Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän ja reformiministerityöryhmän ministerit kertoivat kärkihankkeiden etenemisestä 3.9.2015. Paikalla olivat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Taina Mäntyranta
Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmän ja reformiministerityöryhmän ministerit kertoivat kärkihankkeiden etenemisestä 3.9.2015. Paikalla olivat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka.
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Taina Mäntyranta
The document discusses a draft act on clients' freedom of choice for health and social services in Finland. The key points are:
1. The reform aims to ensure equal, modern and affordable health and social services by improving clients' access to care and opportunities to influence the services they use.
2. Under the new system, clients will be able to choose their services from public or private providers registered with the county. They will receive support for their choices from online resources, phone helplines or counselors.
3. Clients' needs and costs are expected to decrease as the population's health and wellbeing is more broadly supported. Higher needs clients will receive more integrated services through assessments, care plans and
The document summarizes Finland's proposed health and social services reform which will transfer responsibility for organizing these services from municipalities to new counties starting in 2019. Key points include:
- Counties will take over organizing all public health and social services to ensure equal access across the country.
- Services will include outpatient care, hospitals, dental care, social services, home care, and more.
- The reform aims to modernize services and curb rising costs through more efficient practices and integrated service packages.
- People will have increased freedom of choice, easier access to services, and services will be more individualized and available locally or digitally.
Strateginen sotenkäynti - julkisen ja yksityisen toiminnan kohtaamiset sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä, alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin esitys. Tekes-hankkeen loppuseminaariin 2.12 Finlandia -talossa.
Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhankkeen ehdotuksista
Toomas Kotkas: Omavalvonnastako ratkaisu sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaongelmiin? Oikeussuoja sosiaali- ja terveydenhuollossa -seminaari 4.12.2014, Kela, Helsinki.
Minna Ylikännö: Mitä mieltä Kela-siirrosta? Sosiaalijohtajien, sosiaalityöntekijöiden ja Kelan toimihenkilöiden näkemyksiä perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan vuonna 2017. Esitys Pieksämäen koulukunnan kevättapaamisessa 14.-15.6.2016
Lainsäädäntöuudistuksessa parannetaan erityisesti sosiaalihuoltolain kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Sosiaalihuoltolain osalta uudistus koskee iäkkäiden lisäksi myös muita sosiaalihuollon asiakkaita. Uudistus tulee pääsääntöisesti voimaan 1.1.2023 yhtä aikaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen rakenneuudistuksen kanssa.
Uudistuksella muutetaan sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia. Muutosten johdosta uudistuksessa tehdään myös teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Diaesitykseen on päivitetty 16.12.22 ohjeistus yhteisöllisen asumisen ja ympärivuorokautisen palveluasumisen toteuttamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa.
Syftet med lagstiftningsreformen är framför allt att förbättra service som tillhandahålls hemma och boendeservice enligt socialvårdslagen. För socialvårdslagens del gäller reformen utöver äldre personer även andra klienter inom socialvården. Reformen träder i huvudsak i kraft samtidigt som strukturreformen av ordnandet av social- och hälsovårdstjänster, det vill säga den 1 januari 2023.
Genom reformen ändras socialvårdslagen och äldreomsorgslagen. Till följd av dessa ändringar medför reformen även tekniska ändringar i klientavgiftslagen och i lagen om privat socialservice.
2. 11.9.201511.9.2015
Sote-uudistuksessa ratkaistavia asioita
Integraatio
PERUSTASO
Rahoitus
Enintään
19 aluetta
Sopimukset
Erityiskysymykset
Muuta
Omaisuus
Henkilöstö
Palvelut
EU
Perustuslaki
Digitalisaatio
ICT
Kunnat/sairaanhoitopiirit
Yksityiset palveluntarjoajat
HALLITUSOHJELMA
SOTE-UUDISTUS
YKSIKANAVAINEN RAHOITUS
ASIAKKAAN VALINNANVAPAUS, TUOTANNON MONIPUOLISTUMINEN
UUDISTUKSEN
VAIHEISTUS
Hallinto
Kolmas sektori
3. 11.9.2015
Perustuslakivaliokunnan lausunnot
• ”Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaali- ja
terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle
sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on
olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten
perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta.”
• Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL
67/2014 vp) mukaan itsehallinto kuntaa
suuremmalla alueella, jossa kansanvaltaisuus
toteutuisi välittömien vaalien kautta ja jolla olisi
verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta
mahdollinen vaihtoehto
4. 11.9.2015
Sote hallitusohjelmassa
• Juha Sipilän johdolla valmisteltu 3 puolueen
hallitusohjelma julkaistiin 27.5.2015
• Luku 9 Rakennepoliittiset uudistukset
- sote-uudistus osana sitä
• Hallitus vahvistaa julkisen talouden
kestävyyttä rakenteellisilla uudistuksilla
– tavoitteena vähintään 4 miljardin euron
taloudelliset vaikutukset
– sote-uudistuksen osuus 3 mrd euroa
5. 11.9.2015
Sote-uudistuksen tavoitteet
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
tavoitteena on
- kaventaa terveyseroja
- hallita kustannuksia paremmin.
• Uudistus toteutetaan
- palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja
vertikaalisella integraatiolla sekä
- vahvistamalla järjestäjien kantokykyä.
6. 11.9.2015
Järjestämisratkaisu
• Kuntaa suuremmat itsehallintoalueet
– Alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot
– Alueita on yhteensä enintään 19
– Hallituksen päätös alueista lokakuussa
• Alueet vastaavat sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan
– Sairaaloiden työnjakoa uudistetaan siten, että osa
vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään
7. 11.9.2015
Palvelujen tuottaminen
• Sote-alueet
– tuottavat alueensa palvelut
– tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen
yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia
hankintamenettelyn kautta (kuten nykyisin)
– erikseen on todettu palvelusetelin käytön
lisääminen
• Kilpailutuksissa korostetaan
kilpailuneutraliteettia
• Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun
arviointia varten laaditaan mittaristo
8. 11.9.2015
Rahoitus
• Ensivaiheessa selvitetään rahoitus valtion
ja/tai kuntien kautta
– perustuslain reunaehdot huomioiden
• Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen
rahoitusmalliin
– työterveyshuollon asema huomioiden
• Uudistukseen sisällytetään kustannusten
tehokkaan hallinnan toteuttava
budjettikehysjärjestelmä
• Selvitetään valinnanvapausmallin
yksityiskohdat
12. 11.9.201511.9.2015
Selvityshenkilöiden ehdotukset 1
• Itsehallintoalueilla oltava riittävä väestöpohja, sote-
infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky siten, että ne
pystyvät järjestämään alueensa asukkaille kattavat sosiaali-
ja terveyspalvelut. Itsehallintoalueiden jaotuksen tulisi olla
myös valtion aluehallinnon aluejakojen perusta. Tämän
perusteella Itsehallintoalueiden perustelluksi määräksi tulisi
noin 9–12.
• On huolehdittava siitä, että kunnat toimivat myös jatkossa
aktiivisesti asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisessä ja ylläpitämisessä. Tähän tarvitaan sote-
alueiden ja kuntien yhteistyötä ja mahdollisesti kunnille
taloudellinen kannustinjärjestelmä.
• Itsehallintoalueet voivat oman palvelutuotannon lisäksi
käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen
sektorin palvelujen tuottajia sekä palveluseteliä. Kunnat ja
kuntayhtymät eivät ole jatkossa palvelujen tuottajia.
13. 11.9.201511.9.2015
Selvityshenkilöiden ehdotukset 2
• Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta
itsehallintoalueiden toiminnasta. Tämän vuoksi valtion
rahoitusvastuu on ensisijainen vaihtoehto.
– Lisäksi tarpeen selvittää toisena rahoitusvaihtoehtona
itsehallintoalueen oma verotusoikeus.
• Uudistuksen toteutuksessa tulee varmistaa digitalisaation ja ICT-
ratkaisujen mahdollisuuksien hyödyntäminen täysimääräisesti.
• Kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy
liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti itsehallintoalueiden
palvelukseen.
• Omaisuussiirroissa vaihtoehtoina ovat:
– Kuntien ja kuntayhtymien sote-omaisuus siirtyy
tarkoituksenmukaisessa mitassa itsehallintoalueille. Muu
omaisuus jää nykyisille omistajille.
– Omaisuus jää nykyisille omistajille ja itsehallintoalueet
vuokraavat niiltä tiloja ja laitteita.
14. 11.9.201511.9.2015
Ehdotusten vaikutukset kuntiin
1/2
• Kunnat ja kuntayhtymät eivät jatkossa järjestä tai
tuota sosiaalihuollon eikä terveydenhuollon palveluja.
– kunnilla myös jatkossa iso merkitys asukkaittensa
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja
ylläpitämisessä
• Henkilöstön siirroissa noudatetaan
liikkeenluovutusperiaatetta. Itsehallintoalueen
henkilöstön asemaan ja palvelusuhteen ehtoihin sekä
eläketurvaan ja eläkejärjestelmään olisi perusteltua
soveltaa kuntien henkilöstöä koskevia säännöksiä.
15. 11.9.201511.9.2015
Ehdotusten vaikutukset kuntiin
2/2
• Omaisuussiirroissa kaksi vaihtoehtoa :
– sote-omaisuus siirtyy tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen
edellyttämässä mitassa itsehallintoalueille
– omaisuus jää nykyisille omistajille ja/tai yhtiöitetään,
itsehallintoalueet vuokraavat niiltä tiloja ja laitteita.
• Perustuslaista johtuen kunnilla ei voi olla pysyvää
rahoitusvastuuta itsehallintoalueiden toiminnasta.
– selvitetään valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta
siirtymäkauden aikana kanavoida osa kunnallisverotuksen
tuotosta itsehallintoalueille
• Kuntien tehtävät vähenevät - kokonaisveroasteen nousu
estettävä
– kuntien alennettava verotustaan siirtyviä tehtäviä vastaavalla
tavalla
– samalla joudutaan uudistamaan kuntien valtionosuusjärjestelmää
16. 11.9.201511.9.2015
Hallituksen reformi:
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa
suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu
siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana
palvelukokonaisuutena. Uudistus tukee erillisenä päätöksenä
tehtävää aluehallinnon uudistusta.
TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja
kustannusten hallinta paranee.
PÄÄTOIMENPITEET:
1. Integroidaan julkiset sote-palvelut ja uudistetaan järjestämisen rakenteet
2. Siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen
3. Lisätään valinnanvapautta ja monipuolistetaan tuotannon tapoja
4. Varmistetaan ICT:n, digitalisaation ja hyvien käytäntöjen koordinaatio sote-
uudistuksen yhteydessä.
4/1610/15 10/16 7/17 1/1917-1812/15
Päätös
alueiden
määrästä ja
rahoituksen
perus-
ratkaisusta
Linjaukset
ICT:n
ohjauksesta,
rakennus-
investointien
koordinaatio
sta ja
vaalien
periaatteista
Järjestämis
-laki
lausunto-
kierrokselle
HE
eduskuntaan
Sote-
järjestämis-
laki
voimaan
Vaalit ja
muutos-
hallinto
Järjestämis-
vastuu
sote-alueille