Kristiina Poikajärvi: Lapin I&O-tilaisuuden avauspuheenvuoroTHL
Johtaja Kristiina Poikajärven (Lapin aluehallintovirasto) esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Lapissa (Rovaniemi) 17.10.2016.
Kristiina Poikajärvi: Lapin I&O-tilaisuuden avauspuheenvuoroTHL
Johtaja Kristiina Poikajärven (Lapin aluehallintovirasto) esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Lapissa (Rovaniemi) 17.10.2016.
Esityksessä on kymmenen yleisintä väitettä tai myyttiä, jotka liittyvät kuntauudistukseen. Case -esimerkkinä on Porin seutu. Väitteet on kerätty selvitysvaiheen aikana yleisemmin esitetyistä kysymyksistä, väärinkäsityksistä tai epäluuloista. Jokaista väitettä/myyttiä tarkastellaan tiedossa olevien faktojen avulla. Jokaisen väitteen perässä on faktalaatikko. Sen jälkeen jokainen väite punnitaan totta, osittain totta tai tarua määreellä.
Ajankohtaiset kunta-asiat ja SOTE-uudistuksen vaikutus kunnissa, Suomen Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Etelä-Karjalan maakuntatilaisuudessa 9.9.2014
Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueestaPorin kaupunki
1. Sote–uudistuksen tausta lyhyesti
2. Mistä puhutaan kun puhutaan Länsi-Suomen Sote–alueesta: vertaileva kantokykyanalyysi alueesta ja alueen kunnista
Esityksessä on kymmenen yleisintä väitettä tai myyttiä, jotka liittyvät kuntauudistukseen. Case -esimerkkinä on Porin seutu. Väitteet on kerätty selvitysvaiheen aikana yleisemmin esitetyistä kysymyksistä, väärinkäsityksistä tai epäluuloista. Jokaista väitettä/myyttiä tarkastellaan tiedossa olevien faktojen avulla. Jokaisen väitteen perässä on faktalaatikko. Sen jälkeen jokainen väite punnitaan totta, osittain totta tai tarua määreellä.
Ajankohtaiset kunta-asiat ja SOTE-uudistuksen vaikutus kunnissa, Suomen Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Etelä-Karjalan maakuntatilaisuudessa 9.9.2014
Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueestaPorin kaupunki
1. Sote–uudistuksen tausta lyhyesti
2. Mistä puhutaan kun puhutaan Länsi-Suomen Sote–alueesta: vertaileva kantokykyanalyysi alueesta ja alueen kunnista
Miten käy hyvinvoinnin edistämiselle sote-uudistuksessa jos sote-palvelut siirtyvät alueellisille toimijoille? Lain mukaan vastuu hyvinvoinnin edistämisestä on kunnalla, mutta kuinka tämä tapahtuu uudessa tilanteessa ja uusin keinoin? Miten muuttuu kunnan rooli? Lähestyn tutkielmassa ongelmaa tapaustutkimuksen keinoin kysyen millainen on Ruoveden kunnan rooli hyvinvointijohtamisessa ja mitä sen perusteella voidaan päätellä kunnan roolin muutoksesta sote-uudistuksessa. Arvosana 4 (kiitettävä).
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.
osastopäällikkö Kirsi Varhila, STM:
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Terveyden edistämisen taloudelliset vaikutukset pitkällä aikavälillä.Eero Siljander
Impact of public health promotion policies on % of GDP-shares. Simulated by SOME model developed at STM-ministry in collaboration with Rolf Myhrman and Antti Alila.
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
4. Yhteistoiminta-alue
Erityisvastuualue
Nykyinen järjestelmä
Kunta
sosiaali-
palvelut
5 kpl
20 kpl
15+1 kpl
304 kuntaa
Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala)
- kansallinen ohjaus
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Yhteistoiminta-alue
kuntayhtymä
(perusterveyden-
huolto)Kunta
sosiaali-
palvelut
Kunta
sosiaali-
palvelut
Erityisvastuualue
Sairaanhoitopiiri Erityishuoltopiiri
Kunta
Kunta Kunta
Isäntäkunta
Lähde: Kuntaliitto
5. Kunta järjestää
Kuntayhtymä
järjestää
Vastuukunta
järjestää
Kunnat yhteensä, Manner-Suomi (304)
Kunta järjestää palvelut itse (89 kuntaa,
väestöstä 59 %)
Yhteistoiminta-alueet (yhteensä 62, kuntia 215,
väestöstä 41 %)
Terveyskeskukset yhteensä (151)
Kuntien (89)
Kuntayhtymien (31)
Vastuukuntien (31)
Terveyskeskukset
Alle 20 000 asukasta (73)
Yli 20 000 asukasta (78)
Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen
järjestäminen 2013
Lähde: Kuntaliitto
7. 7
Uudistusten aikataulut
2012 2013
Alue-
kierros
ja kuntien
kuulemi-
nen
2014 2015 2016
Kuntien yhdistymiset voimaan 2015 – 2017, kuitenkin
viimeistään 1.1.2017
Kesäkuu
kriteerit
Mahdolliset valtion käynnistämät erityisselvitykset, ainakin 12 kaupunkiseutua
Rakennelaki-
työryhmä
HE + eduskuntakäsittely
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen –
selvityshenkilön esitys 2013 loppuun mennessä
Kuntalain kokonaisuudistus
Luonnos laista 15.4.2014 mennessä
HE +
eduskuntakäsittely
Arvio uudistuksesta
21.1.2014 ja 4/2014
Kuntien ilmoitus
selvityskumppaneista 2.12.2013
Selvitysalueiden muodostaminen ja kuntien selvitykset
(aikataulusta säädetään erikseen)
Kuntarakennelaki voimaan 1.7.2013Lakiluonnos ja HE
eduskunnalle
Eduskun-
takäsittely
Metropoli-
selvitys
5.3.2013
Sote-selvi-
tyshenkilöt
19.3.2013
Selvitysalueesta
poikkeaminen
Sote järjestämislaki
väliraportti 30.6.2013.
loppuraportti 31.12.2013
Sote
Palvelurakennetyöryhmä
11.1.2013
Hallituksen sote- ja
kuntauudistustyö-
ryhmä15.5.
Kuntien
lausunnot
22.5.2013
HE 05/
2014
Sote-alueet toiminnassa
viimeistään 1.1.2017
Kuntien
kuuleminen 05-
06/2014
Kuntien lausunnot
11.10.2013
Kuntien
lausunnot
13.3.2014
Kuntien II
kuulemis-
kierros
7.3.2013
Kuntien tehtävien kartoitus
Kuntien
velvoitteiden
vähentäminen
Kuntien velvoitteiden vähentäminen, kokeilut
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
voimaan
Uusi kuntien valtionosuusjärjestelmä voimaan
Uusi kuntalaki voimaan
Kuntien lausunnot
17.1. ja 4.4.2014
Kuntien lausunnot
5/14 – 31.8.2014
Rakennelain täydennys –
Lausunnot 31.3.2014
Lähde: Kuntaliitto
11. Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 1 (3)
Kaikki sote-palvelut järjestetään viiden vahvan alueellisen järjestäjän
toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne
tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.
Sote-alue järjestää palvelut, mutta kunta toimii tuottajana.
Uudistus mahdollistaa sote –sopuun liittyvien linjausten mukaan (…ainakin
periaatteessa seuraavan toivelistan/TA):
yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta
toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella (!)
purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen
tarpeetonta päällekkäisyyttä
turvaa varhaisen puuttumisen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja
oikea-aikaisiin palveluihin
kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja
turvaa palvelujen rahoituksen
turvaa osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvoinnin.
UGH!!!!
13. Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 2 (3)
Kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatioperiaatteen
(VOS-periaatteen?) mukaisesti: kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa
väestömäärän lisäksi väestön ikärakenne ja sairastavuus.
Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden
integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta: perus- että
erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla
Kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus kuulua yhteen viidestä sote -
alueesta. Hallinto järjestetään kuntayhtymänä.
Uudistuksen yhteydessä lisätään kansallista ohjausta. Perusteluina muun
muassa:
1. Erikoissairaanhoidon tehokkuuserojen kaventaminen.
2. Uuden teknologian ja alueiden välisen ja sisäisen työnjaon
tehokkaampi hyödyntäminen
3. Kansallisen normiohjauksen tehostuminen.
14. Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään, lähipalvelut varmistetaan
(ministeriöiden ja kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti)
Nykyisiä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita ei voi purkaa
ennen uusien sote -alueiden toiminnan alkamista vuoden 2017 alussa (HE
8.5.2014)
Uudistukselle on asetettu peruspalveluministeri Susanna Huovisen johdolla
toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Valmistelu tehdään virkatyönä.
Taustalla asiantuntijaryhmä.
Hallituksen esityksen tulee lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan
käsittelyyn esitys tarkoitus saada syysistuntokaudella.
Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa
aiemman suunnitelman mukaisesti 1.1.2017.
Sote –uudistus pähkinänkuoressa… 3 (3)
16. Auki on vielä muutamia pikku juttuja…
Sote-alueiden lopulliset maantieteelliset rajat ja kuntakokoonpanot
Palveluiden tuottaminen (miten) ja kuntien rooli (vain laskujen maksaja?)
Kunnallinen itsehallinto ja perustuslain säädökset ”mammuttisuuralueiden”
muodostumisen kohdalla (vrt. kuntauudistuksen juridinen pallottelu)
Ohjaus
Täydellisen integraation varmistaminen (terveyspalvelut vie ja vikisee
medikalisoitumisen ja vahvoihin professioihin perustuvan rälssijärjestelmän
nimissä…sosiaalipalvelut jäävät lapsipuolen asemaan eikä niiden
erityispiirteitä tunnisteta).
Omistamiseen liittyvät kysymykset
Rahoitukseen liittyvät kysymykset
Henkilöstön asemaan liittyvät kysymykset (sote –palveluita tuottavissa
peruskunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä henkilöstöä noin 191000
henkilöä, joista 67 % terveyspalveluissa ja 33 % sosiaalipalveluissa)
Sitoumuksiin liittyvät kysymykset
Nykyisten yhteistoiminta-alueiden rooli jatkossa
25. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien verotulot, sote –menot
ja valtionosuudet euroina asukasta kohden vuonna 2012
Maakunta
Verotulot
€/as.
Sote -kustannukset
€/as.
Valtionosuudet
€/as.
POHJANMAA 3477 3587
1979
SATAKUNTA 3341 3484
1783
VARSINAIS-
SUOMI 3368 3416
1674
KOKO MAA 3560 3445
1487
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
26. 2000
2200
2400
2600
2800
3000
3200
3400
3600
3800
4000
4200
4400
4600
4800
5000
5200
5400
0 10 20 30 40 50 60 70
Verotuloteuroaperasukas
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Verotulot euroa per asukas Lin. (Verotulot euroa per asukas)
Eurajoki
Kustavi
Vaasa
Merikarvia
Ulvila
Pori
Turku
Karvia
Porin perusturvan yta-alue 3.294 €/asukas
VEROTULOT EUROA
ASUKASTA KOHDEN
(2012)
• Verotulot asukasta
kohden ylivoimaisesti
korkeimmat Eurajoella
• Verotulot alhaisimmat
Pohjois-Satakunnan ja
Varsinais-Suomen reuna-
alueilla
• Porin perusturvan yta-
alueella verotulot 3.294
euroa asukasta kohden
• Länsi-Suomen Sote –
alueen mediaani 3.307
€/asukas (Tarvasjoki)
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
27. 2500
2700
2900
3100
3300
3500
3700
3900
4100
4300
4500
4700
4900
0 10 20 30 40 50 60 70
Sosiaali-jaterveystoimennettokustannukset€/as.
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas
Lin. (Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset €/asukas)
SOTE –NETTOKUSTAN-
NUKSET €/ASUKAS
(2012)
• Sosiaali- ja terveystoimen
nettokustannukset korkeim-
mat Kustavissa, Laviassa,
Merikarvialla, Pomarkussa
ja Loimaalla
• Sote –nettokustannukset
alhaisimmat Turun seudun
kehyskunnissa: kymmenen
alhaisimman kunnan
joukossa seitsemän Turun
kehyskuntaa
• Porin perusturvan yta-
alueen sote –kustannukset
medi-aanikuntia
alhaisemmat 3.409 €/as.
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani 3.498 €/as.
(Laihia)
Kustavi
Luoto
Rusko
Pomarkku
Merikarvia
Lavia
Pori
Turku
Vaasa
Ulvila
Porin perusturvan yta-alue 3.409 €/asukas
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
28. 500
700
900
1100
1300
1500
1700
1900
2100
2300
2500
2700
2900
3100
3300
3500
3700
3900
0 10 20 30 40 50 60 70
Valtionosuudet€/asukas
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Valtionosuudet €/asukas Lin. (Valtionosuudet €/asukas)
VALTIONOSUUDET
€/ASUKAS
(2012)
• Valtionosuudet olivat asukasta
kohden korkeimmat Meri-
karvialla ja Pohjois-Satakunnan
kunnissa
• Valtionosuudet olivat alhai-
simmat Turun seudun kehys-
kunnissa ja korkean työpaik-
kaomavaraisuuden kunnissa
(Kaskinen, Rauma): seitsemän
alhaisimman valtionosuuden
kuntaa oli Turun seudulta
• Porin perusturvan yta-alueen
valtionosuudet olivat mediaania
alhaisemmat (1.717 €/as.)
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 2.085 €/asukas
(Marttila)
Lavia
Merikarvia
Pomarkku
Pori
Karvia
Ulvila
Vaasa
Kaarina
Porin perusturvan yta-alue 1.717 €/asukas
Turku
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
29. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien väestö- ja ikärakenne,
työllisyystilanne ja väestön pääasiallinen toiminta
MAAKUNTA
Yli 85 v.
osuus %
väestöstä
Yli 75 v. osuus
% väestöstä
Väestöllinen
huoltosuhde
Työlliset
väestöstä %
Työttömät %
työvoimasta
Pitkäaikais-
työttömät
työttömistä %
Alle 25 v.
työttömistä %
POHJANMAA
3,1 9,7 61,1 44,8 6 22 7,2
SATAKUNTA
3 10,6 62,7 40,7 10,5 26,7 14,3
VARSINAIS-
SUOMI 2,7 9,2 56,5 43 9,9 23,7 12,1
KOKO
MAA 2,4 8,5 55,7 43,1 9,8 24,2 12,4
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
30. 70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
0 10 20 30 40 50 60 70
Sairastavuusindeksi
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Sairastavuusindeksi Lin. (Sairastavuusindeksi)
KELAN SAIRASTAVUUS-
INDEKSI (2013)
• Sairastavuusindeksi oli alhaisin
Pohjanmaan ruotsinkielisissä
kunnissa ja Turun seudun
kehyskunnissa
• Sairastavuusindeksi oli korkein
Pohjois-Satakunnassa ja Var-
sinais-Suomen reuna-alueilla
• Porin perusturvan yta-alueen
sairastavuusindeksi koko maan
indeksin (100) ja Länsi-Suomen
mediaanikuntien yläpuolella:
Luvian indeksi 8:nneksi alhaisin
Länsi-Suomen alueella.
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 97,4 (Pöytyä)
Lavia
Siikainen
Merikarvia
Vehmaa
Pomarkku
Mustasaari
Pori
Ulvila
Turku
Vaasa
Porin perusturvan yta-alue 104,7
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
31. 5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
0 10 20 30 40 50 60 70
Yli75-vuotiaidenosuusväestöstä%
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä Lin. (Yli 75-vuotiaiden osuus % väestöstä)
Merikarvia
Siikainen
YLI 75-VUOTIAIDEN
OSUUS VÄESTÖSTÄ
(2013)
• Yli 75-vuotiaiden osuus oli
korkein kolmen maakunnan
reuna-alueilla
• Yli 75-vuotiaiden osuus oli
alhaisin Luodon kunnassa ja
Turun seudun kehyskunnissa:
kymmenen alhaisimman
joukossa oli yhdeksän kuntaa
Turun seudulta
• Luodossa ja Maskussa oli kolme
kertaa vähemmän yli 75-
vuotiaita kuin esim. Siikaisissa
• Porin perusturvan yta-alueella
yli 75-vuotiaita joka kymmenes
väestöstä (10,2 %)
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 10.7 % (Laitila)
Karvia
Masku Luoto
Pori
Ulvila
Vaasa
Porin perusturvan yta-alue 10,2 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
32. 30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
0 10 20 30 40 50 60 70
Työllistenosuus%väestöstä
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Työllisten osuus % väestöstä Lin. (Työllisten osuus % väestöstä)
TYÖLLISTEN OSUUS %
VÄESTÖSTÄ (2012)
• Työllisten osuus oli korkein Turun
ja Vaasan seudun kehys-
kunnissa: Mustasaaressa
työllisiä oli lähes joka toinen
väestöstä
• Työllisten osuus oli alhaisin
Satakunnan pohjoisissa kunnissa
ja Pohjanmaan sekä Varsinais-
Suomen reuna-alueilla: Vaasan
ja Turun seudun kehyskunnissa
työllisten osuus oli 10-13 %-
yksikköä korkeampi kuin maa-
kuntien reuna-alueilla
• Porin perusturvan yta-alueella
työllisten osuus oli 40,5 %
• Länsi-Suomen Sote –alueen
kuntien mediaani oli 41,9 %
(Eurajoki)
Mustasaari
Masku
Rusko
Pomarkku
Lavia
Merikarvia
Siikainen
Turku
Ulvila
Vaasa
PoriPorin perusturvan yta-alue 40,5 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
33. Länsi-Suomen Sote –alueen maakuntien segregaatiokehitystä
kuvaavia muuttujia
MAAKUNTA Koulutustaso-
mittain
Yksinhuoltajaperh
eet % lapsiper-
heistä
Toimeentulotuki
€/asukas
Toimeentulotukea
saaneet 25-64
vuotiaat %
Kodin ulkopuolelle
sijoitetut
0-17 v. %
POHJANMAA
330 13,9 74 4,6 0,6
SATAKUNTA
301 20,1 76 5,5 1,4
VARSINAIS-
SUOMI 340 20,6 98 5,9 1,3
KOKO MAA
345 20,4 130 6,8 1,4
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
34. 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0 10 20 30 40 50 60 70
Yksinhuoltajaperheidenosuus%lapsiperheistä
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %
Lin. (Yksinhuoltajaperheet lapsiperheistä %)
YKSINHUOLTAJAPERHEIDEN
OSUUS LAPSIPERHEISTÄ %
(2012)
• Yksinhuoltajaperheiden osuus
lapsiperheistä vaihteli merkit-
tävästi kuntien välillä: Turussa
oli lähes kuusi kertaa enemmän
yksinhuoltajaperheitä lapsi-
perheistä kuin Luodossa
• Yksinhuoltajaperheiden osuus oli
korkein Turussa, Kustavissa,
Harjavallassa ja Porissa
• Yksinhuoltajaperheiden osuus oli
alhaisin Pohjanmaan kunnissa:
kuusi alhaisinta kuntaa oli
Pohjanmaan kunnissa
• Porin perusturvan yta-alueella
oli yksinhuoltajaperheiden osuus
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaani oli 15,9 % (Isokyrö)
Turku
Kustavi
Harjavalta
Pedersöre Luoto
Pori
Vaasa
Ulvila
Merikarvia
Porin perusturvan yta-alue 22,1 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
35. 0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
0 10 20 30 40 50 60 70
Toimeentulotukeasaaneiden25-64vuotiaidenosuus%
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %
Lin. (Toimeentulotukea saaneet 25-64 v. %)
TOIMEENTULOTUKEA
SAANEIDEN 25-64-
VUOTIAIDEN OSUUS %
VASTAAVANIKÄISESTÄ
VÄESTÖSTÄ (2012)
• Toimeentulotukea saaneiden
osuus oli alhaisin Vaasan ja
Turun seudun kehyskunnissa:
osuus oli alle kaksi prosenttia
viidessä kunnassa (Pedersöre,
Luoto, Kruunupyy, Masku ja
Mustasaari)
• Toimeentulotukea saaneiden
osuus oli korkein Harjavallassa
ja keskuskaupungeissa
• Porin perusturvan yta-alueen
kunnissa toimeentulotukea sai
5,9 % 25-64-vuotiaista
suhteessa vastaavanikäiseen
väestöön
• Länsi-Suomen Sote –alueen
mediaaniluku oli 4,4 % (Ulvila)
Pedersöre, Luoto, Kruunupyy
Harjavalta
Raisio
Turku
Vaasa
Pori ja Merikarvia
Ulvila
Porin perusturvan yta-alue 5,9 %
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
36. 0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
130
140
150
160
170
180
190
0 10 20 30 40 50 60 70
Toimeentulotukieuroaperasukas
Länsi-Suomen Sote -alueen kunnat
Toimeentulotuki euroa per asukas Lin. (Toimeentulotuki euroa per asukas)
Merikarvia
TOIMEENTULOTUKI EUROA
PER ASUKAS (2012)
• Toimeentulotukimenot asukasta
kohden vaihtelivat merkittävästi
alueen kuntien välillä:
• Yhdeksässä kunnassa toimeentu-
lotukimenot olivat yli 100 euroa
asukasta kohden: Raisio, Kus-tavi,
Harjavalta, Vaasa, Turku, Vehmaa,
Naantali, Pomarkku, Uusikaupunki ja
Nakkila
• Kymmenessä kunnassa toimeen-
tulotukimenot asukasta kohden jäivät
alle 30 euron: alle 20 euron tason
jäivät ruotsinkieliset kunnat
Pedersöre, Luoto ja Kruunupyy
• Porin perusturvan yta-alueen tt-
menot olivat 86,5 euroa asukasta
kohden
• Länsi-Suomen Sote –alueen tt-
menojen mediaani oli 60 euroa
asukasta kohden (Vöyri)
Kustavi
Raisio
Harjavalta
Vaasa
Turku
Raisio
Pedersöre, Luoto, Kruunupyy
Pori
Ulvila
Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2013
38. Haasteet
Tuottajan rooli (mikä on ylipäätään tuottajan rooli jatkossa) ja tuottajan kannusteet
muutostilanteessa
Noin 2,5 vuotta aikaa ”trimmata” Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen
”organisaatiokone” kuntoon. Mitä edellyttää ja miten? Profilointi ja erikoistuminen?
Palveluiden saatavuuteen ja palveluverkkoon liittyvät kysymykset: proaktiivinen vai
reaktiivinen toimintamalli? Miten lähipalvelut turvataan uudessa mallissa?
Henkilöstön kannustinjärjestelmät muutostilanteessa (organisaatiomuutoksesta
toiseen: Paras-uudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistäminen, yhteistoiminta-
alueen muodostaminen, kuntaliitokset ja sote –uudistus)
Julkinen keskustelu pyörii järjestäjän ja tilaajan roolin ympärillä –entä palvelun
käyttäjien rooli?
Tuotteistaminen
Jos 10 % asiakkaista aiheuttaa 80 % kustannuksista Porinkin perusturvan yta-alueella,
niin mitä on omaehtoisesti tehtävissä ja miten?
Tanskan malli: kunnat maksavat viidelle suuralueelle asukasmäärän ja asukkaiden
käyttämien palvelujen perusteella kannustaa kuntia ennaltaehkäiseviin
toimintamalleihin: terveysasemat antavat terveysneuvontaa, palkattu runsaasti esim.
toiminta- ja fysioterapeutteja, tehdään järjestelmällisesti ehkäiseviä kotikäyntejä,
perhelääkärit jne.