M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätMaria Virtanen
Pirkanmaan Yrittäjien Elinvoima 2019 -seminaari kokosi 130 kuntavaikuttajaa Ylöjärven koulutuskeskus Valoon. Vuosittain järjestettävän seminaarin tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja ja antaa osallistujille uusia näkökulmia kunnan elinvoimaan vaikuttaviin tekijöihin ja ideoita elinvoiman kasvattamiseen.
Vuoden 2019 seminaarin diapaketti sisältää Jarkko Tuomennoron (Ylöjärven lukio), Mika Kuismasen (Suomen Yrittäjät), Satu Grekinin (Suomen Yrittäjät), Katri Tannin (Differo Oy), Pasi Mäkisen (Pirkanmaan Yrittäjät) ja Maria Virtasen (Pirkanmaan Yrittäjät) esitykset.
https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/elinvoima-seminaari-2019
Ammatillisen koulutuksen on uudistuttava koko ajan, jotta se on merkityksellistä yhteiskunnassa. Valmisteilla oleva ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa tutkintojärjestelmää ja kouluttamisen tapoja. Työelämän lisäksi muutospainetta luo koulutuksen rahoituksen muuttaminen. Miten toiminta muuttuu, kun koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen opintosuorituksista ja opiskelijoiden työllistymisestä?
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
Vastaako ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin?Petri Lempinen
Vastaako hallitusohjelman mukainen ammatillisen koulutuksen reformi toimintaympäristön vaatimuksiin? Suomi on maailman nopeimmin ikääntyvä maa, jonka kuuluisa koulutusjärjestelmä rapautuu nopeasti. Suomen talous on alavireinen tai jopa taantumassa vuoden 2008 jälkeen. Maan eri osat kehittyvä hyvin eri tahtiin.
Useat koulutuksen järjestäjät ovat aloittaneet oman toimintansa uudistamisen jo vuosia sitten.
Alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvassa ja toimeentulossa on huomattavia puutteita. Suuri osa Suomessa työskentelevistä alustatyöntekijöistä jää kokonaan työsuhteen tuoman turvan ulkopuolelle.
Alustatalous on SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen toinen teema vuonna 2017.
SAK:n tutkimusasiantuntijan Riitta Juntusen PowerPoint-esitys SAK:n edustajiston kokouksessa 23.11.2017.
Elinvoima-seminaari 30.1.2019, Pirkanmaan YrittäjätMaria Virtanen
Pirkanmaan Yrittäjien Elinvoima 2019 -seminaari kokosi 130 kuntavaikuttajaa Ylöjärven koulutuskeskus Valoon. Vuosittain järjestettävän seminaarin tavoitteena on nostaa esiin ajankohtaisia teemoja ja antaa osallistujille uusia näkökulmia kunnan elinvoimaan vaikuttaviin tekijöihin ja ideoita elinvoiman kasvattamiseen.
Vuoden 2019 seminaarin diapaketti sisältää Jarkko Tuomennoron (Ylöjärven lukio), Mika Kuismasen (Suomen Yrittäjät), Satu Grekinin (Suomen Yrittäjät), Katri Tannin (Differo Oy), Pasi Mäkisen (Pirkanmaan Yrittäjät) ja Maria Virtasen (Pirkanmaan Yrittäjät) esitykset.
https://www.yrittajat.fi/pirkanmaan-yrittajat/a/elinvoima-seminaari-2019
Ammatillisen koulutuksen on uudistuttava koko ajan, jotta se on merkityksellistä yhteiskunnassa. Valmisteilla oleva ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa tutkintojärjestelmää ja kouluttamisen tapoja. Työelämän lisäksi muutospainetta luo koulutuksen rahoituksen muuttaminen. Miten toiminta muuttuu, kun koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen opintosuorituksista ja opiskelijoiden työllistymisestä?
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
* Yrittäjä ja internet
* Yrityksen internet-sivut ja niiden käytön seuranta
* Hakukonemarkkinointi: optimointia ja maksullista mainontaa
* Suoramarkkinointi sähköpostilla ja muilla keinoilla
The presentation "Porfolios for system transformation" by Giulio Quaggiotto (Head of Strategic Innovation, UNDP) was held at Sitra's event Innovaatioportfolioryhmän luokkakokous on 5th of May, 2021.
Jaakko Blombergin esitys Kaupunkiaktivismi ja yhdessä tekeminen - Miten saadaan ihmiset mukaan? Sivullisesta osalliseksi -etätyötyöpaja 4: Miltä näyttää osallisuuden tulevaisuus? 18.2.2021
Korona-aika on ravistellut suomalaisten arvoja: kestävistä elämäntavoista toivotaan pysyviä.
Poikkeusolot ovat muuttaneet monen elintapoja hetkellisesti kestävämpään suuntaan. Useat toivovat uusista elintavoista kuitenkin pysyviä, kertoo Sitran tuore selvitys joulukuussa 2020.
To tackle global and societal challenges like the SDG’s and Climate Change - we need collaborations at a scale beyond individual projects and organisations.
We need to invest in building our portfolio capabilities - so that we can have scalable impact and work across the whole system for transformation.
By orchestrating entire innovation ecosystems, we can bridge and create coherence between the adaptive and practical efforts that are at play. This session will focus on building an understanding of the capabilities and capacities that are needed in organisations to work in systems transformations.
In the Innovation Ecosystems for Transformation session of the States of Change Learning Festival 2020, Iina Oilinki from the Helsinki Metropolitan Smart & Clean Foundation joined Mikael Seppälä from Sitra Lab to speak about her work in Building Systemic Change Projects
https://festival.states-of-change.org/event/orchestrating-innovation
To tackle global and societal challenges like the SDG’s and Climate Change - we need collaborations at a scale beyond individual projects and organisations.
We need to invest in building our portfolio capabilities - so that we can have scalable impact and work across the whole system for transformation.
By orchestrating entire innovation ecosystems, we can bridge and create coherence between the adaptive and practical efforts that are at play. This session will focus on building an understanding of the capabilities and capacities that are needed in organisations to work in systems transformations.
In the Innovation Ecosystems for Transformation session of the States of Change Learning Festival 2020, Mikael Seppälä from Sitra Lab spoke about Orchestrating Innovation Ecosystems
(and Portfolios) for Transformation.
https://festival.states-of-change.org/event/orchestrating-innovation
2. Miten jaamme ajatuksiamme Zoomissa?
Chat-kentässä voi pyytää puheenvuoroa tai
jakaa ajatuksiaan.
Pidä mikrofoni pois päältä, kun et käytä itse
puheenvuoroa. Kameran voi pitää halutessaan
mielellään auki. Tallennamme tilaisuuden.
3. Ohjelma
Varsinais-Suomen vuorovaikutteinen tilannekuva
johtava rehtori Maria Taipale, Raision seudun koulutuskuntayhtymä
Alueen elinvoima yrityksen näkökulmasta
toimitusjohtaja Pasi Vuorinen, Amomatic Oy
Keskustelua ja kysymyksiä
Siirtyminen takaisin yhteiseen tilaan
6. vahvuudet heikkoudet
mahdollisuudet uhat
• Vahva teknologiaosaaminen ja merkittävä vientiteollisuus.
• Korkeakoulujen ja II asteen ammatillisen koulutuksen
muodostama ekosysteemi ja opiskelijapotentiaali sekä toimiva
tiivis yhteistyö
• Vireä tutkimus- ja innovaatiotoiminta
• Suomen kolmen menestyvimmän maakunnan joukossa
• Sosioekonominen monimuotoisuus ja -kerroksisuus, luonnon
moninaisuus, kaksikielisyys sekä historia
• Monipuolinen palvelurakenne
• Sekä korkeaa että matalaa osaamista edellyttävien yritysten
osaajapula
• Keskuskaupungin hallitseva asema ja pienten kuntien aseman
heikkeneminen yhteistyössä
• Rakenteellisesti hajanainen maakunta
• Liikenneväylien kunto ja palvelutaso ml. sisäisen liikenteen
haasteet
• Pienyrittäjien potentiaalin hyödyntämättömyys ja osaaminen
• Oppilaitos-yritysyhteistyön puutteet ja syventämistarpeet
• Vahvistuvat verkostot - yhteistyön ja kumppanuuksien
kehittäminen, myös kuntien ja kolmannen sektorin kanssa
• Uusien teknologioiden ja digitalisaation sekä esimerkiksi
ilmastoratkaisujen ja kiertotalouden hyödyntäminen
• Alueen kansainvälinen potentiaalin ja roolin näkyväksi tekeminen
ml. sitoutuminen kansainvälisiin verkostoihin
• Opiskelijapotentiaalin hyödyntäminen (ml. kansainväliset
opiskelijat, alueen kaksikielisyys ja muiden kieltentaitajien määrä)
• Yrityssektorin vahvistaminen
• Alueen logistisen sijainnin hyödyntäminen kilpailuetuna
• Alueen ilmasto- ja kasvuolosuhteet
• Osaajien sitouttamisen epäonnistuminen
• Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit
• Eriarvoistumisen lisääntyminen
• Investointien ja talousalueen hiipuminen
• Alueen kansainvälisen aseman heikkeneminen
• Kuntien kaavoituksen haasteet
• Yhteistyön rapautuminen
• Väestömuutos - väestön keskittyminen keskuskaupunkiin
• Alueen veturialoihin kohdistuvat odottamattomat shokit
• Saaristomeren tilan edelleen heikkeneminen (ml. vesistöalueet
laajasti)
7. Yritysten toimintaedellytykset - tärkeät kehityskohteet
1. Alueen houkuttelevuus ja vetovoima
• Monipuolinen- ja tasoinen koulutustarjonta ja vahvat teknologia-
alat –kehityskohteena
toimialarakenteen monipuolistaminen/laajentaminen koska
riippuvuus päätoimialoista merkittävä
• Kasvukolmio näkökulma ja potentiaalit (Varsinais-Suomi-
Pirkanmaa-Uusimaa)
• Tuotekehitysosaaminen -ja rahoitus erityisenä kehityskohteena
• Vahvat kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä vetovoimainen
luonto (mm. saaristo, kansallispuistot jne)
2. Osaajatilanne
• Vahvistuva tekniikan osaamiskapasiteetti
(uusi tiedekunta/TY, kampustoiminnot ym)
• Merkittävän opiskelijapotentiaalin hyödyntäminen kehityskohteena –
erityiskohteeksi kv. opiskelijoiden kiinnittäminen alueen yrityksiin
• Kohtaanto- ja poistumahaasteet sekä
kasvualojen pullonkaulat kehityskohteena (julkisen sektorin rooli
työllistäjänä iso esimerkiksi soten myötä)
• Tarve edellä kävijyydelle osaamis- ja
työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi (taustalla mm.
väestökehitys, poistumat)
3. Yhteistyön tilanne
• Vahvistuvat verkostot - yhteistyön ja
kumppanuuksien edelleen kehittyminen ennakoivina ja
reagoivina verkostoina
• Kuntien yhteistyön kehittyminen –
seutukuntakohtaisen toiminnan vahvistaminen kehityskohteena
• Alueen kansainvälinen potentiaali –
sitoutuminen kansainvälisiin verkostoihin kehityskohteena
4. Yritys-oppilaitosrajapinta
• Vahva monipuolinen ja työllistävä PK-yrityssektori – oppilaitosten ja PK-
yritysten strateginen kumppanuus jatkuvan kehittämisen kohteena
• Oppilaitosten toiminnan palveluroolin kehittäminen alueensa yksityisen ja julkisen
sektorin kehittämishubeina ja avoimina kokeilu- ja innovaatioympäristöinä
yrityslähtöisesti (ml. julkisen sektorin yrityskehittäjät- ja yrityspalvelutoimijat
• Pien- ja mikroyrittäjien (P/M) kasvava määrä – oppilaitosten ja P/M-yritysten
strateginen kumppanuus edellyttää uusia toiminta- ja palvelumalleja (koulutus- ja
palvelukonseptit tällä hetkellä rajoitettuja)
• Yrityskehittämisen lähtökohdaksi yhteiset kehittämistarpeet eri yrityssegmenttien
tunnistamisen avulla
• Työn tekemisen muutokset ja esim. monipaikkaisuuden hyödyntäminen (ml. työn
merkityksellisyysnäkökulma) kehityskohteeksi
8. Keskeiset kehityskohteet yritys-oppilaitosrajapinnan
vahvistamiseksi
• Kuntien yhteistyön kehittyminen – seutukuntakohtaisen toiminnan
vahvistaminen kehityskohteena oppilaitos-yritysyhteistyön tukemisessa
• Kohtaanto- ja poistumahaasteet – alueen merkittävän
opiskelijapotentiaalin hyödyntäminen kehityskohteena ja erityiskohteeksi
kv. opiskelijoiden kiinnittäminen alueen yrityksiin sekä
edellä kävijyys osaamis- ja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi
• Vahvistuvat verkostot – oppilaitosten ja yritysten yhteistyön ja
kumppanuuksien edelleen kehittyminen ennakoiviksi ja reagoiviksi
verkostoiksi erityisesti pien- ja mikroyritysten osalta ja oppilaitosten
palveluroolin vahvistaminen osana julkisen sektorin
yrityspalvelutoimintaa
9. Toimenpidesuositus
• Oppilaitosten toiminnan palveluroolin
kehittäminen alueensa yksityisen ja julkisen
sektorin kehittämishubeina ja avoimina
kokeilu- ja innovaatioympäristöinä
yrityslähtöisesti (ml. julkisen sektorin
yrityskehittäjät- ja yrityspalvelutoimijat
• Pien- ja mikroyrittäjien (P/M) kasvava
määrä – oppilaitosten ja P/M-yritysten
strateginen kumppanuus edellyttää uusia
toiminta- ja palvelumalleja (koulutus- ja
palvelukonseptit tällä hetkellä rajoitettuja)
• Yrityskehittämisen lähtökohdaksi yhteiset
kehittämistarpeet eri yrityssegmenttien
tunnistamisen avulla
• Työn tekemisen muutokset ja esim.
monipaikkaisuuden hyödyntäminen (ml.
työn merkityksellisyysnäkökulma)
kehityskohteeksi
Varsinais-
Suomen
pien- ja
mikroyrittäjien
kasvu- ja
kehitysohjelma
• Pien- ja mikroyrittäjien
omien palvelukonseptien
kehittäminen
• Pien- ja mikroyritys-
verkostojen luominen/
kehittäminen
kehittäjäverkostoiksi –
verkostot oppilaitosten
yhteistyökumppaneiksi
• Oppisopimuskoulutus-
mallin kehittäminen
yrittäjille
• Oppilaitosten suoran
yrityskontaktoinnin
vahvistaminen
• Oppilaitosten kokeilu- ja
innovaatioympäristöt ja
hub-ajattelu
10. Johtopäätökset
Otetaan maakunnan vahva osaamis- ja koulutusverkosto sekä opiskelijapotentiaali käyttöön ja
panostetaan niiden avulla monipuoliseen toimialarakenteeseen ja yritysten ja oppilaitosten väliseen
yhteistyöhön
Hyödynnetään kasvukolmionäkökulmaa ja alueen logistista asemaa ja potentiaalia alueen
kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa
Tehdään alueen kansainvälinen rooli näkyväksi ja toimitaan aktiivisesti kansainvälisissä
verkostoissa
Kehitetään kuntayhteistyötä ja verkostomaisia toimintamalleja kaikilla elinvoimatyön osa-alueilla
Ylläpidetään vireää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, jolla vahvistetaan
edelleen alueen uusiutumiskykyä sekä sitoutetaan osaajat alueeseen
11. Tahdomme, että... Käytännössä tämä tarkoittaa, että...
...varsinaissuomalaiset toimijat tuntevat oman
maakuntansa vahvuudet ja erityispiirteet.
...jokainen varsinaissuomalainen tunnistaa oman
osaamisensa ja vahvuutensa ja osaa tuoda ne esiin
yhtenäisellä viestinnällä/viesteillä.
...Suomi ja Varsinais-Suomi helpottavat osaamis-
ja työperäistä maahanmuuttoa.
...houkutellaan kv-opiskelijoita niille aloille, joilla
on tarve lisätyövoimalle.
...Turun korkeakouluista valmistuvista merkittävä
osa jää työskentelemään pääasiassa Varsinais-
Suomen alueelle.
...opiskelijat kiinnitetään työelämään jo
opiskelujen aikana (harjoittelut, opinnäytetyöt,
projektit tms.) ja että alueella on kiinnostavia
työmahdollisuuksia.
...varsinaissuomalaiset toimijat vaikuttavat
kansainvälisissä verkostoissa.
...yritysten edustajat tuntevat ja näkevät
osallistumisen hyödyt esim. osaajien houkuttelun
tai oman osaamisen lisäämisen kautta.
...yritysten on helppo tulla mukaan, panostaa ja
hyötyä kehittämistyöstä.
...yhteys pitää rakentaa käytännön yhteistyön
kautta, esimerkiksi opiskelija on työpaikalla
oppimassa ja yhteinen intressi kasvaa ja syntyy
tästä.
Varsinais-Suomen
vuorovaikutteinen tilannekuva
Alueen
houkuttelevuus
ja vetovoima
Osaajatilanne
Yritys-
oppilaitos-
rajapinta
Yhteistyön
tilanne
S W
O T
Tunnistetut ilmiöt
13. Kysymyksiä tai kommentteja?
Mitä ajatuksia herää?
Kysy tai kommentoi chatissa tai pyydä
puheenvuoro!
Raise hand -toiminto löytyy yleensä Participants-listalta tai Reactions-
valikosta. Voit myös pyytää puheenvuoroa chatin kautta.
14. Varsinais-Suomen osaamisen aika
Yhdessä uudistumalla elinvoimaa
#osaamisenaika
Kiitos – palataan vielä hetkeksi
yhteiseen tilaan ennen
tilaisuuden päättämistä!