SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry     FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf     Liittokokous 20.-21.11.2009, päiv...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                    2/13     FINLANDS STUDENTKÅRER...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                            3/13     FINLANDS STUD...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                               4/13     FINLANDS S...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                            5/13      FINLANDS STU...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                            6/13      FINLANDS STU...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                    7/13      FINLANDS STUDENTKÅRE...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                    8/13      FINLANDS STUDENTKÅRE...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                       9/13      FINLANDS STUDENTK...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                         10/13      FINLANDS STUDE...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                           11/13      FINLANDS STU...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                        12/13      FINLANDS STUDEN...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                        13/13      FINLANDS STUDEN...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                        14/13      FINLANDS STUDEN...
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry                                                   15/13      FINLANDS STUDENTKÅRE...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Poliittinen linjapaperi ja toiminta arvot voimassaoleva (id 2231)

2,918 views

Published on

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Poliittinen linjapaperi ja toiminta arvot voimassaoleva (id 2231)

  1. 1. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf Liittokokous 20.-21.11.2009, päivitetty liittokokouksessa 19.-20.11.2010, päivitetty liittokokouksessa 18.- 19.11.2011, päivitetty liittokokouksessa 22.-23.11.2012 1 SYL:N POLIITTINEN LINJAPAPERI 2 3 JOHDANTO 4 Tämä asiakirja käsittää SYL:n liittokokouksen päättämät poliittiset linjanvedot. Se koostuu 5 periaatteista, teeseistä ja politiikkapapereista. Periaatteet ovat SYL:n poliittisia arvoja, teesit 6 tiivistävät tärkeimmät sisällöt. Politiikkapapereita voidaan käsitellä yhdessä tai erikseen, ja niitä 7 voidaan lisätä ja poistaa. Niiden abstraktiotaso vaihtelee liittokokouksen tahdon mukaan. 8 Linjapaperi on hallitusta ja sihteeristöä sitova asiakirja. Niissäkin kysymyksissä, joista 9 linjapaperissa ei ole suoraan mainittu, noudatetaan periaatteiden ja perusteesien mukaista linjaa.10 Linjapaperi ohjaa myös ylioppilaskuntien valtakunnallista edunvalvontatyötä. Asiakirja on11 voimassa toistaiseksi, ja sitä muutetaan tarvittaessa liittokokouksessa joko hallituksen tai12 jäsenjärjestöjen esityksestä (sääntöjen mukaan).131415 Periaatteet: vapaus, sivistys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus16 Perusteesit:17 - joustava, monipuolinen ja avoimesti toimiva korkeakoulujärjestelmä18 - opiskelijalle maksuton ja laadukas tutkintoon johtava koulutus19 - toimiva opiskeluterveydenhuolto20 - edullista ja laadukasta opiskelija-asumista ja -ruokailua21 - tiivis, avoin ja esteetön akateeminen yhteisö22 - hyvät edellytykset liikkuvuudelle ja kansainvälistymiselle23 - muodollisesta tasa-arvosta todelliseen yhdenvertaisuuteen24 - täyspäiväisen opiskelun mahdollistava opintotukijärjestelmä25 -hyvät edellytykset maahanmuuttajien sopeutumiselle yhteiskuntaan26 - akateeminen yhteisö ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi27 - oikeudenmukainen työelämä kuuluu opiskelijoillekin28 - aidosti yhdenvertainen yhteiskunta
  2. 2. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 2/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________29 - opiskelijat mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa30
  3. 3. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 3/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________31 1. Magna Charta Universitatum3233 Magna Charta Universitatum on eurooppalaisen yliopistoinstituution juhlavuoden34 kunniaksi (18.9.1988) annettu julistus. Julistuksen merkitys on kasvanut muutamien35 eurooppalaisten yliopistojen rehtorien periaatejulistuksesta koko Euroopan36 korkeakoulualueen henkiseksi peruskirjaksi sen inspiroiman Bolognan julistuksen37 (19.6.1999) myötä. Satojen yliopistojen ympäri maailmaa liityttyä Magna Chartan38 allekirjoittajiin se on saanut myös maailmanlaajuisesti yliopistojen vapauden peruskirjan39 merkityksen4041 Magna Charta Universitatum kuvastaa SYL:n mielestä niitä periaatteita ja pyrkimyksiä,42 joille myös suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulee perustua. Kritiikki ja vapaa tiede43 kehittävät yhteiskuntaamme ja Magna Charta tuo esiin korkeakoulujen oleellisen aseman44 tällaisen tiedon tuottajana. SYL ottaa täten julistuksen kokonaisuudessaan poliittisen45 linjapaperinsa lähtökohdaksi.4647 … [I]hmiskunnan tulevaisuus riippuu suuressa määrin kulttuurin, tieteen ja tekniikan48 kehityksestä; ja että tämä kehitys rakentuu kulttuurin, tiedon ja tutkimuksen keskusten eli aitojen49 yliopistojen varaan.50 Yliopistojen tehtävä, tiedon levittäminen nuorille sukupolville, edellyttää nykypäivänä koko51 yhteiskunnan palvelemista; yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen tulevaisuus52 vaatii erityisesti merkittävää panostusta jatkuvaan koulutukseen.53 Yliopistojen tulee antaa tuleville sukupolville sellaista kasvatusta ja koulutusta, jonka avulla he, ja54 heidän kauttaan muut, oppivat kunnioittamaan luonnon ja ympäristön tasapainoa ja elämää.55 … seuraav[ien] perusperiaatte[iden] … tulee, nyt ja aina, tukea yliopistojen kutsumusta.5657 Perusperiaatteet5859 1. Yliopisto on autonominen instituutio, joka toimii maantieteellisesti ja historiallisesti eri60 tavoin järjestäytyneiden yhteiskuntien ytimessä; se tuottaa ja välittää kulttuuria kriittisesti61 tutkimuksen ja opetuksen keinoin. Vastatakseen ympäröivän maailman tarpeisiin sen tutkimuksen62 ja opetuksen tulee olla moraalisesti ja älyllisesti riippumatonta ideologisesta, poliittisesta ja63 taloudellisesta vallasta.64 2. Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen on kuuluttava kiinteästi yhteen, jotta niiden opetus65 voi vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin sekä edistää tieteellisen tiedon66 kasvua.
  4. 4. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 4/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________67 3. Tutkimuksen ja koulutuksen vapaus on yliopistoelämän perusperiaate, ja valtiovallan ja68 yliopistojen on kunkin oman toimivaltansa puitteissa taattava ja edistettävä tämän69 perusvaatimuksen kunnioittamista.70 Koska yliopisto torjuu suvaitsemattomuutta ja on aina avoin keskustelulle, se on ihanteellinen71 kohtaamispaikka opettajille, jotka pystyvät välittämään tietoa ja kehittämään sitä tutkimuksen ja72 innovaatioiden avulla, sekä opiskelijoille, jotka ovat oikeutettuja, kykeneviä ja halukkaita73 hyödyntämään sitä.74 4. Yliopisto on Euroopan humanistisen perinnön vaalija; samalla se pyrkii jatkuvasti kohti75 universaalia tietoa. Tehtävänsä täyttämiseksi se ylittää maantieteelliset ja poliittiset rajat ja76 vahvistaa eri kulttuurien elintärkeää tarvetta keskinäiseen tuntemukseen ja kanssakäymiseen.77 Keinot78 Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ja periaatteiden toteuttaminen vaatii tehokkaita,79 nykytilanteeseen sopivia keinoja.80 1. Kaikille yliopistoyhteisön jäsenille on annettava asianmukaiset keinot tutkimuksen ja opetuksen81 vapauden säilyttämiseksi.82 2. Opettajien valinnassa ja heidän asemansa sääntelyssä on pidettävä periaatteena tutkimuksen ja83 opetuksen yhteenkuuluvuutta.84 3. Kunkin yliopiston on, omien olosuhteittensa mukaisesti, taattava opiskelijoidensa vapaus ja85 olosuhteet, joissa he pystyvät saavuttamaan kulttuuripyrkimyksensä ja opintotavoitteensa.86 4. Erityisesti eurooppalaiset yliopistot pitävät keskinäistä tiedon ja lähdeaineiston vaihtoa sekä87 tiivistä tieteellistä yhteistyötä välttämättöminä välineinä oppimisen ja tieteellisen tiedon jatkuvassa88 edistämisessä.89 Sen vuoksi yliopistot, historiallisen perinteensä mukaisesti, rohkaisevat opettajien, tutkijoiden ja90 opiskelijoiden liikkuvuutta, ja pitävät yleistä pyrkimystä yliopistojen aseman, nimikkeiden ja91 kokeiden vastaavuuteen (säilyttäen samalla kansalliset tutkinnot) ja apurahojen myöntämistä92 olennaisina välineinä yliopistojen tehtävien täyttämiseksi.9394 2. Kouluttautumismahdollisuudet95 2.1. Yhdenvertaisuus96 Korkeakoulut ja yhteiskunta ovat kaikesta syrjinnästä vapaita ja edistävät yhdenvertaisuutta97 kaikessa toiminnassaan. Korkea-asteen opetus ja opiskelu on esteetöntä siten, että jokainen voi98 ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.99 Kouluttautumismahdollisuudet perustuvat ihmisten valmiuksiin ja motivaatioon etnisestä,
  5. 5. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 5/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________100 sosioekonomisesta ja henkilökohtaisesta taustasta, vakaumuksesta sekä sukupuolesta ja101 seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta.102 Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutus ei vie resursseja103 opetukselta ja tutkimukselta, vaan tuo niitä lisää. Avoin yliopisto ei ole maksullinen104 valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin.105 Korkeakoulut edistävät elinikäistä oppimista ja tasa-arvoa tarjoamalla koulutusta ja106 mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen kaiken ikäisille oppijoille heille soveltuvassa107 koulutuksessa. Korkeakouluissa opiskelevat kuvastavat yhteiskunnan moninaisuutta.108 Korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuvat motivaatioon ja soveltuvuuteen, eikä109 valmennuskursseille ole tarvetta. Perusopetus ja toisen asteen koulutus antavat hyvät jatko-110 opintovalmiudet, ja opinto-ohjaus tarjoaa kattavasti tietoa eri koulutusaloista ohjaten hakijoita111 heille soveltuvalle alalle. Sukupuolisensitiivinen näkökulma on olennainen osa opetusta ja112 opiskeluympäristöä kaikilla koulutusasteilla.113 2.2. Toimeentulo114 Päätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo on turvattu riittävällä opintotuella, joka on115 vastikkeellinen, opintorahapainotteinen ja kohdentuu tasaisesti opiskeluajalle. opiskelijan tausta,116 vähävaraisuus tai asuinpaikka eivät muodosta estettä opiskelulle.117 Opintotukijärjestelmä on selkeä, johdonmukainen ja ennakoitavissa. Opintotukijärjestelmä118 mahdollistaa kohtuullisen työssäkäynnin ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja119 valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Opintotukijärjestelmä tukee osaltaan myös kansainvälistä120 liikkuvuutta. Opintotuen elementit seuraavat yleistä kustannustason nousua ja opintotuen121 kehittämisen painopiste on täysipäiväisenopiskelun mahdollistamisessa.122 Opintotuki on sovitettu yhteen muiden etuuksien kanssa ja huomioi joustavasti erilaiset123 elämäntilanteet toimeentulon vaarantumatta tai heikkenemättä. Perheellisten opiskelijoiden124 opintorahassa on huoltajakorotus, ja osa-aikaisen opiskelun mahdollisuus tukee esimerkiksi125 sairaudesta toipuvaa opiskelijaa. Harjoitteluajan palkka on osa normaalia126 tulovalvontaa.Korkeakouluopintoihin tarkoitettua opintotukea myönnetään Suomessa127 opiskeltaessa vain yliopistolain 1 §:ssä mainituissa yliopistoissa ja toimiluvan saaneissa128 ammattikorkeakouluissa suoritettaviin korkeakouluopintoihinsekä opintolainan valtiontakausta129 Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettaviin opintoihin.130 Opiskelijoiden asumista tuetaan ympärivuotisella asumisen tukijärjestelmällä, joka sopii131 ongelmitta yhteen opiskelijoiden muiden sosiaalietuuksien kanssa, ja jonka taso ja tulorajat ovat132 riittäviä. Puolison tulot eivät vaikuta tuen tasoon.133134 Opintolaina on opiskelijoiden keskuudessa tunnettu vapaavalintainen toimeentulon135 täydentämisen muoto. Opintolainajärjestelmän kehittämisen painopiste on riskisuojien136 parantamisessa niin, että ne ovat riittävät antamaan todellisen suojan lainan ottamiselle.137 Opintolainan suhteellista osuutta ei nosteta. Opiskelijat saavat riittävän laajasti ja monipuolisesti138 tietoa opintolainajärjestelmästä. Nostamatonta opintolainaa ei lueta tuloksi toimeentulotuen139 tarvetta arvioidessa.
  6. 6. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 6/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________140141 Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään kunnilta Kelalle.142143 3. Korkeakoulujärjestelmä ja -tutkinnot144 Korkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, jotka eroavat145 toisistaan sekä lakisääteisten tehtäviensä että oman strategiansa ja profiilinsa kautta.146 Korkeakoulut voivat muodostaa erilaisia yhteenliittymiä, joiden tehtävänä on tuottaa niille147 yhteisiä palveluita. Yhteenliittymien hallinnossa toteutuu tasapuolinen opiskelijaedustus.148 Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen sisällölliset erot ovat selkeitä sekä korkeakouluun149 hakeutuville että työelämälle. Korkeakoulujen profiilit on kuvattu selkeästi valtakunnallisen150 viitekehyksen avulla. Korkeakoulujen sijoittuminen määräytyy koulutuspolitiikan, ei151 aluepolitiikan ehdoilla. Korkeakoulujärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena. Suomessa152 toimivat korkeakoulutuksen järjestäjät tarjoavat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen153 mukaisia tutkintoja sekä kuuluvat yliopistolain ja ammattikorkeakoululain määrittelemän tai154 vastaavan julkisen sääntelyn piiriin.155156 Korkeakoulujärjestelmä on hyvin resursoitu, alueellisesti kattava ja kansainvälisesti vaikuttava.157 Riittävä ja yhteiskunnan osaamistarpeet täyttävä korkeakoulujärjestelmä ei jätä kysyntää yksilöön158 kohdistuvalle tutkintokaupalle.Korkeakoulutukseen hakeutuvat saavat riittävän informaation159 erottaakseen liiketaloudellisin perustein toimivat ja muut korkeakoulut selkeästi toisistaan.160161 Korkeakoulujärjestelmässä ei ole tarpeettomia raja‐aitoja estämässä opiskelijoiden, opettajien ja162 tutkimustiedon liikkuvuutta eri korkeakoulujen välillä. Joustava, opiskelijan tieteellisiä, taiteellisia163 tai ammatillisia tavoitteita palveleva liikkuvuus on mahdollista korkeakoulujen sisällä ja164 korkeakoulusta toiseen.165 Jokainen korkeakouluyksikkö pystyy tarjoamaan mielekkään laajuisen valikoiman166 opintoja ja tarjoamaan laadukkaan ja monipuolisen opiskelu- ja työskentely-ympäristön,167 jossa on kiinnitetty huomiota myös ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.168 EU:ssa ei ole käytössä korkeakoulut yksinkertaiseen paremmuusjärjestykseen asettavaa169 ranking-järjestelmää. Korkeakouluja arvioidaan koulutusaloittain, ja arvioinnissa170 huomioidaan ainakin opetuksen laatu, opiskelijalähtöisyys, opiskelijoiden hyvinvointi,171 oppimistulokset ja työllistyminen.Korkeakouluilla on toimivat sisäiset172 laadunvarmistuksen työkalut, ja ne osallistuvat säännöllisesti toimintansa ulkoiseen173 arviointiin. Korkeakoulut julkistavat arviointiensa tulokset. Tämän arvioinnin174 tarkoituksena on ensisijaisesti yksittäisten korkeakoulujen ja kansallisten sekä175 euroopanlaajuisten korkeakouluverkostojen kehittäminen.176 Valtakunnallinen standardoitu palautejärjestelmä ja muut laadun mittarit ovat osa177 korkeakoulujen rahoitusmallia.
  7. 7. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 7/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________178 Koulutusmäärät eri tutkintotasoilla määritellään valtakunnallisesti yhteistyössä179 korkeakoulujen ja valtion välillä yhteiskunnan tarpeet huomioiden. Koulutusta tarjotaan180 riittävän laajasti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vierailla kielillä. Kansainvälisyys on181 osa korkeakoulujen arkea ja omaa toimintaa.182 3.1. Korkeakoulututkinnot183 Korkeakoulujen tutkinnot ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen mukaisia, itsenäisiä184 kokonaisuuksia, jotka on linkitetty kansalliseen ja eurooppalaisiin osaamisen185 viitekehyksiin.186 Korkeakoulututkinnoilla ja niiden osilla on selkeät ja aukikirjoitetut osaamistavoitteet ja187 näihin linkitetyt arviointiperusteet. Osaamistavoitteet on määritelty yhteistyössä188 työelämän ja muiden relevanttien sidosryhmien edustajia kuullen. Tutkinnot ja niiden osat189 on mitoitettu oikein niiden kuormittavuuden ja tutkinnon laajuuden mukaan. Opiskelijan190 on mahdollista siirtyä tutkintojen välissä työelämään ja sieltä takaisin korkeakouluun, eikä191 opintoaikoja ole rajattu.192 Suoritettuaan korkeakoulututkinnon opiskelija on suorittanut kansainvälistymisjakson,193 joka on osa tutkintoa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi vaihto-opiskeluna,194 ulkomaanharjoitteluna tai laadukkaalla kansainvälisellä opintojaksolla kotimaassa.195 Kansainvälistymisjakson suorittaminen on mahdollista yhdenvertaisesti kaikille196 opiskelijoille huomioiden heidän erilaiset koulutusohjelmansa ja elämäntilanteensa.197 Edistääkseen opiskelijoiden, hakijoiden, muiden korkeakoulujen, työelämän ja198 sidosryhmien mahdollisuuksia saada tietoa koulutuksen sisällöstä, korkeakoulut199 julkistavat tutkintojen ja niiden osien kuvaukset vapaasti kaikkien saataville, myös200 englanniksi.201 Opiskelijan on mahdollista siirtyä tutkinnon suoritettuaan korkeakoulusta toiseen202 kaikkialla Euroopassa saaden osaamisensa täysimääräisesti tunnustettua. Korkeakoulut203 ovat kehittäneet ja käyttävät monipuolisia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja204 tunnustamisen tapoja sekä edistävät aktiivisesti niiden leviämistä Euroopassa.205206 4.Opiskelukyky207 Korkeakoulut edistävät opiskelukykyä sen kaikilla osa-alueilla: opetus ja ohjaus,208 opiskelutaidot, opiskeluympäristö sekä terveys ja voimavarat.209 Opiskelijan hyvinvoinnin merkittävimpiä peruskiviä on, että jokainen opiskelija tuntee210 itsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta211 suuntautumisesta, etnisestä taustasta, iästä, vammasta tai vakaumuksesta.
  8. 8. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 8/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________212 4.1. Opetus ja ohjaus, opiskelutaidot213 Korkeakoulujen opetus on arvostettua, korkeatasoista ja riittävästi resursoitua.214 Opetushenkilökunta on pedagogisesti pätevää ja kielitaitoista, ja sillä on mahdollisuus215 saada palautetta sekä edelleen kehittää taitojaan sekä ymmärrystään monikulttuurisesta216 ympäristöstä.217 Korkeakoulujen opetus on opiskelijalähtöistä. Opiskelijoille on tarjolla monipuoliset ja218 joustavat opintokokonaisuudet, joista voi rakentaa omista lähtökohdistaan tutkinnon.219 Opiskelu, perhe, työ ja muu elämä on mahdollista yhdistää.220 Opiskelijoille on tarjolla laadukasta tukea, ohjausta opintojen, uran ja elämänsä221 suunnitteluun kaikilla koulutusasteilla. Kaikissa korkeakouluissa työskentelee riittävästi222 opintopsykologeja, jotka ovat tärkeässä asemassa opiskelijan tukemisessa ja ohjauksessa.223 Korkeakoulut tukevat opiskelutaitojen kehittymistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada224 monipuolista palautetta opiskelusta. Korkeakoulujen opinto- ja tukipalvelut vastaavat225 kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijat osaavat ottaa vastuun226 oppimisestaan.227228229 4.2. Opiskeluympäristö230 Korkeakouluopiskelu on mahdollista kaikenlaisille oppijoille. Opiskelu- ja elinympäristöt231 ovat esteettömiä ja mahdollistavat laadukkaan lähiopetuksen rinnalla myös joustavan, yhä232 enemmän ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.233 Korkeakouluilla on hyväksytyt kirjalliset toimintaohjeet ja suositukset erilaisten234 opiskelijoiden tarvitsemista erityisjärjestelyistä sekä itse opintoja että pääsykoetilannetta235 varten. Korkeakouluilla on esteettömyysasiantuntija tai muu vastuuhenkilö, joka vastaa236 yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteutumisesta korkeakouluyhteisössä.237 Korkeakouluissa tehtävä yhdenvertaisuustyö on suunnitelmallista ja säännöllistä.238 Korkeakouluyhteisö on tiivis, helposti lähestyttävä sosiaalinen verkosto, joka tukee239 akateemista yhteisöllisyyttä ja johon kaikki voivat kokea kuuluvansa. Korkeakoulut240 huolehtivat yhteisön jäsenten opiskelu- ja työkyvystä ja pyrkivät jatkuvasti vaalimaan241 yhteisön hyvinvointia ja tarjoamaan henkistä tukea. Vakaviakaan ongelmatilanteita ei242 ratkaista sulkemalla oireilevia henkilöitä yhteisön ulkopuolelle, vaan pyritään ongelmien243 ja mahdollisten kriisitilanteiden ennaltaehkäisemiseen. Opiskelijoiden ongelmien244 tunnistaminen ja niihin puuttuminen on osa yliopiston henkilökunnan toimenkuvaa ja245 osaamista.
  9. 9. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 9/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________246 Opiskelijakulttuuri ja yhteisöllisyys on avointa, osallistavaa ja esteetöntä, sekä näkyvää,247 arvostettua ja vaikuttavaa. Opiskelijatoiminta ottaa huomioon yksilöiden erilaisuuden, ja248 kynnys osallistua siihen on matala.249 4.3. Terveys ja voimavarat250 4.3.1. Opiskelijaruokailu251 Opiskelijaruokailu on mahdollista kaikille opiskelijoille. Opiskelijaruoka on laadukasta,252 terveellistä, edullista ja monipuolista sekä kestävällä tavalla tuotettua, ja huomioi253 erityisruokavaliot.254 Opiskelijaruokailua tuetaan ateriatukijärjestelmällä. Yliopistot tiedostavat oman vastuunsa255 opiskelijoiden ja henkilökunnan ruokailun järjestämisestä sekä kantavat vastuun omalta osaltaan256 kustantamalla myös jatkossa opiskelijaravintoloiden investointi- ja laitekustannuksia. Aterian257 enimmäishinnan nosto on sidottu samanaikaiseen ateriatuen nostoon.258 4.3.2. Asuminen259 Opiskelijalla on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin, joka sijaitsee lähellä opiskelupaikkaa ja260 palveluita. Valtion myöntää riittävästi tuotantotukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen ja tukea261 peruskorjaamiseen, jotta opiskelija-asuminen on edullista ja laadukasta. Asumisen tuki on262 ympärivuotinen riippumatta opiskelumäärästä.263 Opiskelija-asuntoja rakennettaessa kiinnitetään huomiota laatuun, ympäristöystävällisyyteen,264 viihtyvyyteen sekä yhteisöllisyyden tukemiseen. Opiskelija-asunnoista on hyvät julkisen ja265 kevyen liikenteen yhteydet opiskelupaikkakunnan keskustaan ja kampukselle. Korkeakoulut266 kantavat vastuunsa kansainvälisen opiskelijoiden asumisesta.267 Kunnat tukevat opiskelija-asuntotuotantoa muun muassa myöntämällä rakennuttajayhteisöille268 opiskelija-asumiseen soveltuvia tontteja sekä tukemalla opiskelija-asuntotuotantoa kaavoituksen269 avulla. Kuntien tuotto-odotus opiskelija-asuntoyhteisöihin sijoitetusta pääomasta ja tonteista on270 maltillinen.271 Sekä vuokra- että omistusasuminen ovat yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja ja ihmiset voivat valita272 asumismuodon omien mieltymystensä mukaan.273 4.3.3. Terveydenhuolto274 YTHS tarjoaa korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoille ja kansainvälisille vaihto-opiskelijoille275 terveyden- ja sairaanhoitoon, suun terveyteen ja mielenterveystyöhön liittyviä palveluita. YTHS ja276 kunnat jakavat vastuunsa niin, että opiskelijoilla on ympärivuotiset ja -vuorokautiset, toimivat277 terveyspalvelut riippumatta asuinpaikasta. YTHS tarjoaa palveluita ja tiedottaa niistä molemmilla278 kotimaisilla kielillä ja englanniksi.279 Opiskelijat osallistuvat YTHS:n rahoitukseen. YTHS:n rahoitus on ennakoitavissa ja perustuu280 pitkäjänteisiin sopimuksiin. YTHS:n toimipiirin mahdollinen laajentaminen281 ammattikorkeakouluopiskelijoihin ei heikennä yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoitopalveluita,
  10. 10. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 10/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________282 eikä nosta yliopisto-opiskelijoiden kustannuksia. Laajentaminen edellyttää säätiön rahoittajien283 hyväksynnän ja tarvittavan lisärahoituksen. Kaikille säätiön piirissä oleville opiskelijoille284 pakollisen terveydenhoitomaksun lisäksi laajentamisen reunaehtoina ovat säätiön rahoittajien285 hyväksyntä, tarvittava lisärahoitus sekä edellytykset tarjota yhtäläiset terveyspalvelut kaikille286 ammattikorkea- ja yliopisto-opiskelijoille opiskelupaikkakunnasta riippumatta.287 Korkeakouluissa apurahan turvin jatko-opiskeleville henkilöille järjestetään heidän288 terveystarpeitaan vastaava työterveydenhuolto, joka on riittävästi resursoitu.289 4.3.4. Liikunta290 Liikunta on tärkeä osa-alue opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toimivat,291 monipuoliset ja kohtuuhintaiset liikuntapalvelut korkeakoulun kampusympäristössä edistävät292 opiskelijan päivittäistä jaksamista ja hyvinvointia sekä turvaavat opiskelijan opiskelu- ja293 toimintakyvyn. Liikuntapalveluita tarjotaan kaikille opiskelijoille. Palveluista tiedotetaan294 opiskelijoille korkeakoulun virallisilla kielillä ja englanniksi. Korkeakouluilla on vastuu295 liikuntapalveluiden järjestämisestä. Liikuntapalvelut on järjestetty kattavasti ja ne tavoittavat296 kaikki opiskelijat.297 Korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edunvalvonnasta vastaa valtakunnallisesti298 Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), jonka jäsen SYL on. OLL:n tärkeimmät tehtävät ovat299 edunvalvonnallisena palvelujärjestönä toimiminen ja opiskelijoiden liikuntakynnyksen300 alentaminen.301302 5. Liikkuvuus ja kansainvälistyminen303 Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuuttaja kansainvälistymistä304 tuetaan yliopistoissa kaikin tavoin. Jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkuvuuteen ja305 kansainvälistymiseen. EU-alueen opiskelijoista vähintään 20% suorittaa osan opinnoistaan306 ulkomailla. Kansainväliset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä307 Riittävän monipuolinen kielten opetus kaikilla koulutusasteilla takaa, että kaikki opiskelijat308 hallitsevat oman äidinkielensä lisäksi ainakin kaksi muuta kieltä. Yliopistojen monikielinen309 viestintä tavoittaa kattavasti kaikki yliopistoyhteisön jäsenet.310 5.1. Kansainväliset opiskelijat311 Vieraskieliset koulutusohjelmat ovat kiinteä osa koulutusta, eivät rahoitusinstrumentteja. Niissä312 on riittävästi aloituspaikkoja myös kotimaisiin tarpeisiin.313 Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin sisältyy kotimaisten kielten ja314 kulttuurin opetusta riittävässä määrin esimerkiksi työllistymisen kannalta. Tutkinnon suorittaneet315 kansainväliset opiskelijat ovat työmarkkinoilla suomalaisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa.
  11. 11. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 11/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________316 Korkeakoulujen ja ulkomaalaisten maassa oleskelua käsittelevien viranomaisten yhteistyö toimii317 opiskelijoiden kannalta hyvin. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvilla opiskelijoilla on318 mahdollisuus saada Suomesta riittävän kattava ja kohtuuhintainen sairasvakuutus.319 Opiskelijaliike huomioi edunvalvonnassaan ja palvelutarjonnassaan jäsenistönsä kansainväliset320 opiskelijat. He osallistuvat aktiivisesti korkeakouludemokratiaan ja heillä on siten mahdollisuus321 valvoa etujaan.322 Korkeakoulut eivät ota käyttöön lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville323 opiskelijoille. Jos jokin korkeakoulu lähtee kokeilemaan maksullisten maisteriohjelmien käyttöä,324 kokeilua arvioidaan ennalta sovitun kriteeristön mukaisesti. Kokeilua ei vakinaisteta, jos325 lukukausimaksujen käyttöönotto vähentää opiskelijamääriä merkittävästi, stipendijärjestelmä ei326 mahdollista tasa-arvoista koulutukseen pääsyä tai lukukausimaksujärjestelmä vaatii liikaa327 resursseja suhteessa tuottamaansa tulokseen. Stipendijärjestelmä takaa lahjakkaille opiskelijoille328 mahdollisuuden täysipainoiseen opiskeluun taustasta ja varallisuudesta riippumatta.329 5.2. Maahanmuutto330 Maahanmuutto on tervetullutta ja tarpeellista. Kansainvälisen luonteensa vuoksi korkeakoulut331 ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuuden, avoimuuden332 ja kulttuurienvälisen kanssakäymisen lisäämisessä.333 Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret integroituvat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.334 Heille on tarjolla riittävästi ohjausta ja tukea kaikilla koulutusasteilla, ja he hakeutuvat ja pääsevät335 korkeakoulutukseen tasavertaisesti muun väestön kanssa. Myös maahanmuuttajataustaisten336 naisten pääsystä koulutukseen ja työelämään huolehditaan erityisesti. Kotouttaminen ja337 kotimaisten kielten opetus on riittävästi resursoitu.338339 6.Opiskelijan kannalta toimiva yhteiskunta340 6.1. Valtio, verotus ja päätöksenteko341 EU on yhtenäinen, demokraattinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta, jossa noudatetaan342 oikeusvaltion periaatteita. Talous-, ympäristö- ja kehityskysymyksiä ratkotaan vaikuttavuuden343 varmistamiseksi globaalilla, demokraattisella foorumilla. Lainvalmistelu on huolellista sekä344 pitkäjänteistä ja perustuu laadukkaaseen tutkimukseen hätiköityjen ratkaisujen sijasta.345 Verotus on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja riittävää korkeakoulutuksen sekä opintososiaalisten346 etuuksien rahoituksen kannalta. Verojärjestelmä ohjaa vähän luonnonvaroja käyttävään347 kulutukseen.348349 Yhteiskuntarauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi kaikilla kansalaisilla on riittävä ja350 yksinkertainen perustoimeentulo.351352 6.2. Tasa-arvo ja työelämä
  12. 12. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 12/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________353 Sukupuoli, sosioekonominen tausta, vähemmistöön tai etniseen ryhmään kuuluminen tai muu354 henkilöön liittyvä syy ei vaikuta koulumenestykseen, koulutusalavalintoihin, syrjäytymiseen tai355 palkkaukseen. Sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.356 Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti osana työyhteisöä ja opiskeluaikaista työssäkäyntiä357 arvostetaan.358 Esteettömyys toteutuu työelämässä. Työelämän joustot takaavat, että toimintarajoitteiset359 sijoittuvat työelämän tehtäviin kykynsä ja kiinnostuksensa mukaan.360 Perhevapaat jakautuvat Suomessa tasaisesti vanhempien välillä. Äitiys-, isyys- ja361 vanhempainvapaajärjestelmä on yhdistetty uudeksi vanhempainvapaaksi, joka koostuu kolmesta362 kuuden kuukauden jaksosta: yksi kummallekin vanhemmalle ja yksi on jaettavissa vanhempien363 sopimalla tavalla.364 Vanhemmuuden kustannukset jakautuvat tasaisesti työnantajien kesken. Suomessa on365 subjektiivinen päivähoito-oikeus sekä laadukas, joustava päivähoitojärjestelmä. Samaa366 sukupuolta olevilla pareilla on perheen ulkoinen adoptio-oikeus.367 Väestörakenteen muutoksesta johtuvat kustannukset on ratkaistu eri sukupolvia368 oikeudenmukaisesti kohtelevalla tavalla. Tavoitetta työurien pidentämisestä ei ole toteutettu369 asettamalla nuorille kohtuuttomia vaatimuksia.370 6.3. Koulutus ja työmarkkinat371 Koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiä tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena.372 Koulutusjärjestelmät vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin, mutta myös muokkaavat yhteiskuntaa373 varsinkin työmarkkinoiden osalta. Toimiva ja laajapohjainen koulutusjärjestelmä nostaa374 yhteiskunnan osaamisen tasoa ja luo uutta tietoa, mikä vastaavasti uudistaa työmarkkinoiden ja375 elinkeinoelämän rakennetta.376 Kaikki koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien osapuolet tekevät yhteistyötä opiskelijoiden377 työllistymiseksi koulutusalaa ja -tasoa vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulujen opintojen378 ohjauspalvelut, uraohjaus- ja rekrytointipalvelut sekä yleiset työvoimapalvelut ovat keskeisessä379 asemassa työllistymismahdollisuuksien koordinoinnissa. Korkeakoulut seuraavat380 työmarkkinoiden muutoksia ja kehittävät opiskelijoiden työelämävalmiuksien koulutusta niiden381 mukaisesti. Korkeakoulut panostavat kansainvälisten opiskelijoiden työelämäohjaukseen.382 Opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja harjoittelumahdollisuuksia383 osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämiseen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisesti384 työharjoitteluun. Työharjoittelusta on saatava asiaankuuluvaa palkkaa.385 Työuran nähdään alkavan ensimmäisestä työsuhteesta. Opinnot ja työkokemukset kulkevat386 limittäin vaikuttaen yhdessä yksilön tuleviin valintoihin ja mahdollisuuksiin. Opiskelijoiden387 merkitys työmarkkinoiden rakenteessa ja joustavuudessa tunnistetaan ja sitä arvostetaan.388 Erityisesti opintoja tukevan työnteon relevanssi työllistymisen kannalta tunnustetaan.389 Työkulttuurin merkitys työurien laatuun ja pituuteen tunnistetaan. Työkulttuuri edistää työssä390 jaksamista, hyvinvointia, työyhteisötaitoja ja luovuutta sekä kannustaa hyvään johtajuuteen. Työt391 järjestetään sekä työntekijän että työnantajan tarpeet ja edellytykset huomioon ottaen. Työnantajat
  13. 13. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 13/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________392 ja työntekijät tuntevat omat vastuunsa ja velvollisuutensa sekä huolehtivat omalta osaltaan393 työlainsäädännön ja työsuojelun toteutumisesta. Epäsäännöllisen työn tekemisen ja teettämisen394 yleistyminen huomioidaan laajalti yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja työlainsäädännössä..395 Työehtosopimukset huomioivat epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tarpeet.396 Yksilöitä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen koko työuran ajan. Työuran siirtymävaiheissa397 sekä loppupäässä on mahdollista sopia työn porrastamisesta ja keventämisestä kaikille osapuolille398 järkevällä tavalla. Työelämästä syrjäytyneille, perhevapaalta tai pitkältä sairauslomalta palaaville399 sekä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville tarjotaan mahdollisuuksia palata työelämään joustavasti.400 Korkeakoulutettujen yrittäjyyden mahdollisuuksia parannetaan. Valmiuksia yrityksen401 perustamiseen edistetään koulutustarjonnalla sekä rahoitus- ja riskienhallintajärjestelmiä402 kehittäen, jolloin kynnys perustaa yritys madaltuu. Yrittäjien sosiaaliturva on rinnastettavissa403 palkansaajien sosiaaliturvaan. Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä huomioi myös apurahansaajat.404 Organisaatiot eivät perusteettomasti ulkoista yrittäjäriskiä työntekijöilleen painostamalla heitä405 perustamaan omaa yritystä.406 Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen esteitä madalletaan407 järjestelmällisesti. Ulkomaalaisten osaaminen tunnistetaan ja sitä arvostetaan työmarkkinoilla.408 Lisäksi vieraita maita, kieliä ja kulttuureja tuntevat nähdään voimavarana globalisoituvassa409 maailmassa ja monikulttuurisessa Suomessa. Kotimaisten kielten koulutusta järjestetään410 kattavasti kaikille sitä tarvitseville. Varmistetaan, että samasta työstä maksetaan sama palkka411 esimerkiksi tilaajavastuulakia tiukentamalla ja puuttumalla tiukemmin harmaaseen talouteen.412 6.3.1 Työurat ja eläkejärjestelmä413 Työurien pidentämisen vastuu on koko kansalla. Nuoret osallistuvat tasavertaisina414 neuvottelukumppaneina kaikkeen työuria koskevaan päätöksentekoon. Työurien pidentämisessä415 panostetaan työssä jaksamiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn sekä työttömien ja416 työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työelämään palaamisen tukemiseen. Työurien pidentäminen ei417 heikennä nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia.418 Todellisen eläköitymisiän nostamista edistetään tehokkaasti ja monipuolisesti, kuitenkin419 huomioiden fyysisen tai muuten kuormittavan työn asettamat rajoitukset. Joustava siirtyminen420 eläkkeelle on mahdollista niin, että on kannustavaa jatkaa aktiivista työuraa kevyemmillä ehdoilla421 ja työtehtävillä huomattavasti pidempään.422 Elinaikakerroin on suomalaisen eläkejärjestelmän ylläpitämisen kannalta välttämätön elementti,423 joka kannustaa myöhempään eläkkeelle jäämiseen. Sukupolvien välisten tulonsiirtojen424 tasaamiseen kiinnitetään huomiota, ja näin ollen esimerkiksi eläkkeet eivät seuraa425 täysimääräisesti ansiotason kehitystä. Eläkejärjestelmä turvaa kaikille riittävän toimeentulon.426427 6.4. Liikenne ja kaupunki428 Joukkoliikenne on ympäristöystävällistä ja toimii kaikissa korkeakoulukaupungeissa. Kaikessa429 joukkoliikenteessä on käytössä vähintään 50% opiskelija-alennukset ja yksi valtakunnallinen430 maksukortti. Joukkoliikenne huomioidaan kaavoituksessa ja se toimii saumattomasti yli431 kuntarajojen. Maanlaajuinen raideverkko on tiheä ja junalla matkustaminen on edullista.
  14. 14. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 14/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________432 Lentomatkustusta verotetaan voimakkaasti. Joukkoliikennettä tuetaan vahvasti ja se on433 yksityisautoilua houkuttelevampaa. Polkupyöräilyä ja muuta kevyttä liikennettä suositaan434 kaupunkisuunnittelussa ja liikenneväylillä.435 Opiskelijat ovat tasavertainen osa kaupunkiyhteisöä. Heidät otetaan huomioon kaupungin436 päätöksenteossa, ja he voivat vaikuttaa ympäristöönsä mielekkäästi. Asuinalueiden437 sosioekonominen eriytyminen estetään rakentamalla sekä vuokra- että omistusasuntoja samoille438 alueille.439440 7. Globaali vastuu441 Opiskelijat ovat tietoisia Euroopan ja maailman yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelijat ja442 korkeakoulut toimivat rohkeasti uudistajina ja keskustelun avaajina.443 7.1. Opiskelijademokratia444 SYL kehittää aktiivista kansalaisuutta sekä vastuullista ja tiedostavaa opiskelijademokratiaa. Jotta445 liitto voi toimia esimerkkinä, se on tehnyt panostuksia erityisesti tasa-arvoon, läpinäkyvyyteen ja446 yhteishengen luomiseen omassa toiminnassaan. Opiskelijat ovat edustettuina korkeakoulujen447 kaikilla päätöksentekotasoilla koko Euroopassa. Vahva eurooppalainen opiskelijaliike on näkyvä448 ja vaikuttava osa eurooppalaista demokratiaa.449 Opiskelijaliike tekee laajasti yhteistyötä niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti edistääkseen450 arvojaan ja pyrkimyksiään. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä muiden451 edunvalvontaryhmien sekä kansalaisjärjestöjen- ja liikkeiden kanssa.452 European Students’ Union on edustuksellinen ja demokraattinen opiskelijajärjestö. SYL toimii453 aktiivisesti sen jäsenenä sekä tukee sen toimintaa rahallisesti ja työpanoksellaan.454 Opiskelijademokratian kehittämistä tuetaan ja vahvistetaan ensisijaisesti ESU:n kautta, erityisesti455 EU:n lähialueilla Bolognan prosessin maissa.456 7.2. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö457 Valtiot ovat siirtyneet kestävän kehityksen ajatteluun kaikessa toiminnassaan, ja niiden tekemä458 politiikka on johdonmukaista kehitystavoitteiden kannalta. Kaikkien EU-maiden459 kehitysyhteistyömäärärahat ovat YK:n suosittelemalla tasolla ja niitä käytetään ODA-kriteerien460 mukaisesti. Kehitysyhteistyövaroja ei käytetä lukukausimaksuihin niitä kompensoivien461 stipendijärjestelyjen kautta.462 SYL on kehitys- ja koulutuspolitiikan rajapinnan asiantuntija osana keskustelua korkeakoulujen463 kansainvälistymisestä. SYL:n kehitysyhteistyö on vastuuta kaikkein köyhimmistä ja pyrkii464 tukemaan kehitysmaiden kansalaisten voimaantumista koulutushankkeiden kautta.465 7.3. Ympäristö
  15. 15. SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry 15/13 FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf ________________________________________________________________________________________________466 Ympäristötietoisuus on osa korkeakoulujen kasvatustehtävää. Korkeakouluilla on omat467 ympäristöohjelmat ja kampukset ovat päästöneutraaleja. Korkeakoulut ja opiskelijat ovat468 ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiä ja vaalivat toiminnassaan kestävän kehityksen469 periaatteita.470 Energian säästäminen huomioidaan kaikessa. Sähkön ja veden kulutus laskutetaan kulutuksen471 mukaan loppukäyttäjältä.472 Kasvihuonepäästöjen määrä laskee YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin suositusten mukaisesti473 riippumatta siitä, miten globaali taloudellinen tilanne kehittyy. Uusiutuvien luonnonvarojen474 käyttö on rajoitettu niiden uusiutumiskyvyn mukaiseksi. Uusiutumattomia luonnonvaroja475 säästetään ja niitä käytetään ekotehokkaasti. Suomi on vastannut ilmastonmuutoksen476 aiheuttamaan haasteeseen säätämällä ilmastolain sitovista 5 prosentin vuotuisista477 päästövähennyksistä, mikä mahdollistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.478

×