Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen

3,693 views

Published on

Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana, Irmeli Halinen, OPH. Sisältää kaikki kolmen puheenvuoron kalvot.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
3,693
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
7
Actions
Shares
0
Downloads
16
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Tulevaisuuden haasteet opetussuunnitelmatyön pohjana - Irmeli Halinen

  1. 1. Otavan opisto - Opetussuunnitelmapaja TULEVAISUUDEN HAASTEET OPETUSSUUNNITELMATYÖN POHJANA 16.2.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
  2. 2. OPETUSSUUNNITELMATYÖSSÄ TÄRKEITÄ KYSYMYKSIÄ• Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan?• Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla?• Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee kyetäkseen työskentelemään tulevaisuuden sivistystä ja osaamista edistävällä tavalla?• Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana?
  3. 3. Opetussuunnitelman perusteiden tehtävä OSAAMINENTULEVAISUUDEN SIVISTYS TOIMINTAKULTTUURI
  4. 4. Opetussuunnitelmalliset työkalut oppimisen edistämisessä Koulutukselle asetetut tavoitteet Oppimiselle asetetut tavoitteet OppimisenKOULUN Opetus ja TOIMINTA- Oppilaan ja arviointi koulunkäyn-KULTTUURI ohjaus nin tukiOPPIMIS- YMPÄRISTÖ Oppimiskäsitys Oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyvät tarpeet Irmeli Halinen
  5. 5. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Arvot, toiminta-ajatus, tavoitteet Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri,Oppilaan ja koulun toiminnan arviointi oppimisympäristö ja työtavat Yhteistyö Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Aihekokonaisuudet Oppiaineet Oppiaineet Oppiaineet Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
  6. 6. Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet Vuosi- suunni- Oppimissuun- telma nitelma ja HOJKS Kunnan Opetussuunnitelma strategiat Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu Esiopetus, Huoltajat ja toiset koulut muut yhteistyökumppanit
  7. 7. KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset ja tarpeet Laatukriteerit linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2004Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001 Perusopetuslaki ja -asetus 1998
  8. 8. Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksia• Fokus on opetuksen ja oppimisen tukemisessa – kansalliset normit ovat tukea antava pohja• Opetussuunnitelman perusteissa on jo nyt melko vahva osaamista korostava tulevaisuusorientaatio• Opetussuunnitelma rakennetaan yhteistyössä• Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa – kehittämistyöstä ammennetaan opsiin ja opsia toteutetaan ja syvennetään kehittämistyöllä• Paikallinen työ ei ole vain perusteiden käyttöönottoa, vaan olosuhteet, mahdollisuudet ja tarpeet huomioonottavaa moniammatillista ja hallintokuntarajat ylittävää suunnittelua• Opetushallinto, opettajankoulutus ja oppimateriaalien tuottajat työskentelevät toimivat samaan suuntaan• Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin
  9. 9. Koulun perustehtäväsäilyy, muttatoimintaympäristömuuttuu vinhaa vauhtia?Mitkä ovat tulevaisuudensivistystarpeita?Miten koulu toimiihoitaakseenperustehtävänsä?
  10. 10. Toimintaympäristöä muuttavat tekijät• Ilmasto, väestön kasvu ja ympäristö• Globalisaatio• Teknologian kehitys• Tiedon määrän ja luonteen muutos• Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset
  11. 11. Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö• Ilmaston muutos ja luontoympäristön kuluminen asettavat kaikkein tinkimättömimmät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen• Muutokset vaikuttavat globaalisti, meihin kaikkiin• Oppilaat odottavat, että he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi, voisivat ymmärtää asioita ja oppisivat tekemään omassa elämässä eettisesti perusteltuja valintoja
  12. 12. Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos• Globalisaatio on monimuotoinen ja ristiriitainen prosessi • Taloudellinen ja kulttuurinen yhtenäistyminen ja lisääntyvä vuorovaikutus • Kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus • Alueellisten erojen kasvu, kaupungistuminen • Työn luonteen muutos, työn ja työvoiman liikkuvuus• Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja, joiden avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä
  13. 13. Teknologian ja median kehitys• Teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys on luonut edellytykset globalisaatiolle• Teknologian kehitys on vasta alussa; se luo uusia oppimisen ympäristöjä, tapoja ja mahdollisuuksia• Oppilaat tarvitsevat nykyistä parempia tilaisuuksia hyödyntää teknologiaa syvälliseen oppimiseen, yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua sekä oppia hakemaan ja rakentamaan tietoa monipuolisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toisten kanssa
  14. 14. Tiedon luonteen muutos• Teknologia tuo tiedon ulottuvillemme • Tiedon valtava määrä, kompleksisuus ja visuaalisuus • Tiedon syntyminen verkostoissa • Tiedon monimuotoisuus, epävarmuus, ristiriitaisuus, nopea uusiutuminen, dynaamisuus• Oppilaat tarvitsevat tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa, kykyä tuottaa tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia
  15. 15. Lasten ja nuorten kasvuympäristön muutokset• Perheen, suvun, asuinyhteisöjen ja kaveripiirin rakenteiden ja toimintatapojen muutokset • Aikuisuuden mallit, hoivasuhteet, perheiden ongelmat, köyhyys • Uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, median ja mainonnan vaikutus • Päiväkotien ja koulujen kasvatus/hoivavastuun kasvaminen• Oppilas tarvitsee kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselleen
  16. 16. Muutoksen ytimessä• Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) • Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa • Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti • Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa
  17. 17. Miksi muutos on niinvaikeaa? Miksi emmevoi hyvin?
  18. 18. Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Finanssi-, talous- ja velkakriisit - Jokela, Kauhajoki, Utoya - Arabimaiden vallankumoukset - jne.20.2.2012 Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008 18
  19. 19. Koetun hyvinvoinnin tekijätELINYMPÄRISTÖ- Luonnonympäristö- Teknologiat HENKINEN KOHERENSSI- Väestö - Maailman- Kulttuuri (arvot ja ymmärrettävyys SUBJEKTIIVINEN normit) - Arjen hallittavuus HYVINVOINTI- Instituutiot (lait ja sääntely) ARIKIELÄMÄN ELÄMÄN MERKITYK-- Yhteiskuntapolitiikka AKTIVITEETIT- Talous SELLISYYS JA ROOLIT - Itsensä ylittäminen- Työelämä - Työntekijä- Media & - Muiden palveleminen - Kuluttaja - Korkeampi päämäärä markkinointi - Perheenjäsen - SukulainenRESURSSIT JA - Ystävä MASLOWIN TARPEETTOIMINTAMAH- - Harrastaja - Itsensä toteuttaminenDOLLISUUDET - Kansalaisaktivisti - Itsekunnioitus ja - Tulotaso - Kansalainen sosiaalinen arvostus - Osaaminen - Lähimmäisen rakkaus - Fyysinen terveys ja ja yhteisöllisyys mielenterveys - Turvallisuus - Sosiaalinen pääoma - Fysiologiset tarpeet - Informaatio - Aika - Poliittinen valta Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA - Luonnonvarat Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Tiedepolitiikka 4/09
  20. 20. Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuu- den kasvu Maailman ymmärrettävyys Valintojen Terveys, ongelmat Arjen Koherens- subjektiivinen hallittavuus sin tunne hyvinvointi (QoL)Individualismi,normittomuus,kulutusyhteis- Elämänkunta, materia- merkityksellisyyslismi & instru-mentalismi Lähde: Timo Hämäläinen, 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)
  21. 21. Koulun toimintatapojen ja toimintakulttuurin merkitys• Koulu voi toimia merkittävänä koherenssin tunnetta vahvistavana tekijänä• Toimintakulttuurin ytimenä on kouluyhteisön vuorovaikutuksen laatu • kohtaaminen ja kohteleminen • läsnäolo • kuunteleminen ja arvostaminen • tukeminen ja kannustaminen• Taidot kehittyvät vain tekemällä • ”miten” on tärkeämpi kysymys kuin ”mitä”
  22. 22. Mitä koulutyöntulevaisuudestaajatellaan jauskotaan?
  23. 23. Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometriOpetushallituksen, Otavan opiston, Turun yliopistonTulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:nyhdessä toteuttama Delfoi-barometri:• Käynnistyi perusopetusta koskevana 2010 vuoden alusta• Laajentui koskemaan myös lukiota keväällä 2011• Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa• Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet• Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne.• Julkaisu: Linturi, H. & A. Rubin: Toinen koulu, toinen maailma; Oppimisen tulevaisuus 2030
  24. 24. Ratkaisut eli mistä ollaan melko lailla yhtä mieltäMonta tapaa oppia ja opettaa• ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen,• itseopiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin kouluoppimisen hyväksilukeminen;• osaamisen näyttötilaisuudetResurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla• yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat• eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan• tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminenErilaisuuden huomioonottaminen• yksilölliset tarpeet• yhteistoiminnallisen oppimisen muodotOpettajan tehtävän uudelleenarviointi• moniammatillisuuden lisääntyminen
  25. 25. Dialogit eli minkä nähdään olevan mahdollista mutta reittiä etsitään vieläTasa-arvo ja oikeudenmukaisuus• yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminenGlobalisaation alueelliset seuraukset• fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.Opetuksen toteuttamisen tavat• perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteiskunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?
  26. 26. Dialogit eli minkä nähdään olevan mahdollista mutta reittiä etsitään vieläArviointi• metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö• koko ikäluokan päättö- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit• yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmäkohtaiset arviointikäytännötYleissivistys• opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija
  27. 27. Kiistakysymykset eli asiat, joista esitettiin erilaisia näkemyksiäVoiko kukaan muu kuin yksilö oppia?• tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminenOpettajakoulutuksen yhtenäistäminen• monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-oppiminen vs. asiantuntijuusOpetuksen ulkoistaminen, tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta• keikkaopettajafirmat, etäopetus jne.• ulkoistettu opetus, eriarvoistuminenEnglanti oppimisen kieleksi• moni- vai monokulttuuristuminen?Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia• inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keinotekoiset virtuaalisuhteet
  28. 28. Minkälaista osaamistatulevaisuudessaarvellaan tarvittavan?
  29. 29. Tulevaisuuden osaamisen pohdintaa• Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on pohdittu laajasti mm. OECD:n, EU:n, UNESCO:n piirissä ja laajoissa tutkimushankkeissa - > näkemyksissä on paljon yhteistä• Suomessa pohdinta aktivoitui perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon valmistelun (perusopetus 2020) sekä lukion kehittämisen pohdinnan (ministeriön työryhmän esitys) yhteydessä• Seuraavassa tarkastellaan joitakin kiinnostavia lähteitä ja osaamiseen liittyvän ajattelun kehittymistä
  30. 30. Työelämässä vaadittavien taitojen luonne onmuuttunut; prof. Linda Darling-Hammond 2011KEHITYS 1960 - 2002Routine manual 50 -> 46Non-routine manual 50 -> 41Routine cognitive 50 -> 42Non-routine analytic 50 -> 60Non-routine interactive 50 -> 64 The dilemma of schools: The skills that are easiest to teach and test are also the ones that are easiest to digitize, automate, and outsource
  31. 31. Oppimiseen kohdistuvat odotukset muuttuvassatoimintaympäristössä; prof. Linda Darling-Hammond 2011The new context means new expectations. Most studies include: Ability to communicate Adaptability to change Ability to work in teams Preparedness to solve problems Ability to analyse and conceptualise Ability to reflect on and improve performance Ability to manage oneself Ability to create, innovate and criticise Ability to engage in learning new things at all times Ability to cross specialist borders Chris Wardlaw, Mathematics in Hong Kong/China – Improving on Being First in PISA
  32. 32. Individual Skills for Innovation What individual competences should people acquire to contribute to innovation as producers and users? Subject-based skills (know-what and know-how) Behavioral and social skills Skills in thinking and (self-confidence, energy, creativity (critical thinking, perseverance, passion, ability to make connections, leadership, collaboration, imagination, curiosity,...) communication)Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 19.9.2011Senior AnalystOECD Centre for Educational Research and Innovation
  33. 33. Critical skills for the most innovative jobs• assert your authority• negotiate• knowledge of other fields• perform under pressure• write reports or documents• work productively with others• mobilize capacities of others• use time efficiently• make your meaning clear• use computers and internet• write and speak a foreign language• coordinate activities• master of your own field• analytical thinking• present ideas in audience• alertness to opportunities• willingness to question ideas• acquire new knowledge• come with news ideas/solutions Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 2011 Senior Analyst, OECD Centre for Educational Research and Innovation
  34. 34. Elinikäisen oppimisen avaintaitojeneurooppalainen viitekehys/EU• Viestintä äidinkielellä• Viestintä vierailla kielillä• Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla• Digitaaliset taidot• Oppimistaidot• Sosiaaliset ja kansalaistaidot• Aloitekyky ja yrittäjyys• Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot
  35. 35. Elinikäisen oppimisen avaintaitojeneurooppalainen viitekehys/EU EU:n viitekehyksessä sovelletaan tiettyjä teemoja, jotka ovat tärkeitä kaikissa kahdeksassa avaintaidossa:• Kriittinen ajattelu• Luovuus• Aloitteellisuus• Ongelmanratkaisu• Riskinarviointi• Päätöksenteko• Tunteiden rakentava hallinta
  36. 36. Elinikäisen oppimisen avaintaidotammatillisessa koulutuksessa 2008; OPH• Avaintaidoilla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä.• Avaintaidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia.• Avaintaidoilla on suuri merkitys yksilön elämän laadun ja persoonallisuuden kehittymisen kannalta.• Avaintaidot perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksiin sekä Opetushallituksen omaan kehittämistyöhön.
  37. 37. Elinikäisen oppimisen avaintaidotammatillisessa koulutuksessa 2008; OPHOppimisen ja ongelmanratkaisuVuorovaikutus- ja yhteistyöAmmattietiikkaTerveys, turvallisuus ja toimintakykyAloitekyky ja yrittäjyysViestintä- ja mediaosaaminenKestävän kehityksen edistäminenEstetiikkaMatematiikka ja luonnontieteetTeknologia ja tietotekniikkaAktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
  38. 38. OECD:n DeSeCo projekti (Definition and Selection of Competencies)• Tavoitteena oli määritellä “Key Competencies for a Successful Life and a Well-Functioning Society”• Lähtökohtana oli se, että kirjoitus-, luku- ja laskutaitojen lisäksi tarvitaan muitakin taitoja, jotka ovat ainakin osittain riippumattomia spesifeistä sisällöistä• Kompetenssi määriteltiin yleisemmäksi käsitteeksi kuin taito• Kompetenssilla tarkoitetaan kykyä kohdata menestyksellisesti kulloisenkin tilanteen kompleksit vaatimukset• Kompetentti käyttäytyminen tarkoittaa tietojen, taitojen, sosiaalisten valmiuksien, asenteiden, emootioiden, ja motivaation tarkoituksenmukaista käyttöön ottamista
  39. 39. DeSeCo –työssä määritellyt kompetenssit1) Vuorovaikutus sosiaalisesti heterogeenisissa ryhmissä• Miten liittyä erilaisen taustan omaaviin ryhmiin ja toimia niissä2) Itseohjautuva toiminta• Miten ohjata ja kontrolloida omaa toimintaa osana oman elämän ja toimintaympäristön kokonaisuutta3) Apuvälineiden vuorovaikutteinen hyväksikäyttö• Miten käyttää sosio-kulttuurisia (kieli, informaatio) ja fyysisiä (esim. tietokoneet) apuvälineitä 1 3 2
  40. 40. Tulevaisuudessa tarvittava osaaminen (DeSeCo:n viitekehyksen pohjalta OPH 2007)• Identiteetti, eheä minuus, kyky Luovuus ja innovatiivisuus itsenäiseen toimintaan ja itseohjautuvuuteen• Taito elää yhteisöissä ja kohdata erilaisuutta, liittymisen, vuorovaikutuksen ja dialogin taidot• Hyvä perusosaaminen, oppimaan oppiminen ja taito käyttää ”välineitä” vuorovaikutteisesti• Kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys
  41. 41. Muutokset tiedon määrässä ja luonteessa Globalisaatio; mm. muuttuvat ammatit, monikielisyys, monikulttuurisuus 4 Kaikkeen vaikuttava teknologia, 3 2 luonnon tasapaino Ilmaston muutos, 1 verkkoyhteisöt 1 = Kypsä identiteetti, valmius itsenäiseen toimintaan 2 = Taito elää yhteisössä ja kohdata erilaisuutta 3 = Perusosaaminen, oppimaan oppiminen, taito käyttääKasvuympäristön rakenteiden muutos välineitä vuorovaikutteisesti 4 = Kyky pohtia ja toimia vastuullisesti, kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys 5 = Luovuus, innovatiivisuus
  42. 42. Tulevaisuudessa korostuva osaaminen Osallistumisen ja vaikuttamisen Ajattelun ja taidot ongelmanratkaisu n Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Ilmaisun ja käden taidot taidot taidotItsetuntemuksentaidotja vastuullisuudentaidot Opetussuunnitelman perusteet 2010 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat
  43. 43. Tulevaisuudessa korostuva osaaminen: Perusopetus 2020Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot• itsetuntemus ja taito pohtia ja arvioida omaa toimintaa• terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen• eettisyys ja vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä• hyvä käytös ja empatiaKäden ja ilmaisun taidot• kehon koordinaatio• monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus• suunnittelun ja tuottamisen taidot• kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö
  44. 44. Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; Perusopetus 2020Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot• laaja-alainen lukutaito ja tekstitaidot, tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot• tieto- ja viestintäteknologian ja muun teknologian käyttötaito• kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot• opiskelun taidot• itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot• ajanhallinta ja joustavuus• yrittäjyys ja muutososaaminen
  45. 45. Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; `Perusopetus 2020Ajattelun taidot• ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko• kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu• luova ja innovatiivinen ajatteluOsallistumisen ja vaikuttamisen taidot• yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen• aloitteellisuus ja johtamisen taidot• kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja• erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen• mediataidot• kestävän tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot
  46. 46. Osaamisen rakentuminen yksilön kehityksen näkökulmasta Osallistuminen, vaikuttaminen, vastuullisuus Perustiedot ja taidot, työskentelyn ja ajattelun taidot Vuorovaikutus liittyminen ja yhdessä tekeminen Identiteetti ja itsensä ilmaisu
  47. 47. Koulun toimintakulttuuri ja tulevaisuuden osaaminenMiten kussakin opetustilanteessa ja koulutyössä yleensä• vahvistetaan oppilaan itsetuntemusta ja itseohjautuvuutta, kykyä arvostaa itseään ja ottaa vastuuta itsestään?• lisätään oppilaitten mahdollisuuksia oppia tekemään yhdessä, toimimaan rikkaassa ja toisia arvostavassa vuorovaikutuksessa?• harjaannutetaan tiettyä perustietoa/taitoa ja sen yhteydessä edistetään erilaisia työskentelyn ja ajattelun taitoja?• autetaan oppilaita suhteuttamaan omat kokemuksensa yhteiskuntaan ja maailmaan, pohtimaan tulevaisuutta ja tekemään eettisesti perusteltuja ratkaisuja ja tekoja kestävän tulevaisuuden hyväksi?
  48. 48. KIITOS!
  49. 49. Otavan opisto - Opetussuunnitelmapaja ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUS 16.2.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS
  50. 50. Uudistusta ohjaavattavoitteet jaratkaistavatkysymykset
  51. 51. Hallitusohjelman asettamia painopisteitäperusopetuksen tavoitteille ja tuntijaolle• Vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta• Vahvistetaan liikuntaa• Vahvistetaan yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta• Vahvistetaan ympäristökasvatuksen asemaa• Vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä• Monipuolistetaan kieliohjelmia
  52. 52. Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita• Rakentaminen nykyisille vahvuuksille• Opetussuunnitelmaa jäsentävien, kantavien periaatteiden selkeyttäminen • Esim: identiteetin vahvistaminen, kestävän tulevaisuuden rakentaminen, laaja-alainen lukutaito kaikkien oppiaineiden yhteisenä tehtävänä• Oppimiskäsityksen syventäminen ja avaaminen• Tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen kaikkia opetuksen alueita ja eri oppiaineita läpäisevinä ja opetusta eheyttävinä tavoitteina• Olennaiseen keskittyminen – tavoitteiden korostaminen ja sisältöjen karsiminen/selkeyttäminen• Pedagogisen otteen vahvistaminen ja kuntien/koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen • Esim: vuorovaikutteisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus toiminnassa, yksilöllinen tuki ja joustavat ratkaisut oppimisessa
  53. 53. OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TEHTÄVÄ OSAAMINENTULEVAISUUDEN SIVISTYS TOIMINTAKULTTUURI
  54. 54. Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä• Uudistettaessa rakennetaan nykyisille vahvuuksille • Miten vahvuudet tunnistetaan ja niiden kehittymisestä pidetään huolta? • Miten muutosprosessi toteutetaan niin että vahvuudet säilyvät samalla kun niitä tarkastellaan tulevaisuuden näkökulmasta?
  55. 55. Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä• Opetussuunnitelmaa jäsentävien, kantavien periaatteiden selkeyttäminen • Mitkä ovat keskeisiä periaatteita/kantavia linjauksia? • Miten ne tulisi kirjata opetussuunnitelman perusteisiin, jotta niiden vaikutus ulottuu kaikille osa-alueille?
  56. 56. Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiäMitkä asiat korostuvat opettamisessa ja oppimisessa?• oppilaan ja opettajan kohtaamisen luonne - turvallisuus, selkeys, säännöllisyys, tunnetaidot, yhdessä olemisen pelisäännöt, vuorovaikutteisuus• oppijalähtöiset opetusjärjestelyt ja oppimista tukevat monipuoliset oppimisympäristöt• keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen• oppilaiden/opiskelijoiden osallistuminen, oma pohdinta ja aktiivisuus, oppilaiden tiimityö ja yhteistoiminnalliset työtavat• opettajien tiimityö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, huoltajat ja asiantuntijat koulutyön tukena• oppiaineiden yhteistyö ja integraatio• koulussa ja muualla opitun yhdistyminen
  57. 57. Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä• Otetaan kehittämisen lähtökohdaksi tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen • Miten tavoitteet kuvataan osaamisena? • Miten osaamisen kehittämisen tehtävä näkyy eri oppiaineissa ja vaikuttaa aineiden integrointiin? • Miten osaamisen kehitys kirjoitetaan opetussuunnitelmiin? • Millaisia ovat osaamisen kehittymistä tukevat menetelmät, työtavat ja oppimisympäristöt? • Miten tavoitteeksi asetettu osaaminen otetaan huomioon koulun toimintakulttuurissa? • Miten oppilaan arviointia tulee parantaa tukemaan osaamisen kehittämistä?
  58. 58. Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä• Uskalletaan keskittyä olennaiseen - ajan ja rauhan antaminen ihmisenä kasvulle, vuorovaikutukselle ja ajattelun taitojen kehittymiselle • Mitä karsitaan? • Mihin keskitytään?• Suunnataan voimavaroja sen pohtimiseen, miten tehdään ja opitaan • Millaista yhteistä työprosessia tarvitaan – valtakunnallisesti, kunnassa, koulussa? Ketkä ovat mukana? Miten prosessi organisoidaan?
  59. 59. Perustetyössä ratkaistavia kysymyksiä• Rakenteistetaan opetussuunnitelman perusteet ja tuotetaan ne sellaisessa sähköisessä muodossa, että ne palvelevat nykyistä paremmin paikallista opetussuunnitelmatyötä • Mitkä ovat kansallisten, paikallisten ja koulukohtaisten tekstien sekä opettajan oman työn suunnittelun väliset suhteet? • Miten teknisillä ratkaisuilla vapautetaan aikaa koulussa tärkeiden asioiden pohtimiselle?
  60. 60. Opetussuunnitelmanperusteiden japaikallisenopetussuunnitelmatyön aikataulua
  61. 61. Perusopetuksen uudistaminen• OKM:n työryhmän esitys 29.2.2012 mennessä• VN asetus kevään kuluessa• Ops-perusteet valmiit 31.12.2014, käyttöönotto 1.8.2016
  62. 62. Valtakunnallisen työn aikataulua• OKM:n esitys perusopetuslain alaisen opetuksen tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta; helmikuu 2012• VN:n asetuksen antaminen; touko-kesäkuu 2012• Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 vuoden loppuun mennessä• Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen uusien perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat valmiina siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä lukuvuoden 2016 – 2017 alusta
  63. 63. Valtakunnallisen työn aikataulua• Varhaiskasvatuksen ohjaus ja hallinto siirtyy Opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta • Varhaiskasvatuksen perusteet valmisteluun 2013 – 2014?• Lukion tavoitteiden ja tuntijaon valmistelu käynnistyy pian esi- ja perusopetusta koskevan asetuksen antamisen jälkeen • Lukion opetussuunnitelman perusteet valmisteluun 2013 - 2014?• Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet• Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet• Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet
  64. 64. Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua 2012 - 2014• Huhtikuu 2012: Opetussuunnitelmatyölle pohjaa luovan keskustelun käynnistäminen; prosessin aikataulu OPH:n verkkosivuille• Elokuu 2012: Keskustelua virittävää tukiaineistoa OPH:n verkkosivuille• Elokuu 2012: Perustetyön ohjausryhmä ja yleisiä linjauksia valmistelevat työryhmät aloittavat työnsä – luodaan yhtenäinen perusta oppiainetyölle• Marraskuu 2012: Ensimmäinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (yleiset linjaukset)• Tammikuu 2013: Oppiainekohtaiset ja muut tarvittavat valmisteluryhmät aloittavat työnsä
  65. 65. Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua 2012 - 2014• Elokuu 2013: Toinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (painopisteenä esiopetus)• Huhtikuu 2014: Kolmas kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (perusopetus ja lisäopetus)• Syys - lokakuu 2014: Lausuntopyynnöt esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteista• Joulukuu 2014: Pääjohtajan päätös; uusien perustemääräysten antaminen• Tammikuu 2015: Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta alkaa• Elokuu 2016: Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa
  66. 66. KIITOS!Irmeli Halinen,opetusneuvos,Opetussuunnitelmat–yksikön päällikköirmeli.halinen@oph.fi040 348 7297
  67. 67. Lukion opetussuunnitelmauudistus ja muut kehittämishaasteet Opetusneuvos Irmeli Halinen Otavan opisto 16.2.2012Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
  68. 68. Lukion opetussuunnitelmatyön aikataulua ja tavoitteita• Hallitusohjelma: Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen käynnistetään perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen• Lukion opetussuunnitelman perusteiden laatiminen käynnistyy todennäköisesti syksyllä 2013• Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Tällöin tulisi siis siirtyä uusien opetussuunnitelman perusteiden ja uudistettujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen.
  69. 69. Lukiontulevaisuudenkehittämistarpeet
  70. 70. Lukion yleissivistävä tehtävä ja yleissivistys-käsitteen muutos• Osaamisen, erityisesti asiantuntijatyössä tarvittavan osaamisen korostaminen tärkeänä osana yleissivistystä• Liiallinen keskittyminen tietoon ja yleissivistyksen tarkastelu oppiaineiden sekä niiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kautta tuottaa infoähkyä oppijoille ja opettajille
  71. 71. Akateemisen asiantuntijuuden uudet haasteet; professori Erno Lehtinen 2004• Nopea muutos Yleisten taitojen (kuten työelämässä ja vuorovaikutus, itseohjautuvuus, jne.) ohella, mitä erityistä yhteiskunnassa yleensä odotetaan asiantuntijoilta?• Ratkaistavien ongelmien 1. Tieteellinen ajattelu, kompleksisuuden kasvu ja tutkimukselliset taidot tarve epävarmuuden 2. Kirjallinen ja suullinen hallintaa ilmaisutaito 3. Kriittinen ajattelu ja asioiden• Toimintaympäristön monisuhteisuuden hallinta teknologisoituminen 4. Innovatiivisuus ja uutta luova• Kansainvälisyyden oppiminen lisääntyminen 5. Eettinen vastuu asiantuntija- tiedon käytöstä• Toimiminen asiantuntijaverkostoissa
  72. 72. Valinnaisuus• Tavoitteena motivaation ja jatko-opintovalmiuksien vahvistaminen - oppijan vaikutusmahdollisuudet - oman suuntautumisen ja tarpeiden mukaiset valinnat• Koulutuksen järjestäjien paikalliset tarpeet• Lukiokoulutuksen oma perustehtävä - oppiaineiden määrä?
  73. 73. Pedagoginen muutos• Opiskelijoiden aito osallisuus• Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö• Monipuolinen, osaamista ja osallistumista aktivoiva työskentely• Opettajan peruskoulutus ja täydennyskoulutus  opettajan osaamisen vahvistaminen
  74. 74. Pääministeri JyrkiKataisen hallituksenohjelmasta
  75. 75. Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka• Laadukas maksuton koulutus• Palvelut tasa-arvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla• Tavoitteena nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä• Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään• Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen yhdenvertaisuus maan kaikissa osissa turvaten• Selvitetään edellytykset poistaa oppimateriaalien maksullisuus toisen asteen koulutuksessa
  76. 76. Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka• Aiemmin ja muualla opitun tunnistaminen ja tunnustaminen otetaan osaksi kaikkea koulutusta perusasteelta aikuiskoulutukseen• Koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavaa työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla• Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla• Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen
  77. 77. Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka• Erityispedagogiikan, monikulttuurisuuden sekä kodin ja koulun yhteistyön merkityksen kasvu huomioidaan opettajien koulutuksessa• Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan
  78. 78. Toinen aste• Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai muulla tavoin• Vahvistetaan kuntien vastuuta perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta• Ylioppilastutkintoa ja ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina• Toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle
  79. 79. Lukio• Uudistetaan lukion rahoituspohja siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen• Sisällytetään lukiorahoituksen perusteisiin tuloksellisuus-rahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä• Lukiokoulutuksen työelämäyhteyttä ja –tietoutta vahvistetaan
  80. 80. Lukio• Käynnistetään maahanmuuttajien lukioon valmistava koulutus• Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilas- tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelija-valinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe• Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa
  81. 81. Koulutuksen jatutkimuksenkehittämissuunnitelma
  82. 82. Toisen asteen koulutus Käynnistetään toisen asteen koulutuksen palvelukyvyn ja yhteistyön vahvistamisen toimenpideohjelma, kehittäen ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja erillisinä tutkintoina, koulutuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi lisäämällä oppilaitosrajat ylittävää tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöä myös yhdessä korkeakoulujen kanssa.
  83. 83. Toisen asteen koulutus Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistaa yksilöiden tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan eri osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Ohjelmalla tuetaan elinvoimaisen, toimintakykyisen toimipisteverkon muodostumista
  84. 84. Toisen asteen koulutus Toisen asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa tiivistetään lainsäädännöllisen yhteistyövelvoitteen toteutumisen varmistamiseksi.
  85. 85. Toisen asteen koulutus Ylioppilastutkintoa ja lukiokoulutusta sekä ammatillisia tutkintoja kehitetään erillisinä tutkintoina. Lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen.
  86. 86. Toisen asteen koulutus Ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta. Kootaan ja selvitetään toisen asteen tutkintojen rinnakkaisen suorittamisen nykytilanne, läpäisyaste, sijoittuminen työelämään ja jatkokoulutukseen sekä opiskelijakohtaiset kustannukset.
  87. 87. Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen rahoitustarpeet uudistetaan ottaen huomioon rahoituksen ylläpitäjäneutraalisuus. Rahoitusta uudistetaan siten, että se turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen laadun ja alueellisen saavutettavuuden myös etäopetusta hyödyntäen. Rahoitusperusteisiin sisällytetään tuloksellisuusrahoitusosuus, joka palkitsee koulutuksen laadusta ja laadun parantamisesta, esimerkiksi yksilön oppimistulosten paranemisesta ja vähäisistä keskeyttämisistä. Rahoitusta uudistettaessa turvataan maahanmuuttajien mahdollisuus lukiokoulutukseen.
  88. 88. Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukion opetussuunnitelman perusteet uudistetaan perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen uudistamisen jälkeen. Tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Lukiokoulutukseen kehitetään tuloksellisuus- rahoitusta tukevat ja kattavat laatukriteerit.
  89. 89. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa.
  90. 90. Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon opiskelijavalinnoissa hyödyntämisen mahdollistamiseksi varmistetaan tutkintoon sisältyvien koearvosanojen vertailukelpoisuus yli koerajojen ja kirjoituskertojen.
  91. 91. Ylioppilastutkinto Pienennetään opiskelijoille aiheutuvia opiskelukustannuksia ja parannetaan opiskelijoiden taloudellista asemaa siirtämällä ylioppilastutkintolautakunnan kiinteät kanslia- ja vuokrakustannukset valtion talousarviomenoksi. Muutos toteutetaan vuoden 2012 lukien.
  92. 92. Kiitos!

×