1. PERUSTULO – Mikä se on
ja miten se voidaan toteuttaa?
SYL:in seminaari 22.4.2013
Otto Lehto
BIEN Finland - Suomen perustuloverkosto,
Sihteeri
Otto@perustulo.org

2. asdf
Mitä on perustulo? Vapautta byrokratiasta. Työnteon
kannustimien parantamista. Ihmisarvon kunnioittamista.
Ja 2000-luvun tärkein hyvinvointivaltion uudistus, jossa
opiskelijaliike voi olla vahvasti eturintamassa.

3. Basic Income Guarantee
Guaranteed Minimum Income
Citizen Dividend
Kansalaispalkka
Perustulo
etc....

4. BIEN Finland – Suomen
perustuloverkosto
- osa kansainvälistä BIEN (Basic Income Earth Network)
-verkostoa
- Kansalaisaloite 1.2.2013 -> kuusi kuukautta aikaa kerätä 50.000
nimeä (jonka jälkeen, jos nimiä on tarpeeksi, eduskunnan on
pakko ottaa asia käsittelyyn)
- Ideologisesti riippumaton: sekä oikeistoa että vasemmistoa
edustettuna, puoluekartalta lähes kaikki puolueet edustettuina
- Suomessa muodosti itsensä järjestöksi marraskuussa 2012.
- Edistää perustulosta käytävää keskustelua ja ajaa perustuloa

5. BIEN Finland – Suomen
perustuloverkosto
-
- Ylioppilasliike vahvasti mukana: kansalaisaloitetta ovat
virallisesti tukemassa 6 ylioppilaskuntaa: AYY, HYY,
Taideyliopisto, Tamy, TYY ja JYY.
-
- HYY liittyi keväällä 2012. AYY liittyi syksyllä 2012.
Taideyliopisto ilmoitti tukensa talvella 2013.
-
- Suomen perustuloverkoston jäseniä ovat 5 ylioppilaskuntaa.

6. BIEN Finland – Suomen
perustuloverkosto
●
- Kaikki kansalaisaloitetta (22.4.2013) tukevat järjestöt:
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Jyväskylän yliopiston
ylioppilaskunta, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Aalto-yliopiston
ylioppilaskunta, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Taideyliopiston
ylioppilaskunta, Keskustaopiskelijat, Keskustanuoret, Piraattipuolue,
Piraattinuoret, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat,
Vasemmistolinkki, Kallion Vasemmistoliitto, Vihreä Liitto, Vihreiden
nuorten ja opiskelijoiden liitto, Vihreät yrittäjät, Suomen Attac,
Parecon Finland, Keski-Suomen kirjailijat

7. KANSALAISALOITTEEN TEKSTI:
“Me tämän aloitteen allekirjoittajat esitämme, että Suomessa otetaan käyttöön vähintään
nykyisen perusturvan vähimmäisetuuksien suuruinen, kaikille täysi-ikäisille maassa pysyvästi
asuville maksettava perustulo. Perustulo pitää toteuttaa siten, ettei se heikennä pieni- tai
keskituloisten tuloja tai etuuksia.
Yleinen ja yhtäläinen perustulo tekee taloudellisesta toimeentulosta ilman tarveharkintaa
toteutuvan kansalaisoikeuden ja yksinkertaistaa sosiaaliturvaa. Perustulon avulla voidaan
turvata perustuslain 19§:ssä mainittu ihmisarvoinen toimeentulo, johon Suomi on sitoutunut
myös kansainvälisin sopimuksin. Perustulo takaa kattavan toimeentulon kaikille ja kaikissa
tilanteissa, jolloin väliinputoajaryhmiä ei synny, mitä myös eduskunnan perustuslakivaliokunta
on edellyttänyt käsitellessään nykyisen perustuslain pohjana olevaa perusoikeusuudistusta.
Perustulo maksetaan automaattisesti kaikille henkilön muista tuloista tai elämänvalinnoista
riippumatta. Suurituloisilta perustulo peritään käytännössä takaisin verotuksessa. Perustulon
käyttöönotolle on välitön tarve, koska työmarkkinoilla vallitseva rakenteellinen epävarmuus,
kuten lyhyet ja osa-aikaiset työsuhteet sekä itsensä työllistäminen, on yleistynyt. Lisäksi
syyperusteisen sosiaaliturvan eri etuudet ovat huonosti yhdistettävissä muihin etuuksiin,
ansiotuloihin ja yrittäjyyteen. Ansiotyö ja nykyinen sosiaaliturva eivät enää tarjoa riittävää
jatkuvuutta toimeentuloon. Perustulolla voidaan rakentaa nykyistä tasa-arvoisempi ja
oikeudenmukaisempi hyvinvointivaltio.
Vaadimme, että eduskunta ryhtyy perustulon käyttöönottoa koskevan lainsäädännön
valmisteluun.”
(www.perustulo.org)

8. Terminologiaa
- Perustulo (osittainen/täysi)
- Negatiivinen tulovero
- Kansalaispalkka
- Sosiaalinen osinko

9. Mistä perustulomalleissa on kyse?

Pyritään takaamaan tietty kuukausittainen
summa toimeentuloon kaikille

Yleensä tuloverotus muuttuu vastaavasti

Periaatteet: henkilökohtaisuus, yhdenvertaisuus,
vastikkeettomuus (myös poikkeuksia)

10. Perustulomalleja jakavia piirteitä

Tuloverotus: tasavero vai progressio?

Muut rahoitusratkaisut

Perustulon rinnalla säilyvät etuudet

Suhde työmarkkinoihin: sääntely vai markkinoiden
vapaus?

Tavoitteet: työmarkkinoille kannustus vai niiltä
irrottaminen?

Tuloerojen tasaus vai säilyttäminen ennallaan?

Saajat (ei-kansalaiset, lapset, eläkeläiset?)

11. Perustulomallien yleisiä tavoitteita

Byrokratian vähentäminen, loukkujen purkaminen

Pienituloisten aseman parantaminen

Sosiaaliturvan leimaavuuden vähentäminen

Työn ja sosiaaliturvan parempi yhteensovittelu
(kannustavuus)

Väliinputoajien estäminen

Holhouksen ja kontrollin vähentäminen, taloudellinen
autonomia

Työajan ja työnteon tapojen joustavuus

Luovuuden ja yritteliäisyyden tukeminen

12. Millainen muutos asenteisiin?
• Nyt sosiaaliturvassa (myös opintotuessa) lisätään kontrollia ja
ehdollistamista
• Perustuloehdotus on linjan muutos kohti autonomiaa
• Perustulon välitön vaikutus:
mahdollistaa osa-aikaisen ja freelance-tyyppisen työn;
opiskelijoille täyspäiväisen opiskelun
nostaa osan toimeentulotuesta riippuvia pois
”sossuluukun” riippuvuudesta ja nöyryytyksestä
elinehto monille, jotka stigman vuoksi eivät hae
toimeentulotukea vaikka kipeästi tarvitsisivat
mahdollistaa elämäntilanteeseen perustuvia ratkaisuja,
joista ihminen itse tietää parhaiten

13. Opiskelijoiden perustulo?

14. Opiskelijoiden perustulo:
Esimerkki 1: AYY:n malli
• AYY esitti oman perustulomallinsa syksyllä
2012 osana sosiaalipoliittista linjapaperiaan
(http://ayy.fi/wp-
content/uploads/2012_09_L8_Linjapaperi_toimeentulosta_hyvaksytty.pd
f
”AYY kannattaa perustuloa, joka koostuu seuraavista elementeistä:
1) kiinteä perusosa, joka kattaa niukat asumis- ja elinkustannukset.
2) tarveharkintainen osa/osia, jotka takaavat esim. sairas- ja
vanhemmuusajan toimeentulon.
3) opintolaina/muu sosiaalinen mikrolaina, jonka avulla opiskelija/ihminen
voi täydentää toimeentuloaan […]. ”

15. Opiskelijoiden perustulo:
Esimerkki 1: AYY:n malli (jatkuu)
• ”AYY kannattaa esittämänsä mallin mukaista perustuloa, sillä se
yksinkertaistaa byrokratiaa säilyttäen kuitenkin sosiaaliturvan
perusmerkityksen turvaverkkona. AYY kannattaa perustuloa, joka
toteutetaan kustannusneutraalisti.”
• ”Perustulo eli kaikille kansalaisille maksettava kuukausittainen
rahasumma kannustaa osa-aikatyöhön ja parantaa työllisyyttä
matalapalkkaisilla aloilla. Opiskelijanäkökulmasta se selkeyttää
toimeentulon järjestelemistä ja nostaa sen tasoa etenkin perheellisien
opiskelijoiden osalta. Perustulo mahdollistaa joustavan siirtymisen
opintojen parista työelämään.”
• ”Perustulomalliin siirtymisen ensiaskeleina sosiaaliturva tulee yksilöllistää:
asumistuen, toimeentulotuen ja työmarkkinatuen tulee olla
henkilökohtaisia ja riippumattomia puolison tuloista.”

16. Opiskelijoiden perustulo:
Esimerkki 2: Tamyn malli
• ”Tamy on kannattanut vuodesta 2008 perustuloa parhaana keinona
järjestää opiskelijoiden toimeentulo pitkällä aikavälillä. Tamy on
yhdistysjäsenenä BIEN Finland –verkostossa.”
(http://www.tamy.fi/perustulo)
• Runsasta analyysiä perustulosta: ”Opiskelijoiden perustoimeentulon
turvaamiseksi esitämme perustuloksi vähintään 600€ kuukaudessa.
Perustuloa maksettaisiin ympärivuotisesti ja se olisi vastikkeetonta.
Perustulon tulisi olla sidottu elinkustannusten nousua seuraavaan
indeksiin, jotta sen ostovoima säilyisi hintojen noustessa. Perustulon
määrän olisi välttämätöntä olla suurempi kuin toimeentulotuen perusosa
(vuonna 2010 417,45€), jotta se vähentäisi toimeentulotuen tarvetta ja
todellisuudessa selkiyttäisi sosiaaliturvajärjestelmää.”
(http://www.tamy.fi/tamypedia/index.php?title=Perustulopaperi)

17. Vihreiden perustulomalli 2007/2011

2007 perustulo 440 € → 2011 korotettiin 540 €

kaikki maassa asuvat täysi-ikäiset kansalaiset

perustulon rinnalla säilyisivät asumistuki, toimeentulotuki ja
ansiosidonnaiset etuudet

perustulon ylittäviä ansiotuloja verotettaisiin 39 % tasaverolla (alle
5000 € kk tulot) ja 49 % (yli 5000 € kk tulot). Lisäksi pieni korotus
pääomatuloveroon sekä ympäristöverotuksen kiristäminen (joista
jälkimmäinen on jo toteutunut viimeisimmässä hallitusohjelmassa)

Laskettu Kelan mikrosimulaatiomallilla (Jutta)

Kustannusneutraali, tulonjako ei olennaisesti muuttuisi nykyisestä
(suurituloisten verotus kiristyisi aavistuksen, 1mrd sisään
ympäristöveroilla)

18. Vihreiden perustulomalli 2007/2011

19. Vasemmistoliiton perustulomalli 2011/2012

Työryhmän keskusteluasiakirja 2011, puoluevaltuusto hyväksyi
marraskuussa 2012

Perusturvan korottamisella ja yhtenäistämisellä vähitellen kohti
perustuloa

620 € kaikille maassa pysyvästi asuville täysi-ikäisille ei-
eläkeläisille + 130 € harkinnanvarainen yhtenäistetty perusturva
(työttömyys, sairaus, lasten kotihoito, opiskelu ym.) = 750 €

perustulon rinnalla säilyisivät asumistuki, toimeentulotuki ja
ansiosidonnaiset etuudet

Perustulon ylittäviä ansio- ja pääomatuloja verotettaisiin 30-57 %
progressiivisella veroasteikolla

Laskettu Kelan mikrosimulaatiomallilla (Jutta): tuloeroja tasaava

20. Perustulo ym. mallit 1980-2012
(Mattila 2002, Koistinen & Perkiö 2013)
1984 Jaakko Outila & Paavo Uusitalo:
kansalaispalkka ja sapattivapaa
Mahdollisuus sapattivapaaseen kansalaispalkalla 10 v.
välein
1987 Matti Virtanen: perustulo ”Tehtaasta studioon”, 3000 mk perustulo, väh. palkoista
1988 Jan Otto Andersson: kansalaistulo Vihreän vasemmiston visio, 3000 mk työik., väh. palkoista
1989 Pekka Korpinen: kansalaistulo
Korkea perustulo ja julkiset palvelut markkinoille. Työnteko
vap. eht., työntekijäomistuksen lisääminen. Tasavero 30%
1992 SYL sihteeri Ilpo Lahtinen: perustulo Nimekkään työryhmän malli osittaisesta perustulosta
1994 Osmo Soininvaara: perustulo Matalapalkkatyön kannustavuus, työttömyyden ratkaisu
1997 Kati Peltola: pohjatulo ja kansalaistyö Kuntien tarjoama yleishyödyllinen kansalaistyö
1998 Nuorsuomalaiset: perustulo Matala perustulo kannustamaan matalapalkkatyötä
1998 Keskusta: perustulo ja työreformi Syyperusteinen perustulo, työmarkkinoiden jousto
2002 Anita Mattila: soviteltu perustulo 1 Työttömille ja pienituloisille kohdennettu
2002 Anita Mattila: soviteltu perustulo 2 Sosiaaliturvaa ja työtuloja saaville kohdennettu
2007 Vihreät: perustulo 440/540 € perustulo, 2-portainen tasavero

21. Perustulon historia Suomessa
- Poliittinen ja akateeminen keskustelu alkoi 1980-
luvulla aktiivisena, tyrehtyi 1990-luvun laman
jälkeen. Kannatusta puoluekentän laidasta laitaan.
- Vasemmistoliitto 1990: ”Perusturvasta
kansalaistuloon”; Vihreiden Soininvaaran kirjoitukset.
- Vuosituhannen vaihteessa hiljaista lukuunottamatta
Nuorsuomalaisten esitystä 1999
- Uusi keskustelupiikki noin vuodesta 2007
alkaen: mm. Vihreiden malli, prekariaattiliike,
Suomen perustuloverkosto, poliittiset
nuorisojärjestöt, opiskelijat…

23. Mikään rangaistus ei estä ihmisiä varastamasta,
jos se on ainoa tapa saada ruokaa.
Olisi paljon järkevämpää taata kaikille varoja elämiseen.

24. Myös heille, jotka ovat tuhlanneet
rikkauksiaan holtittomalla elämällä
- ...... -
tulisi antaa ruokaa, sillä kenenkään ei
pitäisi kuolla nälkään

25. Turvattu toimeentulo voisi katkaista
pääoman ylivaltaa suhteessa työhön.

26. Thomas Paine,
published
Agrarian Justice in 1797,
where he advocated the
use of an estate tax
and a tax on land
values to fund a
universal old-age
and disability
pension, as well as a
fixed sum to be paid
to all citizens on
reaching maturity.
Thomas Paine ehdottaa kirjassaan
Agrarian Justice (1797) maatilojen ja maan arvon
verottamista, jolla rahoittaa yleistä ja toimintarajoitteisten
eläkettä ja myös kiinteä summa kaikille ihmisille
täysi-ikäiseksi tulleessaan.

27. Luokka, joka valtasi maatiloja,
on velkaa sille väestöluokalle,
joka siitä kärsi
vähintään riittävän summan.

28. Tulojen siirrossa tietty minimi on ensin osoitettava
jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle hänen toimeentuloaan
varten, riippumatta siitä, onko hän työkykyinen vai ei.

29. Anarkismin etu on vapaudessa, sosialismin suhteessa
työnteon kannustimiin.
Emmekö voi löytää metodia, jolla yhdistää nämä hyödyt?
Mielestäni voimme.

31. Perustulon historia ulkomailla
• USA:ssa 1970-luvulla negatiivisen tuloveron kokeiluja
pienituloisille perheille
• Alaskassa ollut 1970-luvulta asti käytössä öljytuloihin
perustuva rahasto, josta jaetaan vuosittainen osinko kaikille
kansalaisille
• Namibialaisessa kylässä aloitettiin 2008 perustulokokeilu, jossa
12 dollarin suuruista kuukausittaista perustuloa maksetaan
kaikille kyläläisille. Tulokset erittäin positiivisia.
• Brasiliassa Bolsa familia, joka sisältää perheille velvoitteita
mm. lasten koulutukseen liittyen. Myös perustulosta
keskusteltu.
• Iranissa 80 dollaria / 2 kk
• Intiassa 2013-2014 laaja ”cash transfer”-sosiaaliturvauudistus
• Perustulokeskustelu edennyt pitkälle ainakin Belgiassa,
Hollannissa, Saksassa, Espanjassa ja Kanadassa.

32. Esimerkkejä: Käytettävissä olevat
vähimmäistulot 2011
• Yksin asuva eläkeläinen 1009 asumismenojen jälkeen
587
• Yksinasuva työtön ja sairaus- ja vanhempain
vähimmäispäivärahalla elävä (+at+tt) 850,
asumismenojen jälkeen 419
• Yksinhuoltaja ja lapsi, kotihoidon tuki (+at+tt+
lapsilisä ja elatustuki) 1282, asumismenojen jälkeen
683
• Opiskelija (+at+tt) 550, asumismenojen jälkeen 119
ilman lainaa

33. Vähimmäisetuudet 2011
• Takuueläke 688
• Työmarkkinatuki 553
• Vähimmäismääräinen sairaus- ja
vanhempainraha 553
• Kotihoidon tuki + hoitolisä 458
• Toimeentulotuen perusosa
yksinasuvalla 419
• Opintoraha 298

34. Esimerkki: Vasemmistoliiton
perustulo
• 620 euroa kaikille 18 v. täyttäneille maassa asuville
• syyperusteiseen perusturvaan oikeutetuille 130 (eli
750 - 620) euron lisäys
• ansiosidonnaista turvaa saavien etuus säilyy
• alueellisesti ja ajallisesti rajattu kokeilu on hyvä
ajatus
• tämä on perustulon ensimmäinen vaihe

35. Vasemmistoliiton malli: yhdenmukaistettu
perusturva = askel kohti perustuloa
750 euron perusturva
• työmarkkinatuki ja työttömän peruspäiväraha,
• takuueläke,
• sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempain
vähimmäismäärä,
• kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä
yhteenlaskettuna,
• itsenäisesti asuvien opintoraha ja
• yrittäjien starttiraha
Toimeentulotuki 620 euroon ja ehtoja lievennys

36. Esimerkki: Vasemmistoliiton mallin
kustannukset
• 750 euron perusturva maksaa 1,2 mrd €
• Perustulo edellyttää verojärjestelmän muutosta: 620
euron perustulo on veroton ja sen ylittämistä tuloista
progressiivisesti 30 – 57 %:n vero
• Perustulossa keskituloisten asema ennallaan,
pienituloiset voittaisivat ja suurituloiset häväisivät

37. Negatiivinen tulovero (= perustulo)
- Negatiivinen tulovero on yksi perustulon
toteuttamisen tapa: lopputulos on sama.
- NT perustuu verotuksen ja sosiaaliturvan
yhdistämiseen siten, että tietyn tulorajan alle
jäävät saavat (ennakoivia) veronpalautuksia eli
”maksavat” negatiivista tuloveroa.
- NT:n popularisoi Milton Friedman 60-luvulla.
- Suomessa negatiivista tuloveroa on kannatettu
mm. Keskustassa, Kokoomuksessa,
Nuorsuomalaisissa ja RKP:ssä.

38. Milton Friedman (1)
Negatiivisen tuloveron ”isä”:
Capitalism and Freedom (1962) -
Chapter XII – The Alleviation of Poverty

39. Milton Friedman (2)

40. Milton Friedman (3)
“First, if the objective is to alleviate poverty, we should
have a program directed at helping the poor. There is
every reason to help the poor man who happens to be a
farmer, not because he is a farmer but because he is poor.
[...] Second, so far as possible the program should, while
operating through the market, not distort the market or
impede its functioning. This is a defect of price supports,
minimum-wage laws, tariffs and the like.”

41. Milton Friedman (4)
“The arrangement that recommends itself on purely
mechanical grounds is a negative income tax.
[...] Under the proposal, if [one's] taxable income [fell below a
certain level], he would pay a negative tax. i.e. receive a subsidy.
[...] The rates of subsidy could, of course, be graduated just as the
rates of tax above the exemption are. In this way, it would be
possible to set a floor below which no man's net income (defined
now to include the subsidy) could fall -- in the simple example
$300 per person. The precise floor set would depend on what the
community could afford.”

42. Milton Friedman (5)
“The advantages of this arrangement are clear. It is directed
specifically at the problem of poverty. It gives help in the form
most useful to the individual, namely, cash. It is general and
could be substituted for the host of special measures now in
effect. It makes explicit the cost borne by society. It operates
outside the market. Like any other measures to alleviate
poverty, it reduces the incentives of those helped to help
themselves, but it does not eliminate that incentive entirely,
as a system of supplementing incomes up to some fixed
minimum would. An extra dollar earned always means more
money available for expenditure.”

43. F. Hayek
"There is no reason why in a society which has reached
the general level of wealth which ours has attained the
first kind of security [of which he uses "minimum income"
as an example] should not be guaranteed to all without
endangering general freedom," and, "there can be no
doubt that some minimum...can be assured to everybody."
(The Road to Serfdom, p.148)

44. F. Hayek (2)
“[T]he danger from foreign enemies (or possibly internal
insurrection) is not the only danger to all members of society
which can be effectively dealt with only by an organization with
compulsory powers. [...] The assurance of a certain minimum
income for everyone, or a sort of floor below which nobody
need fall even when he is unable to provide for himself, appears
not only to be a wholly legitimate protection against a risk common
to all, but a necessary part of the Great Society in which the
individual no longer has specific claims on the members of the
particular small group into which he was born."
- Friedrich A. Hayek (1979). Law, Legislation, and Liberty vol. 3.
Taylor and Francis, pp. 54-55.

45. Bertrand Russell
“Stated in more familiar terms, the plan we are
advocating amounts essentially to this: that a certain
small income, sufficient for necessaries, should be
secured to all, whether they work or not, and that a
larger income – as much larger as might be warranted by
the total amount of commodities produced – should be
given to those who are willing to engage in some work
which the community recognizes as useful…When
education is finished, no one should be compelled to work,
and those who choose not to work should receive a bare
livelihood and be left completely free.”
(< "Roads to Freedom," 1918)

46. Miten perustulo voidaan rahoittaa?
Mikä on hyvä perustulon suuruus?
Otetaan konservatiivinen luku 500 € /kk (lähellä vihreiden
mallin tasoa).
Oletetaan, että eläke säilyy ennallaan, ja lapsilisiin,
elatusmaksuihin yms. ei kosketa, eli perustuloa
maksetaan kaikille yli 18 v. Maassa pysyvästi asuville
työikäisille. Myös asumistuki säilyisi ennallaan.
Tämä tulisi maksamaan: 500€/kk x 12kk x 3000000 ihmistä
= 18 miljardia / vuosi -> Onko tämä paljon vai vähän?

47. Perustulon rahoitus (2)
Valtion budjetti 2011 = 52,4 miljardia
-> Perustulo kyetään vaikka heti rahoittamaan
nykyisen budjetin sisällä korvaamalla muita
tukimuotoja ja uudistamalla verotusta.
Ks. Vihreiden ja vasemmistoliiton mikrosimulaatiot.
Kohtalainen perustulo maksaisi siis n. 20 miljardia,
jos rakentaisimme sen tyhjästä. Kuitenkaan
meidän ei tarvitse rakentaa sitä tyhjästä, koska
sosiaaliturva on jo keksitty. Raha on jo olemassa.

48. Vähän perspektiiviä
- Valtion budjetti 2011 = 52,4 miljardia
- Suomen sosiaalimenot 2011 = 56,8 miljardia
(josta sosiaaliturvan osuus 45 miljardia)
- 550 euron perustulo: 20 miljardia

49. Perustulon rahoitus (3)
Mihin rahaa valtion budjetissa tällä hetkellä
käytetään?
- opintotuki 1 miljardi
- työttömyysturva, peruspäiväraha ja
ansiopäiväraha 2 miljardia
- toimeentulotuki 0,7 miljardia
- työkyvyttömyyseläke (kuntoutusraha jne.) n. 1
miljardi

50. Perustulon rahoitus (4)
Rahansiirtoja on näiden lisäksi mm.:
- Suorat yritystuet 1,7 miljardia; epäsuorissa
muodoissa, verohelpotukset muk.luk. ~ 7,7 milj.
- Maataloustuet n. 2 miljardia
-> yht. n. 10 miljardia tukea teollisuudelle
(= osa epäsuoraa sosiaaliturvaa yhteisöjen
tukemisen kautta?)

51. Sosiaalimenot ja perusturvan rahoitus
”Suomen sosiaalimenot olivat:
54,6 miljardia euroa vuonna 2010;
56,8 miljardia euroa vuonna 2011 (arvio).
...
Suomen sosiaaliturva rahoitetaan seuraavasti (vuonna 2010):
1) työnantajien maksuilla 36 prosenttia
2) vakuutetut maksavat 12 prosenttia
3) valtion rahoituksesta 28 prosenttia
4) kuntien rahoituksella 18 prosenttia."
- http://www.stm.fi/stm/toiminta_ja_talous/sosiaalimenot

52. Sosiaalimenot ja perusturvan rahoitus
- Yhden luukun periaatteessa on selviä hyötyjä kansalaisten
tasavertaisuuden ja rahoituspohjan yhtenäistämisen kannalta.
- Valtion osuus sosiaaliturvan rahoituksesta on vain 28 prosenttia.
Jos sosiaaliturvaa yhtenäistettäisiin, voitaisiin työnantaja-, vakuutus-
ja kuntarahoitusta osittain siirtää valtiollisen perusturvan piiriin.
- Ansiosidonnaiset tuet ja eläkerahastot olemassaolollaan vähentävät
perustulon tarvetta, mutta eivät tee sitä tarpeettomaksi, koska kaikki
eivät ole näiden palveluiden piirissä.
- Valtion rahoittama (vaikkakin esim. yhteistyössä kuntien ja
työmarkkinaosapuolien kanssa toteuttama) perustulo on ainoa tapa
taata kaikille kansalaisille perusturva ilman väliinputoajia.
- Nykyinen sosiaaliturva on usean tuottajan ja usean etuuden
tilkkutäkki. Jos asiantuntijat eivät sitä hallitse, eivät kansalaisetkaan!

53. Mihin tästä eteenpäin...?
Perustulon lukuisten
historiallisten kannattajien
joukossa oli myös Martin Luther
King, joka kirjoitti perustulon
puolesta vähän ennen
kuolemaansa, viimeisessä
kirjassaan ("Where do we go from
here: Chaos or Community?",
1967)…

54. "I am now convinced that the simplest approach will
prove to be the most effective -- the solution to
poverty is to abolish it directly by a now widely
discussed measure: the guaranteed income. [...] A
host of positive psychological changes inevitably
will result from widespread economic security. The
dignity of the individual will flourish when the
decisions concerning his life are in his own hands,
when he has the assurance that his income is stable
and certain, and when he knows that he has the
means to seek self-improvement. [..] The time has
come for us to civilize ourselves by the total, direct
and immediate abolition of poverty.“ – Martin Luther
King, Jr