SDP JA KUNTAUUDISTUS
Hallituksen kuntauudistuksen tavoite   1. Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti kok...
SDP:n lähtökohta me  puolustamme hyvinvointiyhteiskuntaa eli ihmisten tarvitsemia palveluita. Kyse on hyvinvointiyhteiskun...
Miksi kuntauudistukseen pyritään? SDP JA KUNTAUUDISTUS
1. Tällä hetkellä kunnallisten palveluiden laatu ja saatavuus vaihtelevat liian paljon riippuen siitä missä kunnassa kansa...
2. Kestävyysvaje ja väestön ikääntyminen ovat uhka kunnille. Finanssipolitiikan linja – Kuntatalouden vakaus ja kestävyys ...
3. ”Himmeleiden” poistaminen eli radikaali erilaisten yhteistoimintaorganisaatioiden vähentäminen vahvistaa kunnallista it...
4. Vahvan peruskunnan kriteereissä: "..on kyettävä vastaamaan alueensa kehitystyön edistämisestä". Kunnalla nähd...
Vahva peruskunta = paremmat palvelut   SDP JA KUNTAUUDISTUS
1) Vahva kunta pystyy turvaamaan palvelujen saatavuuden joka tilanteessa. Se pystyy tarjoamaan pääosan ihmisen tarvitsemaa...
2) Vahva kunta pystyy tarjoamaan lähipalveluna sellaisia palveluja, joihin pieni kunta ei yksin pysty. Tällaisia voi olla ...
3) Sosiaalipalveluja on THL toimesta arvioitu yhteistoiminta-alueilla ja todettu, että osaaminen on kehittynyt kun yksin k...
4) Vahvan kunnan talous on kestävä ja vakaa. Tällöin kunnan palvelujen suunnitelmallisuuteen voi luottaa. Palveluita on yl...
Kuntaliitto on kuntauudistuksen linjoilla SDP JA KUNTAUUDISTUS
  Kuntaliitto on ollut yksimielisesti samoilla linjoilla hallituksen kanssa. Se toteaa tiedotteessaan (20.4.2011) mm. seur...
Kuntaliitto tukee tätä uudistusta hallitusohjelma-kommentoinnissaan (7.7.2011): "Uudessa hallitusohjelmassa on kuntie...
Usein kysyttäjä kysymyksiä SDP JA KUNTAUUDISTUS
Onko pakko?   Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen toimesta selvitetään (ei päätetä) kullekin alueelle tarkoituksen-muk...
Kuitenkin jotenkin tuntuu pakottamiselta?   Ei pitäisi tuntua. Nyt ei käytetä, toisin kuin Paras-hankkeessa, esim. kaavama...
Turvataan lähipalveluiden saatavuus lähipalvelulailla?   Populismia. Uskomme, että kunnilla on viisaus päättää kuinka sen ...
Työkäyntialue-ajattelu on paholaisen keksintö?   Luultavasti ei. Työssäkäyntialueeseen perustuva kuntarakenne on kirjattu ...
Kepun "linja"?   Keskusta on kääntänyt tässä kuntauudistuksessa takkiaan samalla tavalla kuin esim. ERVV-asiassa...
Paras-hankkeen luontevaa jatkoa?   Kyllä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoite oli: kunta- ja palvelurakenteen vahv...
Muutoksia tehdään muutoksen vuoksi?   Ei toki. Esim. terveydenhuollon teknistyminen ja spesialisoituminen on johtanut viim...
Isoillakin kaupungeilla voi mennä huonosti?   Varmaan, mutta syy ei ole suuruudessa, vaan muissa tekijöistä. Esimerkiksi p...
Kuntien henkilöstö vastustaa kuntauudistusta?   Päinvastoin. Kunta-alan suurimman työntekijäjärjestön JHL:n tuore puheenjo...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

SDP ja kuntauudistus

909 views

Published on

Published in: News & Politics
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
909
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

SDP ja kuntauudistus

  1. 1. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  2. 2. Hallituksen kuntauudistuksen tavoite   1. Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa. 2. Luoda edellytyksiä julkisen talouden kestävyysvajeen kaventamiselle ja varautumiselle ikääntymisestä seuraavalle palvelujen kasvavalle kysynnälle. 3. Vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Kuntien roolia julkishallinnon keskeisenä toimijana ja rajapintana kansalaisiin vahvistetaan. 4. Luoda edellytykset kuntataloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle.   SDP JA KUNTAUUDISTUS
  3. 3. SDP:n lähtökohta me  puolustamme hyvinvointiyhteiskuntaa eli ihmisten tarvitsemia palveluita. Kyse on hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta  tekemällä palvelut turvaavia uudistuksia. Kokonaisuudistus tarvitaan, koska nykyisessä järjestelmässä on "paikka paikan päällä". Kaikki puolueet jakavat käsityksen siitä, että uudistus on tarpeen – myös keskusta. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  4. 4. Miksi kuntauudistukseen pyritään? SDP JA KUNTAUUDISTUS
  5. 5. 1. Tällä hetkellä kunnallisten palveluiden laatu ja saatavuus vaihtelevat liian paljon riippuen siitä missä kunnassa kansalainen sattuu asumaan. Muutama lainaus THL:n Peruspalveluiden tila 2010 raportista: "Lokakuussa 2009 yli puolet väestöstä asui sellaisen terveyskeskuksen alueella, missä oli ajoittain ongelmia välittömässä yhteydensaannissa. Erikoishammaslääkäripalvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja ja puutteita. Neuvolapalvelujen… saatavuus voi vaihdella terveyskeskusten erilaisista voimavaroista johtuen. Erillisselvityksistä saadun tiedon perusteella ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ei vielä ole saatavilla kaikissa kunnissa." SDP JA KUNTAUUDISTUS
  6. 6. 2. Kestävyysvaje ja väestön ikääntyminen ovat uhka kunnille. Finanssipolitiikan linja – Kuntatalouden vakaus ja kestävyys (VM 42/2010 s. 23): "Lähivuosikymmeninä ikäsidonnaisten julkisten palvelujen menopaineiden arvioidaan jakautuvan puoliksi eläkejärjestelmän ja kuntien järjestelyvastuulla olevien hoito- ja hoivapalvelujen kesken. Tämä lisää painetta kuntatalouden rahoitus- ja ohjausjärjestelmiin merkittävästi” (n. 5 mrd euroa). Vuonna 2030 yli 70 prosentissa nykyisiä kuntia joka kolmas asukas on 63 – vuotta tai vanhempi. Alueellisesti tarkasteluna muutos on vuosina 2009–2030 rajuinta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Suomessa väestön huoltosuhde eli huoltajien ja huollettavien määrän suhde heikkenee EU-maista nopeimmin. Esimerkiksi vuonna 2020 ja 2030 suhde on ennusteiden mukaan EU-alueella heikoin SDP JA KUNTAUUDISTUS
  7. 7. 3. ”Himmeleiden” poistaminen eli radikaali erilaisten yhteistoimintaorganisaatioiden vähentäminen vahvistaa kunnallista itsehallintoa palauttamalla vallan ja vastuun samaan paikkaan, vahvan peruskunnan valtuutetuille. Kuntalaki uudistetaan ja siinä huomioidaan mm. kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen esim. kunnanosahallinnolla.   SDP JA KUNTAUUDISTUS
  8. 8. 4. Vahvan peruskunnan kriteereissä: "..on kyettävä vastaamaan alueensa kehitystyön edistämisestä". Kunnalla nähdään siis pelkkää palveluiden tuottajaa vahvempi rooli alueensa, yrityksien ja asukkaittensa mahdollisuuksien edistäjänä ja toimeenpanijana. Se pystyy itse vaikuttamaan omaan talouteensa parantamalla elinkeinonharjoittamisen edellytyksiä alueellaan. Kunnan rooli on keskeinen myös yhteiskunnallisen koheesion ja tasa-arvoisuuden muodostamisessa. Vahva peruskunta kykenee työllisyys- ja sosiaalitoimin vaikuttamaan siihen, että työntekijän työllistettävyys pysyy hyvällä tasolla suhdanteista huolimatta. Tämä parantaa sekä kunnan että kansakunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä keskipitkällä aikavälillä.   SDP JA KUNTAUUDISTUS
  9. 9. Vahva peruskunta = paremmat palvelut   SDP JA KUNTAUUDISTUS
  10. 10. 1) Vahva kunta pystyy turvaamaan palvelujen saatavuuden joka tilanteessa. Se pystyy tarjoamaan pääosan ihmisen tarvitsemaa hoitoketjua omalla vastuullaan olevassa palvelukokonaisuudessa niin, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun eikä tipahda organisaatioiden välisiin loukkuihin, kun joku vastaa koko kokonaisuudesta eikä asiakasta pallotella vastuutaholta toiselle. Myöskään hoitokokonaisuuteen tarvittavat tiedot ei häviä organisaatioiden välille. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  11. 11. 2) Vahva kunta pystyy tarjoamaan lähipalveluna sellaisia palveluja, joihin pieni kunta ei yksin pysty. Tällaisia voi olla esimerkiksi lääkäri- tai hammaslääkäripalvelut tai muut erityisosaamista vaativat palvelut. Heikko kunta on yksin kun se ei saa riittävästi osaajia palveluihinsa. Tällöin muodollisen palvelujen saavutettavuuden sijaan palvelujen saatavuus voi olla tosiasiallisesti nolla. Vahva kunta pystyy  järjestelmään lähipalvelupisteisiinsä osa-aikaisesti monipuolisempia palveluja väestön tarpeiden mukaan silloin kun väestön tarpeet eivät edellytä kokopäiväisiä työntekijöitä paikkakunnalle. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  12. 12. 3) Sosiaalipalveluja on THL toimesta arvioitu yhteistoiminta-alueilla ja todettu, että osaaminen on kehittynyt kun yksin kunnassaan työskennelleestä sosiaalityöntekijästä on tullut alueellisen tiimin jäsen. Vaikka pienten kuntien sosiaalityön palvelujen saavutettavuus on joissain tapauksissa heikentynyt paikallisten sosiaalitoimistojen lakkauttamisen ja palvelujen keskittämisen myötä, on pienen kunnan asukkaille tullut saataville entistä asiantuntevampaa palvelua, monipuolisempi palvelutarjonta sekä laajempi palveluvalikoima. Tätä erikoistunutta sosiaalityötä pystytään vahvassa kunnassa tarvittaessa tuomaan lähipalvelupisteisiin. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  13. 13. 4) Vahvan kunnan talous on kestävä ja vakaa. Tällöin kunnan palvelujen suunnitelmallisuuteen voi luottaa. Palveluita on ylipäätään mahdollista järjestää kunnassa eikä lähipalveluihin tarvitse tehdä äkkisäästöjen takia yllätyksellisiä muutoksia, vaikkapa neuvoloiden sulkemisia tms. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  14. 14. Kuntaliitto on kuntauudistuksen linjoilla SDP JA KUNTAUUDISTUS
  15. 15.   Kuntaliitto on ollut yksimielisesti samoilla linjoilla hallituksen kanssa. Se toteaa tiedotteessaan (20.4.2011) mm. seuraavaa: "Vahvat peruskunnat kuntarakenteen perustaksi: "Suomen Kuntaliitto esittää tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi vahvan peruskunnan mallia… ​mahdollisimman moni kunta on vuonna 2017 vahva peruskunta, joka pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle… Kuntaliitto haluaa vahvistaa mahdollisuuksia ottaa käyttöön toimivaa kunnanosahallintoa, jos kunta niin haluaa. Kuntakoon kasvaessa tarvitaan uusia ratkaisuja kansalaisten lähivaikuttamisen turvaamiseksi. Uusi kuntalaki ja siihen sisältyvät kuntarakennemallit pitäisi olla kokonaisuudessaan käytössä vuonna 2017 alkavalla kunnallisvaalikaudella. Ratkaisut on tehtävä juuri valitun eduskunnan toimikaudella.   SDP JA KUNTAUUDISTUS
  16. 16. Kuntaliitto tukee tätä uudistusta hallitusohjelma-kommentoinnissaan (7.7.2011): "Uudessa hallitusohjelmassa on kuntien kannalta myönteistä, että hallitus sitoutuu edistämään kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä. Keinot tavoitteen toteuttamiseksi ovat kuitenkin jossain määrin ristiriitaisia. On hyvä, että hallitus edistää kuntarakenneuudistusta vahvan peruskuntamallin pohjalta ja että hallitus sitoutuu määrittelemään kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen jo tämän vuoden 2011 loppuun mennessä." SDP JA KUNTAUUDISTUS
  17. 17. Usein kysyttäjä kysymyksiä SDP JA KUNTAUUDISTUS
  18. 18. Onko pakko?   Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen toimesta selvitetään (ei päätetä) kullekin alueelle tarkoituksen-mukainen kuntarakenne. Uudistus koskee koko maata, mutta alueelliset erityispiirteet huomioidaan. Eli ei siis vain yhtä samaa mallia koko maahan.   Hyvä huomata, ettei tarkoituksena ole keskittää palveluita, vaan keskittää ja vahvistaa järjestämistä ja rahoitusta. Tarkoituksena ei ole viedä lähipalveluita kauas. Koko keskustelussa kannattaa painottaa sitä, että kyse on ensisijaisesti palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  19. 19. Kuitenkin jotenkin tuntuu pakottamiselta?   Ei pitäisi tuntua. Nyt ei käytetä, toisin kuin Paras-hankkeessa, esim. kaavamaisia asukasmäärään sidottuja kriteereitä (keskusta pakottanut perustamaan yli 20 000 asukkaan kokonaisuuksia). Valtioneuvoston selonteko Kunta ja palvelurakenneuudistuksesta vuodelta 2009: "Puitelain mukaan perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät tulee järjestää vähintään noin 20 000 asukkaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella... Uudet yhdistymisavustukset riippuvat uuden kunnan asukasmäärästä ja mukana olevien kuntien lukumäärästä Ne kannustavat aiempaa enemmän suurten, yli 20 000 asukkaan kuntien syntymistä ja monikuntaliitosten toteutumista."   Sen sijaan ollaan selvittämässä kullekin alueelle tarkoituksenmukaista kuntarakennetta. Tämä tehdään avoimin kriteerein. Vahva peruskunta määritellään tehtävien kautta: kyettävä itsenäisesti huolehtimaan peruspalveluista lukuun ottamatta erityisen vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavaa sosiaalihuoltoa. Tarkoittaa mm., kykyä huolehtia itse palveluista (ei ulkoistamistarvetta pakon vuoksi) ja hallitsee nykyistä paremmin markkinoita kilpailutettaessa (ml. hankintaosaaminen).  Lisäksi on kyettävä vastaamaan alueensa kehitystyön edistämisestä. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  20. 20. Turvataan lähipalveluiden saatavuus lähipalvelulailla?   Populismia. Uskomme, että kunnilla on viisaus päättää kuinka sen on tarkoituksenmukaista palvelunsa järjestää. Tällä uudistuksella haluamme taata, että kunnilla on myös taloudelliset ja muut resurssit turvata lähipalvelut. Ohjeistamalla ja määräilyllä saisimme ehkä puhtaan omatunnon, mutta kunnat eivät pystyisi täyttämään hyvää tarkoittavia tavoitteitamme. Uudistuksella keskitetään järjestämistä ja rahoitusta; ei palveluita. Vahva peruskunta pystyy järjestämään lähipalvelut. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  21. 21. Työkäyntialue-ajattelu on paholaisen keksintö?   Luultavasti ei. Työssäkäyntialueeseen perustuva kuntarakenne on kirjattu tavoitteeksi jo Paras-hankkeessa. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  22. 22. Kepun "linja"?   Keskusta on kääntänyt tässä kuntauudistuksessa takkiaan samalla tavalla kuin esim. ERVV-asiassa ja Postilaissa. Se kannatti aikoinaan Paras-hanketta, mutta nyt sen tavoitteet eivät enää puolueelle kelpaa? Itse asiassa keskustalainen kunta- ja alueministeri Hannes Manninen puhui vuonna 2005 jopa 20 kunnasta. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  23. 23. Paras-hankkeen luontevaa jatkoa?   Kyllä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoite oli: kunta- ja palvelurakenteen vahvistaminen, palvelujen saatavuuden turvaaminen sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen, palveluiden järjestämisen vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan turvaaminen, palvelujen tuotantotapojen ja organisoinnin uudistaminen, kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  24. 24. Muutoksia tehdään muutoksen vuoksi?   Ei toki. Esim. terveydenhuollon teknistyminen ja spesialisoituminen on johtanut viimeisten vuosikymmenien aikana siihen, että hoitoprosessit ovat monimutkaistuneet, eikä niitä pysty nykyisten pienten kuntien kokoiset organisaatiot hallitsemaan. Vielä 50 vuotta sitten asia oli toisin ja nykyisen kaltainen kuntarakenne palveli hyvin myös terveydenhuollon tarpeita. Terveydenhuollossa on tärkeää että jokin organisaatio pystyy ottamaan kokonaisvastuun koko hoitoprosessista.   Nykyinen kuntarakenne on hevoskärryjen aikaa. Lähipalveluihin on päästävä kävellen tai paikallisbussilla, mutta nyt ei ollakaan keskittämässä palveluita vaan rahoitusta ja järjestämisvastuuta. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  25. 25. Isoillakin kaupungeilla voi mennä huonosti?   Varmaan, mutta syy ei ole suuruudessa, vaan muissa tekijöistä. Esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisessä kuilussa, jota järjestämisuudistuksella tullaan paikkaamaan. SDP JA KUNTAUUDISTUS
  26. 26. Kuntien henkilöstö vastustaa kuntauudistusta?   Päinvastoin. Kunta-alan suurimman työntekijäjärjestön JHL:n tuore puheenjohtaja Jarkko Eloranta on kertonut liiton kannattavan uudistusta. Syykin on ilmeinen: vahva kunta on hyvä ja varma työnantaja. SDP JA KUNTAUUDISTUS

×