Yrjö Mattila: Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin
Yrjö Mattila: Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Marja Tuomi: Omaishoitolaki muuttui - kokemuksia kentältä. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
osastopäällikkö Kirsi Varhila, STM:
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Marja Tuomi: Omaishoitolaki muuttui - kokemuksia kentältä. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
osastopäällikkö Kirsi Varhila, STM:
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Maakuntien valmistelun tilanne - Uudenmaan maakunta, Timo Aronkytö
Similar to Yrjö Mattila: Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin
Asutko ulkomailla tai suunnitteletko muuttoa? - Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät tiistaina 27.8.2013 infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Essi Rentola (STM): Perustulo ja vapaa liikkuvuus. Esitys seminaarissa "Perustulo globaalissa maailmassa" 13.4.2016 Helsinki, Kelan päätalo. / Presentation in the seminar "Basic income in a global world" held in Helsinki 13 April 2016. More info: http://www.kela.fi/perustulo-globaalissa-maailmassa
Kansainvälisten asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Eläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät keskiviikkona 27. elokuuta 12. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Kelan päätoimitalossa pidetyn tilaisuuden pääasiallisena kohderyhmänä olivat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/sosiaaliturva-ja-verotus-ulkomaille-infotilaisuus-27.8.2014
Similar to Yrjö Mattila: Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin (20)
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
Yrjö Mattila: Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeviin sopimuksiin
1. Suomen sosiaaliset ihmisoikeudet suhteessa Euroopan
Neuvoston ja YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä
oikeuksia koskeviin sopimuksiin (peruskirja/TSS –sopimus)
Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet
Kelan auditorio 10.11.2015
Yrjö Mattila, Johtava tutkija, Kelan
tutkimusosasto
2. Euroopan Neuvoston sosiaalinen peruskirja
• Muodostaa Euroopan neuvoston ihmisoikeusulottuvuuden
sosiaalisen puolen (toinen on Euroopan
ihmisoikeussopimus)
• Sopimuksen tavoitteena on turvata ja edistää sosiaalisia
oikeuksia Euroopassa asettamalla sopimusvaltiolle
vähimmäisvaatimuksia, joihin on sitouduttava
• Jäsenmaat voivat valita, mihin artikloihin sitoutuvat.
Suomikaan ei ole ratifioinut kaikkia artikloja
• Sopimus sisältää sekä sosiaalisia ja työelämään liittyviä
periaatteita että määräyksiä oikeuksien toteuttamisesta
• Sopimuksen rikkomisesta ei ole sanktioita, mutta Euroopan
Neuvoston ministerikomitea voi antaa suosituksia
3. Sosiaalinen peruskirja Suomessa
• Peruskirja Suomessa
voimaan 2002, Suomi ei
ratifioinut kaikkia artikloita
(opt-in,opt-out)
• Artikla 12 sääntelee
sosiaaliturvaa, artikla 13
sosiaaliavustuksia ja artikla
23 ikääntyneiden oikeutta
sosiaaliturvaan
• Euroopan sosiaalisten
oikeuksien komitea valvoo
sopimuksen noudattamista
• Jäsenmaat raportoivat
säännöllisesti sosiaalisten
oikeuksien komitealle
• Suomen yleisesti katsottu
noudattaneen sopimusta,
poikkeuksena
vähimmäisetuudet ja
työntekijän irtisanomissuoja
• Valtakunnalliset järjestöt
voivat tehdä kanteluja
komitealle sopimuksen
noudattamisesta
• Suomesta viimeksi kantelun
tehneet Omaishoitajat ja
Läheiset Liitto ry ja Suomen
sosiaalioikeudellinen seura
4. Toinen peruskirja: Yhdistyneiden kansakuntien sopimus
taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista
• Suomi ratifioi v. 1976
• Art. 11: Jokaisella oikeus
tyydyttävään elintasoon ja
elinehtojen jatkuvaan
parantamiseen
• Jäsenvaltiot raportoivat
sopimuksen
noudattamisesta YK:n TSS –
komitealle
• Komitea valvoo sopimuksen
noudattamista
• Periaatteena ”oikeuksien
vähittäinen
voimaansaattaminen”
• Valtion velvollisuutena on
keskittää saatavilla olevat
resurssit oikeuksien
toteuttamiseen
• ”Sopimus sitoo ylimpiä
valtioelimiä
täysimääräisesti jo sillä
perusteella, että se on
ratifioitu” (Heikki Karapuu
1987)
5. Valitusmenettely YK:n TSS –sopimukseen
• Vuonna 2013 TSS –sopimuksessa
tuli voimaan valinnainen
pöytäkirja, joka mahdollistaa
valitusmenettelyn
• Ratifioitu Suomessa: Komitea voi
ottaa vastaan ja käsitellä
valituksia
• Valituksia voivat tehdä
yksityishenkilöt /ryhmät
• Peruste: Sopimusvaltio on
loukannut heidän sopimuksen
mukaisia taloudellisia, sosiaalisia
ja sivistyksellisiä oikeuksiaan
• Ennen valitusta kaikki kansalliset
oikeussuojakeinot käytettävä
• Valitus on jätettävä vuoden kuluessa
oikeussuojakeinojen käyttämisestä
• Valittajan tulee olla kärsinyt selkeästä
haitasta, ellei valitus nosta vakavaa,
yleisesti merkittävää seikkaa
• ”Kohtuullisuusmenettelyä” valituksen
tutkinnassa
• Valtioiden tulee ottaa komitean
näkemykset sekä mahdolliset
suositukset huomioon
• Toimitettava kuuden kuukauden
kuluessa kirjallinen vastaus
toimenpiteistä, joihin on ryhdytty
komitean näkemysten ja suositusten
perusteella.
• Valtioiden on tiedotettava komitean
päätöksistä
6. Euroopan Neuvosto, Suomen järjestökantelut 1:
Omaishoitajat ja läheiset -liiton
kantelu nro 70/2011
• Liitto: Suomi rikkonut ikääntyneiden oikeutta sosiaaliturvaan
(artikla 23)
• Omaishoitajat ovat epätasa-arvoisessa asemassa kunnasta
riippuen
• Riittämätön rahoituksen varaaminen omaishoidon tukeen
• Määrärahat ovat loppuneet kesken kalenterivuoden Vantaalla,
Espoossa. Kokemäellä jne. omaishoidon sopimuksia
irtisanottiin, eikä tarjottu vaihtoehtoista palvelua, kriteerejä
muutettiin, monet jäivät ilman sopimusta
• Eduskunnan oikeusasiamies: Kunnilla oikeus itsehallintonsa
perusteella päättää määrärahoista
7. Komitean päätös
• Rahoituksen/määrärahojen erilaisuudesta johtuva
vanhuspalvelujen erilaisuus maan eri puolella ei
sinällään riko peruskirjan artiklaa 23.
• Kuitenkin se seikka että lainsäädäntö sallii osan
vanhusväestöstä jää omaishoidon tuen tai muun
vaihtoehtoisen tuen ulkopuolelle rikkoo tätä artiklaa
vastaan.
• Peruskirjan artiklaa 23 (ikääntyneiden oikeudet) on
rikottu.
8. Euroopan Neuvosto, Suomen järjestökantelut,
Omaishoitajaliitto 2: Palvelutalossa asumisen maksut (71/2011)
• Palveluasumisessa tai tehostetussa palveluasumisessa
asukkaat maksavat erikseen asumisesta, ruuasta, palveluista,
terveydenhoidosta, lääkkeistä jne.
• Ei valtakunnallisia maksusäännöksiä, kunnat päättävät
maksuista
• Kokonaiskustannus voi nousta jopa EUR 4000/kk,
(keskimääräinen eläke Suomessa noin EUR 1500/kk)
• Palveluasumispaikkoja liian vähän tarpeeseen nähden
• Epäyhtenäinen käytäntö aiheuttaa epävarmuutta vanhusten
keskuudessa, kotona ja omaishoidossa ollaan liian kauan
maksujen pelossa.
• Monet joutuvat jonottamaan, kun paikkoja ei ole
• Liitto: Väljä maksupolitiikka ja paikkojen vähäisyys rikkoo
vanhusten art. 23 säänneltyjä oikeuksia
9. Komitean päätös
Riittämätön maksujen sääntely yhdistettynä siihen tosiasiaan, että
näiden palvelujen kysyntä ylittää tarjonnan ei täytä niitä
edellytyksiä jotka on sanottu artikla 23:ssa siltä osin:
1) kuin ne aiheuttavat epävarmuutta hoidon tarpeessa olevalle
ikääntyneille henkilöille kirjavan ja monimutkaisen
maksupolitiikan vuoksi
2) ei ole mitään tehokkaita suojakeinoja sen varmistamiseksi että
tehokas pääsy palveluihin on taattu jokaiselle ikääntyneelle
henkilölle hänen tarvitessaan kuntonsa mukaisia palveluja
3) muodostaa esteen oikeudelle saada informaatiota palveluista
ja apuvälineistä, jotka ovat ikääntyneiden henkilöiden
käytettävissä ja estää heitä käyttämästä näitä palveluja.
Johtopäätös: Artiklaa 23 on rikottu
10. Suomen sosiaalioikeudellisen seuran
kantelu perusturvasta 88/2012
• SSOS seura kanteli:
• A) Suomen perusturvaetuudet
(takuueläke, minimitasoinen sairaus-
äitiys- ja kuntoutusraha, työttömysturvan
peruspäiväraha) alittavat
peruskirjan art. 12 §
edellyttämän tason
• Art. 12: Sopimuspuolet sitoutuvat luomaan
sosiaaliturvajärjestelmän ja pitämään sitä
yllä.
• B) Suomi ei ole kehittänyt
sosiaaliturvaa peruskirjan
edellyttämällä tavalla,
peruskirjan art. 12§3
• Art. 12 §3: Sopimuspuolet sitoutuvat
pyrkimään asteittain nostamaan
sosiaaliturvajärjestelmänsä tasoa
• C) Sosiaaliavustukset
(toimeentulotuki ja työmarkkinatuki)
alittavat peruskirjan art. 13.1
tason
• Artikla 13§1: Sopimusvaltion
tulee varmistaa, että jokaiselle,
jolla ei ole riittäviä tuloja,
annetaan riittävää apua ja
sairaustapauksissa riittävää
hoitoa
• >vrt. perustuslain 19 §: Jokaisella,
joka ei kykene hankkimaan
ihmisarvoisen elämän
edellyttämää turvaa, on oikeus
välttämättömään toimeentuloon
ja huolenpitoon.
11. Komitean käyttämä ekvivalentti mediaanitulo
peruskirjan art. 12.1. perusturvan riittävyyttä
määriteltäessä
• Ekvivalentti mediaanitulo saadaan
jakamalla kotitalouden käytettävissä
olevat rahatulot kotitalouden
kulutusyksiköiden (henkilöiden)
määrällä.
• Kulutusyksikköasteikossa
kotitalouden ensimmäinen aikuinen
saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat
henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset
(0–13-vuotiaat) saavat painon 0,3.
• Kulutusyksikköä kohti lasketuilla
tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan
verrata kooltaan ja rakenteeltaan
erilaisia kotitalouksia toisiinsa.
• Käytettävissä olevat rahatulot
(nettotulo) saadaan, kun
bruttotuloista vähennetään
maksetut tulonsiirrot
(välittömät verot,
sosiaaliturvamaksut ja
pakolliset eläke- ja
työttömyysvakuutusmaksut)
• Tulot ovat kyseisen vuoden
aikana kertyneet käytettävissä
olevat tulot yhteensä.
• Ekvivalentti mediaanitulo
Suomessa v. 2013 oli 1940
€/kk
12. Komitean näkemyksiä
Peruskirjan artiklan 12§1
mukaan kaikilla kansalaisilla on
oikeus sosiaaliturvaan.
Sosiaaliturvan tasoa verrataan
kunkin jäsenmaan
ekvivalenttiin mediaanituloon
Sosiaaliturvaetuudet
määritellään peruskirjan art.
12 § mukaan ja
sosiaaliavustukset peruskirjan
art. 13 § mukaan
Etuuksien tason tulee sekä
sosiaaliturvaetuuksissa että
sosiaaliavustuksissa olla
vähintään 40-50 %
mediaanitulosta
Vuonna 2013 oli Suomessa 50
% ekvivalentista
mediaanitulosta 970 €/kk
yhdelle hengelle.
ja
40 % oli 776€/kk (komitean
ehdoton minimi)
13. Komitea Suomen perusturvan tasosta
• Minimisairauspäiväraha
vuonna 2013 oli 23,77 € tai
594 €/kk
• Vastaa 31 % ekvivalentista
mediaanitulosta, mutta
nettosumma 20 % veron
jälkeen 475 €/kk
• Vastaa 24 % ekvivalentista.
mediaanitulosta
• Minimiäitiysraha ja -
kuntoutusraha sama
• Vastaa 24 % ekvivalentista
mediaanitulosta
• Työttömän peruspäiväraha
oli 32,46 € tai 698 €/kk
• Vastaa 36 % ekvivalentista
mediaanitulosta, mutta
nettosumma 20 % veron
jälkeen 558 €/kk,
• Vastaa 29 %
mediaanitulosta
• Takuueläke oli 738,82 €/kk
• Vastaa 38 % ekvivalentista
mediaanitulosta (ei veroa)
14. Komitean johtopäätös
• Kaikkien
perusturvasosiaalituuksien:
• (takuueläke, minimitasoinen
sairaus- äitiys- ja
kuntoutusraha,
työttömysturvan
peruspäiväraha)
• taso jää alle 40 %
ekvivalentista
mediaanitulosta.
• Taso on riittämätön artiklan
12§1 mukaan
• Komitean ei tarvitse
harkita lisäetuuksien
kuten:
• sosiaaliavustusten ja
asumistuen
• mahdollista vaikutusta.
• Peruskirjan artiklaa 12§1 on
rikottu.
15. Komitean päätös työmarkkinatuesta
• Työmarkkinatuen nettoarvo
558 €/kk, 29 % ekvivalentista
mediaanitulosta on
korkeampi kuin
toimeentulotuen perusosa,
• Kuitenkin komitean
asettaman 50 % kynnyksen
alapuolella.
• Työmarkkinatuen saajat
voivat olla oikeutettuja sekä
asumistukeen että
toimeentulotukeen
kattamaan
asumiskustannuksia
asumistuen lisäksi.
• Hallitus ei ollut tuonut
informaatiota niistä
asumistuen määristä ja siitä
toimeentulotuesta, joita on
maksettu työmarkkinatuen
saajille.
• Työmarkkinatuki yhdessä
muiden etuuksien kanssa ei
saavuta 50 % ekvivalentista
mediaanitulosta (970 €/kk)
• Komitea totesi peruskirjan
art. 13.1 rikkomuksen
16. Komitean päätös toimeentulotuesta
• Sosiaaliavustuksen,
(toimeentulotuki,
työmarkkinatuki) on oltava
riittäviä,
• Tulee tehdä mahdolliseksi
saajalleen elää kohtuullista
elämää ja kattaa heidän
perustarpeensa.
• Vuonna 2013 toimeentulotuen
perusosa oli 477,26 €/kk,
• Vastaa vähemmän kuin 25 %
ekvivalentista mediaanitulosta.
• Toimeentulotukilain 7 b §;n
mukaan ”muut peruskulut” kuten
asumiskulut, sähkö, kotivakuutus
ja tietyt terveydenhuoltokulut
saatetaan kattaa ”tarpeellisen
suuruisina”
• Komitea katsoi, ”ettei voida pitää
varmana, että kaikki tarpeessa
olevat henkilöt saavat riittävästi
toimeentulotukea, vaikka osa
saakin lisäksi harkinnanvaraista
tukea”
• Komitea totesi peruskirjan art.
13.1 rikkomuksen
17. Artiklan 12.3 rikkomusta ei todettu. Visiointia tulevaisuuteen
• Komitea katsoi, että
artiklan 12§ 3 rikkomusta
ei ollut tapahtunut
• Suomen katsottiin
pyrkineen kehittämään
sosiaaliturvajärjestelmää,
vaikka
perusturvaetuuksissa
olikin huomattavaa
alitusta
• Pääsyynä olivat vuosina
2011 – 2013 tapahtuneet
perusturvan parannukset
• Erityisesti:
• puolison tulon poisto
työmarkkinatuessa
• takuueläkkeen
omaksuminen
• Tuen saajilla mahdollisuus
pieniin lisäansioihin
sosiaalietuuksien
poistumatta
• Entä tilanne uusien
leikkausten jälkeen?
18. STM ja UM tiedotteessa 11.2.2015 toista mieltä kuin
komitea
• Yksittäisen etuuden taso ei ole hyvä
mittari tuen riittävyydelle, koska
Suomessa toimeentulo voi koostua
esimerkiksi työmarkkinatuesta,
asumistuesta ja toimeentulotuesta.
• Suomi arvioi vähimmäisturvan
riittävyyttä toisin, koska Suomessa
sosiaalietuudet, sosiaali- ja
terveydenhuollon palvelut ja
erilaiset maksukatot muodostavat
kokonaisuuden.
• Lisäksi muun muassa julkisilla
terveyspalveluilla ja reseptilääkkeillä
on omat maksukattonsa, jotka
rajaavat asiakkaan
terveydenhuoltokustannukset
kohtuulliselle tasolle.
• Komitea tarkasteli ratkaisussaan
toimeentulotuen määrää
ainoastaan toimeentulotuen
perusosan perusteella eikä
ottanut arviossaan huomioon
lähes poikkeuksetta maksettavia
toimeentulotuen muita osia.
• Kuitenkin: perusturvan
arviointiraportti 2015:
• Perusturvan varassa olevien
tulotaso ei riitä kattamaan
viitebudjetin mukaista
kohtuullista kulutusta
• Vuoden perusturvan 2014
tulotaso kattoi 71 prosenttia
kohtuullisesta
vähimmäiskulutuksesta
19. Jatkotoimet
• Omaishoitajien eriarvoisuus, Kantelu
70/2011: Keväällä 2014 jätti
mietintönsä kansallisen omaishoidon
ohjelmaa valmisteleva työryhmä.
Esitysten toteuttaminen lisäisi tasa-
arvoa omaishoitajien kesken
• Omaishoidon kehittäminen on Sipilän
hallituksen kärkihankkeita
• Palveluasumisen asiakasmaksut,
Kantelu 71/2011: Työryhmä
ehdottanut mm. että
asumispalveluihin säädettäisiin
valtakunnallisesti yhdenmukaiset
asiakasmaksujen
määräytymisperusteet
• Tehostetun palveluasumisen maksut
tulisi yhtenäistää
• Palvelumaksujen lainsäädännöllinen
yhtenäistäminen sisältyy Sipilän
hallituksen ohjelmaan
• Kantelu 88/2012:
Perusturvaetuuksien korotus ei ole
Sipilän hallituksen listalla, paitsi:
• - takuueläkettä korotetaan 23 eurolla
• Voitaisiinko 50 % tasoa
perusturvaetuuksissa kokeilla v. 2017
rinnan perustulokokeilun kanssa ja
verrata henkilöiden hyvinvointia:
perustuloryhmä > <
perusturvaryhmä?
20. Komitean tulkintoja sosiaaliturvan
supistuksista taloudellisista syistä
• Artiklan 12.3 edellyttää
valtioiden parantavan
sosiaaliturvajärjestelmä
änsä
• Supistava kehityskään
sosiaaliturvajärjestelmä
ssä ei automaattisesti
ole artiklan 12§3
vastaista.
• Talouden ja sosiaalisten
oikeuksien välillä
vallitsevasta läheinen
suhde,
• Tämän vuoksi pyrkimys
taloudellisiin
tavoitteisiin ei ole
yhteen sovittamaton
artiklan 12 kanssa.
21. Komitean kannanottoja II
• Muutosten, olivatpa ne millaisia
tahansa, tulee varmistaa
perustavanlaatuisen
sosiaaliturvajärjestelmän ylläpito
ja järjestelmän tulee olla riittävän
laaja
• Supistukset ja rajoitukset
sosiaaliturvassa ovat
yhteensopivia peruskirjan kanssa
niin pitkälle kuin:
• ne ovat tarpeellisia varmistamaan tietyn
sosiaaliturvan ylläpidon eivätkä estä
yhteiskunnan jäseniä saamaan tehokasta
suojaa sosiaalisia ja taloudellisia riskejä
vastaan. (indeksijäädytykset tulisi
toteuttaa vain sen pituisina kuin
taloudellinen tilanne edellyttää (vrt.
lapsilisät ja opintuki, pysyviä muutoksia)
• Mitkään muutokset eivät saa olla
sellaisia, että ne muuttavat
sosiaaliturvajärjestelmää
sosiaaliavustusjärjestelmäksi (vrt.
työttömyysturvan 100 pv.
leikkaus)
• Perusturvan taso on aina
säilytettävä:
• Komitean päätös Kreikan
eläketurvan leikkauksista:
Peruskirjaa rikottiin, kun eläkkeitä
leikattiin niin paljon, että osa
eläkeläisistä vajosi köyhyyteen.
22. Palvelumaksut oltava kohtuullisia
• ”Sosiaalipalvelut voivat olla
maksullisia, kiinteähintaisia
tai hinnaltaan vaihtelevia,
mutta ne eivät saa olla niin
korkeita, että ne estävät
tehokkaan palvelujen
saatavuuden”.
• ”Niille henkilöille, joilta
puuttuvat riittävä
rahoitusmahdollisuudet,
tulisi palvelut tarjota
maksuttomina”
•
• Vrt. Eduskunnan
perustuslakivaliokunta
10/2009 :
• ”Perustuslain 19 §:n 3
momenttiin kiinnittyvät
sosiaali- ja
terveyspalveluista perittävät
asiakasmaksut eivät
suuruudeltaan saa siirtää
palveluja niitä tarvitsevien
ulottumattomiin”.
• Otetaanko nämä periaatteet
huomioon maksuja korotettaessa?
23. Muutokset ja mahdolliset leikkaukset <>peruskirja ja YK
TSS-sopimus
• Sote –uudistus (peruskirja art. 11, 13 ja
23, TSS art. 12 d)
• Yksityisellä lääkärillä ja hammaslääkärillä
käynnin korvausten supistaminen
(peruskirja art. 11 ja 13, TSS art. 12 d )
• Lääke- ja matkakorvausten muutokset
(peruskirja art. 11, 12, 13 ja 23, TSS art.
12)
• Lapsilisät ja opintotuki , indeksin
poistaminen (peruskirja art. 12, 13, 17 ja
30 (komitean kannanotot), TSS art. 4, 7,
10 ja 11
• Muiden sosiaalietuuksien paitsi
toimeentulotuen indeksien jäädyttäminen
(peruskirja art. 12 1-3, 13, komitean
kannanotot, TSS art. 4, 9 ja 11)
• Työeläkkeiden indeksikorotusten puolitus
peruskirja art. 12 (2 ja 3), 23 (komitean
kannanotot)
• Hoivahenkilökunnan
vähimmäissuosituksen supistaminen,
Peruskirja art. 23 (komitean
kannanotot)
• Työttömyysturvan ansiopäivien
supistaminen 100 päivällä (peruskirja
art.12 2, 13 (komitean kannanotot)
• Vanhuspalvelujen
henkilöstömitoitusten supistaminen
(peruskirja 23)
• Asiakasmaksujen korotus (peruskirja
23, komitean kannanotot, TSS art. 9)
• Eläkeläisten asumistuen
pienentäminen (peruskirja 23, 31, TSS
art. 9 ja 11)
• Sairauspäivärahojen laskennan
muutos (peruskirja 12 (2), TSS art. 10
(2)
24. Johtopäätöksiä
• Sosiaaliset ihmisoikeudet perustuvat
Suomen ratifioimiin sopimuksiin ja
sitovat Suomea
• Peruskirja ja TSS –sopimus sisältävät
kansalaisten sosiaalisiin oikeuksiin
liittyviä säännöksiä
• Sopimukset ovat laintasoisena
voimassa Suomessa ja sitovat valtiota
lainsäädäntötoiminnassa
• Kansalaisilla on oikeus vedota
peruskirjan ja TSS –sopimuksen
artikloihin ja komitean
kannanottoihin viranomaisissa ja
tuomioistuimissa
• Perustuslakivaliokunta voisi leikkauksia
käsitellessään ottaa huomioon
kansainvälisten sopimusten ja sosiaalisten
ihmisoikeuksien asettamat velvoitteet.
• Kuitenkin paljon ongelmia:
• Peruskirja ja TSS –sopimus
Suomessa vain ”pienen piirin”
asioita
• Media ei ole ollut kiinnostunut,
komitean päätökset eivät saaneet
julkisuutta
• Lainvalmistelussa kansainvälisiä
sosiaalisia ihmisoikeuksia ei oteta
huomioon
• Haasteena onkin lisätä
sosiaalisten ihmisoikeuksien
tietämystä ja vaikuttavuutta
Suomessa.
• SOTE –uudistuksessa sosiaaliset
ihmisoikeudet keskiöön!