SYL sopotapaaminen 2/2010 26.-27.10.

1. Hallinto-osasto/kv-ryhmä
EU-sosiaaliturva-asetusten ja
pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
muutokset
SYL, seminaari, Vuorilahti, Helsinki
27.10.2010
Essi Rentola

2. Sisältö
1. Kansainväliset asiat Kelan organisaatiossa
2. Mitä on sosiaaliturvan yhteensovittaminen
EU:ssa?
3. Asetusten keskeiset muutokset ja tavoitteet
4. Minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan
uuden asetuksen mukaan ei-aktiiviin
henkilöön (opiskelijaan)?
5. Uusi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
6. Siirtymäaika

3. Hallinto-osasto/kv-ryhmä
1. Kansainväliset asiat Kelan
organisaatiossa

4. Kouvolan kv-
tilitysryhmä
-Yhteyslaitos
sairaanhoidon-
korvauksissa (574/72
artikla 36)
-Valtion korvaus (n.
v. 2012)
Ulkomaan yksikkö
1) Suomessa vakuutetut,
ulkomailla oleskelevat
hlöt
- Vakuuttaminen
-Etuusasiat
2) Ulkomailla asuvat
eläkeläiset
EU-eläkeyksiköt (4)
-Suomessa asuvien
sos.t.sopimuksiin per. tai
ETA-eläkehakemukset
sekä muut
Kv-vastuuyksiköt (6)
Seuraavat kv-
kytkennän sisältävät
asiat:
-Vakuuttaminen
-Perhe-etuudet
-Vanhempainetuudet
(rahaetuudet)
-Sairausetuudet
(rahaetuudet)
-Sairaanhoito-oikeuden
ja Suomen
kustannusvastuun
toteaminen
-Työttömyysturva-
etuudet
-Kuntoutusetuudet
-Kuntoutusrahaetuudet
-Vammaisetuudet
Kaikki toimistot ja yhteyskeskus: Suomeen ja Suomesta muuttavien asiakaspalvelu ja neuvonta
Lisäksi InTo Kampissa 3.11.2008->
Kansainväliset asiat Kelassa 1.1.2010
Maahanmuuttajan
erityistuki (1)

5. Kelan keskushallinnon rooli
kansainvälisissä asioissa
• Ratkaisu- ja asiakaspalveluyksiköiden ohjeistus,
neuvonta ja valvonta
• Yhteyslaitosneuvottelut muiden maiden
sosiaaliturvalaitosten kanssa
• Kv-lainsäädännön ja kansallisen kv-ulottuvuuksia
omaavan lainsäädännön kehittäminen yhdessä
ministeriöiden kanssa
• Osallistuminen koordinaatiolainsäädännön
toimeenpanon kehittämiseen EU:ssa
• EU:n toiminnan seuraaminen ja vaikutusten
ennakoiminen

6. Hallinto-osasto/kv-ryhmä
2. Mitä on sosiaaliturvan
yhteensovittaminen EU:ssa?

7. EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamisen
tavoitteet
• Yhteensovittaa jäsenvaltioidenvälilläliikkuvien henkilöiden
sosiaaliturvaoikeudet
• Yhdenvertainen kohtelu
• Sovellettavan lainsäädännön osoittaminen siten, ettei henkilö
putoa sosiaaliturvan ulkopuolelle liikkumisvapauden
käyttämisen seurauksena
• yhde n valtio n lainsäädännön periaate - pääsääntö
työskentelymaan lainsäädännön soveltaminen
• Päällekkäisten etuuksien ja päällekkäisten maksujen
estäminen
• Etuuksien maksamisen turvaaminen riippumatta siitä, missä
henkilö asuu
 Koordinointia, ei harmonisointia!

8. Asetuksen pääperiaatteet
• Yhden valtion lainsäädäntöä sovelletaan kerrallaan
– Työntekijän kohdalla tämä määräytyy työskentelyn
mukaan
– Ei aktiivin osalta asumisen mukaan
• Etuudet maksetaan yleensä siitä maasta mikä myös
sovellettava lainsäädäntö
– Poikkeuksia
• Perheenjäsenten johdetut oikeudet perhe-etuuksiin ja
sairausetuuksiin
• Eläkkeensaajien erityistilanteet (eläkkeen maksamiseen voi
kytkeytyä vastuu sairaanhoidon kustannuksista ja perhe-
etuuksista)

9. Asetuksen 883/2004 3 artikla
– asiallinen soveltamisala
• Asetuksen piiriin kuuluvat sosiaaliturvan alat:
a) sairausetuudet
b) äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet
c) työkyvyttömyysetuudet
d) vanhuusetuudet
e) perhe-eläke-etuudet
f) työtapaturma – ja ammattitautietuudet
g) kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset
h) työttömyysetuudet
i) varhaiseläke-etuudet
j) Perhe-etuudet
• Jollei liitteen XI säännöksistä muuta johdu, asetusta sovelletaan
yleisiin ja erityisiin sosiaaliturvajärjestelmiin riippumatta siitä,
ovatko ne maksuihin perustuvia vai maksuihin perustumattomia,
sekä työnantajan tai laivanvarustajan velvoitteita koskeviin
järjestelmiin.

10. Suomen lainsäädännön mukaisia asetuksen
1408/71 ja 883/2009 asialliseen
soveltamisalaan kuuluvat etuudet ovat:
• sairausvakuutusetuudet*
• julkinen terveydenhuolto
• kuntoutusetuudet*
• kansaneläkelain mukaiset eläkkeet*
• työeläkelakien mukaiset vanhuuseläkkeet ja työttömyyseläkkeet
• vammaisetuudet*, joista on säädetty laissa vammaisetuuksista
• työeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet
• tapaturmavakuutus
• työttömyysturvalain mukainen ansio- ja perusturva
• lapsilisät*
• lasten kotihoidontuki
Tähdillä* merkittyjen etuuksien osalta edellytetään asumiseen perustuvan
sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (ns. soveltamisalalaki 1573/1993)
3 b §:n edellytysten täyttymistä.
HUOM! Opintotuki ja yleinen asumistuki eivät kuulu EU:n sosiaaliturvan
koordinaatioasetusten piiriin

11. EY-tuomioistuimen rooli
• EY-tuomioistuimen ratkaisuilla erittäin suuri
oikeutta luova merkitys
• Erityisesti asiallista soveltamisalaa koskevat
ratkaisut
• Vanha oikeuskäytäntö soveltuvin osin
edelleen voimassa

12. Esimerkki 1: Virolainen rajatyöntekijä
• Virolainen bussikuski työskentelee
Helsingissä, mutta asuu vakinaisesti Virossa
vaimonsa ja lastensa kanssa. Vaimo ei ole
työssä Virossa.
 Työn perusteella kuuluu Suomen sosiaaliturvaan.
Suomi ensisijaisesti vastuussa perhe-etuuksista ja
myös vastuussa perheenjäsenten sairaanhoidon
kustannuksista.
• Vaimo aloittaa työn Virossa:
 Koska vaimo työntekijä siirtyy kustannusvastuu
vaimon ja lasten sairaanhoidon kustannuksista
Viroon samoin kuin ensisijainen vastuu perhe-
etuuksista.

13. Esimerkki 2: Suomalainen merimies
• Ahvenanmaalainen merimies on työssä
Ruotsin lipun alla purjehtivalla laivalla. Hän
asuu ja on aina asunut perheineen
Ahvenanmaalla.
 Merimies kuuluu työn vuoksi Ruotsin
sosiaaliturvaan. Ruotsi vastaa hänen
sairaanhoidon kustannuksistaan. Suomessa
asuvana hänellä on oikeus sairaanhoitoon
Suomesta kuten muillakin täällä asuvilla.
 Sairaanhoidon laskutukseen ja Kelan ja kuntien
välillä tapahtuvasta valtionkorvauksesta johtuen, ei
voi tällä hetkellä pitää Kela korttia. Vaan joutuu
hakemaan sairausvakuutuskorvaukset jälkikäteen.

14. Esimerkki 3: Eläkeläinen Espanjassa
• Eläkeläinen saa eläkettä ainoastaan Suomesta ja
muuttaa vakinaisesti asumaan Espanjaan.
– Jotta hän pääsisi rekisteröitymään Espanjassa asuvaksi
antaa Kela E121 todistuksen, joka osoittaa, että Suomi
vastaa hänen sairaanhoidon kustannuksistaan
– Eläkkeensaajaa kohdellaan Espanjassa yhdenvertaisesti
muihin Espanjassa asuviin eläkeläisiin nähden.
– Suomi maksaa vuosittain tietyn summan jokaisesta
eläkkeensaajasta riippumatta siitä, ovatko he käyttäneet
sairaanhoitopalveluita
– EHIC kortti Suomesta

15. C-333/00 Maaheimo
• Suomen lasten kotihoidontuki asetuksen mukainen
perhe-etuus, joka eksportoitava
• Suomi oli ETA:n liitettyässä katsonut, että lasten
kotihoidontuki on osa lasten päivähoitojärjestelmää,
joka selkeästi palveluita (sosiaalihuoltoa
koordinaatioasetuksen näkökulmasta), eikä kuuluisi
koordinaation piiriin
 EY-tuomioistuin ei hyväksynyt argumentteja vaan
katsoi, että rahaetuus voidaan erottaa palveluista ja
että rahaetuus täyttää koordinaatioasetusten 'perhe-
etuuksien' kriteerit.

16. C-50/05 Nikula
• Kyse sairausvakuutusmaksun maksamisesta Suomeen, kun
henkilö asui Suomessa ja sai eläkettä sekä Ruotsista että
Suomesta. Eläkkeensaaja väitti, että kyse oli
kaksinkertaisista maksuista, koska hän oli aktiiviakanaan jo
maksanut maksuja Ruotsiin
• Tuomioistuin totesi, että jos voidaan osoittaa, että Ruotsiin
maksettu maksuja, joiden tarkoituksena rahoittaa eläkkeellä
oloaikaista sairaanhoitoa olisi kyse perustamissopimuksen
vastaisesta päällekkäisistä maksuista
 Tuomion toimeenpanon yhteydessä Ruotsi ilmoitti, että sen
koko sairaanhoitojärjestelmä on verorahoitteinen, eikä siellä
ole maksuja, joiden tarkoituksena rahoittaa sairaanhoitoa
eläkkeellä ollessa
 Suomi sai periä sairausvakuutusmaksun Suomessa asuvilta
eläkkeensaajilta

17. C-299/05 Komissio vs. Parlamentti ja
Neuvosto
• Komissio katsoi, että lainsäätäjä oli tehnyt
oikeudellisen virheen kun se oli hyväksynyt
Suomen, Ruotsin ja UK:n vammaisetuuksia
ja pitkäaikaishoitoon tarkoitettuja etuuksia
asetuksen 1408/71 II liitteeseen (ei
eksportoitavat etuudet)
 EY-tuomioistuin katsoi, että Suomen, UK:n ja
Ruotsin vammaisetuudet asetuksen mukaisia
sairausrahaetuuksia ja näin myös
eksportoitavia etuuksia

18. Hallinto-osasto/kv-ryhmä
3. Asetusten keskeiset muutokset ja
tavoitteet

19. Uudistamisen aikataulu
• Poliittinen mandaatti yksinkertaistamiselle ja uudistamiselle Edinburgin
Eurooppa neuvostossa 1992
• Komissio antoi ehdotuksen uudeksi sosiaaliturvan
yhteensovittamisasetukseksi joulukuussa 1998
• Neuvosto hyväksyi uudistuksen yleiset reunaehdot param e trit
joulukuussa 2001
• Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen No 883/2004 29.
huhtikuuta 2004
• Asetus 883/2004 voimaan toukokuussa 2004, mutta sovellettavaksi
tuleminen sidottu uuden toimeenpanoasetuksen voimaantuloon
• Uuden toimeenpanoasetuksen käsittely alkoi keväällä 2006 neuvoston
työryhmässä
• Parlamentti hyväksyi äänestyksessään huhtikuussa 2009
toimeenpanoasetuksen 987/2009
• Uudet asetukset sovellettavissa 1.5.2010
• Sähköinen tiedonvaihto viimeistään 24 kkpäästä eli 1.5.2012
• 1408/71 ja 574/72 sovelletaan edelleen
– 3. maiden kansalaisia koskeva 883/2004 laajennus ei vielä
voimassa
– ETA-maat ja Sveitsi eivät vielä sovella uusia asetuksia

20. Asetusten nimet ovat yksinkertaistuneet
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus
(EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä
huhtikuuta 2004 sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisesta
• Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus
(EY) N:o 987/2009, annettu 16 päivänä
syyskuuta 2009 sosiaaliturvajärjestelmien
yhteensovittamisesta annetun asetuksen
(EY) N:o 883/2004
täytäntöönpanomenettelystä

21. Rakenteelliset muutokset
• Uudet asetukset ovat lyhyempiä kuin vanhat
• Yleiset määräykset
– sisältävät kaikkiin etuusryhmiin sovellettavia
määräyksiä
• Eri etuusryhmiä koskevia erityismääräyksiä
on yksinkertaistettu ja joitain harvoin
sovellettuja määräyksiä poistettiin

22. Keskeiset muutokset asetuksessa 883/2004
• Ei – aktiivien oikeuksien laajentuminen
– Käytetään ilmaisua ’Henkilö’ ja ’Henkilön perheenjäsenet’
– Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevat määräykset
koskevat kaikkia henkilöitä
• Asuinvaltion lainsäädäntö
• Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vahvistaminen
ottamalla mukaan tosiseikkojen rinnastamista koskeva
säännös
• Hyvän hallinnon periaatteiden sisällyttäminen
järjestelmään
• Laitosten yhteistyölle ja tiedonvälittämiselle lisää
velvoitteita
• Sähköisen tiedonvaihdon asemaa korostetaan

23. Keskeiset muutokset asetuksessa 883/2004
So ve lle ttavan lainsäädännö n m äärittäm ine n
• Perusperiaatteet pysyneet samoina
– Henkilöt, joihin asetusta sovelletaan, ovat vain yhden jäsenvaltion
lainsäädännön alaisia
• Yleisenä sääntönä työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovelletaan sen
valtion lainsäädäntöä, jossa toimintaa harjoitetaan
• Poikkeuksena yleiseen le x lo ci la bo ris sääntöön on muutamia erityistilanteita, jotka
pohjaavat muille sovellettavan lainsäädännön kriteereille
• Uutta:
– Ammatillisen toiminnan seurauksena rahaetuuksia saavaan (työttömyys,
sairaus- ja vanhemmuus) sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jossa toimintaa
harjoitettiin
– Muihin henkilöihin sovelletaan heidän asuinvaltionsa lainsäädäntöä
• Muutoksia:
– Lähettämisen aikarajaa on pidennetty 12 kuukaudesta 24 kuukauteen
– Toimintaa kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa: Määräyksiä on
yksinkertaistettu ilman, että asiallisia muutoksia

24. Keskeisiä muutoksia toimeenpanoasetuksessa 987/2009
• Sähköinen tiedonvaihto
• Väliaikainen lainsäädännön soveltaminen ja väliaikainen
etuuksien maksaminen
• Määräykset perusteetta maksettujen etuuksien
takaisinperinnästä, väliaikaisesti maksettujen etuuksien
ja vakuutusmaksujen takaisinperinnästä sekä
kuittaamisesta ja perintään liittyvästä avunannosta
• Toimivaltaisia laitoksia ei enää määritellä (laintasoisesti)
asetuksen liitteessä vaan Master directoryssä

25. Keskeisiä parannuksia vakuutetun kannalta
Yhteenveto keskeisestä muutoksista
• Vakuutetun kannalta
– Vakuutettujen oikeudet ja velvollisuudet tarkemmin
määritelty
– Toimivaltaisten laitosten olisi pyrittävä myös
sähköisten välineiden käyttöön etuuden saajien
kanssa
• Sosiaaliturvaa toimeenpanevien laitosten
kannalta
– Lisää velvoitteita laitoksille
– Hallinnollisesti työläitä menettelyitä
– Edellyttää sähköistämistä
– Edellyttää tiedon asettamista toisten jäsenvaltion
saataville

26. Hallinto-osasto/kv-ryhmä
3. Minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan
uuden asetuksen mukaan ei-aktiiviin
henkilöön (opiskelijaan)?

27. Kuka on ei - aktiivi?
• Henkilö, jota ei pidetä asetuksen mukaan
aktiivina

28. Kuka on aktiivi?
• Henkilö, joka harjoittaa toimintaa (palkattuna
työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana) tai
vastaavaa tilannetta, jota pidetään tällaisena sen
jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännössä, jossa tätä
toimintaa harjoitetaan tai vastaava tilanne vallitsee
(art. 1.a ja b)
• Henkilöä, joka saa palkkatyön tai itsenäisen
ammatinharjoittamisen nojalla tai niiden seurauksena
rahaetuutta, katsotaan harjoittavan tätä työtä tai
ammattia. (art. Ensimmäinen lause 11.2)

29. Uudet henkilöryhmät, joihin sovelletaan
asetuksen II osastoa
• Asetuksen 883/2004 henkilöllinen soveltamisala on
laajentunut 1408/71 nähden
• Asetuksen 883/2004 2 artiklan mukaan
”Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin jossakin
jäsenvaltiossa asuviin jäsenvaltionkansalaisiin,
kansalaisuudettomiin henkilöihin ja pakolaisiin, jotkaovat
olleet yhdentai useammanjäsenvaltionlainsäädännön
alaisia, sekä heidän perheenjäseniinsä ja heidän
jälkeensä eläviin”

30. Ei-aktiiveja henkilöryhmiä
1. Työskentelyn lopettanut henkilö
2. Eläkettä saava henkilö
3. Opiskelija
4. Perheenjäsen
5. Muu

31. Muutos 1408/71nähden
• Asetuksessa 408/71 sovellettavaa lainsäädäntöä
koskevia määräyksiä henkilöistä, jotka:
– Jotka lopettaneet työskentelyn ml. eläkkeensaajat* (art.
13.2.f 1408 ja10b 574/72)
– Muista ei-aktiiveista (eli opiskelijat, perheenjäsenet ja
muut) ei ole sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia
määräyksiä.
* Kaikki jäsenvaltiot eivät ole yhtä mieltä art. 13.2.f 1408/71 soveltamisesta
eläkkeensaajiin.

32. 1.Työskentelyn lopettanut henkilö (1/2)
• Uusissa asetuksissa ei ole asetuksen
1408/71 13.2.f art. ja asetuksen 574/72 10
b artiklaa vastaavaa määräystä
• Asetuksen 883/2004 11.3.e art. mukaan
ei-aktiiviin henkilöön sovelletaan hänen
asuinvaltionsa lainsäädäntöä

33. 1. Työskentelyn lopettanut henkilö (2/2)
• Jos henkilö ei saa 883 11.2 artiklan tarkoittamalla
tavalla rahaetuuksia, määräytyy sovellettava
lainsäädäntö asumisen perusteella
• Sovellettava lainsäädäntö voidaan määrittää
soveltamalla toimeenpanoasetuksen 20.2 artiklaa ja
tarvittaessa ottamalla huomioon
toimeenpanoasetuksen 11 artiklan sanamuoto

34. 2. Eläkettä saava henkilö
• Henkilöä, joka saa seuraavia etuuksia ei kuitenkaan
pidetä aktiiveina: työkyvyttömyys-, vanhuus- tai perhe-
eläke tai työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi
myönnetty eläke tai rahana maksettava jatkuvan
hoidon kattava rahaetuus (art. 11.2 toinen lause)
• Sovelletaan asuinvaltion lainsäädäntöä (art. 11.3.e)
• Voidaan soveltaa toimeenpanoasetuksen 11 ja 20.2
artiklan määräyksiä.

35. 3. Opiskelija
• Asuinvaltion lainsäädäntöä sovelletaan
(art. 11.3.e)
• Opiskelijoiden osalta tulonlähde on
tavanomaisten intressien keskusta
osoittava (toimeenpanoasetuksen
11.1.b(iv))
• Useissa tapauksissa vanhempien
asuinvaltion

36. 4. Perheenjäsen
• Sovellettava lainsäädäntö määritetään jokaisen osalta
yksilöllisesti
• Asuinvaltion lainsäädäntö (11.3.e art)
• Huom!
– Asetuksessa on useita perheenjäsenten johdettuja
oikeuksia koskevia määräyksiä
– Johdetut oikeudet ovat asetuksen mukaan ensisijaisia
yksinomaan asumisen perusteella saavutettuihin omiin
oikeuksiin nähden.

37. 5. Muut
• Kaikki henkilöt, joihin sovelletaan yhden tai
useamman jäsenvaltion lainsäädäntöä
– Kuinka varmennetaan, että henkilöön on sovellettu
jäsenvaltion lainsäädäntöä? Mitä lainsäädännön
soveltaminen käytännössä tarkoittaa?

38. Hallinto-osasto/kv-ryhmä
Asumisen määrittely

39. Toimeenpanoasetuksen 11 artikla – Asuinpaikan
määrittäminen
• Jos erimielisyyttä asuinpaikasta
• ”henkilön etujen tavanomainen keskus”
• Luettelo tosiseikoista, joita voidaan ottaa huomioon
• Jos ei päästä yksimielisyyteen – henkilön
tahdonilmaisu ratkaiseva

40. 11 artikla – Asuinpaikan määrittelyyn liittyvät
tekijät
• Oleskelun kesto ja jatkuvuus asianomaisen
jäsenvaltion alueella
• Henkilön tilanne, mukaan lukien:
– Harjoitetun toiminnan luonne ja erityispiirteet, erityisesti
paikka, jossa toimintaa tavallisesti harjoitetaan,
toiminnan pysyvyys tai työsopimuksen kesto
– Perheasema ja perhesiteet
– Muun kuin ansiotoiminnan harjoittaminen
– Opiskelijoiden osalta tulonlähde
– Asumistilanne, erityisesti asunnon vakituisuus
– Jäsenvaltio, jossa asianomaisen henkilön
verotustarkoituksessa katsotaan asuvan

41. Toimeenpanoasetuksen 11 artiklan
soveltaminen (1/3)
• Soveltaminen rajoittuu erimielisyystilanteisiin
– Jäsenvaltiot voivat lähtökohtaisesti soveltaa
kansallista lainsäädäntöään määrittäessään
henkilön asumista
– Kuitenkin, jos kansallinen lainsäädäntö poikkea
liiaksi yhteisön oikeuden periaatteista, voi tämä olla
ristiriidassa tp-asetuksen 11 artiklassa
määriteltyjen elementtien kanssa.

42. Toimeenpanoasetuksen 11 artiklan
soveltaminen (2/3)
• On 11 artiklan luettelo tyhjentävä?
– Määräys on tarkoitettu joustavaksi ja mahdollistamaan
erilaisten tilanteiden ilmeneminen
– Asuminen tulee määritellä kussakin tapauksessa
yksiköllisesti ottaen huomioon kyseisen tilanteen
erityispiirteet
– Laitosten velvollisuutena ei kuitenkaan ole selvittää
kaikkia mahdollisia elementtejä, mutta tietoa, joka heillä
on saatavalla, voidaan se ottaa huomioon
kokonaisarviossaan
• Intimiteettisuoja, tietosuoja

43. Toimeenpanoasetuksen 11 artiklan
soveltaminen (3/3)
• Henkilön tarkoitus
– Ratkaiseva tekijä
– Kuitenkaan tarkoitus ei voi yksistään olla
määräävä, vaan sen on oltava ilmeinen myös
ottaen huomioon muut 11 artiklassa mainitut
elementit

44. Toimeenpanoasetuksen 6 artikla – Lainsäädännön tilapäinen soveltaminen
ja etuuksien tilapäinen myöntäminen
• Jos laitokset ovat erimieltä sovellettavan
lainsäädännön määrittämisestä
– Se maa jossa tosiasiassa ammatillisesti aktiivi (jos
yksi jv)
– Jos useammassa ammatillisesti aktiivi, se jossa
myös asuu
– Jo ei-aktiivi – se jossa asuu
– Muissa tapauksissa se mistä soveltamista on ensin
haettu

45. Toimeenpanoasetuksen 6 artikla – Lainsäädännön tilapäinen soveltaminen
ja etuuksien tilapäinen myöntäminen
• Laitokset erimielisiä, kumman myönnettävä
etuudet
– Tilapäinen maksaminen asuinmaasta
– Se josta etuuksia on ensin haettu
• Jos ei päästä edelleenkään sopuun
– Aikaisintaan 1 kk erimielisyyden syntymisestä
toimitettava hallintotoimikunnalle
– Hallintotoimikunta 6 kk aikaa ratkaista asia

46. Toimeenpanoasetuksen 7 artikla – Etuuksien ja
maksujen tilapäinen laskeminen
• Vaikka kaikkia tietoja etuuden määrän
laskemiseksi ei olisi käytössä, on etuus
maksettava tilapäisesti
• Uusi laskenta suoritettava heti kun tiedot on
käytössä

47. Hallinto-osasto/kv-ryhmä
5. Uusi Pohjoismainen
sosiaaliturvasopimus

48. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
valmistelu
• Uusi pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on
neuvoteltu
• Toimeenpanosopimus neuvoteltu
• Ei vielä voimassa

49. Asumisen määrittely uuden
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen
mukaan
• 5 artikla (Huom! Epävirallinen käännös)
He nkilö n asum ine n Po hjo ism aassa
m ääräytyy kansallise n lainsäädännö n
m ukaan. Kun syntyy e rim ie lisyyttä siitä,
m inkä Po hjo ism aan lainsäädäntö ä he nkilö ö n
o n so ve lle ttava, katso taan he nkilö n asuvan
siinä Po hjo ism aassa, jo ssa hän o n
väe stö kirjo illa, jo lle i e rityisistä syistä m uuta
jo hdu.

50. Mitä vaikutuksia?
• Tarkoitus välttää tp-asetuksen 6 artiklan
soveltaminen
• Mitä Kelan kannalta:
– Lähtökohtaisesti esim. Opiskelijat voisivat pysyä
Suomen sos. Turvassa
• Toimeenpanosopimuksen mukaan kuitenkin
tulee soveltaa asetuksia ja 987/2009 11
artiklan asumisen kriteerejä

51. Hallinto-osasto/kv-ryhmä
6. Siirtymäaika

52. Siirtymäaika
1. Lainsäädännölliset haasteet
• Asetukset 883/2004 ja 987/2009 voimaan ja
sovellettavaksi 1.5.2010
• Pohjoismainen sopimus ei vielä voimassa
• ETA-maat eivät vielä sovella asetuksia
• Sveitsi?
• Kolmansien valtioiden kansalaisia koskeva
asetus?
2. Sähköiseen tiedonvaihtoon siirtyminen
• Sähköiseen tiedon vaihtoon viimeistään 1.5.2012

53. Asetusten 1408/71 ja 574/72 soveltaminen asetusten
883/2004 ja 987/2009 tulessa sovellettavaksi
• Asetuksen 883 90 art. ja 987 96 art. mukaan 1408/71 ja
574/72 kumoutuvat uusien asetusten soveltamisen
alkamispäivästä
• Asetukset 1408/71 ja 574/72 pysyvät kuitenkin voimassa
seuraavasti:
– Kolmansien valtioiden kansalaisten osalta (asetus 859/2003,
joka laajentaa 1408/71 ja 574/72 soveltamista 3. maiden
kansalaisiin)
– Grönlannin osalta
– ETA-maiden ja Sveitsin osalta niin kauan kuin kyseisten maiden
kanssa tehtyjä sopimuksia ei ole muutettu 883/2004 perusteella
– (Lisäeläkedirektiivin 98/49/EY osalta)
• Asetuksia 1408/71 ja 574/72 sovelletaan siis
kokonaisuudessaan silloin, jos on kyse maasta tai henkilöstä,
johon sovelletaan näitä asetuksia