2. Kirsti Lonka, HY, (2010)
• ”Ongelmana on se, että vaikka meillä on uusia
laitteita ja vempaimia, ajatuksemme tiedosta ja
oppimisesta sekä sosiaaliset
käytäntömme eivät kehity
samassa tahdissa.…
Ajatellaan, että tietoa voidaan
siirtää ihmisen mielestä toiseen….
Ajatellaan, että (TVT:n) tarkoituksena on siirtää
tietoa uusiin oppimisympäristöihin, joista
opiskelijat sitten ”imuroivat” ne mieleensä.”
3. Sulautuva oppiminen (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009)
”Kuvaa pyrkimystä rakentaa
moninaisista elementeistä
koostuva oppimisympäristö, jonka
tavoitteena on
tarkoituksenmukaisesti integroida
sekä opetuksen elementtejä ja
prosesseja että TVT:n tarjoamia
ympäristöjä ja
vuorovaikutusvälineitä soveltuvin
menetelmin ja soveltuvissa
tilanteissa.”
5. Sulautuva opetus (Levonen, Joutsenvirta&Parikka 2009)
• Integrointi:
– Tiedon ja toiminnan muodot
– Opetuksen metodit
– Verkko- ja kasvokkainen
opetus
– Koulutus ja harjoittelu
– Sykroninen ja asykroninen
opetus
– Yhdessä oppiminen ja
itseohjautuva opiskelu
Opetuksen suunnittelun
yhteydessä on aina
määriteltävä integroinnin
tavoite ja aste
• Tutkimustuloksia
– ainakin yhtä tehokkaita kuin
luokkaopetus
– keskeyttämisprosentit alentuneet
– tavoittaa syrjäytymässä olevia nuoria
– lisää oppilaiden kiinnostusta myös
koulutyön ulkopuolella
– antaa tietyt ajalliset puitteet
– opiskelun kontrolloitavuus
– tietoteknisten ja teknologisten
taitojen kehittäminen
(Cook 2005; Eastman ym. 2002; Godwin-Jones 2003;
Joutsenvirta & Vehkalahti 2005; Hilz ym. 2004; Newlin
ym. 2002; Oblender 2002)
7. Verkko-opetuksen laadun osa-alueet
(Helakorpi 2005, Jäminki 2008, Viitanen 2015)
28.3.2017 7
Ennakkosuunnittelu ja
koulutuksen linjakkuus
Monipuolinen
verkkoympäristö
Oppijalähtöisyys ja
mielekäs oppiminen
Selkeät ja visuaaliset
materiaalit ja ohjeet
Työelämälähtöiset
oppimistehtävät
Tarkoituksenmukaiset
opetusmenetelmät
Opettajan kyky
toteuttaa erilaisia
toiminnallisia ja
pedagogisia rooleja
Opettajan aktiivinen
läsnäolo ja ohjaus
oppimisprosessin aikana
Opiskelijan vastuullisuus
ja itseohjautuvuus
Osaamistavoitteisiin
perustuva jatkuva
arviointi
Koulutusohjelman
yhteiset tavoitteet ja
pelisäännöt
Opetuksen yhteisöllinen
arviointi ja kehittäminen
Organisaation resurssit Toimivat tukipalvelut
Pedagoginen johtaminen
ja strateginen
suunnittelu
8. Verkko-opetuksen sudenkuoppia
• Välineiden ja sometyökalujen tarkoitukseton
ja epälooginen käyttö
• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka/löysä aikataulu
• Riittämätön ohjaus ja tuki
• Ei tarpeeksi aikaa ja ohjausta ryhmäytymiselle
sosiaaliset ongelmat, yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
• Tekniset ongelmat ja teknisenosaamisen puute
• Liian kompleksinen oppimisympäristö
• Kuormittavuus, motivaatio ja itsesäätelytaidot
9. Verkko-opetuksen laadun esteitä
» opiskelijan opiskelutaitojen puute
» opiskelijan työ- ja elämäntilanne
» verkko-opetuksen pedagogiset ratkaisut ja arviointi
» koulutusta tarjoavan organisaation hallinnolliset
ratkaisut
Opiskelijalähtöiset esteet:
työsuunnitelma, odotukset, käytettävissä oleva aika, perheen ja työelämän
vaatimukset ja rahoitus.
Organisaatiolähtöiset esteet:
ohjaus- ja neuvontapalvelujen puute, palautteen puutteellisuus, opettajien ja
tuutoreiden vaikea tavoittavuus, opettajien vähäinen verkkokurssiosaaminen,
viestinnän työläys, hypertekstiympäristön kompleksisuus.
28.3.2017 9
11. Koulutuksen linjakas toteutus
Oppimistavoitteet, sisällöt, menetelmät & arviointi tukevat toisiaan
ja vaikuttavat samansuuntaisesti oppimista tukien
Tavoitteena on se, että opiskelija
• saavuttaa syvällisen ymmärryksen
opiskeltavasta aihealueesta –
• pyrkii ymmärtämään asian,
• yhdistämään aiempaa tietoa uuteen,
• tarkastelemaan taustalla olevia
periaatteita,
• yhdistelemään johtopäätöksiä ja
• argumentoimaan
Opetuksen
tavoitteet
Opetus-
menetelmät
Opetuksen
arviointi
12. DNA Business:
Jakso 3: Tulevaisuuden oppiminen –
Tulevaisuuden ammattilaiset
https://www.youtube.com/
watch?v=tJ4Q60fDV8c
13. Mitä osaaminen on?
(Siikaniemi, Saikkonen ja Härkönen 2010)
• Tiedot, taidot ja asenteet ovat osaamisessa integroituina
• Sosiaalisesti konstruoitua
• Dynaamista ja kaiken aikaa muutoksen
kohteena
• Kontekstisidonnaista
(tietyssä kulttuurissa, ammatissa,
organisaatiossa, tehtävässä, roolissa ja tilanteessa
tapahtuvaa)
• Tarpeellista tehtävien suorittamisessa, ongelmien
ratkaisemisessa sekä ammatillisessa ja henkilökohtaisessa
kehittymisessä
14. Konstruktiivinen linjakkuus koulutuksen
vaikuttavuuden varmistajana
1. Oppimistavoitteiden täsmällinen määrittely –
kuvataan toiminnallisesti, ei sisältöluetteloina
2. Miten työssä oppiminen ja työelämälähtöisyys
kytkeytyy koulutukseen?
3. Opetusmenetelmien valinta parhaan (yhteisöllisyys,
osallistaminen) oppimistuloksen aikaansaamiseksi
4. Oppimisen arviointimenetelmien valinta ja täsmällisten
arviointikriteerien (arviointimatriisit) määrittely
5. Koulutuksen kehittäminen kaikki em. seikat ottaen
huomioon
15. Opiskelijakeskeinen oppiminen
(Student Centered Learning (SCL), European Students’ Union)
“Opiskelijakeskeinen oppiminen edustaa sekä kohteena olevan
korkeakoulun ajattelutapaa että kulttuuria. Se on oppimista koskeva
lähestymistapa, joka tukeutuu konstruktiivisiin oppimisteorioihin.
Sille ovat tunnusomaisia innovatiiviset opetusmetodit, joiden
tavoitteena on edistää
opiskelijan oppimista vuorovaikutuksessa
opettajien ja muiden oppijoiden kanssa.
Se kohtelee opiskelijoita aktiivisina osallistu-
jina omassa oppimisessaan, edistäen sellaisia
siirrettäviä taitoja, kuten ongelmanratkaisua,
kriittistä ajattelua ja reflektiivistä ajattelua.”
(SCL Toolkit, 5)
16. Opiskelijakeskeiselle oppimiselle ja
opetukselle on tunnusomaista
• Joustavuus ja vapaus oppimisen rakenteissa ja ajankäytössä
• Laadullisesti korkeatasoiset opettajat, jotka pyrkivät jakamaan
osaamistaan
• Opettajilla on selkeä ymmärrys opiskelijoista
• Korkeakoulun sisäinen matala hierarkia
• Opettajien vastuu opiskelijoiden
voimaannuttamisessa
• Jatkuva kehittymisen prosessi
• Opettajien ja opiskelijoiden myönteinen asenne
oppimiskokemusten parantamista kohtaan (SCL Toolkit, 2)
17. Hyödyt opiskelijalle
• Opiskelijoiden integroituminen osaksi akateemista
yhteisöä helpottuu
• Motivaatio oppimiseen kasvaa samoin kuin opitun
tiedon säilyminen muistissa. Keskimääräinen opiskelija
muistaa/oppii lukemastaan noin 10%, kun taas muita
opettamalla mieleen jää 95% opitusta.
• Itsenäisyys ja vastuu oppimisesta lisääntyy. Opiskelija oppii
samalla mm. ryhmätyöskentelyn, kommunikoinnin, ajanhallinnan
ja priorisoinnin kannalta tärkeitä taitoja sekä kriittistä ajattelua.
• Joustavat ja monipuoliset opetuskäytännöt mahdollistavat
opiskelijalle juuri sen tyyppisen opiskelun, joka hänelle parhaiten
sopii.
18. Hyödyt opettajalle
• Opettajan roolista tulee mielenkiintoisempi, kun
hän ei toimi enää pelkkänä tiedon jakajana, vaan
oppimisen fasilitoijana.
• Opettaja saa helpotusta kasvavien opiskelijamäärien tuomiin
haasteisiin, kuten yksilöiden tarpeisiin vastaamiseen.
• Omia työskentelyoloja on mahdollista parantaa ja kehittää sekä
oppisisältöjä kuin opetusmenetelmiä.
• Opiskelijoiden lisääntynyt motivaatio ja sitoutuneisuus
mahdollistaa mm. ajankohtaisten tutkimusongelmien esiin
ottamisen.
• Opettajan rooli antaa mahdollisuuksia ammatilliseen
kehittymiseen sekä tiedoissa että taidoissa.
19. Muut hyödyt
• Opetuksen laatu paranee.
• Opettajan ammatin arvostus kasvaa.
• Opettajat ja opiskelijat osallistuvat laajemmin korkeakouluyhteisön
kehittämiseen, mm. korkeakoulun hallinnossa olevan edustuksen
kautta.
• Opintonsa keskeyttäneiden lukumäärä vähenee.
• Oppilaitoksen houkuttelevuus opiskelijaksi hakevien keskuudessa
lisääntyy.
• Oppilaitos voi arvioida ja kehittää opetustarjontaansa jatkuvasti.
• Valmistuneet ovat analyyttisempia ja pystyvät ratkomaan eteen
tulevia ongelmia paremmin.
• Elinikäisen oppimisen kulttuuri kehittyy.
20. Oppijakeskeisyys
• Koulutuksessa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset
pohjatiedot, kiinnostukset ja tarpeet sekä erilaiset oppimistyylit.
• Oppimisessa on keskeistä oppijan rooli ja oppimisprosessi,
valinnanvapaus ja vastuu omasta oppimisesta, osallistumisesta ja
opintopolun suunnittelusta.
• Opiskelijan motivaatio syntyy yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta toisten
opiskelijoiden ja opettajien kanssa.
• Opettajan rooli muuttuu tiedon siirtäjästä opiskelijan oppimista
ohjaavaksi ja valintoja tukevaksi valmentajaksi.
• siinä korostetaan innovatiivista opetusta ja aktiivista oppimista ja huomio
kiinnitetään oppimistuloksiin, oppimistulosten ja -prosessien
läpinäkyvyyteen
• toteutuksessa tarvitaan joustavia opetussuunnitelmia ja opintopolkuja
• keskeistä on vielä opiskelijapalautteen vaikutus opetussuunnitelmiin.
21. Oppijakeskeisyys verkko-opiskelussa
• korostuvat mm. oppijan aktiivinen toiminta
oppimisprosessissa ja oppimisprosessien
kytkeminen todellisen elämän tilanteisiin.
• koulutuksen on tuotettava sellaista ymmärrystä,
jonka avulla opiskelija onnistuu ratkomaan todellisen elämän
ongelmia.
• käytössä on työkaluja, jotka tukevat tiedon hankintaa, tiedon
tuottamista, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja tiedon hallintaa.
• tärkeää on oppimaan oppiminen ja ympäristö, joka tukee
oppijoiden itsesäätelyä, metakognitiivisia taitoja ja
yhteisöllisyyttä.
21
22. (Herrington & Oliver 2000)
1. Autenttinen konteksti, todellisen
elämän ongelmat,
työelämäyhteys - Authentic
context
2. Autenttinen toiminta ja tehtävät -
Authentic activities and tasks
3. Asiantuntijaosaamisen
mallintaminen ja yhteys
asiantuntijakulttuuriin - Expert
performances
4. Monipuoliset ja moniammatilliset
näkökulmat - Multiple roles and
perspectives
5. Kollaboratiivinen
tiedonrakentelu - Collaborative
construction of knowledge
6. Reflektio – Reflection
7. Artikulaatio, tietämyksen
sanoittaminen ja jakaminen,
esiintyminen – Articulation
8. Ohjaus - Coaching and
scaffolding
9. Autenttinen arviointi -
Authentic assessment
23. Tutkiva oppiminen
(Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 296)
Tutkivan oppimisen malli voidaan
ymmärtää sillaksi, jota pitkin
oppimiskäytäntöjä voidaan
muuntaa lähemmäksi
tiedonluomiseen suuntautunutta
innovatiivista yhteisöä.
– työskentelevät ryhmissä
asiantuntijoiden tapaan
– suorittavat todenmukaisia tehtäviä
ja ratkovat haastavia ongelmia,
– hyödyntävät monipuolisesti
erilaisia tietolähteitä ja modernia
teknologiaa sekä
– luovat yhdessä uutta tietoa ja
laativat konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena
• ilmiöiden ymmärtäminen
• ongelmaperustainen
oppiminen
• ennakkokäsitysten
tutkiminen
• ideoiden työstäminen
• yhteisöllinen
tiedonrakentaminen
ja jaettu asiantuntijuus
24. Yhteisöllinen oppiminen
(collaborative learning) (Järvinen & Häkkinen 2002)
Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on
– yhteinen tehtävä ja tavoite ja
– jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen
rakentamiseen vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
– pyrkiä yhdessä ymmärtämään ja selittämään ilmiöitä
– rakentaa yhdessä uutta tietoa
– kehittää opiskelijoiden kognitiivisia,
tiedonkäsittelyn taitoja
– kehittää opiskelijoiden metakognitiivisia,
oppimaan oppimisen taitoja
Yhdessä ajattelemista, ei jokaisen
itsenäisesti tekemän palasen liittämistä
yhdeksi kokonaisuudeksi
25. 25
Pedagoginen infrastruktuuri teknologian tukemissa yhteisöllisissä työtavoissa
(Lakkala 2010)
Kognitiiviset
elementit
Miten tuetaan taitojen kehittymistä ja itsenäistä
hallintaa? Toimintatapojen mallintaminen, teknologia
tarjoamat ajattelun työkalut ja tukirakenteet, toiminnan
suunnitteluun, koordinointiin ja reflektointiin ohjaavat
tehtävät.
Tiedolliset
elementit
Miten ja miksi tietoa tuotetaan ja kuka sitä tuottaa?
Tiedon käsittelyn ja -luomisen työtavat, tietolähteiden
luonne ja merkitys, toimijoiden rooli tiedon jakamisen ja
luomisen prosessissa.
Sosiaaliset
elementit
Miten yhteistyötä organisoidaan ja tuetaan?
Yhteistyötä edistävät tavoitteet, yhteistyön organisointi,
prosessin ja tuotosten jakaminen, vastuut ja työnjaosta
sopiminen, yhteisöllisen teknologian käyttötavat.
Tekniset
elementit
Miten työkaluja ja teknologiaa käytetään?
Teknologian ja teknisen tuen tarjoaminen, työkalujen
tarkoituksenmukaisuus, teknologian käytön
organisointi
27. Mitä ovat metataidot ja yleiset kompetenssit?
• Oppimisen taidot
• Eettinen osaaminen
• Työyhteisöosaaminen
• Innovaatio-osaaminen
• Kansainvälistymis-osaaminen
• kykyä suunnitella ja ohjata
omaa oppimisprosessiaan
sekä arvioida sitä.
Opiskelija, jolla on hyvät
metakognitiiviset taidot, on
tietoinen käyttämistään
oppimistyyleistään ja -
strategioistaan. Hän osaa
vastata kysymyksiin:
Millainen olen oppijana?
Miten opin?
.
27
28. Mitä on erilaisuus?
Eri aistikanavien painotus oppimisessa
Erilainen oppimistyyli
Erilainen motivaatio (motivaatio-ongelmat)
Erityislahjakkuudet
Oppimisvaikeudet
Oppijan erilaisuus ryhmän jäsenenä
Erilainen sosiaalinen viestintätyyli
Temperamenttierot
29. Itseohjautuuvuden ominaisuudet (Anteenmäki-Pelkonen 1991)
Autonomisuus: oppijan
pystyy itse laatimaan
tavoitteensa ja etsimään keinot
niiden saavutta-miseksi.
Omatoiminen ja emotio-
naalisesti riippumaton toisten
hyväksynnästä
Yhteisöllisyys:
yhteenkuuluvuuden tunne,
solidaarisuus ja vasta-
vuoroinen dialogi
Kriittinen tiedostaminen:
osaa valita näkemyksiä tai arvoja
toiminnan perustaksi.
Kyseenalaistaminen, kriittinen
analysointi ja oman toiminnan
arviointi
Integroituminen
todellisuuteen: tuntee
realiteetit ja mukautuu niihin
tietoisesti sekä suuntaa
toimintansa valittuihin
tavoitteisiin.
30. SSDL-MALLI
(Gerald Grow: The Staged Self-Directed Learning Model)Oppija
Itseohjautuva
Sitoutunut
Kiinnostunut
Riippuva
Auktoriteetti Motivoija Avustaja Konsultti
Delegoija
Ohjaaja
31. Miksi verkkoympäristöjä? (Lakkala 2006)
• Tarjoavat ryhmän jäsenille yhteisen työskentelytilan, jota
rakentaa omien tavoitteiden mukaisesti.
• Jäsenillä mahdollisuus työskennellä omaan tahtiinsa
sitoutumatta tiettyyn aikaan ja paikkaan.
• Työskentelyn strukturoinnin väline.
• Prosessin tallentaja ja yhteinen muistikirja.
• Työkalujen ja sosiaalisen yhteisön käyttä-
minen ajattelun tukena, tiedon lähteenä ja
muistin laajennuksena.
• Ajatusten jakamisen ja kehittämisen väline jaettu
asiantuntijuus ja yhteisöllinen tiedonrakentelu.
• Kulttuurisiin käytäntöihin osallistumisen väylä
32. Verkkokoulutuksen
lähestymistapoja (Mayes, 2001)
1. Materiaali-
pankkityyppisessä
oppimisympäristössä tarjolla
oleva oppimateriaali sisältää
lähinnä asiasisältöistä aineistoa
ja opetusohjelmisto toimii
eräänlaisena jakelukanavana
Oppimateriaalin sisällön suhde
opiskelijoiden aikaisempaan
osaamiseen ja tavoitteisiin.
Oppimateriaalin kyky kuvata
opittavaa sisältöä.
2. Tehtävä-
orientoituneessa
oppimisympäristössä on tarjolla
tehtävänantoja sekä työkaluja,
joilla opiskelija voi suorittaa
oppimistehtäviä tai jotka
tukevat opiskelijan toimintaa.
Oppimistehtävien kyky ohjata
oppija syvälliseen sisällön
ymmärtämiseen.
Oppimistehtävien kyky edistää
oppimiselle asetettujen
tavoitteiden saavuttamista.
3. Vuorovaikutusta
tukevassa
oppimisympäristössä tuetaan
kaikenlaista vuorovaikutusta ja
hyödynnetään aikaisempien
opiskelijoiden
oppimiskokemuksia, joita on
tuotettu vuorovaikutusta
sisältävissä tehtävissä (esim.
verkkokeskustelut),
vuoropuhelussa opiskelijoiden
välillä sekä opiskelijoiden ja
opettajan välillä.
Oppimisympäristön kyky ohjata
ja rakentaa oppimista edistävää
vuorovaikutusta ja tarjota
oikeanlaista palautetta.
Opiskelijan mahdollisuus olla
vuorovaikutuksessa
oppimateriaalin, toisten
opiskelijoiden ja opettajan
kanssa.
32
33. 1. Pedagogisen mallin valinta ja opintojakson suunnittelu;
lähtökohtana osaamistavoitteet ja sisällöt sekä opiskelijoiden
aikaisempi tietämys ja ryhmän koko sekä käytössä olevat resurssit
2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja
rakentaminen
3. Työskentelyn tukeminen sekä palautteen
organisoiminen ja arviointi
Työskentelyn päättäminen ja arviointi
Pönkä 2012
34. Suunnittelun lähtökohtia (Pönkä 2012)
• Välineiden ja some-työkalujen käytön tulee olla
oppimisteoreettisesti perusteltuja ja osaamistavoitteiden
saavuttamista tukevia
• Mielekäs toiminnan ja sisällön vaihtelevuus
• Opiskelun vaiheistaminen, deadlinet
• Lähi- ja verkko-opetuksen vuorottelu
• Suunnitelma ja oppimisympäristön vastaavuus
• Arvioinnin suunnitelmallisuus: lopputulos vs. prosessi,
yksilö-, ryhmä-, vertais- ja opettaja
• Palautteen antaminen ja kerääminen
36. Käänteinen opetus - Flipped Classroom
(http://www.knewton.com/flipped-classroom)
Tai käänteinen luokkahuone, käännetty opetus, käännetty
oppiminen, käännetty luento tai taitettu oppiminen
• Sen keskeinen ajatus on se, että oppija tutustuu opiskeltavaan
asiaan ennakkoon kotitehtävänä
38. Käänteinen opetus - Flipped Classroom
• Ennakkomateriaalien muoto voi vaihdella kuvista
teksteihin tai videoista äänitiedostoihin
• Lähiopetuksessa opiskelijat syventävät
yhteisöllisesti teema-aluetta monin eri
menetelmin,
– Esim. harjoituksin tai havainnollistamalla eri medioilla teemaan
liittyvää problematiikaa tai opettamalla toisia opiskelijoita tai
hyödyntämällä väittelymenetelmää tai muita yhteistoiminnallisia
harjoituksia uuden tiedon luomisessa ja dokumentoimisessa.
• Oppija perehtyy teoriaa tai uuteen asiaan kotona ja tulee
sen jälkeen tunnille yhteen muiden kanssa KYSELEMÄÄN,
TYÖSTÄMÄÄN aihetta lisää.
39. Käänteinen opetus - Flipped Classroom
• Käänteisessä luokkahuoneessa tavanomaisia kotitehtävät
ratkaistaan yhdessä koulua, ja koulua voidaan pitää myös sen
fyysisten tilojen ulkopuolella autenttisessa ympäristössä.
• Opettajalle se
– tuo joustavuutta keskittyä ohjaamiseen sekä mahdollistaa
ottamaan huomioon paremmin ne oppijat, jotka tarvitsevat
muita enemmän tukea.
– kehittää myös pedagogisia taitoja ja oppimisen ohjaamista
• Käänteisen opetuksen on todettu lisäävän oppijoiden
keskinäistä vuorovaikutusta, sitoutumista oppimisprosessiin
sekä vähentävän tarpeettomia poissaoloja.
40. Käänteinen opetus - Flipped Classroom
Verkkoympäristöt ja mobiililaitteet
mahdollistavat tiedon tuotannon ja
sen yhteisöllisen dokumentoimisen
eri medioilla, mukaanpääsyn ja
osallisuuden, vuorovaikutuksen,
reflektion sekä mitä
monimuotoisemmat oppimista
inspiroivat pedagogiset ratkaisut.
41. Verkko-oppimisympäristön edut
• kurssin organisointi ja ilmoitukset
• oppimateriaalin digitalisointi ja jakelu
• opetuksen, tehtävien ja harjoitusten
parempi dokumentointi ja arviointi
• henkilökohtaisten oppimisohjelmien
koostaminen ja tukeminen
• palautteen, ohjauksen ja arvioinnin mahdollisuus ja
dokumentointi
• kirjoitetussa muodossa tapahtuva kommunikointi ja
videoneuvottelut
44. Käänteisen opetuksen lähtökohdat
1. Oppimisen aktivointi
1. Oppimisen aktivoiminen ennen luokkatilannetta
1. Virikkeet ja tehtävät aktivoivat aiempaa tietoa ja
osaamista.
2. Opiskelijan aiempi osaaminen ja uusi tieto linkittyvät
toisiinsa.
3. Opiskelija soveltaa, yhdistää tietoja ja arvioi
osaamistaan.
2. Oppimista tukevat virikkeet
3. Yhteisöllinen oppiminen
45. Opiskelija valmistautuu opetukseen
• Perehtymällä virikkeisiin
(videot, aineistot,
sovellukset, tekstit).
• Tekemällä aktivoivia ja
soveltavia tehtäviä.
• Tekemällä testejä ja/tai
testaamalla muilla tavoin
osaamistaan.
46. Oppimista tukevat virikkeet
Monipuoliset virikkeet ennen luokkatilannetta
aktivoivat opiskelijan oppimista
Perinteinen luento
• Luennoijana alan asiantuntija.
• Asiantuntijan tieto ”siirtyy” opiskelijaan.
• Luennon pituus on 1-2 tuntia, opiskelijan
vireystaso pysyy 15-20 minuuttia.
47. Luento käänteisessä oppimisessa
• Verkkoluento on virike osana oppimisprosessia.
• Keskitytään olennaisiin piirteisiin, pyritään
aktivoimaan opiskelijoiden omaa ajattelua ja
oppimista.
• Videoluennon pituus on 5-15 minuuttia.
• Jakelu verkossa, esim. Youtuben kautta, jotta
opiskelija voi katsoa sen missä ja milloin haluaa
ja voi palata siihen.
48. Monipuoliset virikkeet
Hyve johtajuus: Avaa tästä – koeteltuja neuvoja aloittavalle
kouluttajalle http://www.hyvejohtajuus.fi/8997/avaa-tasta-koeteltuja-neuvoja-
aloittavalle-kouluttajalle/
OAMK: Läpikäymisen pedagogiikka https://youtu.be/BSxZZthxpKo
Etsi, onko omalta alaltasi valmiita virikkeitä. Jos niitä ei ole, tee
uusia yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa.
49. Yhteisöllinen oppiminen luokkatilanteessa
Käänteisessä opetuksessa sovelletaan yhteisöllistä oppimista ja
pienryhmätyöskentelyä suuressa ryhmässä
Ennen luokkatilannetta opiskelijat ratkaisevat tehtäviä yhteisöllisesti
Opettajan järjestämät ryhmät
• Etäopiskelu.
• Varttuneemmat opiskelijat.
• Ryhmätyöskentely on osa kurssin suoritusta.
• Opiskelijoiden omat spontaanit ryhmät.
• Sosiaalisessa mediassa erilaisia ryhmiä, suuria ja pieniä, pysyviä ja
vaihtuvia.
• Opintopiirit, ad hoc –ryhmät.
50. Luokassa ratkotaan tehtäviä
yhteisöllisesti
• Luokkatilanteet käytetään aktiiviseen
opiskelijalähtöiseen oppimiseen pienryhmissä
• Opiskelijat jaetaan 6-10 opiskelijan ryhmiin.
• Pienryhmille jaetaan tehtäviä, joiden avulla
opittua sovelletaan ja käsitteellistetään.
• Ryhmät toimivat itseohjautuvasti, mutta niissä
voidaan käyttää erilaisia rooleja
51. Opettajan tehtävät luokassa
Opettaja ohjaa ja tukee tarvittaessa oppimista.
Antaa opiskelijaryhmien esitellä tehtävän/tehtävien
ratkaisuehdotuksia, perusteluja ja esittää kysymyksiä.
Opettajan tehtävänä on
Tukea oppimista
Edistää vuorovaikutusta
Esittää hyviä kysymyksiä
Vaatia hyviä perusteluja
Käsitellä tapausta selkeästi
Tehdä yhteenveto siitä, mitä on opittu
52. Pelillistäminen opetuksessa
Pelimäisten rakenteiden käyttämistä opetuksessa,
erityisesti vertaisoppimista hyödyntäen, esim.
• Vaihtoehtoiset etenemispolut Moodlessa ja niiden
seuraaminen
• Pisteiden myöntäminen kurssiin liittyvien ja
sovittujen tehtävien suorittamisesta, tasot, haasteet
ja pistetaulukko kurssin etenemiselle
• Pisteiden antaminen esim. tiedon lisäämisestä
yhteiseen tietopankkiin
• Vertaisryhmien käyttö erilaisilla opintopoluilla
53.
54. Jari Laru 2017:
Millainen on nykyaikainen oppimisympäristö?
https://www.youtube.com/watch?v=7LPyHCnuYJE
&sns=em (kesto 24 min)
55. Verkko-opetuksen tähtimalli
• Lähtökohtana on, että
opintojakson oppimisympäristö
rakennetaan useista
verkkopalveluista
• Kotisivuna voi toimia esim. Moodle ja
sen kautta opiskelija kulkee muihin
palveluihin.
58. Laadukas verkko-oppimisympäristö
• selkeä rakenne
• helppokäyttöinen, käyttäjäystävällinen
• tekninen toimintavarmuus
• virheettömyys
• monipuoliset mahdollisuudet tukea
oppimista, mm. työkaluja itsenäiseen ja
yhteisölliseen työskentelyyn eri- ja samanaikaisesti
sekä kommentointiin ja arviointiin
• miellyttävä ulkoasu
(Heikkilä, Nevgi & Haarala-Muhonen 2005; Löfström
ym. 2006; Suominen & Nurmela 2011, Vopla 2006)
59. (Silander & Orava 2009)
Askeleet kohti avointa oppimisympäristöä
1. askel
oppijan mahdollisuus
käyttää
jokapäiväisessä
toiminnassaan
monipuolisia
työtapoja ja
opiskelumenetelmiä.
Oppija voi toimia
itsenäisesti ja
aktiivisesti.
2. askel
yksilö nähdään
vastuullisena
toimijana, joka
asettaa tavoitteita
oppimiselle ja arvioi
omaa toimintaansa.
3. askel
oppijalla on mahdol-
lisuus yhteisölliseen,
luovaan ja
vuorovaikutuk-
selliseen oppimis-
prosessiin, jossa
huolehditaan myös
ohjauksesta. Oppijat
luovat yhdessä uutta
tietoa ja arvioivat
oppimaansa ja saavat
tukea tarvittaessa.
4. askel
oppimisen näkeminen
kokonaisvaltaisena
prosessina, joka ei
rajoitu mihinkään yksit-
täiseen oppituntiin,
aiheeseen tai fyysiseen
tilaan. Oppimisen on
tarkoitus olla prosessi,
jossa eri näkökulmat,
menetelmät ja aihepiirit
integroituvat toisiinsa
syventäen osaamisen
kehittymistä.
Toikkanen & Kalliala, kirjoitus vuosi kirjan julkaisun jälkeen eli 11/2009
Facebook ja Twitter vahvasti nousussa
PAOK
Ning
Twitter
Ainetiimiwiki
Wiki ja blogi missä matskut
Verkostoituminen (muut ningit)
Chat, Connect
Merkittävä osa verkostoitumista ja omaa täydennyskoulutusta
MASHUP: Eniron kartassa ravintolat ja kampaajat
- Huom, löytyy myös google maps/eatht/moon/mars (kartat), MUISTA kotimaiset palvelut
PITKÄ HÄNTÄ: esim. kirjakaupan 40 000 nimikettä vs. miljoona kirjaa verkkokaupassa)
Tiedon käyttäjän roolin muuttuminen (tiedon käyttäjä on nykyisin myös tiedon tuottaja)
Tiedon yhteisöllinen tuottaminen
Kollektiivisen älykkyyden korostaminen
Toikkanen & Kalliala s.11
Usein ongelmaksi koetaan runsaus, vauhti kasvaa, mutta kaikkia ei tarvitse tuntea, van:
”yleisraamit ja tusina palvelua”
PELKKÄ KOKEILU ei riitä niille jotka ottaa opetukseen, jotta turha tekniikka ei rasita tositilanteessa
Monipuolisesti eri välineitä oppijat omaksuvat sos.median yleiset toimintaperiaatteet myöhemmin helpottaa uusien välineiden käyttöönottoa