesta ja kehittymisestä
- palkitaan ideoista, toiminnasta ja suorituksista yhteisö- ja yksilötasolla
24. 6 Työelämävalmiuksien ja työelämään
siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin
Työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin
- kehitetään työelämävalmiuksia koko opintopolulla
- sisällytetään työelämätaitojen edistämistä opetukseen
- tarjotaan erillisiä työelämäkursseja ja -opintokokonaisuuksia
- lisätään yleisiä ja alakohtaisia työelämätaitoja sekä työnhakutaitoja
- hyödynnetään opiskelijatoimintaa työelämävalmiuksien kehittämisessä
- hyödynnetään alumnitoimintaa
Lisätään teoreettisen tiedon ja käytännön valmiuksien vuorovaikutusta
- harjoitetaan teoriatiedon soveltamista käytäntöön ja käytännön
käsitteellistämistä teoriatiedoksi
- edistetään itsesäätely- ja reflektointivalmiuksia
- hyödynnetään työharjoittelua monipuolisesti
Tarjotaan opiskelijoille työkokemusta ja työtodistuksia
- opetus-, ohjaus- ja tukitehtävät
- opiskelijatoiminta ja opiskelijajärjestötoiminta
- työharjoittelu
25. 7 Yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia
- opiskelijoiden opiskelukykyä ja henkilöstön työkykyä
Yhteisöllisyydelle luodaan edellytyksiä
- suhtaudutaan myönteisesti yhteisöllisyyteen
- tarjotaan mahdollisuuksia kokea kuuluvansa useampaan yhteisöön
- tarjotaan yhteisöllisyyttä edistäviä tiloja
- ei syrjitä ketään
Yhteisöllisyyttä edistetään suunnitelmallisesti
- yhteisöllisyyden edistämiselle on rakenteita
- vahvistetaan yhteisöllisyyden edellytyksiä, toimintakulttuuria ja toimintatapoja
- edistetään yhteistoiminnallisia opetus-, opiskelu- ja arviointikäytäntöjä
- edistetään hyvää työ- ja opiskeluilmapiiriä
Edistetään henkilöstön työkykyä
- henkilöstöä arvostetaan ja palkitaan sekä heidän resursseistaan huolehditaan
- arvostetaan ja kehitetään henkilöstön yliopistopedagogista osaamista
- edistetään henkilöstön jaksamista
26. Suuret kiitokset kaikille
toimintaan osallistuneille!
Ohjausryhmän jäsenet:
Matti Uusitupa, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston puheenjohtaja
Liisa Savunen, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston pääsihteeri
Hanna Manner, Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston apulaispääsihteeri
Kristina Kunttu, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön yhteisöterveyden ylilääkäri
Kati Kettunen, Helsingin yliopiston palvelujohtaja, opetus- ja opintopalvelut
Lea Pelto, Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijapalvelupäällikkö
Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liiton projektisuunnittelija
Juhana Harju, Suomen ylioppilaskuntien liiton koulutuspoliittinen sihteeri
Jaana Olsson, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen
27. Toiminnallinen osio
Mitä itse lupaudut tekemään
opiskelukyvyn tukemiseksi muutaman
kuukauden sisällä?
– kirjoita ylös ohjelmalehden sisältä
löytyvälle muistilapulle
– kiinnitä lappu lounaalle lähtiessä salin
seinälle