Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm

14,615 views

Published on

Lausunto luonnoksesta opintotukilain muutoksiksi_OKM

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

130620 syl lausunto_opintotukilaki_luonnos_okm

  1. 1. Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto Sivuja20.6.2013 7SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) RY:N LAUSUNTO LUONNOKSESTAHALLITUKSEN ESITYKSEKSI OPINTOTUKILAIN MUUTTAMISEKSI(OKM/16/010/2013)Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudestalausua opintotukilakiin luonnostelluista muutoksista.Lausunnossa otamme kantaa seuraaviin luonnoksessa esitettyihin toimenpiteisiin1) Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin2) Opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus3) Opintotuen enimmäisajan lyhentäminen4) Opintolainahyvitys5) 20 opintopisteen vähimmäisopiskeluvaatimus6) Muutokset opintotukioikeuteenLisäksi otamme kantaa7) Rakenteellinen kehittäminen nykyjärjestelmän pohjalta8) Huoltajakorotus9) Asumislisän vuokrarajan korottaminen10) Opiskelijoiden opintoajat ja työssäkäynti11) Opintoaikojen tilastointi12) Opintoaikoihin vaikuttavat tekijät13) Toisen asteen opintotuen kehittäminen
  2. 2. Tiivistelmä lausunnon sisällöstä- SYL kannattaa opintotuen sitomista kansaneläkeindeksiin hallitusohjelman mukaisesti.- SYL kannattaa OKM:n luonnoksessaan esittämiä opintolainan käytön turvallisuutta parantaviatoimenpiteitä (yhden prosentin opintolainan koron pääomittaminen opiskeluaikana sekäkorkoavustuksen tulorajojen sitominen palkkakertoimeen). SYL suhtautuu kriittisestilakiluonnoksessa esitettyyn opintotolainan valtiontakauksen määrän korottamiseen. SYL:nnäkemyksen mukaan opintotuen tulisi olla opintorahapainotteinen.-SYL ei kannata opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksessaan esittämää opintotuen enimmäisajanlyhentämistä.- SYL:n näkemyksen mukaan opintolainahyvitys on parannus nykyjärjestelmään nähden. SYLkannattaa OKM:n näkemystä siitä, että opintolainavähennyksen suorittamisaikavaatimukseen voisaada hyväksyttävistä syistä pidennystä. SYL ehdottaa kuitenkin luonnoksessa olevien perusteidenlisäksi, että lainahyvitykseen oikeuttavaa aikaa voitaisiin pidentää sairaslomatodistuksella/todistuksilla toteennäytetyn sairauden keston perusteella, ei vain sairauspäivärahan perusteella.- SYL ei kannata OKM:n luonnoksessaan esiin tuomaa 20 op:n vähimmäisopiskeluvaatimusta, silläSYL näkee, että myös opintojen osa-aikainen suorittaminen tulee olla mahdollista opintotuen turvin.- SYL ei kannata lakiluonnoksessa lain neljänteen pykälään esitettyä lisäystä, jossa esitetään, ettäulkomailla ei-julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen voisi myöntää opintotukea, jos koulutus taioppilaitos on akkreditoitu. SYL huomauttaa, että osa akkreditoinnin suorittavistaakkreditointiorganisaatioista ei ole luotettavia ja siksi koulutuksen tai oppilaitoksen saamaakkreditointistatus ei sinällään takaa koulutuksen laatua.- SYL:n jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että opintotuen rakenteellinenkehittäminen tulee toteuttaa opintotuen nykyrakenne säilyttäen. Opintotuen nykyrakenne onkäyttökelpoinen, koska se on vastikkeellinen ja tarveharkintainen, kohdistuu koko opiskeluajalle jaon tasavertainen opiskelijan taustasta ja opintoalasta riippumatta.- SYL on pettynyt siihen, että luonnoksessa ei ole esitetty huoltajakorotusta opintotukeen.Opintorahaan tulisi tehdä huoltajakorotus kaikille opintotukea nostaville opiskelijoille, joilla onalaikäisiä lapsia huollettavanaan.- SYL:n mukaan asumislisän vuokrakattoa tulisi korottaa, koska se parantaisi opintotuen riittävyyttäja vastaisi siten nykyistä paremmin todellisiin asumisen kustannuksiin.- Opintoaikojen lyhentämistä on pidetty yhtenä tärkeänä keinona työurien pidentämiseen niidenalkupäästä. SYL painottaa, että kaavamainen opintoaikojen lyhentäminen ei kuitenkaan toteutatavoitettaan. Keskustelussa työurista yleensä sivuutetaan se fakta, että suuri osa opiskelijoista eienää valmistuttuaan “siirry työelämään”, vaan työura alkaa joustavasti jo tutkinnon suorittamisenaikana. SYL vaatii, että opintoaikojen arvioinnissa tulisi jatkossa voida käyttää netto-opiskeluaikaabrutto-opiskeluajan sijaan. Lisäksi SYL painottaa, että opintoaikojen lyhentämiseen ei ole yksittäisiänopeavaikutteisia keinoja, eikä mikään yksittäinen kokeilu ole tuottanut toivottuja tuloksia.Opintoaikojen lyhentämisessä tulee yksilöön kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi huomioida sekäsosiaali- että korkeakoulupoliittiset keinot.- SYL kannattaa opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä toisen asteen opintotuen kehittämisestä,joka toteutetaan siten, että lievennetään 18–19-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoidenvanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa korottamalla tulorajoja 30 prosenttia. SYLon huolissaan opetus - ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta laajentaa lainatakausoikeus toisellaasteella toisen asteen opiskelijoiden aikaisen velkaantumisen vuoksi.
  3. 3. 1) Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiinSYL kannattaa opintotuen sitomista kansaneläkeindeksiin hallitusohjelman mukaisesti. Yksiopintotuen suurimmista ongelmista on tuen riittämättömyys. Viimeksi tuen riittämättömyyttäarvioitiin opintotuen kehittämistyöryhmässä vuonna 2012, jolloin todettiin, että opintotuen pitäisiolla nykyistä tasoa ainakin seitsemän prosenttia korkeampi, kun huomioidaan elinkustannustennousu suhteessa tuen määrään. Indeksisidonnaisuus turvaa osaltaan tuen ostovoimaa ja parantaaopiskelijoiden toimeentuloa.2) Opintolainan valtiontakaus ja korkoavustusSYL kannattaa OKM:n luonnoksessaan esittämiä opintolainan käytön turvallisuutta parantaviatoimenpiteitä. Opintolainan korkoavustuksen tulorajat ehdotetaan sidottavaksi palkkakertoimeen.Tällä toimenpiteellä kohennetaan pienituloisten opintolainavelallisten mahdollisuuksia selvitä lainantakaisinmaksusta ja ehkäistään osaltaan valtion takausvastuumenoja. Lisäksi opintolainan yhdenprosentin maksamisesta opiskeluaikana luopumalla lisätään opiskelijoiden käyttövarojaopiskeluaikana. Opintolainan koron maksaminen siirtyy toimenpiteen myötä valmistumisenjälkeiseen aikaan.SYL suhtautuu kriittisesti lakiluonnoksessa esitettyyn opintotolainan valtiontakauksen määränkorottamiseen. SYL:n näkemyksen mukaan opintotuen tulisi olla opintorahapainotteinen.3) Opintotuen enimmäisajan lyhentäminenSYL ei kannata opetus- ja kulttuuriministeriön luonnoksessaan esittämää opintotuen enimmäisajanlyhentämistä. Tällä toimenpiteellä ei ole vaikutusta opiskelijan ensimmäisen tutkinnonsuorittamiseen tavoiteajassa, joka on kuitenkin hallituksen opintotuen kehittämiselle antamakeskeinen päämäärä. Toimenpiteen perusteena OKM esittää taloudellisia säästöjä. Tosiasiallisestiopintotuen enimmäisajan lyhentämisellä on vain hyvin vähäiset valtiontaloudelliset vaikutukset.Opintotuen enimmäisajan lyhentämisen 70 tukikuukaudesta 64 tukikuukauteen on arvioitusäästävän vuonna 2017 noin 0,5 miljoonaa euroa ja vasta vuonna 2020 noin 2,2 miljoonaa euroa.SYL haluaa huomauttaa myös, että ehdotettu muutos on taannehtivaa lainsäädäntöä, sillätoteutuessaan se tulisi koskemaan myös jo ennen uuden lain voimaantulemista opiskelunsaaloittaneita opiskelijoita (jotka eivät kerkiä ennen uuden lain voimaantulemista suorittaakorkeakoulututkintoa ja jotka lain voimaantulemisen jälkeen aloittavat uudenkorkeakoulututkinnon), joilla nykylain mukaan olisi oikeus päästä 70 tukikuukauden piiriin.4) OpintolainahyvitysSYL pitää ehdotettua opintolainahyvitystä parannuksena nykyjärjestelmään nähden. SYL:nnäkemyksen mukaan ehdotettu lainahyvityksen määrä (40%) otetusta 2500 euroa ylittävästälainamäärästä on hyvä. Hyvityksen myöntäminen verovapaasti on myös kannatettavaa. SYL jakaaopetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että lainahyvityksen myöntämisessä tulee ottaahuomioon tuen kaksiportaisuus ja erilaisten elämäntilanteiden vaikutus tutkinnon suorittamisaikaan.SYL kannattaa sitä, että opintolainavähennyksen suorittamisaikavaatimukseen voi saadahyväksyttävistä syistä pidennystä.SYL haluaa kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön kiinnittävän huomiota määritelmäänopiskelijan sairastamisesta yhtenä vähennykseen oikeuttavan ajan pidentävänä hyväksyttävänäsyynä. Nyt luonnokseen on kirjattu, että huomioon otetaan aika, jolloin opiskelija on saanutsairasvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahan ja opintotuen yhteensovittaminen
  4. 4. on ongelmallista ja usein opiskelija sairaudestaan huolimatta jättäytyy sairauspäivärahanulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei sairastamisella olisi merkitystä opintojenetenemiseen hidastavasti. SYL ehdottaa, että lainahyvitykseen oikeuttavaa aikaa voitaisiin pidentääsairaslomatodistuksella/todistuksilla toteennäytetyn sairauden keston perusteella.SYL haluaa lisäksi huomauttaa, että opintososiaalisten etuuksien kehittämisen rinnalla tulisikiinnittää huomiota korkeakoulujen opiskelijoille tarjoamiin mahdollisuuksiin opiskellatavoiteajassa. Jotta lainahyvityksellä on siltä toivottu ohjausvaikutus nopeampaan valmistumiseen,tulee korkeakoulujen huolehtia siitä, että opinnot on tosiasiallisesti mahdollista suorittaatavoiteajassa, koulutusalasta riippumatta.5) 20 opintopisteen vähimmäisopiskeluvaatimusSYL ei kannata OKM:n luonnoksessaan esiin tuomaa 20 op:n vähimmäisopiskeluvaatimusta, silläSYL näkee, että myös opintojen osa-aikainen suorittaminen tulee olla mahdollista opintotuen turvin.SYL ymmärtää OKM:n näkemyksen siitä, että opintotuki tulee ensisijaisesti kohdentaatäysipäiväisesti ja suunnitelmallisesti opiskeleville opiskelijoille, mutta opiskelijoiden moninaistenelämäntilanteiden vuoksi tämä ei aina ole mahdollista. Ehdotettu vähimmäisopiskeluvaatimus tekeeopintotukijärjestelmästä nykyistä jähmeämmän sen sijaan, että tuki olisi joustava ja mahdollistaisiopiskelun myös erilaisissa elämäntilanteissa. SYL on huolissaan siitä, että ehdotettuvähimmäisopiskeluvaatimuksen käyttöönotto vähentäisi opintotuen saajia arviolta 4 200opiskelijalla. SYL:n näkemyksen mukaan vähimmäisopiskelun kriteerin jatkovalmistelussa tuleeehdottomasti huomioida, että vaatimusta ei voi kohdistaa niille opiskelijoille, joilla on hyväksyttäväsyy opintojen viivästymiseen.6) Muutokset opintotukioikeuteenSYL ei kannata lakiluonnoksessa lain neljänteen pykälään esitettyä lisäystä, jossa esitetään, ettäulkomailla ei-julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen voisi myöntää opintotukea, jos koulutus taioppilaitos on akkreditoitu. SYL huomauttaa, että osa akkreditoinnin suorittavistaakkreditointiorganisaatioista ei ole luotettavia ja siksi koulutuksen tai oppilaitoksen saamaakkreditointistatus ei sinällään takaa koulutuksen laatua. Toisaalta SYL pitää tärkeänä, että Kelavoisi jatkossakin perusteellisesti arvioida ei-julkisen valvonnan alaisen koulutuksen piirissäopiskelevien opintotukioikeudesta.7) Rakenteellinen kehittäminen nykyjärjestelmän pohjaltaSYL:n jakaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen siitä, että opintotuen rakenteellinenkehittäminen tulee toteuttaa opintotuen nykyrakenne säilyttäen. Opintotuen nykyrakenne onkäyttökelpoinen, koska se on vastikkeellinen ja tarveharkintainen, kohdistuu koko opiskeluajalle jaon tasavertainen opiskelijan taustasta ja opintoalasta riippumatta. Nykyisellä järjestelmällä turvataanosaltaan perutuslain mukaista sivistyksellistä oikeutta kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.Opintotuen suurimmat ongelmat liittyvät tuen niukkuuteen ja opintolainan alhaiseen käyttöasteeseenSuuret rakenteelliset muutokset eivät ole mahdollisia eivätkä vastuullisia ratkaisuja tilanteessa, jossaedes viimeksi syksyllä 2011 tehtyjen opintotuen rakennemuutosten vaikutuksia ei ole pystyttyarvioimaan.8) Huoltajakorotus
  5. 5. SYL on pettynyt siihen, että luonnoksessa ei ole esitetty huoltajakorotusta opintotukeen. Nykyinenopintotuki poikkeaa muista syyperusteisista etuuksista siten, että tuen määrään ei vaikuta lapsenhuoltajuus tai lasten lukumäärä. Muiden Pohjoismaiden opintotuissa on käytössä joko lapsi- taihuoltajakohtaiset korotukset. SYL muistuttaa, että noin 60 % opiskelijalapsiperheistä elääköyhyysrajan alapuolella.Opiskelijalapsiperheissä joudutaan muita opiskelijoita useammin turvautumaan opintolainaan, jottavälttämättömät elinkustannukset tulevat hoidetuiksi. SYL:n näkemyksen mukaan on kohtuutonta,että perheellistyminen opintojen aikana tarkoittaa velkaantumista tai työssäkäynnin lisääntymistätilanteessa, jossa opiskelijan pitäisi voida keskittyä lapsen kasvattamiseen ja opintojen loppuunsaattamiseen. Opintorahaan tulisi tehdä huoltajakorotus kaikille opintotukea nostaville opiskelijoille,joilla on alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Opintotuen huoltajakorotusta tulisi maksaa opintotuenlisänä.SYL muistuttaa myös, että perheen perustaminen vaikuttaa usein negatiivisesti opintoaikoihin.Perheellisillä opiskelijoilla opinnot kestävät keskimäärin vuoden pidempään kuin muillaopiskelijoilla. Suurin syy viivästymiseen on matala tulotaso. Huoltajakorotus vähentäisiperheellisten opiskelijoiden tarvetta työssäkäyntiin, joka puolestaan lyhentäisi perheellistenopintoaikaa.9) Asumislisän vuokrarajan korottaminenSYL huomauttaa, että korkeakouluopiskelijoiden suurin menoerä ovat asumiskustannukset, joidenosuus opiskelijoiden kokonaismenoista on lähes puolet. Asumislisää ei ole korotettu vuoden 2005jälkeen, vaikka asumiskustannukset ovat nousseet noin 24 %. SYL:n mukaan asumislisänvuokrakattoa tulisi korottaa, koska se parantaisi opintotuen riittävyyttä ja vastaisi siten nykyistäparemmin todellisiin asumisen kustannuksiin.10) Opiskelijoiden opintoajat ja työssäkäyntiOpintoaikojen lyhentämistä on pidetty yhtenä tärkeänä keinona työurien pidentämiseen niidenalkupäästä. SYL painottaa, että kaavamainen opintoaikojen lyhentäminen ei kuitenkaan toteutatavoitettaan. Keskustelussa työurista yleensä sivuutetaan se fakta, että suuri osa opiskelijoista eienää valmistuttuaan “siirry työelämään”, vaan työura alkaa joustavasti jo tutkinnon suorittamisenaikana.Opintoaikojen näennäisen lyhentämisen sijaan on tarpeen tarkastella työuraa kokonaisuutena, jokasuomalaisilla korkeakouluopiskelijoilla alkaa jo reilusti ennen opintojen päättymistä: noin 63 %korkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohella. Se tarkoittaa noin 11 % prosenttia kokotyövoimasta, eli kysymys on myös työmarkkinoiden kannalta merkittävästä asiasta, joka ei ratkeapelkästään opintoaikoja säätämällä. Työskentely on myös työuran rakentamisen kannaltarelevanttia: työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tuoreen selvityksen mukaan opintojen aikana työssäkäyneistä noin 70 % ja opintojen loppuvaiheessa jo 84 % oli tehnyt opintoalaansa liittyviä töitä.Opiskeluaikainen työkokemus nopeuttaa työllistymistä koulutustasoa vastaavasti, ja huomattavansuuri osa suomalaisista korkeakoulutetuista on valmistuessaan töissä. Yliopistosta valmistuneetmenestyvät uran alusta lähtien työmarkkinoilla kansainvälisesti katsoen mainiosti.Eurooppalaisittain suomalaiset yliopisto-opiskelijat työllistyvät nopeimpien joukossa koulutustaanvastaavaan työhön, toisin sanoen laadullinen työllistyminen on verrattain erinomaisen nopeaa.(Kivinen, 2011)SYL huomauttaa, että korkeatasoinen osaaminen synnyttää Suomeen uusia työpaikkoja, joillavoidaan vastata kestävyysvajeeseen ja mahdollistetaan kaikkien pääsy työuralle. Suomalaisen
  6. 6. korkeakoulutuksen kehittämisen painopiste pitää olla jatkossakin korkealle asetettujenosaamistavoitteiden saavuttaminen eikä opintoaikojen itseisarvoinen lyhentäminen.11) Opintoaikojen tilastointiSYL painottaa, että opintoaikojen tilastointia tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon muuttuvattilastoinnin kriteerit ja tulkinnanvaraisuus. Opintoaikojen arvioinnin tekee erityisen haasteelliseksise, että opintoajoista käytettävissä oleva tilastointi koskee ainoastaan niin sanottua bruttoaikaa.Bruttoaika sisältää päätoimisen opiskelun lisäksi myös muun muassa äitiyslomat, asepalveluksensuorittamisen, työssäkäyntiajan, opintoalan vaihtamisen aiheuttaman lisäajan sekä lisäksi myös nelukukaudet, jolloin opiskelija on kirjautunut poissaolevaksi, eikä siten edes voi suorittaa opintojaan.Netto-opiskeluaika, joka on ollut tutkintojen mitoituksen perustana, sen sijaan kertoisi tutkintoontosiasiassa käytetyn työpanoksen ja ajan. SYL:n mielestä oikeiden opintoaikojen arvioimiseksi tulisijatkossa voida käyttää netto-opiskeluaikaa.Uuden tutkintojärjestelmän mukanaan tuoma opintoaikojen rajaus on muuttanut myös tarvettakerätä aiempaa tarkempaa tietoa opiskeluajoista. Netto-opiskeluajan selvittäminen tukisi sekäpäätöksentekoa että tukijärjestelmän oikeasuuntaista kehittämistä.12) Opintoaikoihin vaikuttavat tekijätSYL haluaa tuoda esille, että opintoaikojen lyhentämiseen ei ole yksittäisiä nopeavaikutteisiakeinoja, eikä mikään yksittäinen kokeilu ole tuottanut toivottuja tuloksia. Erikoistutkija SatuMerenluoto on tutkimuksessaan (2011) analysoinut opintoaikojen lyhentämiseen tähtääviä keinojasekä niillä saavutettuja suhteellisen vähäisiä näyttöjä. Merenluodon johtopäätös on, ettäheterogeeninen opiskelija-aines vaatii useita keinoja ja erilaisia vaihtoehtoja. Lisäksi opintoajat janiiden venymisen syyt ovat eri aloilla varsin erilaisia, joten niihin puuttuminen vaatii eri aloillaerilaisia keinoja. Nämä alakohtaiset ratkaisut ja kehittämistoimet ovat tehokkaampia keinojaopintojen vauhdittamiseen kuin opiskelijoiden toimeentulon kiristäminen. Lisäksi opiskelijoidensosioekonomiset taustat vaikuttavat opiskelunopeuteen: pidempään opiskelevat ovattodennäköisimmin alemmasta sosioekonomisesta taustasta.Viimeaikaisissa tutkimuksissa esille nousseita opintoaikoja pidentäviä syitä ovat erityisestityössäkäynti opintojen aikana, puutteellinen opinto- ja uraohjaus, jäykät opetusjärjestelyt sekäopiskelukykyyn ja -motivaatioon liittyvät ongelmat. Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) tuoreenjulkaisun mukaan opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat asiat ovatmonitahoisia, ja ne voidaan jakaa yksilön tasoon, oppilaitoksen tasoon ja yhteiskunnalliseen tasoon,joista jokaiseen voidaan kohdistaa toimenpiteitä.Opintoaikaa voidaan sujuvoittaa ja opintoaikoja järkevästi lyhentää esimerkiksi seuraavillakorkeakoulupoliittisilla keinoilla: Kehittämällä korkeakoulujen opetusta opiskelijalähtöisemmäksi voidaan vaikuttaaopiskelijoiden opiskelukulttuuriin ja sitoutumiseen sekä kykyyn ottaa entistä suurempaavastuuta omista opinnoistaan ja oppimisestaan. Korkeakoulujen opetuksen järjestämistä, aikataulutusta ja opinto-ohjausta sekä muitaopintoihin liittyviä tukipalveluita kehitetään niin, että opiskelijan on mahdollista suorittaaopintonsa tavoiteajassa ja opintojen keskeyttäminen vähenee. Korkeakouluja kannustetaan arvioimaan tarjoamansa koulutuksen kuormittavuutta sekämitoitusta suhteessa tutkinnon laajuuteen ja tavoitteelliseen suoritusaikaan. Havaitutmitoitusvirheet korjataan.
  7. 7.  Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) käytäntöjä kehitetäänosaamislähtöisten opetussuunnitelmien pohjalta. Henkilökohtaisia opintosuunnitelmia (HOPS) kehitetään edelleen tukemaan opiskelijoidenpitkäjänteistä opiskelun suunnittelua ja vastuuta omista opinnoistaan.13) Toisen asteen opintotuen kehittäminenSYL kannattaa opetus- ja kulttuuriministeriön esitystä toisen asteen opintotuen kehittämisestä, jokatoteutetaan siten, että lievennetään 18–19-vuotiaiden itsenäisesti asuvien opiskelijoiden vanhempientulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa korottamalla tulorajoja 30 prosenttia.SYL on huolissaan opetus - ja kulttuuriministeriön ehdotuksesta laajentaa lainatakausoikeus toisellaasteella toisen asteen opiskelijoiden aikaisen velkaantumisen vuoksi.Marina Lampinen Matti ParpalaSYL:n puheenjohtaja SYL:n pääsihteeriLisätietoja:SYL:n sosiaalipoliittinen sihteeri Soile Korisevasoile.koriseva@syl.fi, 041 515 2233SYL:n hallituksen jäsen Noora Laaknoora.laak@syl.fi, 044 906 5004

×