M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Iloinen TKI-tiimi ratkaisuna korkeakoulujen TKI-toiminnan tehostamiseen. 200 henkilötyöpäivää / vuosi tiukkaa tekemistä. Ei yksilö, vaan tiimi. Käytössä koko tiimin tiedot, taidot, kokemus ja sosiaalinen pääoma. Palkkio voidaan sitoa tuloksiin.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätMaria Virtanen
Pirkanmaan Yrittäjien Elinvoima 2019 -seminaari kokosi 130 kuntavaikuttajaa Ylöjärven koulutuskeskus Valoon. Vuosittain järjestettävän seminaarin tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja ja antaa osallistujille uusia näkökulmia kunnan elinvoimaan vaikuttaviin tekijöihin ja ideoita elinvoiman kasvattamiseen.
Vuoden 2019 seminaarin diapaketti sisältää Jarkko Tuomennoron (Ylöjärven lukio), Mika Kuismasen (Suomen Yrittäjät), Satu Grekinin (Suomen Yrittäjät), Katri Tannin (Differo Oy), Pasi Mäkisen (Pirkanmaan Yrittäjät) ja Maria Virtasen (Pirkanmaan Yrittäjät) esitykset.
https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/elinvoima-seminaari-2019
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Iloinen TKI-tiimi ratkaisuna korkeakoulujen TKI-toiminnan tehostamiseen. 200 henkilötyöpäivää / vuosi tiukkaa tekemistä. Ei yksilö, vaan tiimi. Käytössä koko tiimin tiedot, taidot, kokemus ja sosiaalinen pääoma. Palkkio voidaan sitoa tuloksiin.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätMaria Virtanen
Pirkanmaan Yrittäjien Elinvoima 2019 -seminaari kokosi 130 kuntavaikuttajaa Ylöjärven koulutuskeskus Valoon. Vuosittain järjestettävän seminaarin tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja ja antaa osallistujille uusia näkökulmia kunnan elinvoimaan vaikuttaviin tekijöihin ja ideoita elinvoiman kasvattamiseen.
Vuoden 2019 seminaarin diapaketti sisältää Jarkko Tuomennoron (Ylöjärven lukio), Mika Kuismasen (Suomen Yrittäjät), Satu Grekinin (Suomen Yrittäjät), Katri Tannin (Differo Oy), Pasi Mäkisen (Pirkanmaan Yrittäjät) ja Maria Virtasen (Pirkanmaan Yrittäjät) esitykset.
https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/elinvoima-seminaari-2019
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Kaupallistamisen Tila 2022 - esittelykalvotProof Advisory
Kaupallistamisen Tila 2022 -julkaisussa paneuduimme kumppanuuksiin ja verkostoihin. Julkaisimme myös verkostoanalyysia helpottavan työkalun. Koko raportti löytyy täältä: https://helsinki.chamber.fi/kasvuvoimaa-verkostoista/
Finanssialalla työnantajien ja työntekijöiden kanssa tehty yhteistyöhanke työelämän uudistamiseksi. Millaisia vaatimuksia finanssialan työssä tulevaisuudessa on? Miten alalle pitäisi kouluttautua? FK:n tutkimuspäällikkö Tarja Kallosen esitys toimittajille 21.4.2016.
Ennakointityön tavoitteena oli tunnistaa keinoja luoda kasvua Suomeen sekä muodostaa keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys tarvittavista toimen-piteistä tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitetilaksi - tulevaisuusvisio 2030 - muodostui pk-yritysten kasvu kansainvälisiksi menestyjiksi, jotka luovat yhdessä Suomeen talouskasvua ja hyvinvointia.
Tutustu strategisen tutkimuksen päivitettyihin ratkaisukortteihin, jotka esittelevät ilmiölähtöisesti koko strategisen tutkimuksen kirjon vuonna 2019. Kortit tarjoavat tutkimukseen perustuvia ratkaisuja ja auttavat löytämään asiantuntijoita, joilla on uusin tutkimustieto ja siihen perustuvia politiikkasuosituksia yhteiskuntamme ajankohtaisiin kysymyksiin.
Korttipakka on tehty päättäjien, päätöksentekoa valmistelevien, median ja kaikkien yhteiskuntakehityksestä kiinnostuneiden käyttöön.
Korttipakka jakautuu neljään maahan:
TEKNOLOGIAN JA TYÖN MURROKSET
ILMASTONMUUTOS, LUONNONVARAT JA ENERGIA
OSALLISTUVA KANSALAISUUS
HYVINVOINTI JA PERUSTURVA
Tämä pakka on päivitetty vuonna 2019.
Lue lisää strategisesta tutkimuksesta ja tilaa uutiskirje: strateginentutkimus.fi
Twitter: @Akatemia_STN
#strateginentutkimus
#ratkaisujatieteestä
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
Kari Mikkelä, EDISTY-lehti, 2/2003
"Adam Smithin kuuluisaksi tekemä käsi
ei ole pelkästään näkymätön,
se näyttää olevan myös sokea.
Markkinat eivät vielä tarjoa läpinäkyvää
ikkunaa digitaalisten oppimispalveluiden
maailmaan vaan ennemminkin
vääristävän peilin, josta näkee vain
osia kokonaisuudesta. Suomessa on
toteutettu jo tuhansia pieniä ja suuria
teknologialla tuettuja oppimistapahtumia,
mutta ei niitä tunneta. Hiljan
perustettu digitaalisten oppimispalveluiden
osaamiskeskus pyrkii helpottamaan
mm. tätä ongelmaa."
"Suomalaisissa yrityksissä ja julkisyksiköissä
on toteutettu runsaasti digitaalisesti
tuetun oppimisen hankkeita. Niiden puitteissa
on järjestetty tuhansia oppimistapahtumia.
Suomessa toimii toista sataa digitaalisuutta
hyödyntävää yritystä, jotka
tarjoavat palveluita, koulutussisältöjä ja
teknologioita oppimisen tueksi. Artikkeliin
on koottu muutamia asiakasesimerkkejä,
jotka kuvaavat alan moninaisuutta ja
erilaisia teknologioiden sovellusalueita."
Digitaalisen median, sisältötuotannon ja
oppimispalveluiden osaamiskeskus
Hämeentie 153 A, FIN-00560 Helsinki
http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness
24.11.2011 pidetty Rekrytointi murroksessa: Sosiaalinen media osana yrityksen henkilöstöstrategiaa ja rekrytointiviestintää -webinaarin powerpoint-esitys.
Puhujina: Projektipäällikkö Marika Pöyri ja eTrainer Ann-Christine Wahl.
The presentation "Porfolios for system transformation" by Giulio Quaggiotto (Head of Strategic Innovation, UNDP) was held at Sitra's event Innovaatioportfolioryhmän luokkakokous on 5th of May, 2021.
Jaakko Blombergin esitys Kaupunkiaktivismi ja yhdessä tekeminen - Miten saadaan ihmiset mukaan? Sivullisesta osalliseksi -etätyötyöpaja 4: Miltä näyttää osallisuuden tulevaisuus? 18.2.2021
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
To tackle global and societal challenges like the SDG’s and Climate Change - we need collaborations at a scale beyond individual projects and organisations.
We need to invest in building our portfolio capabilities - so that we can have scalable impact and work across the whole system for transformation.
By orchestrating entire innovation ecosystems, we can bridge and create coherence between the adaptive and practical efforts that are at play. This session will focus on building an understanding of the capabilities and capacities that are needed in organisations to work in systems transformations.
In the Innovation Ecosystems for Transformation session of the States of Change Learning Festival 2020, Iina Oilinki from the Helsinki Metropolitan Smart & Clean Foundation joined Mikael Seppälä from Sitra Lab to speak about her work in Building Systemic Change Projects
https://festival.states-of-change.org/event/orchestrating-innovation
To tackle global and societal challenges like the SDG’s and Climate Change - we need collaborations at a scale beyond individual projects and organisations.
We need to invest in building our portfolio capabilities - so that we can have scalable impact and work across the whole system for transformation.
By orchestrating entire innovation ecosystems, we can bridge and create coherence between the adaptive and practical efforts that are at play. This session will focus on building an understanding of the capabilities and capacities that are needed in organisations to work in systems transformations.
In the Innovation Ecosystems for Transformation session of the States of Change Learning Festival 2020, Mikael Seppälä from Sitra Lab spoke about Orchestrating Innovation Ecosystems
(and Portfolios) for Transformation.
https://festival.states-of-change.org/event/orchestrating-innovation
2. Miten jaamme ajatuksiamme Zoomissa?
Chat-kentässä voi pyytää puheenvuoroa tai
jakaa ajatuksiaan.
Pidä mikrofoni pois päältä, kun et käytä itse
puheenvuoroa. Kameran voi pitää halutessaan
mielellään auki. Tallennamme tilaisuuden.
3. Ohjelma
Seinäjoen ja Ilmajoen vuorovaikutteinen tilannekuva
toimitusjohtaja Pertti Kinnunen, Etelä-Pohjanmaan kauppakamari
Alueen elinvoima yrityksen näkökulmasta
myyntijohtaja Jussi Eväsoja, Ilmajoen Teräsputkikaluste Oy
Keskustelua ja kysymyksiä
Siirtyminen takaisin yhteiseen tilaan
5. SWOT
Keskeiset ilmiöt ja johtopäätökset
Keskeisimmät tahtotilat
Vuorovaikutteinen tilannekuva:
Kokonaiskuva
Seinäjoki ja Ilmajoki
1
2
3
4
6. vahvuudet heikkoudet
mahdollisuudet uhat
• Asenne, tekeminen, yrittäjyys
• Verkostot, kumppanuudet
• Joustavat opintopolut
• Digitaidot, yleinen osaamisen taso
• Vähäinen suora vienti ja heikko
jalostusaste
• Työn tuottavuus
• Korkeakoulutuspaikkojen määrä - vastaava
työpaikkojen määrä
• Osaamisen aito arvostus, onko sitä?
• Osaajapulan paheneminen (kaikilla tasoilla,
usealla eri toimialalla), kilpailu työvoimasta
• Vetovoiman heikkeneminen
• Ikärakenne, uhkaako "ulkomuseo" ja
auringonlasku
• "Uusi normaali", digiloikka, etätyö ja –
opiskelu (hybridimallit)
• Vienti, erit. Alihankintaosaaminen
• Työperusteinen maahanmuutto
• Työn merkityksellisyys, hyvät
työyhteisöt
• TKI, käytännön ja tutkimuksen liitto
7. Keskeisiä ilmiöitä
1. Onko Seinäjoen seutu jatkossakin Suomen yritysmyönteisin?
Miten houkuttelevaa / helppoa yrityksen on sijoittua alueelle? Mitkä asiat tukevat sitä?
– Seinäjoen seutu on palkittu viisi kertaa peräkkäin Suomen yritysmyönteisimpänä alueena
– Yritysvaikutuksia arvioidaan kaikessa päätöksenteossa ja yhteistyö on tiivistä yritysten kanssa
– Voitaisiinko julkisten hankintojen osalta tehdä vielä enemmän, esim. tiedottaa yrityksille etukäteen,
jos alle kynnysarvon oleva hankinta / Pilkotaanko julk. hankinnat osiin, jotta pienyrityksetkin voivat
osallistua? Onko kaupungin hankintaosaaminen ja yritysten tarjoustenteko-osaaminen riittävää?
– Ovatko lupaprosessit tarpeeksi sujuvia ja nopeita ja onko tarpeeksi sopivia tontteja tarjolla?
– Onko alueella tarpeeksi sellaista osaavaa työvoimaa, jota yritykset tarvitsevat? Toisaalta
hitsareita, särmääjiä, kokkeja ja lähihoitajia, toisaalta korkeasti koulutettuja asiantuntijoita
– Logistinen sijainti pääradan varrella ja hyvät kulkuyhteydet (huom. myös eurooppalainen
rahtidroneverkoston tukikohta jatkossa)
– Löydetäänkö jatkajat hyvässä kunnossa oleviin yrityksiin eläköityvien yrittäjien tilalle?
8. Keskeisiä ilmiöitä
2. Kaikki keinot osaajapotentiaalin kasvuun
- Alueen työmarkkinatilanne on menossa parempaan suuntaan. Monella toimialalla on
osaajapula. Mistä saamme/löydämme uusia tekijöitä alueelle? Tarvitsemmeko nyt laajaa,
monipuolista alueellista yhteistyötä osaajien houkuttelemiseksi?
- Työelämä on muuttumassa. Vastaavatko koulutusten sisällöt työelämän muuttuvia
tarpeita? Osaajatarpeiden ennakointityön vahvistaminen, koulutusten tuotteistaminen
selkeämmin yritysten tarpeisiin.
- Tarvitsemme käyttöön alueen koko työvoima- ja osaajapotentiaalin, työllisyyden
kuntakokeilu ja uudet käytänteet; toimitaan lähellä kuntia ja niiden elinkeinoja
- Työperusteisen maahanmuuton mahdollisuudet tutkittava ja mitä se edellyttää alueelta
ja yrityksiltä
- Jatkuva oppiminen tulisi nähdä työelämässä mahdollisuutena; oppivat organisaatiot ja
yksilöt, osaaminen = laatu
9. Keskeisiä ilmiöitä
3. Ekosysteemimäisen ajattelun vahvistaminen
- E-P:llä yhteistyö toimii kokonaisuudessaan hyvin ja on monenlaisia ekosysteemejä: esim.
”Yrittäjien ystävien” tiivis yhteistyö, yrityspalvelijoiden verkosto, TKI-toiminta ja jatkuva
oppiminen, työelämäfoorumit, hanketoiminta ja pilotit. Seuraava askel?
- Haasteena saada enemmän yrityksiä mukaan verkostoihin eri toimialoilta > miten
verkostotyö kehittyy niin että yritykset saadaan kokonaisvaltaisemmin mukaan? Miten
katalysoidaan yritysten keskinäistä bisnesorientoitunutta yhteistyötä jopa ilman hankkeita ja
julkista sektoria?
- Kuntien yhteistyön kehittäminen: Miten kunnat voisivat tuottaa yhdessä
kuntariippumattomia palveluita yrityksille maakunnan laajuisessa mittakaavassa
paikallislähtöisyyttä unohtamatta?
- Työllisyysasiat kuntien lakisääteiseksi tehtäviksi 2024. Miten työllisyyspalveluiden
siirtymäaika käytetään hyödyksi? Positiivista valtion elinkeinotoimijoiden uusi aktiivinen
yhteistyöhakuisuus. Mitä voimme oppia Yrityspalvelukeskuksen verkostoitumisesta?
10. Keskeisiä ilmiöitä
4. Collaborate and develop, or die!
Yhteistyön metrokartta
- Yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä on syytä lisätä. Työkaluksi koostetaan
käytännön yhteistyömahdollisuuksia kuvaava kartta.
Ennakointiedon systemaattinen kartoittaminen ja analyysi
- Alueen osaamistarpeita ja muutostrendejä kuvaavan ennakointitiedon analysointi tiiviimmin
yhteistyössä oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa, jotta osaamistarpeita vastaavaa koulutusta
voidaan tarjota oikea-aikaisesti eri oppilaitosten yhteistyössä (Sedu, SeAMK, UCS)
Parempaa koulutusta yhteistyöllä
- Innovatiiviset ja joustavat koulutuksen toteuttamisen muodot
- Tarpeiden sanoittaminen ja tunnistaminen yhteistyössä
- Jatkuvan oppimisen alusta, tarjonnan näkyväksi tekeminen, markkinoinnin tehostaminen
- TKI-toiminnassa saadun tiedon systemaattisempi hyödyntäminen
- Sedu, SeAMK, UCS yhteistyön tiivistäminen
11. Alueen
yhteinen
tilannekuva
Mahdollisuudet
Heikkoudet
Miten vahvuuksia
voi hyödyntää tunnistetuissa
mahdollisuuksissa?
Miten heikkoudet
on mahdollista voittaa tunnistetuissa
mahdollisuuksissa?
Miten vahvuuksia voi
hyödyntää uhkia vastaan?
1. Joustavat opintopolut ja
jatkuva oppiminen digitaalisen
osaamisen nostossa
2. Monialaiset tiiviit verkostot ja
eri kouluasteiden ja yritysten
yhteistyö (TKI)
3. Tekemisen meiningin ja
asenteen suuntaaminen myös
uuden oppimiseen ja
kehittämiseen.
4. Verkostojen "parviäly" entistä
paremmin kaikkien käyttöön
yhteisillä alustoilla.
5. Luja usko ja panostaminen
alueen menestymiseen ja
elinvoimaan yli kuntarajojen!
Miten varmistetaan, että heikkoudet
eivät realisoidu uhkissa?
Johtopäätökset
12. Yhteinen näkemys: Olemme Suomen
vetovoimaisin ja yritysmyönteisin alue,
jossa otetaan kaikki keinot käyttöön
osaaja- ja työvoimapotentiaalin kasvussa.
Innovatiivisella verkostoyhteistyöllä
kohti osaamisen ekosysteemiä ja
elinvoimaa Etelä-Pohjanmaalla!
13. Keskeisimmät tahtotilat
Käytännössä tämä tarkoittaa, että...
Tahdomme, että...
Yrityksillä on myönteinen asenne digitalisaatioon
ja digiosaamisen kasvattamiseen ja sen
hyödyntäminen liiketoiminnassa
• Ennakoidaan digitalisaation vaikutusta osana strategiaa.
• Kartoitetaan digitaalisia osaamistarpeita ja laaditaan tarpeisiin vastaavaa
joustavaa koulutustarjontaa (myös digikeinoin)
Osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan • Ennakoidaan tulevaisuuden "heikkoja signaaleja", ammatteja ja
osaamistarpeita ja kasvatetaan työ- ja osaamisperusteista
maahanmuuttoa.
• Kehitetään monialaista yhteistyötä, tehostetaan kotoutumista ja
sitoutumista hyvillä malleilla (WIISE) (pk)
Työn tuottavuuden kasvu, TKI-panostukset,
jalostusarvo
• TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen yhteistyön tiivistäminen.
Vahvistetaan syötettä TKI-toiminnasta koulutuskentälle ja työllisyyteen.
• Hankkeissa jälkihoito ja yhteydenpito yrityksiin myös hankkeen jälkeen
tulosten jalkautuksen varmistamiseksi.
Yritykset kansainvälistyvät • Vahvistetaan kv-verkostoja ja –osaamista ja kaikkien kielitaitoa (myös
tulijoiden suomen kielen taitoa)
• Huolehditaan sekä maahanmuuttajien että yritysten valmennuksesta ja
• Edistetään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä alueelle
14. Tahdomme, että... Käytännössä tämä tarkoittaa, että...
...yrityksillä on myönteinen asenne digitalisaatioon ja
digiosaamisen kasvattamiseen ja sen hyödyntäminen
liiketoiminnassa
- Ennakoidaan digitalisaation vaikutusta osana
strategiaa.
- Kartoitetaan digitaalisia osaamistarpeita ja laaditaan
tarpeisiin vastaavaa joustavaa koulutustarjontaa
...osaavan työvoiman saatavuus varmistetaan -Ennakoidaan tulevaisuuden "heikkoja signaaleja",
ammatteja ja osaamistarpeita ja kasvatetaan työ- ja
osaamisperusteista maahanmuuttoa.
-Kehitetään monialaista yhteistyötä, tehostetaan
kotoutumista ja sitoutumista hyvillä malleilla
...työn tuottavuuden kasvu, TKI-panostukset,
jalostusarvo
- TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen yhteistyön
tiivistäminen. Vahvistetaan syötettä TKI-toiminnasta
koulutuskentälle ja työllisyyteen.
- Hankkeissa jälkihoito ja yhteydenpito yrityksiin myös
hankkeen jälkeen tulosten jalkautuksen
varmistamiseksi.
...yritykset kansainvälistyvät - Vahvistetaan kv-verkostoja ja –osaamista ja kaikkien
kielitaitoa
- Huolehditaan sekä maahanmuuttajien että yritysten
valmennuksesta ja edistetään kansainvälisten
opiskelijoiden työllistymistä alueelle
Seinäjoen ja Ilmajoen
vuorovaikutteinen tilannekuva
Onko
Seinäjoen seutu
jatkossakin
Suomen
vetovoimaisin?
Collaborate
and develop,
or die
Kaikki keinot
osaaja-
potentiaalin
kasvuun
Ekosysteemi-
mäisen
ajattelutavan
vahvistaminen
S W
O T
Tunnistetut ilmiöt
16. Kysymyksiä tai kommentteja?
Mitä ajatuksia herää?
Kysy tai kommentoi chatissa tai pyydä
puheenvuoro!
Raise hand -toiminto löytyy yleensä Participants-listalta tai Reactions-
valikosta. Voit myös pyytää puheenvuoroa chatin kautta.
17. Seinäjoen ja Ilmajoen
osaamisen aika
Yhdessä uudistumalla elinvoimaa
#osaamisenaika
Kiitos – palataan vielä hetkeksi
yhteiseen tilaan ennen
tilaisuuden päättämistä!