1. Koulutuksen segregaatio ja periytyvyys - lukuja
ja tehtävää
- Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman
valmistelu
Eeva Kaunismaa, ylitarkastaja, korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

2. Segregaatio
• Sukupuolinen ja sosio-ekonominen segregaatio
• Horisontaalinen ja vertikaalinen segregaatio
– oppiaine-/koulutusalavalinnat
– opetus ja arviointi
– oppimistulokset

3. Yliopisto-opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet
2010
• Naisten osuus kaikista Opintoala Naisten Naisten
osuus osuus
opiskelijoista ja tutkinnon opiskelijois tutkinnonsu
suorittaneista 54 % ta, % orittaneista,
– opintoaloittainen vaihtelu opiskelijoissa 9 %
% (konetekniikka) -> 91 % (eläinlääket.) Tietojenkäsittely 20 29
Kansantaloustiede 38 59
 Kaikilla aloilla, joilla opiskelijoista
selvä enemmistö on naisia, naiset Hammaslääketiede 65 79
suorittavat vielä suuremman osan
tutkinnoista * Filosofia (pieni ala) 39 28

4. Isojen opintoalojen (yli 5 000 opiskelijaa)
naisten osuudet opiskelijoista
• Liiketalous ja kauppa 46 %
• Kielitieteet 82 %
• Opetus- ja kasvatustyö 79 %
• Tietojenkäsittely 20 %
• Kasvatustieteet ja psykologia 86 %
• Tieto- ja tietoliikennetekniikka 13 %
• Sähkö- ja automaatiotekniikka 12 %
• Sosiaalitieteet 79 %
 Eriytyminen näkyy mies- ja naisvaltaisten alojen palkkaeroina
 Stereotyyppiset käsitykset rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintaa, jäykistävät
työmarkkinoita ja vaikeuttavat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista
(Juutilainen 2003, Segregaation lieventämistyöryhmän loppuraportissa)

5. Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstö
koulutusaloittain
• Teknillistieteellinen: 24 % naisia
• Luonnontieteellinen 36 % naisia
 Näiden alojen henkilöstö muodostaa 48 % koko yliopistolaitoksen
opetus- ja tutkimushenkilökunnasta
• Humanistinen 60 % naisia
• Kasvatustieteellinen 65 % naisia
• Terveystieteet 75 % naisia
• Eläinlääketieteet 76 % naisia
 Näiden alojen henkilöstö muodostaa 18 % koko yliopistolaitoksen
opetus- ja tutkimushenkilökunnasta

6. Koulutuksen periytyvyys - OECD Education Indicators in Focus
2012/04
"OECD research has shown that
- a more equitable distribution of educational opportunities  a
more equitable distribution of labour income
- people with higher levels of education  a large competitive
advantage in the labour market
Therefore, education policies that emphasise equity – and help both
disadvantaged and advantaged students achieve strong academic
outcomes, continue on to higher levels of education, and eventually
secure good jobs – could foster greater intergenerational earnings
mobility and reduce income inequality over time."
Esim. PISA-tulokset Suomi, Kanada, Japani ja Korea

7. Accessibility and Affordability - Global Higher Education Rankings
2010: Affordability and Accessibility in Comparative Perspective (Higher Education Strategy
Associates)
• Affordability: koulutus- ja elinkustannukset, tuet, verotus, lainat
• Accessibility: osallistuminen, pääsy, koulutuksellisen tasa-arvon
indeksi, sukupuolten tasa-arvo
• FI, NO ja NL korkeimmalla vertailussa (yht. 14 maata)
– pääsy/osallistuminen (FI 1), saavutettavuus (6), lainat ja opiskelun tuet,
opiskelijapopulaatio yhteiskunnallisesti edustava (koulutuksellinen tasa-arvo FI 4, ja
sukupuolten tasa-arvo FI 4)

8. Access to tertiary education – Who gets a degree?
Access to tertiary education in Europe 1950-2009, Education Policy Centre (CZ)
• Isien ja äitien ammattitausta ja koulutustausta
• Epätasa-arvoindeksi laskenut Euroopassa 1950: 54  2009: 49
(lasku jatkui 1960-80-luvuilla mutta tasaantui 1990-luvulla)
• Suomessa vertailun alhaisin epätasa-arvoluku 2009 (1950: 59 
2009: 32)
• Perusjako kolmeen suhteellisen homogeeniseen ryhmään:
– Luoteis-Eurooppa, vertailuluvut 32-48 (FI, NO, SE, DK, GB, DE, AT, NL, IE)
– Lounais-Eurooppa, vertailuluvut 49-57 (BE, FR, GR, PT, ES, CH, TR)
– Itä-Eurooppa, vertailuluvut 43-64 (CZ, EE, HU, PL, RO, RU, SK, SI, UA)

9. Keille yliopiston portit avautuvat? Hanna Nori, Turun
yliopisto, 2011
• Valikoituminen suomalaisiin yliopistoihin 2000-luvun alussa:
hakeneiden, hyväksyttyjen ja hylättyjen taustojen vertailu
• Hakijajoukkokin jo valikoitunut
• Tilastollisesti merkittävästi valinta "suosii"
– alle 20-vuotiaita
– kaupunkilaisia
– yo-tutkinnon suorittaneita
– niitä, joiden isä väh. ylemmän kk-tutkinnon suorittanut ylempi toimihenkilö
• Miesten hyväksymisprosentit korkeammat kuin naisten – naisten
suosimat alat vaikeapääsyisempiä kuin miesten (alojen välinen
segregaatio)
• Yliopisto- ja alaluokittelu: Hyväosaiset, matalan
statuksen, aristokraattiset ja meritokraattiset

10. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
2011-2016 tasa-arvosta (1/2)
• Taustalla mahdollisuuksien tasa-arvo: laaja
korkeakoulutustarjonta, maksuttomuus, opintotuki, alueellisuus, tvt ja
opetusmenetelmä
 Kuitenkin merkittäviä eroja eri ryhmien välillä osaamisessa, osallistumisessa
ja tutkintojen suorittamisessa
• Tavoitteet eriarvoisuuden vähentämiselle (sukupuolten tasa-arvon
näkökulmasta) 2020 mennessä
– Varhaiskasvatus: puolitetaan sukupuolen vaikutuksen selitysosuus varhaiskasvatukseen
osallistumiselle
– Peruskoulu: puolitetaan sukupuolten osaamistasoero
– Toinen aste: puolitetaan sukupuolten väliset erot koulutuksen keskeyttämisessä
– Korkeakoulutus: Puolitetaan sukupuolten väliset erot koulutukseen osallistumisessa ja
vähennetään sukupuolten välistä eroa korkea-asteen tutkinnon suorittaneissa ikäluokissa.
Sukupuolen vaikutus koulutukseen osallistumiseen ja suorittamiseen tulee olla OECD-maiden
pienimpiä

11. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
2011-2016 tasa-arvosta (2/2)
• OKM valmistelee valtioneuvostolle koulutuksellisen tasa-arvon
toimenpideohjelman
• Koulutuksen lainsäädännön, hallinnon ja rahoituksen muutoksista
tehdään aina tasa-arvovaikutusten arviointi
• Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin yhtenä painopisteenä tasa-arvon
toteutuminen
• Opettajankoulutuksen kehittämisen yhtenä painopisteenä
koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen

12. Koulutuksellisen tasa-arvon
toimenpideohjelman valmistelu (1/2)
Tavoitteet:
• Vähentää merkittävästi sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja
• Vähentää sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen
osallistumiseen
• Parantaa heikommassa asemassa olevien ryhmien asemaa
• Vahvistaa jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä
luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen
• Torjuu koulutuksen sukupuolista segregaatiota
• Edistää sukupuolisensitiivisyyttä koulutuksessa

13. Koulutuksellisen tasa-arvon
toimenpideohjelman valmistelu (2/2)
Työryhmän tehtävät
• Laatia kattava kuvaus nykytilanteesta
• Laatia ehdotukset toimenpiteiksi, jotka toteuttavat
kehittämissuunnitelmassa asetetut tavoitteet
• Laatia toimenpiteille seurantamittarit ja tehdä esitys ohjelman
seurannasta
• Valmistella ja hankkia ohjelman tueksi käynnistettävä tutkimushanke
• Kuulla laaja-alaisesti oppilaitoksia ja sidosryhmiä ja toimia
vuorovaikutuksessa tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa

14. Kysymyksiä
• Mitkä ovat 2-3 keskeisintä tasa-arvo- ja/tai yhdenvertaisuusongelmaa
koulutuksessa?
– Millä koulutusasteella?
– Millä koulutusaloilla?
– Sukupuoli? Ikä? Sosio-ekonominen tausta? Etninen/kansallinen alkuperä?
Terveydentila?
• Mitkä ovat 2-3 keskeisintä lyhyen aikavälin toimenpidettä, joilla
ongelmia voidaan ratkaista?
– Kuka/ketkä?
– Rahoitusta?
– Lainsäädäntöä?
– Kehittämishankkeita?
• Entä pidemmän aikavälin toimet?