1. MUISTIO
TEOLLINEN PALVELULIIKETOIMINTA – KEHITTÄJIEN YHTEINEN WORKSHOP
To 15.11. klo 12.30-16.00
Paikka: Saunaosasto Kansleri, Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2, Tampere
Älykkäät koneet -osaamiskeskusohjelman järjestämä Tampereen teollisen palveluliiketoiminnan kehittäjien
yhteinen työpaja.
Työpajaan on kutsuttu yliopistojen, yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden edustajia. Työpajan tavoitteena
on tuoda teollisen palveluliiketoiminnan toimijoita yhteen suunnittelemaan ja kehittämään yhteistä
toimintaa mm. täydennyskoulutusta, tutkimus- ja kehittämisprojekteja sekä tapahtumia ja tilaisuuksia.
Päivän puheenjohtajana ja fasilitoijana toimi kehitysjohtaja Anne-Mari Järvelin Hermia Oy:stä.
Teollista palveluliiketoimintaa kehittävien yliopistojen yksiköiden toimintojen esittelyt
Tampereen Palveluinnovaatiokeskus - TamSI, Tampreen yliopisto, johtaja Lasse Mitronen,
- Tampereen yliopistolla on paljon palvelukehitykseen tarvittavaa osaamista, mutta se tavoittaa
heikosti tietoa tarvitsevat. TamSi auttaa yrityksiä ja julkisia toimijoita kehittämään
palveluliiketoimintaa ja palveluinnovaatioiden asiakaslähtöisyyttä.
- Haasteena, kuinka saadaan toiminnasta pysyvää toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen (2013),
joko yliopiston sisällä tai yhteisten hankkeidenkautta.
o Alustat palveluinnovaatioille
o Palveluinnovaatioiden ja yrittäjyyden edistäminen
o Osaamisen kokoaminen
o Hankkeiden käynnistäminen
- Toimintamuotoja:
o RoundTable: miten palveluliiketoiminta vaikuttaa
o The Week of Wicked Problems – ongelmanratkaisutyöpajat
o Osaamista seminaareista: kansainvälisyystietämyksen laajentaminen
o Työpajat yrityksille: Yrityslähtöistä ongelmanratkaisua - > mm. uusien työpaikkojen
synnyttäminen
- Perusteilla yhdessä Kauppakamarin kanssa: palvelun ja kaupan professuuri Tampereen yliopistoon,
jonka kylkeen systemaattinen t&K&koulutus.
- Kohderyhmänä B2B vai B2C yritykset?
o Logiikka sopii molempien palveluliiketoimintaan. Ei ajatella vain tuotetta ja
tuotantolähtöisyyttä vaan myös asiakkaan arvoa kokonaisuudessaan. Servessä enemmän
mahdollisuuksia B2B yrityksille. Asiakkaan ymmärtäminen, asiakkaan uhrautumisen
vähentäminen (pompottelu, selkeät nettisivut yms). B2C esim. Vianor
- Kaksi isoa palveluliiketoimintaan liittyvää tutkimusaluetta?
1. Kaupanalan johtavat monikanavaiset palvelukonseptit (Suomi-Usa-Japani), miten kaupan
palvelukonseptia maailmalla rakennetaan. Koko asiakaskokonaisuuden hallinta tuotteen
hankinnasta maksukokemukseen ja lisäpalvelutarpeisiin. Aidosti palvelevia asiakaspolkuja.
2. Uudet opetuksen ympäristöt: opetuksesta oppimiseen. Mitä pitäisi olla, että oppimiskokemus olisi
mahdollisimman tehokas. Toteutetaan Demo-malleilla.

2. Tiedonhallinta ja logistiikka, Tampereen teknillinen yliopisto, prof. Antti Lönnqvist
Palveluteeman tutkimus ja opetus TLO:lla
Näkökulmia:
- Palveluiden tuottavuus
- Mittaamisen problematiikka: kehitetty uusia mittareita ja niiden avulla opittu, miten eri
organisaatiot toimivat. Esim. vaikutusten ja palvelujärjestelmien mittaaminen: miten järjestelmät ja
siinä olevat asiakkaat saataisi toimimaan fiksummin osana palvelujärjestelmää.
- Tietojohtamisen palvelutuotannon kehittäminen: aineettomasta arvoa
Työkalut:
- Novi – tutkimuskeskus: tietojohtaminen, aineeton pääoma, organisaation oppiminen
- PmTeam (Mittaritiimi): tutkitaan organisaation suorituskykyyn ja sen mittaamisen liittyviä asioita
Seuraavaksi:
- Laajat tarkastelut tuottavuus- ja mittaritarkasteluissa
- Aineettomuus, iso osa koko palvelusektoria
- Tiedolla johtaminen tuottavuuden kehittämiseksi
- Älykäs työ ja uudenlaiset työnteon tavat: oman työntekotapojen kehittäminen ja sitä lautta ratkoa
yleisempiäkin asioita ”Hyvällä fiiliksellä tuloksia”
Linkittyy läheisesti Smartcity teemaan.
Teollisuustalous, Tampereen teknillinen yliopisto, prof. Miia Martinsuo
- Miten pirkanmaalainen teollisuussektori saataisi kohti palveluliikennetoimintaa
- Yritystoimintaan kokonaisvaltainen näkökulma, jotta suomalainen teollisuus pärjäisi maailmalla.
- Yhdistetään teollisuutta ja taloutta ja saatetaan tutkimus ja opetus toimimaan sujuvasti yhteen.
Näkökulmana Teollisten operaatioiden johtaminen:
- Teollisen yrityksen muutos kohti palveluliiketoimintaan
- Taktinen ja strateginen näkökulma erityisesti
- Monimutkaisuuden ja väliaikaisuuden hallinta
Tutkimusprojektit:
- Äk-osken kanssa SIMI 2011, josta jäi auki turvallisuuden, kannattavuuden ja toimitusverkoston idut
-> SIMI 2012?
- Operaatiopuoli: toisto, levitys, monimutkaistaminen: service replication?
Opetus: mitä insinöörin tarvitsisi tietää projekti- ja palveluliiketoiminnasta?
Kommenttipuheenvuorot
Tredea Oy, toimitusjohtaja Päivi Myllykangas
Tampere Sercive Campus
Miten kerrytetään Tampereelle palveluliiketoiminnan osaamista, joka kerryttää kansainvälisesti
merkittävää tutkimusta ja miten saadaan yhteiset voimavarat sen tekemiseen.
- Keskustelut yliopistojen ja yritysten kanssa

3. - Suomessa on pohjaton uskomus, että meillä menee tosin hyvin.
- Suomi elää tulevaisuudessakin teollisuudesta?
- Vai palvelut korvaavat teollisuuden?
Ennakoinnin ja kehittämisen painopisteet yksinkertaistettuna
- Olemassa oleva osaaminen eli teknologiateollisuus: erityisesti konepaja- ja elektroniikkateollisuus
- Siihen päälle Palveluistuminen = palveluliiketoiminta, kansainvälistyminen, ollaan ihan surkeita,
mutta pitää satsata tulevaisuudessa entistä enemmän.
- Alueen toimintamallit
Millaisia asioita pitää tehdä nykyisen ja uuden liiketoiminnan pohjalla ja toisaalta investoinnin osalta.
- Tutkimuksesta liiketoiminnaksi, esim äk ja ict rajapintojen hyödyntäminen. Tätä myös odotetaan
nimenomaan Tampereen alueelta ja siihen halutaan ratkaisuja.
Yhteenvetona: Alueella on jo paljon hyvää, eikä päällekkäisyyksiä. Yritykset vielä mukana ja kiinnostuneita.
Tavoitteena muodostaa eri toimijoiden kesken yhteinen tahtotila ja suunnitelma palveluliiketoiminnan
huippuyksikön synnyttämiseksi Tampereelle – Onko vielä ajankohtaista?
Kommentti (Cargotec): Yritysmaailman uudistuminen avainasemassa: Askel tuotannosta palvelu- tai
ratkaisutoimittajaksi. Tuotanto on siirtynyt Kiinaan ja lisäksi Kiinassa tarjotaan hyviä palveluita muilla aloilla.
Milloin Kiina oppii yhdistämään teollisuuden ja palvelun? Nyt mahdollisuus ottaa tässä asiassa etuaskel.
FIMECC Oy, toimitusjohtaja Harri Kulmala
Tekemisen rakenteet: Pitäisi tehdä sisältö edellä rakenteista välittämättä
Nykyajan johtaminen edellyttää sitä, että saa lauman seuraamaan. Radikaali toiminta tapahtuu
organisaatiorajat ylittämällä, se tapahtuu ihmisten kautta. Organisaatio ei tee mitään, ihmiset tekevät.
Tärkein kaveri on The First Follower: mieti mistä saat sen. - Sopeudu tähän ja lähde hyödyntämään siitä.
YouTube-video: First Follower: Leadership Lessons from Dancing Guy
http://www.youtube.com/watch?v=fW8amMCVAJQ
Elinkeinoelämän keskusliitto, aluepäällikkö Peer Haataja
Kohti konkretiaa, lupaamme olla followereita.
Katsa Oy, Timo Salli
- Pk-yritysten tulisi luoda verkkoa ja kansainvälistyä.
- Miten pk-yritys toimii? Globaali paine on kova. Nyt on ryhdistyttävä.
- Kaikki suuret teollisuusyritykset täällä, liiketoiminnasta yli 50 % on palvelua. vrs. invest-business.
- Mikä on se lisäarvo, millä päästään asiakkaan iholle, jotta se jatkossakin valitsee meidät.
Asiakastietämyksen oltava vahva.
- Jos ei palveluliiketoiminnan merkitystä ymmärretä ja saada siihen vauhtia pikkuhiljaa, johtaa se
siihen, ettei teollisiakaan työpaikkoja tule lisää.
- Kumppani on lähellä: Saksalaiset tekevät vahvasti globaalia businesta, hakevat usein kumppanit ja
tekevät yhteistyötä 100 km säteellä. Konseptit muuttuvat helpommiksi ja kestävämmiksi

4. Pirkanmaan osuuskauppa, toimitusjohtaja Timo Mäki-Ullakko
- Muutos: pystyvätkö samat ihmiset, ketkä tekevät teollista työtä, tehdä palveluinnovaatiota ja olla
palvelubusineksessa mukana. Entä yliopistot? Pitäisikö hajottaa vanhaa, jotta pystytään tekemään
muutos?
- Palkkaako yritys liiketoimintamallin teoreettisia osaajia, joka koitta tuoda sieltä lisäarvoa, palkkaako
se tiedonanalysoijan vai palkkaako se innovoijan. Olisi rakennettava tällainen yhdistelmä: ei
kannata palkata, koska ei sellaisia ole.
- Tästä mahdollisuus palveluliiketoiminnaksi.
Muita kommentteja:
Tamk Petri Pohjola: Älykkäät koneet on Tamkin strateginen painopistealue. Oppilaitoksen laaja
osaamiskirjo paitsi koneissa, myös muilla aloilla, mahdollistaa palvelukokonaisuuden rakentamisen.
14.20 Ryhmätöiden ohjeistus
Tavoitteena löytää korkeakoulujen yhteisiä tekemisen kohteita ja tapoja: yhdessä tekemisen aloittaminen.

5. 1. Koulutusnäkökulma
Synergoksen ja Edutechin rooli valjastaa
osaaminen yritysten käyttöön -> Ajatus
vanhentunut?
Millä mekanismeilla osaamiskeskittymistä
siirretään osaaminen yritysten käyttöön: pois
luokkahuoneista -> MOVEMENT, mutta kuinka
se markkinoidaan läpi?
Käytännön tekojen kautta oppiminen lyhyissä
sykleissä
Onko yliopistoilla riittävästi tietoa tuottaa
palveluliiketoiminnasta osaamista?
Osaamista on, mutta se on eri ihmisissä,
osaamista yritysmaailman tarpeiden
tunnistamisesta puuttuu

6. 2.
T&K&I
- Alusta/Platform Pirkanmaan toimijaryppään kesken, jossa yhteistä tekemistä
- Olisko se web-sovellus, yhteinen koulutusinstrumentti vai joku muu toimintatapa?
- Tarvitaan neutraali vetäjä toteuttajaksi -> Tarvitaan selvitys: mikä on nykyisten toimijoiden rooli:
Hermia, Tredea yms
- Palvelut helppo kopioida -> auttaa jalkauttamisessa
- Avoin tampere tulee olemaan avainohjelma
- Avoimuus myös Pirkanmaan rajojen yli: näytetään, että täällä on osaamista: avoimuus mahdollistaa
positiivisen viestin näyttämisen ulospäin
- Avoimuus: haluaako yrityksen jakaa?
- Ajatusmallin muuttaminen salailusta avoimuuteen
- Palveluiden suojaus: Tekesillä opas

8. Yhteenveto koko päivästä:
Samoilla toimintatapalinjoilla ollaan. Jatketaan sisällön ja organisoitumistavan miettimisellä. Workshop oli
lähtölaukaus jollekin hienolle, jolla tulevaisuudessa tullaan näkymään.
Nyt: kuinka luomme tästä itse palvelun?
Lisäksi on konkreettinen tarve selvittää ketä kaikki välivouhkaajat ovat ja mikä on kunkin rooli.