Kokonaisvaltainen ajattelu kunnan johtamisessa ja kehittämisessäPaivi Sutinen
Esityr ICT Forum 2013, Silja Symphony 13.2.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Kunnan palvelujen ja prosessien kehittämisen yhteys tietoon ja tietijärjestel...Paivi Sutinen
Esitys Kuntien Tieran seminaarissa 11.9.2012 kunnan johtamisen ja toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä kokonaisarkkitehtuurin avulla.
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Kokonaisvaltainen ajattelu kunnan johtamisessa ja kehittämisessäPaivi Sutinen
Esityr ICT Forum 2013, Silja Symphony 13.2.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Kunnan palvelujen ja prosessien kehittämisen yhteys tietoon ja tietijärjestel...Paivi Sutinen
Esitys Kuntien Tieran seminaarissa 11.9.2012 kunnan johtamisen ja toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista ja edellytyksistä kokonaisarkkitehtuurin avulla.
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Este entrenamiento le brindará un recorrido exhaustivo sobre las habilidades y competencias consideradas críticas para el desarrollo exitoso de su cargo. El programa está diseñado para ser muy interactivo de tal forma que usted y su equipo aprendan las destrezas necesarias de la manera más práctica posible.
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
L'App store per applicazioni Enterprise: La mobilità porta a portaMicrofocusitalia
L'intervento di Fabio Milanese, Senior Borland Solutions Specialist di Micro Focus Italia, al Mobile Summit 2013. La presentazione spiega l'importanza e i vantaggi del testing di applicazioni mobile Enterprise.
Rudi Bekkers shares with the AOM audience the ideas of his paper authored with Simon den Uijl and Henk de Vries, whose focus is on Patent Pools. Their work examines the experiences with three generations of patent pools in the optical disc industry.
den Uijl, S., Bekkers, R., & de Vries, H. (2013). Managing intellectual property using patent pools: Lessons from three generations of pools in the optical disc industry. California Management Review, 55(4), 31-50.
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Delivering Cost Effective Web Services with ExcellenceGenetech Solutions
Genetech Solutions is a top-notch Web Services Company serving their clients from 10 years with expert Web and Mobile Application Development. Check out the presentation to learn more about our services.
Vertailuanalyysi suurten kaupunkiseutujen elinvoimasta 2000 2012TimoAro
Vertailuanalyysi perustuu suurten kaupunkiseutujen muutoksen ja kehityksen osoittamiseen vuosina 2000-2012. Suurten kaupunkiseutujen (13) kehitystä 2000-luvun aikanaverrataan 10 kehitystä kuvaavan muuttujan avulla. Kaupunkiseutuja verrataan toisiinsa eri muuttujien kohdalla muutos- ja kasvuprosentin avulla. Tavoitteena on tunnistaa ne kaupunkiseudut, joissa muutos on ollut suurin 2000-luvun aikana.
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Este entrenamiento le brindará un recorrido exhaustivo sobre las habilidades y competencias consideradas críticas para el desarrollo exitoso de su cargo. El programa está diseñado para ser muy interactivo de tal forma que usted y su equipo aprendan las destrezas necesarias de la manera más práctica posible.
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiTimoAro
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysissa tarkasteltiin neljän Lounaisrannikon kaupunkiseudun asemaa suhteessa muihin keskisuuriin ja suuriin kaupunkiseutuihin. Kaupunkiseudut olivat Turun, Vakka-Suomen, Rauman ja Porin kaupunkiseudut, joissa asuu yhteensä noin 550 000 asukasta eli noin joka kymmenes suomalainen.
Louran positiota analysoitiin usesta elinvoimaan liittyvästä näkökulmasta, jotka liittyivät mm. saavutettavuuteen, alue- ja kuntatalouteen, työllisyyteen, yritysdynamiikkaan, väestökehitykseen, muuttovetovoimaan ja osaamiseen. Analyysiin otettiin vertailuvuosiksi vuosien 2000-2012 välinen aika.
L'App store per applicazioni Enterprise: La mobilità porta a portaMicrofocusitalia
L'intervento di Fabio Milanese, Senior Borland Solutions Specialist di Micro Focus Italia, al Mobile Summit 2013. La presentazione spiega l'importanza e i vantaggi del testing di applicazioni mobile Enterprise.
Rudi Bekkers shares with the AOM audience the ideas of his paper authored with Simon den Uijl and Henk de Vries, whose focus is on Patent Pools. Their work examines the experiences with three generations of patent pools in the optical disc industry.
den Uijl, S., Bekkers, R., & de Vries, H. (2013). Managing intellectual property using patent pools: Lessons from three generations of pools in the optical disc industry. California Management Review, 55(4), 31-50.
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Delivering Cost Effective Web Services with ExcellenceGenetech Solutions
Genetech Solutions is a top-notch Web Services Company serving their clients from 10 years with expert Web and Mobile Application Development. Check out the presentation to learn more about our services.
Vertailuanalyysi suurten kaupunkiseutujen elinvoimasta 2000 2012TimoAro
Vertailuanalyysi perustuu suurten kaupunkiseutujen muutoksen ja kehityksen osoittamiseen vuosina 2000-2012. Suurten kaupunkiseutujen (13) kehitystä 2000-luvun aikanaverrataan 10 kehitystä kuvaavan muuttujan avulla. Kaupunkiseutuja verrataan toisiinsa eri muuttujien kohdalla muutos- ja kasvuprosentin avulla. Tavoitteena on tunnistaa ne kaupunkiseudut, joissa muutos on ollut suurin 2000-luvun aikana.
Yritysten ja kuntien ilmastoyhteistyö käyntiin -webinaarin esitykset 11.2.2021Motiva
Ilmastoreivit -webinaarissa käsiteltiin kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyötä ja sen mahdollistamista monista eri näkökulmista.
Tilaisuudessa saatiin tietoa kunnan yritysyhteistyön suunnittelemiseksi ja oppeja muiden kuntien kokemuksista sekä tuotiin myös esille yritysnäkökulma ilmastoyhteistyöhön.
Webinaarissa lanseerattiin ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelman rahoittamassa jatkohankkeessa tuotettu hiilineutraalisuomi.fi -sivun osio kuntien ja yritysten ilmastoyhteistyöstä ja esiteltiin hankkeessa yrityksille ja kunnille tuotettuja materiaaleja.
Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskuksen asiakaspäivä 9.10.2012, Hankepäällikkö Merja Kuparinen: Näin otimme käyttöön Valtion yhteisen viestintäratkaisun. Käytännön kokemuksia muutosjohtamisesta.
Kestävän hyvinvoinnin edistäminen tietämysyhteisöissä
Juha Kostiainen, johtaja, viestintä
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Opetusalan johtamisen Foorumi
15.6.2012
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
9. Kunta: Asiakkaat:
- Elämänlaadun ja arvokkuuden säilyttäminen
- Avohuollon lisäämisen mahdollisuus
- Kotona asumisen mahdollistuminen
- Sairaalasta kotiutumisen nopeutuminen - Turvallisuudentunteen lisääntyminen
- Palvelun tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen - Yksinäisyyden lievittäminen
- Omaisen tukeminen/ yhteistyön lisääminen - Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen
- Henkilökunnan teknologiavalmiuksien lisääntyminen - Toimintakyvyn ylläpitäminen
- Hoitokustannusten hillitseminen - Mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden kehittämiseen
- Hoitoprosessien sujuvuuden kehittyminen a. Käyttäjälähtöisyys
b. Helppokäyttöisyys
c. Hyödyllisyys
Hyödyt d. Tarve
Yritykset:
- Aito testausympäristö + aidot asiakkaat Kehittäjä:
- Ammattitaitoinen henkilökunta
- Uusi toimintaympäristö yrityksille
- Sopimus- yms. lomakkeet
- Parantaa yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä Porin seudulla
- Kaksi kirjallista raporttia
- Kehittää alueen innovaatiotoimintaa käyttäjä- ja kysyntälähtöisesti
- Yhteyshenkilö
- Houkuttelee uusia yrityksiä alueelle
- Referenssi
- Edistää elinkeinoelämän ja kuntien välistä yhteistyötä
- Liiketoiminnan kehittämismahdollisuudet
- Yhteydet kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin