SAK:n julkaisusarja SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.

1. 5·2008
SAK:n luottamusmieskysely 2008

2. Joulukuu 2008 Lisätiedot: Tilaukset:
Erkki Laukkanen SAK
erkki.laukkanen@sak.fi puh. 020 774 000
puhelin 020 774 0164
SAK, PL 157
00531 Helsinki

3. SAK:N LUOTTAMUSMIESKYSELY 2008
SISÄLLYS
Tiivistelmä 3
Arvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta 5
Pätkätyöt 6
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä 7
Paikallisen sopimisen kattavuus 8
Paikallisten sopimusten soveltamisongelmat 9
Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta 10
Luottamusmiesten oikeus toimistotekniikkaan 11
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt 12
Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen vuoden aikana 13
Työvoimatarpeen kehitys 14
Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat 15
Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 16
Luottamusmiesten havaitsema syrjintä 17
Liite: Kyselylomake

4. 2 SAK · Luottamusmieskysely 2008

5. SAK · Luottamusmieskysely 2008 3
Tiivistelmä
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla
kyselyllä tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen vuoden aikana tapahtu-
nut. Tiedustelun teemat liittyvät työpaikkatason edunvalvontaan, kuten yh-
teistyösuhteisiin, paikalliseen sopimiseen, työvoiman saantivaikeuksiin ja
henkilöstön kehittämistoimintaan. Tässä raportoitavaan, lokakuussa 2008
tehtyyn kyselyyn vastasi 415 luottamusmiestä, jotka edustavat työpaikoil-
laan noin 100 000 palkansaajaa.1
Viimeisen vuoden aikana ei työpaikkatason edunvalvonnallinen tila ole
olennaisesti muuttunut. Kouluarvosanaksi paikallisesta sopimisesta luotta-
musmiehet antavat tyydyttävän 7,4. Kouluarvosana on kuitenkin varsin
herkkä sopimisen tuottamille soveltamisongelmille erityisesti palkoista pai-
kallisesti sovittaessa. Jos paikallinen palkkasopiminen on tuottanut sovelta-
misongelmia, kouluarvosanaksi tulee 6,6. Jos tämän lisäksi soveltamison-
gelmia on seurannut myös työaikasopimuksista, kouluarvosanaksi tulee 5,3.
Viimeisen vuoden aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentissa sopi-
muksia tehneistä työpaikoista.
Tulosten mukaan töiden uudelleenjärjestelyt ovat viimeisen vuoden aikana
olleet varsin mittavia: 80 prosentilla työpaikoista on viimeisen vuoden aika-
na palkattu uutta työvoimaa ja 60 prosentilla on väkeä koulutettu joko uusiin
tai vanhoihin tehtäviin. Mutta samanaikaisesti myös lomautuksia tai irtisa-
nomisia on tehty lähes joka kolmannella työpaikalla. Laman merkit ovatkin
jo varsin selvästi nähtävissä mm. Rakennusliiton sekä Puu- ja erityisalojen
liiton työpaikoilla, joilla irtisanomisia tai lomautuksia on ollut selvästi muita
enemmän. Myös työvoiman ”kierrätys” on säilynyt korkeana. Viidennes
työpaikoista on viimeisen vuoden aikana sekä vähentänyt että lisännyt työ-
voimaansa.
Lakisääteiset työsuojelun toimintaohjelma, työterveyshuollon toimintasuun-
nitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys ovat jo varsin yleisesti käytössä,
mutta muut työpaikkatason suunnitelmat ovat edelleen vajaakäytössä. Yh-
teistoimintalain edellyttämä henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on kahdella
kolmasosalla työpaikoista ja tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma
joka toisella laissa edellytetyllä, yli 30 työntekijän työpaikalla.
Tasa-arvolain edellyttämä palkkakartoitus on tehty ainakin joka kolmannella
työpaikalla. Aivan selvää tämä ei kuitenkaan ole, sillä suuri osa luottamus-
miehistä ei aivan varma suunnitelmien ja kartoitusten olemassaolosta. Hy-
1
Kun todellinen otosjoukko oli noin 860 henkilöä, vastausprosentiksi tuli 48.

6. 4 SAK · Luottamusmieskysely 2008
vää tietoa palkkatasoista katsoi saaneensa joka kolmas palkkakartoitukseen
osallistuneista luottamusmiehistä. Palkkasyrjintää paljastui 18 prosentissa
palkkakartoituksista, eniten julkisella sektorilla ja tyypillisesti peruspalk-
kaan liittyen. Palkkasyrjintää korjaaviin toimiin oli kuitenkin ryhdytty vain
joka seitsemännellä työpaikalla, jolla luottamusmies oli syrjintää havainnut.
Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia yhdenvertai-
suuslain ja työsopimuslain syrjintäkielloista ja tasapuolisen kohtelun peri-
aatteesta. Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan
vuoksi, toiseksi eniten ikään liittyen ja kolmanneksi eniten työn osa- tai
määräaikaisuuteen liittyen. Yksityisillä palvelualoilla yhdeksällä kymme-
nestä työpaikasta oli havaittu ainakin yksi kysytyistä syrjintämuodoista. Se
on yli kaksinkertainen osuus teollisuuteen verrattuna. Korjaaviin toimiin
syrjinnän vähentämiseksi oli kuitenkin ryhdytty vain joka kolmannella syr-
jintää kokeneella työpaikalla. Lisätoimia yhdenvertaisuuden eteen siis sel-
västikin tarvitaan.

7. SAK · Luottamusmieskysely 2008 5
Arvosana liitolle työaika- ja palkka-
asioiden hoidosta
Yksi tapa hahmottaa niitä lähtökohtia, joilta työpaikkatason edunvalvonta
ponnistaa, on liiton onnistuminen työaika- ja palkkapolitiikassaan. Jos liitto
on onnistunut hyvin, mahdollisuudet onnistua työpaikkatason toiminnassa
ovat todennäköisesti myös hyvät, ja päinvastoin. Koska liitot varsin hyvin
tuntevat kenttänsä, alakohtaiset sopimukset on varmasti yritetty kirjoittaa si-
ten, että niiden toimeenpano työpaikoilla ei tuota ongelmia.
Liitot saavat pääluottamusmiehiltä tyydyttävän kouluarvosanan sekä työ-
aika- että palkka-asioiden hoidosta: 7,7 työaika-asioiden ja 7,3 palkka-
asioiden hoidosta. Arvosana työaika-asioiden hoidosta on ollut parempi kuin
palkka-asioiden hoidosta annettu arvosana aina vuodesta 1999 lähtien, kun
arvosanoja ensimmäisen kerran kysyttiin.
Tyydyttävän keskiarvon alle mahtuu tosin joukko huonompiakin arvosano-
ja: 14 prosenttia työaika-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista ja 21 pro-
senttia palkka-asioiden hoidosta annetuista arvosanoista oli korkeintaan
välttävä 6. Lisäksi, kuten kuviosta näkyy, palkka-asioiden hoidosta annettu-
jen arvosanojen hajonta on varsin suuri. Palkka-asioiden hoito näyttäisi siis
jakavan mielipiteitä voimakkaammin kuin työaika-asioiden hoito.
Kouluarvosana liitolle työaika- ja palkka-asioiden hoidosta
% luottamusmiehistä
45
40
35 14 % työaika-arvosanoista ja
21 % palkka-arvosanoista
30 korkeintaan välttävä 6
25
20
15
Työaika-asiat
10
Palkka-asiat
5
0
4 5 6 7 8 9 10
Arvosana
30.11.2008/ SAK / EL

8. 6 SAK · Luottamusmieskysely 2008
Pätkätyöt
Toinen työpaikkatason edunvalvontaan vaikuttava asia on pätkätöiden2
osuus henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Voidaan olettaa, että jos lähes ko-
ko henkilöstö tekee vakinaista kokopäivätyötä, paikallisen edunvalvonnan
järjestäminen on helpompaa kuin siinä tapauksessa, että suuri osa henkilös-
töstä tekee osa-aikatyötä, määräaikaista työtä tai näiden yhdistelmää, mää-
räaikaista osa-aikatyötä.
Pätkätyösuhteita on perinteisesti käytetty eräänlaisena puskurityövoimana,
joka laman kohdatessa on saanut lähteä. Näin tapahtui myös viime vuosi-
kymmenen alun lamassa aina vuoteen 1994 saakka. Keväästä 1994 lähtien
epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi aina vuoden 1996 alun "minila-
maan" saakka, jolloin puskurin kasvattaminen pysähtyi. "Minilamasta" toi-
vuttiin kuitenkin pian, ja sen jälkeen kehitys on ollut varsin kaksijakoinen:
epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla ja
laskenut teollisuudessa. Julkisella sektorilla tilanne näyttäisi vakaantuneen.
Viimeisen vuoden aikana epätyypillisten työsuhteiden osuus on laskenut
palvelualoilla ja vieläpä selvästi.
Epätyypillisiä työsuhteita
% henkilöstöstä
50
45 Yksityiset
40 palvelut
35
30
25 KAIKKI
20
Julkinen
15
10
5 Teollisuus
0
92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08
30.11.2008/ SAK / EL
2
Pätkätöillä tarkoitetaan tässä määräaikaisia tai osa-aikatyötä tekeviä muttei vuokratyöntekijöitä so.
kokoaikainen ja vakituinen työsuhde.

9. SAK · Luottamusmieskysely 2008 7
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä
Yhteistyö henkilöstön ja työpaikan johdon välillä on viimeisten kymmenen
vuoden aikana nähnyt monia käänteitä ja erot talouden eri sektoreiden välil-
lä ovat olleet suuria. Yhteistyö heikentyi 1990-luvun alkupuolella, kun maa
kävi syvässä lamassa. Vuosina 1995–1998 yhteistyö kuitenkin elpyi, hei-
kentyäkseen sitten uudestaan vuodesta 2004 eteenpäin.
Kaksijakoinen kehitys kielii siitä, että uudelleenjärjestelyt työpaikoilla jat-
kuvat edelleen laajoina, ja niiden yhteydessä yhteistyösuhteet voivat joko
parantua tai huonontua riippuen siitä, mikä rooli työntekijäpuolelle näissä
järjestelyissä annetaan. Viime vuosina työntekijöiden vaikutusmahdollisuu-
det ovat ilmeisesti jonkin verran heikentyneet.
Viimeisen vuoden aikana työpaikkoja, joilla yhteistyö henkilöstön ja johdon
välillä on huonontunut, on ollut hieman vähemmän (17 %) kuin työpaikko-
ja, joilla yhteistyö on parantunut.(19 %). Henkilöstöryhmien välillä yhteis-
työ on parantunut 14 prosentilla ja heikentynyt 9 prosentilla työpaikoista,
joilla on ollut useampia henkilöstöryhmiä. Kaksi kolmasosaa SAK:laisista
työpaikoista on tällaisia työpaikkoja.
Yhteistyö johdon ja henkilöstön välillä
% työpaikoista viimeisen vuoden aikana
40
35
30
25
Yhteistyö parantunut
20
15
10 Yhteistyö huonontunut
5
0
92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08
30.11.2008/ SAK / EL

10. 8 SAK · Luottamusmieskysely 2008
Paikallisen sopimisen kattavuus
Uusien paikallisten sopimusten määrää on kysytty vuodesta 1995, josta läh-
tien paikallinen sopiminen on lisääntynyt hitaasti mutta varmasti. Kasvun
taustalla ovat vuosikymmenen puoliväliin ajoittuneet muutokset, jolloin
monet liitot uusivat palkkausjärjestelmiään jättäen enemmän tilaa paikalli-
selle sopimiselle. Jo pari vuotta aiemmin monet liitot olivat lisänneet toisin
sopimisen mahdollisuuksia erityisesti työaika-asioissa.
Jaksolla 1996–2001 painopiste on ollut palkoista sopimisen puolella, mutta
viime vuosina lähes yhtä laajaa on ollut työajoista sopiminen.3 Lisäksi laaja-
alainen sopiminen siten, että sovitaan sekä palkkaan että työaikaan liittyvis-
tä asioista, on lisääntynyt. Vaikka paikallinen sopiminen ei sinänsä ole hyvä
tai huono asia, niin huolestuttavaa on se, että paikallinen sopiminen tuottaa
edelleen varsin runsaasti soveltamisongelmia.
Viimeisten kolmen vuoden aikana paikallinen palkkasopiminen on lisäänty-
nyt, mutta työaikasopiminen näyttäisi pysyneen edellisen vuoden tasolla.
Toisaalta sopimistoiminnan ongelmallisuutta kuvaava luku, soveltamison-
gelmien osuus on hieman laskenut edellisestä mittauksesta. Viimeisen vuo-
den aikana soveltamisongelmia on ollut 26 prosentilla sopimuksia tehneistä
työpaikoista, so.16 prosentilla kaikista työpaikoista laskettuna.
Viimeisen vuoden aikana tehdyt paikalliset sopimukset
% työpaikoista
40
35
sovittu palkoista
30
sovittu
25 työajoista
20
15
syntynyt soveltamisongelmia
10
5
0
95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08
30.11.2008/ SAK / EL
3
Aikasarja ei sisällä erittelyä sen mukaan, onko kyseessä ollut TES:n soveltaminen, TES:n parantami-
nen tai toisin sopiminen.

11. SAK · Luottamusmieskysely 2008 9
Paikallisten sopimusten soveltamis-
ongelmat
Viimeisen vuoden aikana paikallisen sopimisen soveltamisongelmat ovat
jakautuneet varsin tasaisesti työaika- ja palkkasopimuksiin: soveltamison-
gelmia on ollut kummassakin tapauksessa noin kymmenellä prosentilla työ-
paikoista. Alla olevassa taulukossa on tiivistelmä tyypillisistä, luottamus-
miesten avovastauksista kootuista, soveltamisongelmista.
Työaikasopimusten soveltamisongelmat liittyvät usein erilaisiin vuorolisiin.
Ei ole aina selvää keihin sopimusta sovelletaan, onko puheena oleva työ
vuorotyötä tai mitä liukumilla käytännössä tarkoitetaan. Ongelmaa on myös
työajan riittämättömyydestä ja työajan seurannasta.
Palkkasopimuksissa ongelmana on usein se, että urakkatyötä joudutaan te-
kemään tuntipalkalla. Tai sitten ongelmaa on sopimuksen vinosta soveltami-
sesta eli suositaan yhtä ryhmää muiden kustannuksella. Varsin usein tämä
saa avovastauksissa muodon, että isokenkäiset tai isopalkkaiset hyötyvät
pienikenkäisten tai pienituloisten kustannuksella.
Usein käy myös niin, että työaikasopimuksella on epäsuoria ja epämiellyttä-
viä palkkavaikutuksia, tai toisinpäin. Tai että sopimuksista – koski se sitten
työaikaa tai palkkaa – seuraa töiden uudelleenorganisointia, josta työnantaja
työnjohto-oikeutensa nojalla päättää yksipuolisesti itse, työtekijäpuolen si-
vuuttaen.
Esimerkkejä paikallisten sopimusten soveltamisongelmista
Työaikasopimukset Palkkasopimukset
• Epäselvyyttä sopimuksen • Ei aina kohdenneta oikein
tulkinnoista. (oikeudenmukaisesti).
• Henkilöstöä viilattu linssiin. • Jakovaraa ei ole pystytty
• Liukumat olivat ongelmallisia jakamaan kokonaisuudessaan.
järjestää. • Järjestelyerien jako mennyt
• Myyjiä liian vähän, jotta isopalkkalaisille.
työvuorot toimisivat. • Maksuun laitto hidasta, liikaa
• Työaikaa lisätty, palkka portaita joiden kautta mentävä.
samana. • Takautuvat palkan osat
• Vuorojen päättymisajat. saamatta.
• Kokonaistyöaika. • Tuntityö laskenut ulosmaksuja.
30.11.2008/ SAK / EL

12. 10 SAK · Luottamusmieskysely 2008
Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta
Miten soveltamisongelmat ovat sitten vaikuttaneet siihen, miten luottamus-
miehet ovat paikallisen sopimisen kokeneet. Soveltamisongelmat eivät vält-
tämättä ole huono asia, vaan se voi olla myös seuraus ”hyvästä yrityksestä”.
Tämän mahdollisuuden arviointia varten luottamusmiehiltä pyydettiin myös
kouluarvosanaa paikallisen sopimisen tuloksista työpaikalla.
Keskimääräiseksi arvosanaksi tuli tyydyttävä 7,4. Korkeintaan välttävän
kuutosen antoi 27 prosenttia luottamusmiehistä ja kiitettävän vähintään yh-
deksikön antoi 16 prosenttia luottamusmiehistä. Jos soveltamisongelmia oli
olut työaikasopimuksissa, arvosanaksi tuli 7,1. Jos taas soveltamisongelmia
oli ollut palkkasopimuksissa, arvosanaksi tuli 6,6. Ja jos soveltamisongelmia
oli tullut sekä työaika- että palkkasopimuksista, arvosanaksi tuli 5,3.
Soveltamisongelmilla näyttäisi siten olevan paikalliselle sopimukselle an-
nettua arvosanaa laskeva vaikutus. Ongelmana paikallisessa sopimisessa on
siten erityisesti palkkaa koskeva sopiminen. Sen tuottamat soveltamison-
gelmat heikentävät olennaisesti paikallisen sopimisen arvostusta.
Kouluarvosana vaihtelee myös sektoreittain sen mukaan, onko sovelta-
misongelmia ollut. Jos ei ole ollut arvosana teollisuudessa on 1,1 numeroa
korkeampi, yksityisillä palvelualoilla 1,4 numeroa korkeampi ja julkisella
sektorilla 0,3 numeroa korkeampi. Siten yksityisellä sektorilla näyttäisi ole-
van erityistä aihetta pohtia soveltamisongelmien vähentämistä.
Kouluarvosana paikallisesta sopimisesta
Kouluarvosana soveltamisongelmien Kouluarvosana soveltamisongelmien
esiintymisen ja lähteen mukaan esiintymisen ja sektorin mukaan
10 10
9 9
7,9 7,6
8 8 7,4 7,3
7,1 7
7 6,6 7 6,3 6,2
6 5,3 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
0 0
Ei soveltamisongelmia Teollisuus Yks.palvelut Julkinen
Soveltamisongelmia työaikasopimuksissa
Soveltamisongelmia palkkasopimuksissa Jos sopimiseen on liittynyt soveltamisongelmia
Soveltamisongelmia molemmissa Jos sopimiseen ei ole liittynyt soveltamisongelmia
30.11.2008/ SAK / EL

13. SAK · Luottamusmieskysely 2008 11
Luottamusmiesten oikeus toimisto-
tekniikkaan
Tupo-sopimuksessa vuosille 2003–2004 (kohta 6.3) sovittiin, että pääluot-
tamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annettaan oikeus käyttää yrityksen
ja yhteisön tavanomaisia toimisto- yms. välineitä siten, että ”tavanomaisten
toimistovälineiden käsitteen piiriin kuuluu myös yrityksessä ja yhteisössä
yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-
yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja
yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laa-
juus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä
sovitaan paikallisesti.”
Nyt, noin kuusi vuotta kyseisen kirjauksen jälkeen, luottamusmiehen oikeus
”tavanomaisiin toimistovälineisiin” toteutuu noin 80–90-prosenttisesti, par-
haiten julkisella sektorilla. Suurimmat puutteet näyttäisivät koskevan säh-
köpostia. Sähköposti on luottamusmiesten käytössä 70–80-prosenttisesti.
Lisäksi matkapuhelin on 50–80 prosentilla vastaajista.
Luvut ovat likimain samat kuin kahdessa edellisessä mittauksessa. Käytettä-
vissä oleva aineisto ei kerro, miksi prosentit eivät ole enää kasvaneet. Yksi
mahdollinen syy tähän voi olla se, että käytännön järjestelyistä ei ole pystyt-
ty paikallisesti sopimaan siinä laajuudessa kuin sopimusta syksyllä 2002
tehtäessä toivottiin.
Luottamusmiesten käyttöoikeus toimistovälineisiin
Teollisuus Yks.palvelut Julkinen
100
90 84 86 83
81 78 79
77 76
80 70 67
70 60
60 54
50
40
30
20
10
0
Atk-laitteet ja Internet-yhteys Sähköposti Matkapuhelin
ohjelmat
30.11.2008/ SAK / EL

14. 12 SAK · Luottamusmieskysely 2008
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt
Viime vuosikymmenen alun laman aikana uudelleenjärjestelyille oli tyypil-
listä runsas lomauttaminen ja irtisanominen. Vuodesta 1995 eteenpäin tyy-
pillistä on ollut uuden työvoiman palkkaaminen. Viime vuosina myös kou-
lutus uusiin tai vanhoihin tehtäviin on lisääntynyt.
Jaksolla 1995–2001 vuoden aikana tapahtuneet lomautukset ja irtisanomiset,
jossa mukana ovat myös henkilökohtaisista syistä tapahtuneet irtisanomiset,
koskivat vajaata kolmasosaa työpaikoista. Minilaman myötä ne tilapäisesti
lisääntyivät, vähetäkseen sitten takaisin aiemmalle tasolleen. Ongelma ko-
rostuu teollisuudessa, jossa viimeisen vuoden aikana joka kolmas työpaikka
on irtisanonut tai lomauttanut.
Vuosituhannen alussa varsin korkealle tasolle noussut työvoiman kierrätys
on jatkunut. Viimeisen vuoden 20 prosenttia työpaikoista on sekä ottanut
uutta työvoimaa että lomauttanut tai irtisanonut vanhaa työvoimaa. Ongelma
on suurin (23 %) teollisuudessa ja pienin julkisella sektorilla (10 %).
Myönteistä on, että koulutusta on annettu yhä useammalla työpaikalla. Vii-
meisen vuoden aikana koulutusta on annettu lähes seitsemällä työpaikalla
kymmenestä. Painopiste on ollut hienokseltaan koulutuksessa uusiin tehtä-
viin.
Henkilöstön uudelleenjärjestelyt, % työpaikoista
(Kierrätys = Palkattu uusia, vaikka tarkastelujaksolla myös lomautettu tai irtisanottu)
90
80
Otettu uusia
70
60
Koulutettu
50
40 Lomautettu tai irtisanottu
30
20
Kierrätetty
10
0
93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 07 08
30.11.2008/ SAK / EL

15. SAK · Luottamusmieskysely 2008 13
Irtisanomiset ja lomautukset viimeisen
vuoden aikana
Kulunut vuosi on ollut hyvin kaksijakoinen. Syksyyn saakka työllisyystilan-
ne parani, mutta sitten suunta kansainvälisen finanssikriisin myötä muuttui.
Lokakuussa lomautukset ja irtisanomiset lisääntyivät selvästi, ja marras-
kuussa tämä huono kehityssuunta on edelleen voimistunut. Osittain tämä
muutos on ollut vastaajien tiedossa, kun he ovat esittäneet arvionsa lomau-
tuksista ja irtisanomisista viimeisen vuoden aikana.
Luonnollisesti myös alakohtaisia eroja on ollut, kuten oheisesta kuviosta voi
nähdä. Kuvioon on koottu tiedot niistä liitoista, joissa tietoja saatiin yli 20
työpaikalta. Siten tulokset ovat lähinnä suuntaa-antavia, ja ne sisältävät
myös irtisanomiset muista kuin tuotannollisista syistä. Irtisanomiset henki-
lökohtaisista syistä on kuitenkin perinteisesti muodostanut vain noin neljäs-
osan kaikista irtisanomisista.4
Keskimäärin irtisanomisia tai lomautuksia oli ollut joka neljännellä
SAK:laisella työpaikalla. Siihen verrattuna lomauttaneiden tai irtisanonei-
den työpaikkojen osuus on Rakennusliitossa kaksinkertainen (52 %). Puu- ja
erityisalojen liitossa osuus on 41 prosenttia sekä Auto- ja kuljetustyöväen
liitossa 38 prosenttia. Nämä kolme liittoa näyttäisivät siten kärsineen selväs-
ti muita enemmän taloustilanteen huonontumisesta. Mutta julkisuudessa ol-
leiden marraskuun tietojen perusteella tämä tilanne saattaa loppusyksyn ai-
kana vielä olennaisesti muuttua.
Irtisanomisia tai lomautuksia viimeisen vuoden aikana
% liiton työpaikoista
Kemianliitto 21
Palvelualojen ammattiliitto 21
Metallityöväen Liitto 27
Paperiliitto 31
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 38
Puu- ja erityisalojen liitto 41
Rakennusliitto 52
0 10 20 30 40 50 60
Keskimäärin 26 %
30.11.2008/ SAK / EL Lähde: SAK:n luottamusmiestiedustelu 2008, ennakkotieto
4
Tämä osuus on SAK:ssa muutosturvalain valmistelun yhteydessä laskettu arvio, joka perustuu use-
ampaan lähteeseen. Yhdestä lähteestä ja kohtuullisen tarkasta tätä osuutta ei toistaiseksi voi määritellä.

16. 14 SAK · Luottamusmieskysely 2008
Työvoimatarpeen kehitys
Luottamusmiestiedustelussa työvoimavajauksen laajuutta on mitattu vuo-
desta 1999. Julkinen keskustelu työvoimapulasta on kuitenkin käyty Tilas-
tokeskuksen ja työnantajien työnantajahaastattelujen pohjalta, joissa lähtö-
kohtana on ollut auki julistettujen paikkojen täyttäminen. Luottamusmiesten
mielestä puutetta työvoimasta voi esiintyä, vaikka uutta työvoimaa ei olisi
haettukaan. Siksi tässä yhteydessä pulan sijasta puhutaan työvoimavajeesta.
Luottamusmiesten mielestä viime työvoimavajetta on esiintynyt joka toisel-
la työpaikalla. Tilanne on siis varsin ongelmallinen. Samanaikaisesti laajan
työttömyyden kanssa meillä on käsissämme työpaikkojen työvoimavaje.
Asetelma ilmentää 1990-luvun ongelmallista perintöä: työpaikkansa säilyt-
täneet tekevät töitä varsin suuren suorituspaineen alla. Lisätyövoimaa ei
palkata, ellei ole aivan pakko.
Luottamusmiesten mielestä lisätyövoiman tarve on yleinen ja suurelta osin
ammattitaidon tasosta riippumaton ilmiö. Joka toisella työpaikalla on vii-
meisen vuoden aikana esiintynyt vajausta laaja-alaisista yleisosaajista, noin
40 prosentilla kausi- ja sijaistyön tekijöistä, joka kolmannella työpaikalla
suppean alan erityisasiantuntijoista ja vajaalla 30 prosentilla aputyön teki-
jöistä. Viimeisen vuoden aikana työvoimavajaus suppean alan erityisasian-
tuntijoista on lisääntynyt, mutta kaikkea muuta osaamista koskeva vajaus on
supistunut.
Työvoimavajauksen esiintyminen
% työpaikoista
60
Suppean alan erityisasiantuntijoista
Laaja-alaisista yleisosaajista
50 Aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta)
Kausi- ja sijaistyön tekijöistä
40
30
20
10
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2007 2008
30.11.2008/ SAK / EL

17. SAK · Luottamusmieskysely 2008 15
Työpaikkatason suunnitelmat ja ohjelmat
Hyvin toimivilla työpaikoilla tulisi olla henkilöstösuunnitelma ja koulutus-
tavoitteet5, tasa-arvo-suunnitelma6, työsuojelun toimintaohjelma7, työterve-
yshuollon toimintasuunnitelma ja siihen liittyvä työpaikkaselvitys8.
Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita edellytetään yrityksiltä, joissa
henkilöstöä on vähintään 20 ja tasa-arvosuunnitelmaa yrityksiltä, joissa
henkilöstöä on vähintään 30. Terveydenhuollon ja työsuojelun suunnitel-
missa tällaista rajoitetta ei ole. Syksyllä 2008 työterveyshuollon ja työsuoje-
lun suunnitelmat ovat useimmilta työpaikoilta, mutta havainnot muista
suunnitelmista ovat vähäisemmät. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sekä
tasa-arvosuunnitelma ja sen mukainen palkkakartoitus puuttuvat vielä varsin
usein. Tasa-arvosuunnitelmien määrä lisääntyi vuonna 2005, kun suunni-
telman velvoittavuutta täsmennettiin, mutta ei enää sen jälkeen.
Työpaikkatason suunnitelm at
Työpaikkatason suunnitelm at Eräät suunnitelmat suurem m illa työpaikoilla
% työpaikoista 70
% yli 29 hengen työpaikoista
1 00
64
62 62
90 84 84 60
82 83 60 58
77 79 78 77 54 54
80 76 76 53
73 72
70 50
60
40 36 35
34 34
50
38 39 40 30
40 34
30 20
20
10
10
0 0
2004 2005 200 7 20 08 2003 2004 200 5 20 07 20 08
Työ su o jelu n to im inta ohjelm a H enkilö stö - ja ko u lu tu ss u unnitelmat
Työ te rveyshu o llo n to im intas u unntelm a
Työ te rveyshu o llo n työ paikkas elvitys Tasa- arvo su u nnitelm a
Tu lo sp alkkio järjestelmä Tasa- arvo la in m u kainen palkkaka rto itu s
V o itto palkkio järjestelm ä
3 0.11 .2 0 08 / SA K / EL
5
Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007, ns. yhteistoimintalaki). Lain 16 §:n mukaan ”yrityksessä
on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma- ja koulutustavoitteet työn-
tekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.” ”Henkilöstösuunnitelmaa ja koulu-
tustavoitteita laadittaessa on otettava huomioon ennakoivat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutok-
set, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä.
Henkilöstösuunnitelmassa ja koulutustavoitteissa tulee kiinnittää huomiota ikääntyvien työntekijöiden
erityispiirteisiin samoin kuin keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja
perhe-elämää.”
6
Tasa-arvolain (609/1986) 6a §:n (2005/232) mukaan "työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistä-
vät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-
arvosuunnitelman mukaisesti”.
7
Työturvallisuuslain (738/2002) 9 §:n mukaan ”työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden
edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa
työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset työsuojelun toi-
mintaohjelma”.
8
Työterveyshuoltolain (2001/1383) 11 §:n (760/2004) mukaan ”työnantajalla on oltava työterveyshuol-
losta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työ-
paikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet”.

18. 16 SAK · Luottamusmieskysely 2008
Tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus
Ensimmäistä kertaa kysyimme nyt luottamusmiehiltä siitä, miten tasa-
arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty. Millaista tietoa palkkakartoitus
antoi? Nousiko esiin palkkasyrjintää?
Tulosten mukaan 33 prosenttia palkkakartoitukseen osallistuneista luotta-
musmiehistä katsoi saaneensa hyvää tietoa palkkatasoista. Tyydyttävää tie-
toa sai 45 prosenttia luottamusmiehistä ja huonoa tietoa 21 prosenttia luot-
tamusmiehistä. Kaikki palkanosat kartoitettiin 40 prosentilla työpakoista,
julkisella sektorilla hieman muita useammin.
Palkkasyrjintää nousi esiin 18 prosentilla palkkakartoituksen tehneistä työ-
paikoista. Silmiinpistävän usein (26 %) vastaaja kuitenkin kertoo, että hän ei
osaa sanoa syrjinnän ilmenemisestä mitään varmaa. Luku on niin suuri, että
se herättää kysymyksen palkkakartoituksen laadusta.
Luottamusmiesten mukaan palkkasyrjintä perustui tyypillisesti peruspalk-
kaan, mutta toki muitakin palkanosia syrjinnän lähteiksi nimettiin. Vastaus-
ten vähäisen määrän vuoksi tarkemmat luonnehdinnat eivät ikävä kyllä ole
mahdollisia. Korjaaviin toimiin oli ryhdytty 14 prosentilla palkkasyrjintää
havainneella työpaikalla.
Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on tehty, niin…
Millaista tietoa Kartoitettiinko eri Nousiko esiin
palkkatasoista sait? palkanosat? palkkasyrjintää?
KAIKKI 33 50 17 KAIKKI 40 33 27 KAIKKI 18 56 26
Julkinen 25 61 14 Julkinen 50 34 16 Julkinen 25 58 17
Yks. Yks. Yks.
30 51 19 30 30 40 11 49 40
palvelut palvelut palvelut
Teollisuus 38 45 17 Teollisuus 42 33 25 Teollisuus 18 59 23
0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100 0 20 40 60 80 100
Hyvää Tyydyttävää Huonoa Kyllä Ei En osaa sanoa Kyllä Ei En osaa sanoa
30.11.2008/ SAK / EL

19. SAK · Luottamusmieskysely 2008 17
Luottamusmiesten havaitsema syrjintä
Ensimmäistä kertaa luottamusmiehiltä pyydettiin vastauksia kaikkiin yh-
denvertaisuuslain ja työsopimuslain syrjintäkieltoihin sekä tasapuolisen
kohtelun periaatteeseen.
Eniten luottamusmiehet olivat havainneet syrjintää terveydentilan (ml.
vammaisuus) vuoksi. Sitä oli 13 prosentilla työpaikoista. Toiseksi eniten (11
% työpaikoista) oli syrjintää iän vuoksi, kolmanneksi eniten (10 % työpai-
koista) työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi ja neljänneksi eniten ay-
toiminnan vuoksi. Syrjintää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi oli havait-
tu vain muutamalla yksityisten palvelualojen työpaikalla.
Kun kaiken havaitun syrjinnän laskee yhteen, noin 40 prosentilla yksityisten
palvelualojen ja julkisen sektorin työpaikoista oli esiintynyt ainakin yhtä ky-
sytyistä syrjintämuodoista. Se on yli kaksinkertainen määrä teollisuudessa
havaittuun syrjintää verrattuna, ja noin 30 prosenttia enemmän kuin julkisel-
la sektorilla. Yksityisten palvelualojen syrjinnässä korostuvat terveydenti-
laan, ikään sekä työn osa- tai määräaikaisuuteen perustuva syrjintä.
Korjaaviin toimiin oli vastaajien mielestä ryhdytty joka kolmannessa tapa-
uksessa. Jos työntekijää syrjittiin terveydentilan tai iän vuoksi, joka toisessa
tapauksessa oli ryhdytty korjaaviin toimiin. Jos syrjintä perustui vakaumuk-
seen, toimiin ryhdyttiin joka kymmenennessä tapauksessa. Muissa syrjintä-
muodoissa toimiin oli ryhdytty 20–30 prosentissa tapauksista.
Havaittu syrjintä syrjintämuodon ja sektorin mukaan
%:lla sektorin työpaikoista
43 Seksuaalisen suuntautumisen vuoksi
4
7
Vakaumuksen (poliittinen tai muu)
vuoksi
38 Etnisen alkuperän tai äidinkielen
11
5 vuoksi
3
11 Sukupuolen (mies, nainen) vuoksi
31 11
2
6 Lasten tai muiden läheisten hoidon
17 9 vuoksi
7
22 Ay-toiminnan vuoksi
12 8
5
5 18 Työn osa- tai määräaikaisuuden
10 vuoksi
6 14
5
Iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi
11
8 10 Terveydentilan (sairaus,
22
10 13 vammaisuus) vuoksi
9
Teollisuus Yks.palvelut Julkinen KAIKKI
30.11.2008/ SAK / EL

21. LIITE: KYSELYLOMAKE
1. Taustatiedot
a ammattiliittosi nimi on:___________________________________________
b sähköpostiosoitteesi on: _________________________ (vain tutkijan käyttöön)
c ikäsi on ____ vuotta
d sukupuolesi on 1 mies 2 nainen
e toimit myös työsuojeluvaltuutettuna 1 kyllä 2 ei
2. Työpaikkasi
a henkilöstön kokonaismäärä on _____, joista
b vakinaista kokoaikatyötä tekee _____ henkilöä
3. Kuinka yhteistyö työpaikallasi on kehittynyt viimeisen vuoden aikana? (b-kohtaan vas-
taat vain jos työpaikallasi on useampia henkilöstöryhmiä).
a johdon ja henkilöstön välillä 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut
b henkilöstöryhmien välillä (jos on) 1 parantunut 2 ennallaan 3 huonontunut
4. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana tehty paikallisia sopimuksia
a työajoista 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
b palkkauksesta 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
5. Jos paikallisia sopimuksia työajoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongel-
mia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
ei ole seurannut
on seurannut, millaisia:__________________________________________________
6. Jos paikallisia sopimuksia palkoista on tehty, onko niistä seurannut soveltamisongel-
mia? (Kuvaa tarvittaessa avainsanoin)
ei ole seurannut
on seurannut, millaisia:__________________________________________________
7. Kouluarvosanasi (4-10) paikallisen sopimisen tuloksista työpaikallasi on ____
8. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit omalle liitollesi
a työaika-asioiden hoidosta:____
b palkka-asioiden hoidosta:____
9. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana toteutettu seuraavia järjestelyjä?
a Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu 1 on 2 ei ole
b On otettu uutta henkilöstöä 1 on 2 ei ole
c Henkilöstöä on koulutettu uusiin tehtäviin 1 on 2 ei ole
d Henkilöstöä on koulutettu vanhoihin tehtäviin 1 on 2 ei ole
10. Onko työpaikallasi viimeisen vuoden aikana esiintynyt työvoimavajausta
a suppean alan erityisasiantuntijoista 1 on 2 ei ole
b laaja-alaisista yleisosaajista 1 on 2 ei ole
c aputyön tekijöistä (ei ammatillista koulutusta) 1 on 2 ei ole
d kausi- ja sijaistyön tekijöistä 1 on 2 ei ole

22. 11. Onko sinulla käyttöoikeus seuraaviin järjestelmiin työpaikallasi?
a atk-laitteet ja ohjelmat 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä
b internet-yhteys 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä
c sähköposti 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä
d matkapuhelin 1 on 2 ei ole 3 ei ylipäänsä käytössä
12. Onko työpaikallasi voimassaoleva on ei ole en tiedä
a henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 1 2 3
b tasa-arvosuunnitelma 1 2 3
c tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus 1 2 3
d työsuojelun toimintaohjelma 1 2 3
e työterveyshuollon toimintasuunnitelma 1 2 3
f työterveyshuollon työpaikkaselvitys 1 2 3
g tulospalkkiojärjestelmä 1 2 3
h voittopalkkiojärjestelmä 1 2 3
SUKUPUOLEEN PERUSTUVA SYRJINTÄ JA MUU SYRJINTÄ
13. Jos tasa-arvolain mukainen palkkakartoitus on työpaikallasi tehty,
a millaista tietoa palkkatasoista sait 1 hyvää 2 tyydyttävää 3 huonoa
b kartoitettiinko eri palkanosat 1 kyllä 2 ei 3 en osaa sanoa
c nousiko esiin palkkasyrjintää 1 nousi 2 ei noussut 3 en osaa sanoa
14. Jos esiin nousi palkkasyrjintää, mihin tekijöihin syrjintä perustui?
a peruspalkkaan 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa
b tulospalkkaukseen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa
c muihin palkanosiin 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa
d määräaikaisuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa
e koulutuksen vastaavuuteen 1 kyllä 2 ei 3 vaikea sanoa
f muuhun, mihin _________________________________________________________
15. Onko toimenpiteistä palkkauksellisen tasa-arvon saavuttamiseksi päätetty?
1 on päätetty 2 ei ole päätetty 3 en osaa sanoa
16. Onko työpaikallasi asetettu työntekijöitä ilman hyväksyttävää syytä eri asemaan
a iän (liian vanha, liian nuori) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
b terveydentilan (sairaus, vammaisuus) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
c etnisen alkuperän tai äidinkielen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
d seksuaalisen suuntautumisen vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
e sukupuolen (mies, nainen) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
f lasten tai muiden läheisten hoidon vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
g vakaumuksen (poliittinen tai muu) vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
h ay-toiminnan vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
i työn osa- tai määräaikaisuuden vuoksi 1 on 2 ei ole 3 en tiedä
17. Jos eriarvoisuutta on ilmennyt, onko korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytty
1 on ryhdytty 2 ei ole ryhdytty 3 en osaa sanoa
Kiitos vastauksistasi! Palautathan ne oheisessa kuoressa mahdollisimman pian!