SlideShare a Scribd company logo
Mahdollisuus työttömälle päästä osalliseksi
  työstä vai uusi eriarvoistumisen riski?
   Välityömarkkinoiden idea on tarjota
    työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai
    toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille.
    Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää työtä.

    ◦ Aktiivinen sosiaalipolitiikka, jossa esimerkiksi kuntouttavan
      työtoiminnan avulla ja sosiaalihuoltolain mukaisella työtoiminnalla
      pyritään pitämään yllä ihmisen toimintakykyä ja parantamaan
      elämänhallintaa.

    ◦ Aktiivinen työvoimapolitiikka, jonka avulla työttömälle ihmiselle
      tarjotaan hänen osaamistaan ja työmarkkina-asemaansa parantavia
      toimia sekä pyritään edistämään pääsyä avoimille työmarkkinoille.
 Haasteena  on puhua työllistymistä
  vaikeuttavista asioista ilman, että
  stereotypisoi ja vaikeuttaa työllistymistä.
 Onko ongelmana yksilö, jota voidaan
  auttaa palveluilla vai onko ongelmana
  työelämä ja sen muutos?
 Pitää puhua olemassa olevasta

  työ kyvystä, ei vain sen puutteesta.
 Digitaalisen lukutaidon tarve
 Tiedon hallita ja verkostoyhteistyö
 Moniosaajuuden vaade
 Asiakastyö ja itsensä myyminen
 Yksinäisyys ja itsensä johtaminen
 Työajan pirstaloituminen
 Työ feminiinistyminen
 Hyvän tyypin taakka
 Hankki itse työpaikan                 13%
 Sai työtä työnvälityksen kautta        3%
 Palkkatuella tai muulla               12%
 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa   12%
 Muussa koulutuksessa                   2%
 Eläkkeellä tai pois työyövoimasta     26%
 Ei tietoa                             24%
(TEM analyyseja 28/2010 )


4 viikkoa 38 % osoituksista, 20% työttömistä

8 viikkoa 50% osoituksista, 36% työttömistä

yli vuoden 5% osoituksista, 22% työttömistä
(aiempi tutkimus 72.000 asiakkaasta)

Vajaakuntoisuus                          23%
Päihdeongelma                            16%
Mielenterveysongelmat                    12%
Motivaation   puute                      10%

Nyt tehdyn kyselyn mukaan
34 % on mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille.
56 % asiakkaista ei kykene palkkatyöhön avoimilla markkinoilla
Lähes viidennes ei kykene palkkatyöhön välityömarkkinoilla.
 Yrityksiin sijoittui                        2 758
 Kuntiin ja kuntayhtymiin                    3 600
 Muihin yksityisen sektorin yhteisöihin      6 063

Yrityksiin työllistyneistä noin 10 prosenttia on
  sosiaalisten yritysten rekistereihin merkityssä
  yrityksessä. Lisäksi suuri osa yrityksistä on syntynyt
  työllisyyshankkeista, jotka ovat eriyttäneet osan
  toiminnastaan yhtiömuotoon.
 Vertaistukea    ja kokemusasiantuntijuutta

 Sosiaalista   yhteisyyttä ja osallistamista

 Arvostusta    ja aikaa

 Välittämistä
…
 Projekti-ja pisararahoitusta
 Työtön työllistää työtöntä
 Yhteys elinkeinoelämään ja yrityksiin ohutta
 Ei palkanmaksukykyä
 Tuettuja pätkiä
 Motivaatio:  yhdistyksissä on turvallisempaa
  kuin yrityksissä
 Hyödyllisyys: tukiviiveet ja yhteensovitukset,

  velat, palkkataso
 Kannustavuus: sosiaaliset ja hyvinvointihyödyt
 Yrityksissä on paljon satunnaisen työvoiman tarvetta,
  johon edelleen sijoittamalla voisi löytyä työvoimaa
  välityömarkkinoilta
 Hyvinvointia lisäävää työtä on loputon määrä

  markkinoiden tarjonnan ulkopuolella; pienimuotoista
  kotiapua, kaupassakäyntiä, lehtienharavointia,
  lumenluontia…
 Julkista työtä uudelleen organisoimalla

  välityömarkkinat voisivat hoitaa osan työstä.
 Lisäämällä tuetun työn volyymia.
   Rakennetaan työssäkäyntialueittain oma
    välityömarkkinastrategia ja verkosto. Järjestetään tilaisuuksia,
    joissa työhönottajat ja työttömät kohtaavat. Koordinoidaan
    yritysten kanssa yhdessä mahdollisia alihankintatöitä.
   Vahvistetaan välityömarkkinoilla olevien työnvälitystä.
   Markkinoidaan yrityksille työvoimapalveluja ja -tukia.
   Vahvistetaan työpankkien ja työpoolien roolia.
   Luodaan työssäkäyntialueen mukainen sähköinen portaali, joka
    esittelee välityömarkkinoiden työtä, palveluja ja työvoimaa.
   Kerätään yhdeksi julkaisuksi välityömarkkinatoimijoiden ja
    yritysyhteistyön hyvät käytännöt.
 Helpottamalla yhdistysten mahdollisuutta hankkia
  omarahoitusta.
 Lisäämällä julkisia hankintoja välityömarkkinoilta.
 Nopeuttamalla tukipäätöksiä.
 Säätämällä pysyvä palkkatuki.
 Tarvitaan vahvempaa ohjausta ja koulutusta
  tukipolitiikan muuttuessa.
 Lisäbudjetit tekevät TE-toimistojen työn

  suunnittelun hankalaksi.
 Pitää saada näkyväksi ELY-keskusten ja TE-

  toimistojen omat lisäpriorisoinnit tukipäätöksille.
 Siirtymäpolitiikan ja muun työelämävalmiuksia

  edistävän toiminnan eriyttäminen.
 Eu:ssa edistetään yhteiskunnallisten yritysten kasvua
  ja kehitystä.
 Unionin avaintoiminnot:

    ◦ rahoituksen parantaminen
    ◦ näkyvyyden lisääminen
    ◦ yksinkertaisemman säätely-ympäristön luominen.
 SGEI-reformi lisää mahdollisuuksia välityömarkkinoille.
 Rakennerahastoihin tukea yhteiskunnallisille
  yrityksille.
 Hankintadirektiivi uudistuu.
   Segmentoidaan toimijat siirtymätyötä tarjoaviin ja muita
    työllistymispalveluita tarjoaviin.
   Asetetaan tulostavoitteet palvelu- tai tukipäätöksen
    mukaisesti.
   Luodaan vanhustenhoivasta tuttu ”RAVA”-indeksi, joka
    mittaa työkykyä ja ohjaa asiakkaan hänelle sopivaan
    palveluun.
   Hyödynnetään indeksiä palveluja hankittaessa ja
    palkkatukipäätöksiä tehtäessä.
   Luodaan vaikuttavuuden seuranta- ja/tai arviointijärjestelmä
    elämänhallinnan ja yleisten työelämävalmiuksien
    paranemiselle.
   Säädetään laki valtakunnallisesta työvoiman
    palvelukeskusverkostosta ja kunnallistetaan
    palvelukeskukset.
   Siirretään palvelukeskuksille ja kunnille kokonaisvastuu
    sosiaalipoliittisen työvoimapolitiikan järjestämisestä.
   Organisoidaan alueelliset hankkeet, jossa kartoitetaan
    julkiset palvelut, joita voidaan täydentää
    välityömarkkinoiden avulla.
   Ositetaan osa työstä välityömarkkinoille.
   Tehdään työn uudelleen organisointi järjestelmällisesti ja
    työntekijäjärjestöjen kanssa neuvotellen.
   Vahvistetaan välityömarkkinoilla olevien työnvälitystä ja luodaan
    tulospalkkioon perustuva järjestelmä.
   Ostetaan tehostetut työnhakupalvelut yksityisiltä toimijoilta tai
    välityömarkkinoilta.
   Luodaan työnantajalle palvelu, jossa ”saa palauttaa, jos ei pelitä”,
   Markkinoidaan yrityksille työvoimapalveluja ja -tukia.
   Hyödynnetään Jyväskylän Töihin! –palvelun mallia suoraan yrityksiin
    työllistämisessä, työnantajan tukemisessa ja työnantajalle tarjottavien
    palveluiden kehittämisessä.
   Luodaan pitkään työttömänä olleille työnhakijoille nuorten Sanssi -kortin
    kaltainen työllistymisseteli.
   Selvitetään alentaisiko pitkäaikaistyöttömän koeajan pidennys
    rekrytointikynnystä yrityksissä.
   Rakennetaan pitkäkestoinen eläkkeelle saattava työllistämistuki 58-
    vuotiaille ja vanhemmille 500 päivää työmarkkinatukea saaneille.
   Lisätään suunnitelmallista pitkäkestoista palvelua, jopa viiden vuoden
    mittaisia työllisyyspolkuja.
   Perustetaan tuloloukkutyöryhmä, joka tarkastelee sosiaaliturvaa uusien
    työnteon muotojen näkökulmasta.
   Lisätään satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla
    työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittainen
    suojaosuus.
   Jatketaan ELMA-mallia, jolla selvitetään työkyvyttömyyttä. Valmistellaan
    yli viisi vuotta työmarkkinatuella olleille yli 58-vuotiaille kertaluonteinen
    eläkeratkaisu.
   Tehdään selvitys, joka tekee näkyväksi kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden
    kokonaisvaikutukset kuntataloudessa.
   Raportoidaan työmarkkinatuen kuntaosuuksiin liittyvä aktivointiosuus
    reaaliajassa ja lisätään kuntien osaamista kustannusten arvioimisessa.
    Arvioidaan samalla, onko nykyinen valtio/kuntakustannusten jako enää
    nykytilanteessa kannustava.
   Siirrytään pirstaleisesta hankerahoituksesta pääsääntöisesti pysyvämpiin
    rahoitusmalleihin.
   Siirrytään lisäbudjettivetoisesta työvoimapolitiikasta kestävämpiin ja
    pitkäjänteisempiin rahoituskäytäntöihin, jotta tukipolitiikka ei vaihtele
    alkuvuodesta ja loppuvuodesta.
   Siirretään työllisyyshankkeiden tukipäätökset lähemmäs toimijoita ELY-
    keskuksista TE-toimistoihin. Huolehditaan tukipäätösten nopeasta
    maksatuksesta ja kehitetään sähköisiä järjestelmiä tuen hakemiseksi ja siitä
    raportoimiseksi.
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat
Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat

More Related Content

Similar to Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat

Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?
Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?
Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?
Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Olli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa
Olli Kangas: Perustulokokeilu SuomessaOlli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa
Olli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa
Kelan tutkimus / Research at Kela
 
Seniorien aktivointi loppuraportti final
Seniorien aktivointi loppuraportti finalSeniorien aktivointi loppuraportti final
Seniorien aktivointi loppuraportti final
Sitra
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pauli Forma
 
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuusVapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
 
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoaTyöelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
Pauli Forma
 
Pk- ja startup-yritysten yhteistyö
Pk- ja startup-yritysten yhteistyöPk- ja startup-yritysten yhteistyö
Pk- ja startup-yritysten yhteistyö
Elinkeinoelämän keskusliitto
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP
 
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajinaVammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Harri Hietala
 
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajinaVammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Harri Hietala
 
Mitä oli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu?
Mitä oli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu?Mitä oli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu?
Mitä oli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu?
THL
 
Kuntoutusäätiön strategia 2016-2020
Kuntoutusäätiön strategia 2016-2020Kuntoutusäätiön strategia 2016-2020
Kuntoutusäätiön strategia 2016-2020
Kuntoutussäätiö (Rehabilitation Foundation)
 
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...
Innolink Research
 
Yrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshare
Yrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshareYrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshare
Yrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshare
MS SOSTE
 
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiöHallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Harri Hietala
 
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiöHallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Harri Hietala
 
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
Sininen Meteoriitti / Blue Meteorite
 
Osatyökykyisten reitit työllisyyteen
Osatyökykyisten reitit työllisyyteenOsatyökykyisten reitit työllisyyteen
Osatyökykyisten reitit työllisyyteen
Työ- ja elinkeinoministeriö
 
Yhteistyön organisoinnin vaihtoehtoja muuttuvassa sote-rakenteessa
Yhteistyön organisoinnin vaihtoehtoja muuttuvassa sote-rakenteessaYhteistyön organisoinnin vaihtoehtoja muuttuvassa sote-rakenteessa
Yhteistyön organisoinnin vaihtoehtoja muuttuvassa sote-rakenteessa
Karri Vainio
 

Similar to Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat (20)

Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?
Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?
Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?
 
syke-opas_2008
syke-opas_2008syke-opas_2008
syke-opas_2008
 
Olli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa
Olli Kangas: Perustulokokeilu SuomessaOlli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa
Olli Kangas: Perustulokokeilu Suomessa
 
Seniorien aktivointi loppuraportti final
Seniorien aktivointi loppuraportti finalSeniorien aktivointi loppuraportti final
Seniorien aktivointi loppuraportti final
 
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
Pohdintaa työelämää, työhyvinvointia ja työkykyä koskevasta tiedosta ja sen h...
 
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuusVapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus
 
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoaTyöelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
Työelämän muutos haastaa työterveyshuoltoa
 
Pk- ja startup-yritysten yhteistyö
Pk- ja startup-yritysten yhteistyöPk- ja startup-yritysten yhteistyö
Pk- ja startup-yritysten yhteistyö
 
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksiSDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
SDP:n vaihtoehto talouden ja työllisyyden parantamiseksi
 
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajinaVammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
 
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajinaVammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
Vammaiset ja osatyökykyiset kestävyysvajeen kampittajina
 
Mitä oli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu?
Mitä oli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu?Mitä oli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu?
Mitä oli Osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilu?
 
Kuntoutusäätiön strategia 2016-2020
Kuntoutusäätiön strategia 2016-2020Kuntoutusäätiön strategia 2016-2020
Kuntoutusäätiön strategia 2016-2020
 
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...
Laajennettu valinnanvapaus sote-uudistuksessa - Innolink Research kilpailukyv...
 
Yrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshare
Yrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshareYrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshare
Yrittäjyysajattelu ja hyvinvointipalvelun suunnittelu slideshare
 
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiöHallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
 
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiöHallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
Hallitusohjelmatavoitteet 2015 Vates-säätiö
 
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
Mitä on enterprise social Suomessa? Tutkimustuloksia syksyltä 2014
 
Osatyökykyisten reitit työllisyyteen
Osatyökykyisten reitit työllisyyteenOsatyökykyisten reitit työllisyyteen
Osatyökykyisten reitit työllisyyteen
 
Yhteistyön organisoinnin vaihtoehtoja muuttuvassa sote-rakenteessa
Yhteistyön organisoinnin vaihtoehtoja muuttuvassa sote-rakenteessaYhteistyön organisoinnin vaihtoehtoja muuttuvassa sote-rakenteessa
Yhteistyön organisoinnin vaihtoehtoja muuttuvassa sote-rakenteessa
 

Selvityshenkilö Tarja Filatov: Välityömarkkinat

  • 1. Mahdollisuus työttömälle päästä osalliseksi työstä vai uusi eriarvoistumisen riski?
  • 2. Välityömarkkinoiden idea on tarjota työskentelymahdollisuuksia ihmisille, joiden syystä tai toisesta on vaikea päästä avoimille työmarkkinoille. Rakennetyöttömyyden purku on pysyvää työtä. ◦ Aktiivinen sosiaalipolitiikka, jossa esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan avulla ja sosiaalihuoltolain mukaisella työtoiminnalla pyritään pitämään yllä ihmisen toimintakykyä ja parantamaan elämänhallintaa. ◦ Aktiivinen työvoimapolitiikka, jonka avulla työttömälle ihmiselle tarjotaan hänen osaamistaan ja työmarkkina-asemaansa parantavia toimia sekä pyritään edistämään pääsyä avoimille työmarkkinoille.
  • 3.  Haasteena on puhua työllistymistä vaikeuttavista asioista ilman, että stereotypisoi ja vaikeuttaa työllistymistä.  Onko ongelmana yksilö, jota voidaan auttaa palveluilla vai onko ongelmana työelämä ja sen muutos?  Pitää puhua olemassa olevasta työ kyvystä, ei vain sen puutteesta.
  • 4.  Digitaalisen lukutaidon tarve  Tiedon hallita ja verkostoyhteistyö  Moniosaajuuden vaade  Asiakastyö ja itsensä myyminen  Yksinäisyys ja itsensä johtaminen  Työajan pirstaloituminen  Työ feminiinistyminen  Hyvän tyypin taakka
  • 5.  Hankki itse työpaikan 13%  Sai työtä työnvälityksen kautta 3%  Palkkatuella tai muulla 12%  Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 12%  Muussa koulutuksessa 2%  Eläkkeellä tai pois työyövoimasta 26%  Ei tietoa 24%
  • 6. (TEM analyyseja 28/2010 ) 4 viikkoa 38 % osoituksista, 20% työttömistä 8 viikkoa 50% osoituksista, 36% työttömistä yli vuoden 5% osoituksista, 22% työttömistä
  • 7. (aiempi tutkimus 72.000 asiakkaasta) Vajaakuntoisuus 23% Päihdeongelma 16% Mielenterveysongelmat 12% Motivaation puute 10% Nyt tehdyn kyselyn mukaan 34 % on mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille. 56 % asiakkaista ei kykene palkkatyöhön avoimilla markkinoilla Lähes viidennes ei kykene palkkatyöhön välityömarkkinoilla.
  • 8.  Yrityksiin sijoittui 2 758  Kuntiin ja kuntayhtymiin 3 600  Muihin yksityisen sektorin yhteisöihin 6 063 Yrityksiin työllistyneistä noin 10 prosenttia on sosiaalisten yritysten rekistereihin merkityssä yrityksessä. Lisäksi suuri osa yrityksistä on syntynyt työllisyyshankkeista, jotka ovat eriyttäneet osan toiminnastaan yhtiömuotoon.
  • 9.  Vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta  Sosiaalista yhteisyyttä ja osallistamista  Arvostusta ja aikaa  Välittämistä …
  • 10.  Projekti-ja pisararahoitusta  Työtön työllistää työtöntä  Yhteys elinkeinoelämään ja yrityksiin ohutta  Ei palkanmaksukykyä  Tuettuja pätkiä
  • 11.  Motivaatio: yhdistyksissä on turvallisempaa kuin yrityksissä  Hyödyllisyys: tukiviiveet ja yhteensovitukset, velat, palkkataso  Kannustavuus: sosiaaliset ja hyvinvointihyödyt
  • 12.  Yrityksissä on paljon satunnaisen työvoiman tarvetta, johon edelleen sijoittamalla voisi löytyä työvoimaa välityömarkkinoilta  Hyvinvointia lisäävää työtä on loputon määrä markkinoiden tarjonnan ulkopuolella; pienimuotoista kotiapua, kaupassakäyntiä, lehtienharavointia, lumenluontia…  Julkista työtä uudelleen organisoimalla välityömarkkinat voisivat hoitaa osan työstä.  Lisäämällä tuetun työn volyymia.
  • 13. Rakennetaan työssäkäyntialueittain oma välityömarkkinastrategia ja verkosto. Järjestetään tilaisuuksia, joissa työhönottajat ja työttömät kohtaavat. Koordinoidaan yritysten kanssa yhdessä mahdollisia alihankintatöitä.  Vahvistetaan välityömarkkinoilla olevien työnvälitystä.  Markkinoidaan yrityksille työvoimapalveluja ja -tukia.  Vahvistetaan työpankkien ja työpoolien roolia.  Luodaan työssäkäyntialueen mukainen sähköinen portaali, joka esittelee välityömarkkinoiden työtä, palveluja ja työvoimaa.  Kerätään yhdeksi julkaisuksi välityömarkkinatoimijoiden ja yritysyhteistyön hyvät käytännöt.
  • 14.  Helpottamalla yhdistysten mahdollisuutta hankkia omarahoitusta.  Lisäämällä julkisia hankintoja välityömarkkinoilta.  Nopeuttamalla tukipäätöksiä.  Säätämällä pysyvä palkkatuki.
  • 15.  Tarvitaan vahvempaa ohjausta ja koulutusta tukipolitiikan muuttuessa.  Lisäbudjetit tekevät TE-toimistojen työn suunnittelun hankalaksi.  Pitää saada näkyväksi ELY-keskusten ja TE- toimistojen omat lisäpriorisoinnit tukipäätöksille.  Siirtymäpolitiikan ja muun työelämävalmiuksia edistävän toiminnan eriyttäminen.
  • 16.  Eu:ssa edistetään yhteiskunnallisten yritysten kasvua ja kehitystä.  Unionin avaintoiminnot: ◦ rahoituksen parantaminen ◦ näkyvyyden lisääminen ◦ yksinkertaisemman säätely-ympäristön luominen.  SGEI-reformi lisää mahdollisuuksia välityömarkkinoille.  Rakennerahastoihin tukea yhteiskunnallisille yrityksille.  Hankintadirektiivi uudistuu.
  • 17. Segmentoidaan toimijat siirtymätyötä tarjoaviin ja muita työllistymispalveluita tarjoaviin.  Asetetaan tulostavoitteet palvelu- tai tukipäätöksen mukaisesti.  Luodaan vanhustenhoivasta tuttu ”RAVA”-indeksi, joka mittaa työkykyä ja ohjaa asiakkaan hänelle sopivaan palveluun.  Hyödynnetään indeksiä palveluja hankittaessa ja palkkatukipäätöksiä tehtäessä.  Luodaan vaikuttavuuden seuranta- ja/tai arviointijärjestelmä elämänhallinnan ja yleisten työelämävalmiuksien paranemiselle.
  • 18. Säädetään laki valtakunnallisesta työvoiman palvelukeskusverkostosta ja kunnallistetaan palvelukeskukset.  Siirretään palvelukeskuksille ja kunnille kokonaisvastuu sosiaalipoliittisen työvoimapolitiikan järjestämisestä.  Organisoidaan alueelliset hankkeet, jossa kartoitetaan julkiset palvelut, joita voidaan täydentää välityömarkkinoiden avulla.  Ositetaan osa työstä välityömarkkinoille.  Tehdään työn uudelleen organisointi järjestelmällisesti ja työntekijäjärjestöjen kanssa neuvotellen.
  • 19. Vahvistetaan välityömarkkinoilla olevien työnvälitystä ja luodaan tulospalkkioon perustuva järjestelmä.  Ostetaan tehostetut työnhakupalvelut yksityisiltä toimijoilta tai välityömarkkinoilta.  Luodaan työnantajalle palvelu, jossa ”saa palauttaa, jos ei pelitä”,  Markkinoidaan yrityksille työvoimapalveluja ja -tukia.  Hyödynnetään Jyväskylän Töihin! –palvelun mallia suoraan yrityksiin työllistämisessä, työnantajan tukemisessa ja työnantajalle tarjottavien palveluiden kehittämisessä.  Luodaan pitkään työttömänä olleille työnhakijoille nuorten Sanssi -kortin kaltainen työllistymisseteli.  Selvitetään alentaisiko pitkäaikaistyöttömän koeajan pidennys rekrytointikynnystä yrityksissä.
  • 20. Rakennetaan pitkäkestoinen eläkkeelle saattava työllistämistuki 58- vuotiaille ja vanhemmille 500 päivää työmarkkinatukea saaneille.  Lisätään suunnitelmallista pitkäkestoista palvelua, jopa viiden vuoden mittaisia työllisyyspolkuja.  Perustetaan tuloloukkutyöryhmä, joka tarkastelee sosiaaliturvaa uusien työnteon muotojen näkökulmasta.  Lisätään satunnaisten töiden tekemisen kannustavuutta rakentamalla työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 300 euron kuukausittainen suojaosuus.  Jatketaan ELMA-mallia, jolla selvitetään työkyvyttömyyttä. Valmistellaan yli viisi vuotta työmarkkinatuella olleille yli 58-vuotiaille kertaluonteinen eläkeratkaisu.
  • 21. Tehdään selvitys, joka tekee näkyväksi kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden kokonaisvaikutukset kuntataloudessa.  Raportoidaan työmarkkinatuen kuntaosuuksiin liittyvä aktivointiosuus reaaliajassa ja lisätään kuntien osaamista kustannusten arvioimisessa. Arvioidaan samalla, onko nykyinen valtio/kuntakustannusten jako enää nykytilanteessa kannustava.  Siirrytään pirstaleisesta hankerahoituksesta pääsääntöisesti pysyvämpiin rahoitusmalleihin.  Siirrytään lisäbudjettivetoisesta työvoimapolitiikasta kestävämpiin ja pitkäjänteisempiin rahoituskäytäntöihin, jotta tukipolitiikka ei vaihtele alkuvuodesta ja loppuvuodesta.  Siirretään työllisyyshankkeiden tukipäätökset lähemmäs toimijoita ELY- keskuksista TE-toimistoihin. Huolehditaan tukipäätösten nopeasta maksatuksesta ja kehitetään sähköisiä järjestelmiä tuen hakemiseksi ja siitä raportoimiseksi.

Editor's Notes

  1. Suuruuden ja itsenäisyyden ekonomia