Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27
•
0 likes•791 views
Ammatillisen koulutuksen reformin myötä voimaan tulevat muutokset ja uudistukset työvoimakoulutuksen toteutuksessa.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (12)
Similar to Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27
Similar to Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27 (20)
More from Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
More from Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (8)
Recently uploaded
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset 2017 03-27
- 2. Kasvupalvelukoulutukset • RekryKoulutus • FEC sekä mestari/kisälli -koulutukset • Innovatiiviset uudet alat Kasvukoulutukset • Muutostilanteet yrityksissä • Työstä työhön –malli irtisanomistilanteissaMuutoskoulutukset • Sisällölliset ja toteutukselliset uudistuksetYrittäjyyskoulutukset • Huomioon kotokoulutuksen kehittäminen Ammatilliset kotokoulutukset 27.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2 Läpileikkaavat teemat: •Kartoitus, soveltuvuus, sparraus/ohjaus •Yksilölliset opintopolut •Työssäoppimisen ohjaus Toteutusmalleista/hankintatavoista: •Menetelmälliset ja toteutukselliset innovaatiot •Verkostot ja yhteistyö •Valtakunnalliset mallit
- 3. Rekrykoulutus • Käytetään tilanteissa, joissa työnantajalla selkeä rekrytointitarve. Työnantaja osallistuu koulutuksen hankintakustannukseen. • Mahdollistaa vastaamisen työnantajien akuutteihin rekrytointitarpeisiin, koulutuksia käynnistetään nopeasti tarpeiden mukaan • Alueet ovat varautuneet eri toimialojen rekrytointitarpeesta lähteviin koulutustarpeisiin • Suunnitteilla erityisesti ICT-alan tarpeisiin • Esimerkkejä: • Keski-Suomi: Rekrykoulutus: Digia.NET challenge - Finanssialan erikoisjoukot-rekrytointikoulutus. • Häme: Digiosaamisen kehittämisen koulutus • Pirkanmaa: Palvelumestarit – ravintola- ja myyntialan koulutus • Varsinais-Suomi: Meriteollisuus ja autoteollisuus 3 1. Kasvukoulutukset
- 4. KEKO- ja FEC-koulutus (Further educated with companies) • Erityis- ja asiantuntijatehtäviin tähtääville • Sisältöjen määrittäminen yrityksestä käsin • Ennen koulutuksen käynnistymistä etsitään yhteensopiva työnantaja ja opiskelija parit, ns. mätsäys • Opiskelija toteuttaa työpaikalla koulutuksen soveltuvan kehittämishankkeen tai –projektin • Työnantajan maksuosuus kiinteä (FEC-koulutus) tai erikseen sovittavissa (KEKO-koulutus) • Esimerkkejä: • Satakunta: FEC-projektitoiminta • Kainuu: FEC Talous ja laskenta • Lappi: Robotiikan täydennyskoulutus • Etelä-Pohjanmaan: Kehittämisasiantuntijan kehittämiskoulutus • Uusimaa: Microsoft teknologia FEC 4 1. Kasvukoulutukset
- 5. 27.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5 Mestari-kisälli –koulutus • FEC-mallin laajentaminen suorittavan tason työtehtäviin • Mallia voidaan hyödyntää myös eläkkeelle siirtyvän henkilön tai yrityksen omistajanvaihdossa hiljaisen tiedon siirtämisessä • Käy myös tilanteisiin, jossa aloitetaan esim. uusi franchising- tyyppinen toimintayksikkö • Mukaan myös työssäolevat esim. henkilöstön sisäiset siirtymät (ns. vaihtovalmennustyyppinen koulutus) • Sopii pienyrityksille esim. ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen • Esimerkkejä: • Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta: Metallimestarit • Häme: Rakennusalan mestari-kisälli –koulutus • Kaakkois-Suomi: Puhdistuspalvelualan mestarimalli • Kainuu: Matkailumestarit
- 6. 27.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6 Innovatiiviset uusien alojen koulutukset • Korostuu kasvupalvelujen näkökulma; heikkoihinkin signaaleihin reagoidaan koulutuksella, vaikka se vasta näkyy mahdollisena liiketoiminnan ja viennin kasvuna • Luodaan työvoiman tarjontaa aloille, joilla sitä ei käytännössä Suomessa vielä ole ja samalla edistetään esim. tuoteideointia • Esimerkkejä: • Kainuu: Datalouhinta • Pohjois-Savo: International start-up • Keski-Suomi: Biotalousosaaja • Keski-Suomi: Big Data –osaaja • Keski-Suomi: Kyberturvallisuus • Keski-Suomi: Internet of Things
- 7. 2. Muutostilanteet • Yritystoiminnan kehittäminen, uudelleen suuntaaminen, supistaminen tai alasajo-tilanteet • Tärkeää on paikallinen ja alueellinen verkottuminen - mukaan myös ELY-keskus, Tekes, Finnvera, kunnallinen elinkeinotoimi jne. • Esimerkiksi: • Pohjois-Pohjanmaa: New skills Ericsson ja Elisa Videra • Koulutusohjelman ensisijainen tavoite on löytää osallistujille väylä nopeaan uudelleentyöllistymiseen ICT – alalla täydennyskoulutuksen avulla. • Yhdistetään kahden saman alan yrityksen muutoskoulutukset mahdollistaen myös eri yritysten henkilön välisten verkostojen syntyminen. • Muutoskoulutuksena toteuttava koulutustarjotin ICT-alan toimihenkilöille. 27.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 7
- 8. 3. Yrittäjyyskoulutukset • Osana kasvupalveluja tarjotaan myös yrittäjyyskoulutuksia esimerkiksi toimialakohtaisesti, eri kohderyhmille ja yrittäjyyden eri muotoihin • Koulutuksia toteutetaan mm. verkkokoulutuksina, työpajatyyppisesti ja klubityyppisesti • Koulutuksia tarjotaan muun muassa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi • Esimerkkejä: • Pohjois-Karjala: Kohti hyvinvointialan yrittäjyyttä • Pohjois-Karjala: Perustetaan osuuskunta • Pirkanmaa: Yrittäjyystyöpaja • Pohjois-Karjala: Omistajanvaihdoskoulutus • Satakunta ja Uusimaa: Englanninkielinen yrittäjyyskoulutus verkossa • Uusimaa: Arabiankielinen yrittäjyyskoulutus verkossa • Mm. Etelä-Savo, Keski-Suomi: yrittäjyyskoulutus verkkokoulutuksena 27.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 8
- 9. 4. Ammatillisen kotokoulutuksen mallit • Maahanmuuttajan aiemman osaamisen hyödyntäminen kaikilla koulutustasoilla ja työelämän eri sektoreilla • Kotoutumiskoulutuksia järjestetään noudattaen uudistettua opetussuunnitelmaa, mm. verkko-opetuksena, yhdistettynä ammatilliseen koulutukseen eri toimialoille, kohderyhmittäin (esim. korkeasti koulutetut, yrittäjäksi aikovat) sekä tiiviissä yhteistyössä alueen työnantajien kanssa • Toteutetaan yhdistämällä ammatillinen koulutus ja kielellinen tuki • Lisäksi hankitaan lähtötasotestauksia ja osaamiskartoituksia • Esimerkkejä: • Etelä-Pohjanmaa: Orientaatiojakso • Varsinais-Suomi: Valmet Automotive Oy:n rekrytointitarpeet • Keski-Suomi: Korkeasti koulutetut • Lappi, Keski-Suomi: Yrittäjäksi aikovat • Useat alueet: Logistiikka-, ravintola-, sote-, palvelu-, rakennus-, metalli- ja metsätalousala 27.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 9
- 10. 1. Osaaminen/ motivaatio, soveltuvuus, ohjaus/sparraus • Riittävät ja osaavat ohjausresurssit takaavat osuvat valinnat • Osaamiskartoitukset – koulutusta ennen ja koulutuksen alussa • Keskustelu asiakkaan kanssa osaamistarpeista -> koulutuksen suunnittelu • Opiskelijoiden vahva ohjaus ja tarvittaessa myös tuki koulutuksen aikana huomioiden mm. erilaiset oppimisvaikeudet 2. Yksilölliset koulutuspolut • Osaamisperusteista opiskelua • Koulutussetelin/kouluttautumisrahan hyödyntäminen, jota voisi käyttää useammankin kouluttajan kautta osaamisen hankkimiseen • Oppilaitoksen ja työpajan välimaastototeutus: mukana etsivä nuorisotyö ja vahva arjenhallinnan tuki, yritysyhteistyö, oppilaitosyhteistyö • Monialakoulutus (koulutustarjotin/koulutusrengas tai –pooli) 10 Läpileikkaavat teemat 1/2
- 11. 3. Työssäoppimisen ohjaus • Työhönvalmentajat, työpaikkaluotsit, tutorit, mentorit, kummiopiskelijat vahvasti mukana koko koulutuksen ajan. • Jobhuntterit etsimään työpaikoille tekemätöntä työtä/ehdottamaan työllistämistä • Työpaikkaohjaajien osaamiseen ja motivaatioon kiinnitettävä huomiota 4. Valtakunnalliset teemat • Tuottava, taloudellinen tapa vastata maanlaajuisiin osaamistarpeisiin ja valtakunnallisten yritysten tarpeisiin. Erityisalat, uudet syntyvät alat, kansainvälistyminen jne. Mukana useita yrityksiä • Paikka- ja aikariippumaton toteutustapa mahdolliseksi. Eri oppilaitokset yhteistyössä voivat toteuttaa teoriaopintoja ilman opiskelijan matkustamisia. Digitaalinen teoriaopetustarjotin kattaisi koko Suomen. Yhä enemmän tarjontaa ja mahdollisuuksia täsmäkouluttaa yritysten tarpeisiin työntekijöitä. • Uusia avauksia pitäisi suunnitella alueellisten yhteistyökumppaneiden lisäksi myös yritysten kanssa, jotka toimivat ulkomailla, näin saadaan laajempi kansainvälinen perspektiivi ja uusia ideoita. 11 Läpileikkaavat teemat 2/2
- 12. Yritysten osallistuminen •Tavoitteena oltava opiskelijan työllistyminen yritykseen •Työnantajalla vahva panos opiskelijoiden valinnassa •Työpaikkaohjaajan vastuulla työtehtävien valvonta ja opetus sekä työyhteisöön sopeutuminen • Vastuun jako mahdollisesti usean työntekijän kanssa • Ohjaaminen ei saa huonontaa perustyön laatua • Lähtökohtaisesti työnantajan osallistuminen koulutuksen rahoittamiseen lisää työnantajan sitoutumista koulutukseen ja opiskelijan työllistämiseen. Toisaalta taas yritys kuluttaa jo resurssejaan opiskelijan ohjaukseen. Maksullinen työharjoittelu / työssäoppimisjakso myös karsii pois pienyrityksiä ja yrittäjiä. • Mitä enemmän koulutussisältö räätälöidään yksittäisen työnantajan tarpeisiin, sitä enemmän työnantajan tulisi osallistua koulutuksen rahoittamiseen. 27.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 12 ”Parhaat koulutusmallit syntyvät aina yritysten kanssa yhteistyössä, sillä ne vastaavat työelämän tarpeita. Koulutusorganisaatiot, joilla on hyvät suhteet työelämään, pystyvät rakentamana koulutuspilotteja.”
- 14. Osaaminen (Testipisteen kartoitus 2016) • Suurin osa aikuisista turvapaikanhakijoista (69%)on suorittanut peruskouluopintoja 7-9 vuotta • Lukio-opintoja on noin puolella • Ammatillisia opintoja 14 prosentilla. • Korkeakouluopintoja on suorittanut noin neljännes ja 16 % ilmoitti suorittaneensa jonkin tutkinnon, yleensä kandidaattitasolla. • Seitsemällä prosentilla ei ole koulutusta lainkaan. • Osaamista on syntynyt myös työn kautta, 90%:lla on aikaisempaa työkokemusta 2
- 15. 3
- 16. Vuosi 2015 KOULUTUS YHTEENSÄ 835 1 ALEMPI PERUSASTE 92 2 YLEMPI PERUSASTE 162 3 KESKIASTE 51 5 ALIN KORKEA-ASTE 5 6 ALEMPI KORKEAKOULUASTE 20 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE 5 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE 0 9 KOULUTUSASTE TUNTEMATON 500 TEMin hankkima luku- ja kirjoitustaidon koulutus edeltävän koulutuksen mukaan
- 17. Perusopetuksen suorittamiseen tähtäävät/perusopetusta vailla olevat • Aikuisten perusopetukseen, uudistuu 1.1.2018 • Luku- ja kirjoitustaidon opetus osaksi • JTYP 1.1 207: tuki voi olla enintään 48 kk, jos tavoitteena perusopetuksen suorittaminen • Opetussuunnitelmatyö käynnissä • Aineopiskelumahdollisuudet 5
- 18. Hitaasti etenevät ja joustavia opiskelumahdollisuuksia edellyttävät • Kehitetään uusia joustavia opintokokonaisuuksia, voi yhdistää toiminnallisiin opintoihin, liikuntaan • Mallit, jotka mahdollistava kotivanhempien osallistumisen • Valtionosuus 100% koulutuksessa, joka hyväksytty kotoutumissuunnitelmaan • Muiden ryhmien mahdollisuus osallistua, opintosetelien kohdentaminen • Selvitetään muutostarpeet JTYP-lain omaehtoista opiskelua koskeviin säädöksiin • Valmistelu käynnistyy , alkavat 1.1.2018 6
- 19. Ammatillisiin ja korkeakouluopintoihin tähtäävät ja opintoja suorittaneret • Kotokoulutuksessa voi olla latinalaisten kirjainten osaamista vahvistavia osioita • Luovutaan yleisestä kielitaitovaatimuksesta B.1.1. ammatillisessa koulutuksessa, testausta voi edelleen käyttää opintoihin ohjauksen tarkoituksessa • Varmistetaan opintojen/työssäoppimisen aikainen kielen oppimisen tuki (huomioon rahoitusjärjestelmän uudistuksessa) • Vastuukorkeakoulumallin vahvistaminen, korkeakouluopintoja suorittaneet ohjataan vastuukorkeakouluihin osaamisen kartoitusta ja ohjausta varten, korkeakoulututkintoa tai osia suorittavat ohjataan omaehtoisiin opintoihin, TE-hallinto hankkii muille täydentäviä opintoja -> yhteistyön tiivistäminen • Varmistetaan myös vaativamman tason suomen/ruotsin kielen kurssien tarjonta korkeakouluissa 7
- 20. Muuta • Yleisten kielitutkintojen järjestelmä digitalisoidaan, valmistelu käynnistymässä • Tutkintojen tunnustamistyöhön OPH:lle lisäresursseja 8
- 21. Kommenttipuheenvuoro 27.3.2017 TEM sekä OKM yhdessä ELY-keskusten kanssa Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutuksen uudistukset Ammattikasvatusneuvos Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu
- 22. Iso kuva … Laki ammatillisesta koulutuksesta (”reformi”) He eduskuntaan 3-4/17, ulos 6/17, voimaan 1/18? Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista eduskuntaan kevät 17, voimaan 1/19? Taustalla jo tämän suuntaista kehitystä esim. omaehtoinen opiskelu työttömyysetuuksin Yhteiskunnallinen visio ja mitattavat päämäärät vrt. kokonaisvaikuttavuuden arviointi? kansalaiset, yksityiset ja julkiset työyhteisöt sekä järjestäjät ja palveluntuottajat Muutoksen johtaminen: kuka vastaa, kuka johtaa, millä resursseilla tuetaan?
- 23. … herättää kysymyksiä… Ammatillinen tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus TEM - OKM Ammatillisen työvoimakoulutuksen järjestämislupien haku OKM:stä alkusyksystä 2017. Noudatetaanko lupia, myös rajoitettua koulutustehtävää myönnettäessä samoja ehtoja ja vaatimuksia (so. kriteerit) kuin muussakin vos -rahoitteisessa toiminnassa ? Nykyiset järjestäjät saavat tosiasiallista asemaansa vastaavan kohtelun (ko. kohderyhmään liittyvä erityisosaaminen, pitkäaikainen kokemus ja resurssit sekä elävät yhteydet eli palveluohjaus ELY -keskuksen, TE -toimiston ja järjestäjän välillä), Ns. ”stressitesti” eli taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset, Toimivat laadunhallintajärjestelmät, Ammatillisen kouluttajan pedagoginen pätevyys, Julkinen raportointi- ja tilastointivaade OKM/OPH/Tilastokeskus, jne.? Mikä on vastaava menettely luku- ja kirjoitustaidon koulutusten osalta?
- 24. … herättää kysymyksiä … Ammatillinen tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus TEM - OKM Kohdistetaanko valtionosuudet järjestäjäkenttään puheiden vai tekojen perusteella? Esim. kolmen viimeisen tilastointivuoden otp:t tai €:t tulevan rahoituksen arviointiperustana = aidossa kilpailutilanteessa osoitettu asiakaslähtöisyys, laatu ja vaikuttavuus sekä kustannustehokkuus, lisäksi työvoimaviranomaisen lausunto Säilyykö joustovara valtakunnallisten asiakkaiden palveluun tai kesken toimintavuotta ilmeneviin tapahtumiin reagoinnissa? Saadaanko päätökset ajoissa, jotta nivelvaiheessa ei ole palvelukatkosta? Miten arki sujuu: koulutustarve-esitys, rahoituspäätös, opiskelijavalinnat/-osoitukset, jne.? Vrt. lakiin ammatillisesta koulutuksesta ei haluta kirjoittaa TE -toimiston roolia aktiivisena toimijana ja päätöksentekijänä. Nim. ”sääntelyn purkamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä odotellessa”
- 25. … ja vaatii tarkennuksia TEM:in/maakuntien kasvupalvelut Tendenssi korvata kasvupalveluiden tuottamisessa ”aidosti” yksityisoikeudellisella palvelulla nykyinen, pääosin kuntataustainen järjestäjäkenttä? Johdonmukaisuutta vrt. sote, vrt. reformi! Maakunnat järjestäjinä, asiakas valitsee tuottajan toteutuuko valinnanvapaus todellisuudessa? Maakunnallinen kasvupalvelu: merkittävä kansallinen rahoitus plus EU -rahoitus, mutta mikä osa suunnataan yritysten kehittämispalveluihin ja kansalaisten osaamisen kehittämispalveluihin?
- 26. Lisätietoja Ami-säätiö, Amiedu Ammattikasvatusneuvos Timo Karkola Johtaja, rehtori Valimotie 8 PL 151 00381 Helsinki Puh 020 7461 438 Mobile 050 5995 278 timo.karkola@amiedu.fi www.amiedu.fi
- 27. Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017
- 28. Keskeiset uudistukset • Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen oppiminen kulmakivinä – lähtökohtana oppijan ja työelämän tarpeet – työelämälähtöisyys ja joustavuus – koulutustakuun turvaaminen ja aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen • Yksi tapa suorittaa tutkinto – luovutaan nykymuotoisista rinnakkaisista tavoista ja siirrytään yhteen näyttöperusteiseen ja osaamisen hankkimistavasta riippumattomaan tutkinnonsuoritustapaan – osaaminen osoitetaan näytöillä pääasiallisesti työpaikoilla • Uudistettu tutkintorakenne – työelämän tarpeisiin paremmin vastaavia tutkintoja – tutkinnot laaja-alaisempia kokonaisuuksia, joiden sisällä voi erikoistua työelämän eri tarpeiden mukaisesti • Joustavat, yksilölliset koulutuspolut - henkilökohtaistaminen – yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi kaikille – selkeys, laatu – sovitaan yhdessä siitä, mitä osaamista hankitaan, millä tavoin, millaisissa oppimisympäristöissä ja millaista tukea tarvitaan • Työvoimakoulutus osaksi uutta palvelukokonaisuutta
- 29. Keskeiset uudistukset • Työpaikalla tapahtuvan opiskelun lisääminen: Koulutussopimus ja oppisopimus päämuotoina – oppisopimus työsuhteinen ja koulutussopimus ei-työsuhteinen – yhtenäiset periaatteet ja kriteerit työpaikalla järjestettävälle koulutukselle – laatu, selkeys, joustavuus (mm. x+y –mallien edistäminen) – oppisopimuskoulutuksen rahoituksellisen aseman parantaminen • Yksi järjestämislupa – puitteet järjestäjän toiminnalle – perusvolyymin turvaaminen – opiskelijavuosien vähimmäismäärä luvassa • Yksi rahoitusjärjestelmäkokonaisuus – toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden merkitys rahoituksessa kasvaa • ohjataan parantamaan koulutuksen läpäisyä ja vähentämään keskeyttämistä • ohjataan suuntaamaan tarjontaa aloille, joilla on työvoimatarvetta – rahoituksellisia raja-aitoja on purettu: koulutuksen järjestäjien toimivalta ja joustavuus järjestää koulutuspalveluita ja kohdentaa tarjontaa työelämän tarpeiden mukaisesti lisääntyy – rahoitus tunnistaa eri tutkintojen kustannuserot – perusta kaikkien alojen koulutustarjonnalle • Koulutusviennin esteiden purkaminen
- 30. Työvoimakoulutus uudessa ammatillisen koulutuksen järjestelmässä • Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta siirtyy osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaukseen • Vastuu työ- ja elinkeinopolitiikasta säilyisi edelleen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alalla samoin kuin esimerkiksi työ- ja elinkeinohallinnon henkilöasiakkaiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskeva päätöksenteko ja lainsäädäntö. • Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi luvan toimintaan ja osoittaisi luvan saaneille järjestäjille työvoimakoulutukseen varattavat resurssit • TE-viranomainen päättäisi opiskelijaksi ottamisesta ja sopisi palveluiden kohdentamisesta koulutuksen järjestäjien kanssa • Koulutuksen järjestäjä vastaisi koulutuksesta ja osaamistavoitteiden saavuttamisesta
- 31. Työvoimakoulutuksen järjestäminen • Työvoimakoulutusta voisivat toteuttaa ne koulutuksen järjestäjät, joilla on koulutuksen ja tutkintojen järjestämislupa ja siinä työvoimakoulutuksen koulutustehtävä – Työvoimakoulutus olisi erikseen haettava tehtävä järjestämisluvassa • Tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupa voidaan myöntää myös pelkästään työvoimakoulutusta varten – Järjestämisluvan myöntämisedellytyksiä tarkasteltaisiin tällöin työvoimakoulutuksen järjestämisen kannalta. • Tehdessään päätöksiä työvoimakoulutustehtävän myöntämisestä, muuttamisesta tai peruuttamisesta, OKM kuulisi työ- ja elinkeinoministeriötä • Ne työvoimakoulutusta järjestäneet tahot, joilla ei ole ollut ammatillisen perus- tai lisäkoulutuksen järjestämislupaa, voisivat sitä jatkossakin hakea ja päästä valtionosuusrahoitteisen työvoimakoulutuksen piiriin. – Luvan myöntämisen edellytykset arvioitaisiin suhteessa lainsäädännön edellytyksiin, kuten muillakin toimijoilla
- 32. Työvoimakoulutuksen järjestäminen • Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti järjestettävässä työvoimakoulutuksessa noudatettaisiin pääasiassa mainittua koulutusta koskevia säännöksiä. • Työvoimakoulutuksessa poikettaisiin muusta koulutuksesta muun muassa hakeutumisessa, opiskelijaksi ottamisessa ja koulutuspalveluiden suunnittelussa. • Oppisopimuskoulutusta ei voisi järjestää työvoimakoulutuksena
- 33. Työvoimakoulutuksen järjestäminen • OKM:n myöntämä työvoimakoulutustehtävä olisi edellytys sille, että koulutuksen järjestäjälle voitaisiin myöntää rahoitusta työvoimakoulutuksen järjestämistä varten • Työvoimakoulutukseen osoitettaisiin suoritteiden tavoitemäärä osana opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaista suoritepäätöstä. • Ennen suoritepäätöksen tekemistä opetus- ja kulttuuriministeriö kuulisi työ- ja elinkeinohallintoa. • Työ- ja elinkeinohallinto suorittaa työvoimakoulutuksen opiskelijavalinnan, joten käytännössä työvoimakoulutuksen järjestäminen edellyttäisi aina koulutuksen järjestämisestä sopimista. • Työ- ja elinkeinohallinnon kanssa sovittaisiin järjestettävistä tutkinnoista, tutkinnon osista ja muista koulutuksista. • TE-hallinto kävisi vähintään kerran vuodessa järjestäjien kanssa keskustelut koulutuksen kohdentamisesta
- 34. Työ- ja elinkeinohallinnon tehtävät valtionosuusrahoitteisen työvoimakoulutuksen toimeenpanossa sekä siirtymävaiheen toteutus Neuvotteleva virkamies Markku Virtanen, TEM Toisen asteen reformi, Kick off –tilaisuus 27.03.2017
- 36. Toisen asteen reformin myötä tulevat muutokset työvoimakoulutuksen työnjakoon • Vuoden 2018 alusta lukien työvoimakoulutusta toteutetaan A) TEM:n hankintajärjestelmässä Ammatillisesti suuntautunutta ei –tutkintoon johtavaa koulutusta (ml. Yhteishankinnan tuotteet) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus B) OKM:n valtionosuusjärjestelmässä Kaikki ammatillisesti suuntautunut tutkintoon tai sellaisen osaan johtava koulutus (sekä toinen että korkea-aste) Muuta ammatillisesti suuntautunutta koulutusta (esim. lupatyyppiset, alalle valmentavat) Aikuisten perusopetus Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus TEM:n hankintajärjestelmässä toteutettua työvoimakoulutusta koskevat vuoden 2018 ajan nykyiset toimintamallit ja menettelyt sellaisinaan. Vasta aluehallintouudistuksen myötä tulevat uudet säädökset ja toteutusmallit. Niistä ei ole vielä valmiita linjauksia. Valtionosuusjärjestelmässä toteutettua työvoimakoulutusta koskien tulee uusia säädöksiä ja toimintatapoja. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3
- 37. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 4 Maahan- muuttajien kotoutumis- koulutus 52 M€ Toisen ja korkea- asteen tutkintoon johtava koulutus 50 M€ Ei-tutkinto- tavoitteinen koulutus 35 M€ Aikuisten perusopetus ja maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon opetus 5 M€ Ei-tutkinto- tavoitteinen koulutus 60 M€ Kasvupolitiikkaa ja työnvälitystä tukeva työ- elämälähtöinen koulutus (esim. Rekry, FEC, KEKO, työstä työhön –muutosmalli) Esim. yksittäiset luvat, passit ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus (VALMA) TEM 112 M€OKM 90 M€ Toisen asteen reformi Kasvupalvelu- uudistus Työvoimakoulutuksen työnjako 2018
- 38. Mistä HE:ssa on tarkoitus säätää VOS- työvoimakoulutuksesta? (1) • 3§: VOS –työvoimakoulutuksen määritelmä • 9 §. Henkilöstökoulutus: Ehdotetun muutoksen mukaisesti henkilöstökoulutuksena ei voitaisi järjestää lain 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettua tutkintoon johtamatonta ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta. Pykälässä säädettäisiin myös poikkeuksesta, jonka mukaan työvoimakoulutuksena voitaisiin kuitenkin järjestää 8 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta. • 22 § ja 23 §. Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvat: työvoimakoulutuksen järjestämislupaa ja NORDin koulutusta koskevat säädökset • 29 §. Järjestämisluvan muuttaminen ja peruuttaminen : Ennen työvoimakoulutuksen järjestämisluvan muuttamista tai peruuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi kuulla työ- ja elinkeinoministeriötä. • 31 §. Maksullinen palvelutoiminta: Maksullista palvelutoimintaa toteutettaisiin tilauksen tai tarjouksen perusteella ja se hinnoiteltaisiin liiketaloudellisin perustein, jolloin siitä voisi syntyä myös voittoa koulutuksen järjestäjälle. Nykyisin tutkintokoulutusta on myyty maksullisena palvelutoimintana myös työ- ja elinkeinohallinnolle työvoimakoulutuksena. Jatkossa tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus siirtyisi kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, joten maksullisen palvelutoiminnan järjestäminen tältä osin ei olisi enää tarpeellista. Esitys ei rajaisi koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia osallistua työ- ja elinkeinoviranomaisen järjestämiin tarjouskilpailuihin, jotka koskevat sen rahoittamaa koulutusta. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5
- 39. Mistä HE:ssa on tarkoitus säätää VOS- työvoimakoulutuksesta? (2) • 45 §. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinta ja hyväksyminen: Jos työvoimakoulutukseen sisältyisi työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, suunnitelman laadintaan voisi osallistua myös työ- ja elinkeinoviranomaisen edustaja. • 69 §. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus: Pykälän 5 momentin mukaan työvoimakoulutusta tai valmentavaa koulutusta ei voitaisi järjestää oppisopimuskoulutuksena. • 96 §. Opiskeluoikeus: Pykälän 2 momentissa poikkeus: Työvoimakoulutuksessa suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta päättäisi kuitenkin työ- ja elinkeinoviranomainen. • 98 §. Opiskeluoikeus työvoimakoulutuksessa: 96 §:n 1 momentissa opiskeluoikeuden alkamisesta säädettyä ja mainitun pykälän 3 momentissa opiskeluoikeuden väliaikaisesta keskeyttämisestä säädettyä ei sovellettaisi työvoimakoulutuksessa. Ehdotetun säännöksen mukaan työvoimakoulutuksessa opiskeluoikeus alkaisi ja päättyisi koulutuksen järjestäjän ja työ- ja elinkeinohallinnon sopimana ajankohtana. Koulutuksen järjestäjä ei siis voisi yksin päättää opiskeluoikeuden alkamisen ajankohdasta ja toisaalta opiskeluoikeuden päättyminen olisi sidoksissa työ- ja elinkeinohallinnon määrittämään koulutuksen kestoon. • Työvoimakoulutuksessa sovellettaisiin kuitenkin lain 96 §:n 2 momenttia, jonka mukaan opiskelijan opiskeluoikeus päättyy, kun hän on suorittanut sen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osat taikka koulutuksen, johon hänet on otettu opiskelijaksi, tai kun hänet on 97 §:ssä säädetyn mukaisesti katsottu eronneeksi. • Tämän lisäksi työvoimakoulutuksessa opiskeluoikeuden päättymiseen sovellettaisiin ehdotetun säännöksen mukaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 5 §:ää. Mainitun säännöksen 1 momentin mukaan opiskelijavalinnasta päättänyt työ- ja elinkeinotoimisto tekee päätöksen koulutuksen keskeyttämisestä, jos opiskelija ei etene opinnoissaan kyseisen lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tai hän on ollut luvatta poissa yhdenjaksoisesti viisi koulutuspäivää. Mainitun säännöksen 2 momentin mukaan koulutuspalvelun tuottaja on velvollinen ilmoittamaan 1 momentissa tarkoitettujen koulutuksen keskeyttämisperusteiden täyttymisestä opiskelijavalinnasta päättäneelle työ- ja elinkeinotoimistolle. Koulutuspalvelun tuottajalla tarkoitettaisiin tässä ammatillisesta koulutuksesta annettavan lain mukaista koulutuksen järjestäjää. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6
- 40. Mistä HE:ssa on tarkoitus säätää VOS- työvoimakoulutuksesta? (3) • 105 §. Opiskelijoilta perittävät maksut: Pykälän 2 momentin mukaisia maksuja ei kuitenkaan perittäisi työvoimakoulutuksena järjestetystä koulutuksesta, vaan työvoimakoulutus olisi opiskelijalle kokonaan maksutonta. • 109 §. Tietojensaantioikeus opiskelijaa koskevissa asioissa: Pykälän 1 momentissa säädettäisiin työ- ja elinkeinotoimiston, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen oikeudesta saada työvoimakoulutusta järjestävältä koulutuksen järjestäjältä tietoja. Säännöksessä viitattaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 6 §:n 1 momenttiin, jossa on vastaavalla tavalla säädetty oikeudesta saada tietoja esimerkiksi julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen palveluntuottajilta. • Pykälän 2 momentissa säädettäisiin työvoimakoulutusta järjestävän koulutuksen järjestäjän oikeudesta saada työ- ja elinkeinohallinnon henkilöasiakasta koskevat tiedot työ- ja elinkeinotoimistolta, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja viitattaisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 6 §:n 2 momenttiin. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 7
- 41. Mistä HE:ssa on tarkoitus säätää VOS- työvoimakoulutuksesta? (4) • 124 §. Koulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoite: Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että työvoimakoulutuksen tarjontaa suunniteltaessa koulutuksen järjestäjän olisi tehtävä yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoviranomaisen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. • 133 §. Järjestämislupien muuttamista koskevat siirtymäsäännökset: Pääsäännön mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi uuden lain mukaiset järjestämisluvat hakemuksetta. Koulutuksen järjestäjiä kuultaisiin ministeriön ehdotuksesta uudeksi järjestämisluvaksi ennen luvasta päättämistä. Kuulemisen yhteydessä koulutuksen järjestäjät voisivat hakea lupien sisältöön haluamiaan muutoksia tai uusia tehtäviä. Koulutuksen järjestäjien tulisi myös hakea sellaisia uusia tehtäviä, joita ei voimassa olevissa järjestämisluvissa ole määrätty, kuten työvoimakoulutuksen ja vankeinkoulutuksen tehtävää. Myös sellaisten tahojen, joilla ei aiemmin ole ollut ammatillisen peruskoulutuksen tai lisäkoulutuksen järjestämislupaa, mutta jotka jatkossa haluaisivat järjestää uuden ammatillisesta koulutuksesta annettavan lain mukaista koulutusta, tulisi hakea koulutuksen järjestämislupaa. Tällaisia tahoja voisivat olla aiemmin vain työvoimakoulutusta järjestäneet koulutuksen järjestäjät sekä ne ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetut näyttötutkintojen järjestäjät, joilla ei ole ollut koulutuksen järjestämislupaa. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 8
- 42. TVOS -työvoimakoulutus rahoituslaissa • 32 c §. Tavoitteellisista opiskelijavuosista päättäminen • Valtion talousarviossa päätettäisiin myös opiskelijavuosien vähimmäismäärä, joka tulisi kohdentaa työvoimakoulutuksena järjestettävään koulutukseen. Pykälän 1 momentissa säädetyn mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö päättäisi myös koulutuksen järjestäjän työvoimakoulutuksena järjestettävän koulutuksen tavoitteellisen opiskelijavuosien määrän. Työvoimakoulutuksen opiskelijavuosien määrästä päätettäisiin sellaisten koulutuksen järjestäjien osalta, jotka järjestämisluvan mukaisesti voivat järjestää työvoimakoulutusta. Työvoimakoulutuksen opiskelijavuosista päättämisellä turvattaisiin työvoimakoulutuksen volyymi ja velvoitettaisiin työvoimakoulutuksen koulutustehtävän saaneita järjestäjiä työvoimakoulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen järjestäjä ei kuitenkaan voisi yksin omilla toimillaan vaikuttaa työvoimakoulutuksen järjestämiseen, koska työ- ja elinkeinohallinto päättäisi opiskelijoiden ohjaamisesta työvoimakoulutukseen. Työvoimakoulutuksen tavoitteellinen opiskelijavuosien määrä kuitenkin edellyttäisi koulutuksen järjestäjän varaamaan koulutuspaikoistaan osan työvoimakoulutukseen sen mukaan kuin työ- ja elinkeinohallinnon kanssa tarkemmin sovittaisiin. Jos työvoimakoulutuksen tarve varainhoitovuoden osoittautuisi päätettyä pienemmäksi, koulutuksen järjestäjä voisi suunnata työvoimakoulutukseen kohdennettuja opiskelijavuosia muuhun koulutukseen. • Ehdotetun säännöksen mukaan ministeriö voisi lisätä koulutuksen järjestäjän tavoitteellista opiskelijavuosien määrää tai työvoimakoulutuksena järjestettävän koulutuksen tavoitteellista opiskelijavuosien määrää varainhoitovuoden aikana. Tällä mahdollistettaisiin reagointi akuutteihin koulutuksen kohdentamistarpeisiin varainhoitovuoden aikana. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 9
- 43. Järjestämislupamenettely ja rahoitus • OKM uudistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat syksyyn 2017 mennessä. Kaikkien halukkaiden järjestäjien on haettava uutta lupaa. Järjestämisluvissa myönnetään osalle järjestäjistä hakemuksesta tehtävä työvoimakoulutuksen järjestämiseen. Sitä on nimenomaisesti haettava erikseen eli sitä ei myönnetä automaattisesti kaikille järjestäjille. Järjestämislupa voidaan myös rajata koskemaan vain työvoimakoulutusta. Ainoastaan järjestämisluvan saaneille toimijoille voidaan myöntää työvoimakoulutukseen tarkoitettua valtionosuutta. Myös ne toimijat, joilla ei tällä hetkellä ole ammatillisen koulutuksen tai ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupaa voivat sitä hakea. Opetus- ja kulttuuriministeriö kuulee työ- ja elinkeinoministeriötä ennen kuin tekee päätöksiä valtionosuusrahoitteisen työvoimakoulutuksen järjestämisluvista ja rahoituksesta. TEM:n on näissä vaiheissa kuultava ELY-keskuksia. • OKM myöntää järjestäjäkohtaiset resurssit toimintaan marraskuussa seuraavaa varainhoitovuotta varten. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 10
- 44. Yhteistyövelvoite (HE:n 124 § 3 mom) • HE:n 124 §:n 3 momentissa säädettäisiin, että työvoimakoulutuksen tarjontaa suunniteltaessa koulutuksen järjestäjän olisi tehtävä yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoviranomaisen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. • Koulutuksen järjestäjän, jolla on koulutuksen järjestämisluvan mukainen työvoimakoulutuksen koulutustehtävä, tulisi osallistua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kutsusta työvoimakoulutuksen tarjonnan suunnittelua koskevaan keskusteluun. • Kukin ELY-keskus kokoaisi vähintään kerran vuodessa toiminta- alueensa työvoimakoulutuksen järjestämistehtävän järjestämislupaansa saaneet järjestäjät koulutuksen tarjontaa koskevaan keskusteluun. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 11
- 45. Keskustelujen tavoitteet • Keskustelun tarkoituksena olisi ohjata koulutuksen järjestäjiä työvoimakoulutuksen tarjonnassa. • Tarkoituksena on varmistua siitä, että valtionosuusrahoitteinen työvoimakoulutus kohdentuu työelämän – yritysten ja muiden työnantajien kuin henkilöasiakkaiden - tarvitsemille aloille ja koulutuksiin. • Tavoitteena on myös, että koulutuksen järjestäjien käyttöön osoitetut työvoimakoulutusresurssit ovat tehokkaassa ja oikein ajoitetussa käytössä • Keskustelussa suunnitellaan konkreettisten koulutusten sisältöä ja laajuutta sekä sovitaan järjestäjien välisestä työnjaosta. • Koulutuksen järjestäjät toimittavat keskustelun jälkeen tiedot koulutuksista TE-toimistoille ja ELY-keskuksille. • TE-hallinnolla on oikeus saada tietoa esimerkiksi koulutusten toteutuksen etenemisestä ja koulutukseen osallistuvien opintojen etenemisestä. • Vuodesta 2019 alkaen koollekutsujana toiminee maakunta. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 12
- 46. Koulutuksen suuntaaminen ja toteutus • ELY-keskukset hyödyntävät omia ja muiden tahojen tuottamia ennakointitietoja käytävissä keskusteluissa. • ELYjen ja TE-toimistojen tulisi edelleen tehdä työvoimakoulutustarpeita koskevaa ennakointia ja valmistelua sekä tehdä oma suunnitelmansa tarvittavista koulutuksista. • Tavoitteena on koordinoida TE-toimistojen asiakaskunnalle suunnattujen koulutuspalvelujen kokonaisuutta siten, ettei eri rahoitusmuotojen välille synny turhaa päällekkäisyyttä tai katvealueita. • VOS-työvoimakoulutukset voidaan kohdentaa tarpeen mukaan tietylle kohderyhmälle, esim. pitkään työttömänä olleille, nuorille tai maahanmuuttajille. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13
- 47. Opiskelijoiden ohjaus ja valinta (1) • TE-toimisto vastaa edelleen henkilöasiakkaiden ohjauksesta koulutuksiin ja tekee päätökset opiskelijavalinnoista entisin menettelyin myös VOS-työvoimakoulutuksissa • JTYPL:n mukaan koulutukseen valittavalla tulee olla koulutustarve ja hänen tulee olla soveltuva • Koulutuspalvelun tuottaja osallistuu opiskelijoiden valintaan ja luonnollisesti silloin tämä asiantuntemus otetaan huomioon valintoja tehtäessä. • Valintapäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon kunkin koulutuksen yleiset soveltuvuusedellytykset, mahdolliset muussa lainsäädännössä asetetut erityiset ehdot vaikkapa terveydentilaan liittyen sekä muut koulutuksen hakuilmoituksessa kerrotut lähtötasoa, työkokemusta, tms. koskevat vaatimukset. • Lisäksi valintaprosessiin voi liittyä testejä tai haastatteluja ja niissä voidaan käyttää myös muita asiantuntijoita. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 14
- 48. Opiskelijoiden ohjaus ja valinta (2) • Valintapäätös siis perustuu kahden tai usean tahon näkemyksiin, mutta muodollisen päätöksen tekee aina TE-toimisto. • Valintapäätös kattaa niin koulutukseen valitut, varasijoille valitut kuin hylkäyksetkin. Mahdolliset kantelut tms. Selvittelyt hoitaa TE- toimisto. • Jos joku mukaan valittu ei aloita koulutusta tai keskeyttää sen niin alkuvaiheessa että tilalle voidaan ottaa uusi opiskelija, tekee TE- toimisto valintapäätöksen varasijoille valituista valintaryhmässä päätetyn järjestyksen mukaisesti. • Tiedottamisesta ja yhteistyöstä sovittava koulutuksen järjestäjän kanssa 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 15
- 49. URA-järjestelmän käyttö • JTYPL:n 13 luvun 3 pykälässä todetaan että tietojärjestelmään tallennettaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua työvoimakoulutusta ja sen järjestäjää koskevat tiedot sekä koulutukseen liittyvät haku-, valinta- ja seurantatiedot • URA:ssa on edelleen entiseen tapaan oltava tiedot mm. Toteutettavaksi sovituista koulutuksista (myös VOS-rahoitteiset työvoimakoulutukset voivat olla avoimessa haussa , jos niin sovitaan) koulutushakemustiedot valintapäätökset koulutuksen seurantatiedot – keskeytykset, päättymiset, yms. opiskelijoiksi valituista annettaan maksajille lausunnot 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 16
- 50. Koulutusten toteutuksen seuranta • TE-hallinnolla on oikeus saada tietoa esimerkiksi koulutusten toteutuksen etenemisestä ja koulutukseen osallistuvien opintojen etenemisestä. • Tietoja hyödynnetään asiakkaiden ohjauksessa ja palvelujen suunnittelussa • VOS- työvoimakoulutuksista kerätään edelleen OPALin väli- ja päättöpalauttet voimassa olevien ohjeiden mukaisesti • Voidaan edelleen sopia muista mahdollisista seurantatiedoista ja loppuraportoinneista tai ”laatukeskusteluista” koulutuksen päättyessä • ARVI-järjestelmää voidaan hyödyntää normaalisti • Myös kurssikummimallia voidaan käyttää edelleen 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 17
- 51. VOS-rahoitteisen työvoimakoulutuksen ohjausprosessi TEM-luonnos Alueelliset neuvottelut TE:n johdolla TEM:n kanta ELYjen ja TE-toimistojen ennakointiprosessi ja toteutussuunnitelma TEM:n kanta Vuoden aikana ilmenevät lisätarpeet ja täydentävät rahoituspäätökset -TE-hallinnon aloitteesta? Säädökset: Laki ja asetukset OKM:n järjestämis- lupa OKM:n rahoitus- päätös Alueelliset neuvottelut TE:n johdolla Opiskelija- valinnat TE- hallinnon päätöksellä Tulos ja vaikuttavuus OPH ennakointi, oppilaitokset Alueyhteistyö, aluestrategia seuranta Koulutuksen- aikainen laatu ja seuranta Kuu Kuuleminen Kuuleminen
- 52. Jatkovalmistelussa mietittävää, esimerkkejä: • Miten järjestämislupien myöntämiskriteereitä käytännössä sovelletaan VOS –työvoimakoulutuksen osalta? • Millä perusteilla määritellään järjestäjäkohtaiset koulutusvolyymit? • Mikä on mielekäs resurssien sitomisaste kullekin vuodelle ja kuinka määritellään sitomaton osuus? • Miten sitomatonta rahaa kohdennetaan pitkin vuotta? • Miten ELYjen ja järjestäjien keskusteluissa otetaan huomioon valtakunnalliset tarpeet, pienet harvinaiset alat, kasvualojen tarpeet, jne? • Miten vastataan mahdollisiin yrityskohtaisiin usean alueen tarpeisiin? • Millä mittarilla seurataan järjestäjäkohtaisen resurssin käyttöä ja miten huolehditaan, että vapaa resurssi saadaan nopeasti hyödynnettyä? • Miten resurssien painopisteitä muutetaan alakohtaisesti, ajallisesti ja alueellisesti? 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 19
- 53. Siirtymävaihe
- 54. Siirtymävaiheen toteutus (1) • Osa työvoimakoulutuksesta on pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon valmistavaa koulutusta. Näiden koulutusten osalta vuonna 2017 hankittu koulutus jatkuu merkittäviltä osin vuoden 2018 puolelle. Uudistuksen takia ko. koulutukseen ei saa tulla katkoksia tai saatavuusongelmia siitä syystä, että koulutuksen hankinta tyrehtyisi. • Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat sopineet, että työhallinto vastaa niiden sopimusten loppuunsaattamisesta, joissa koulutus jatkuu vuosille 2018 ja 2019. • Uusia hankintasopimuksia ei voi tehdä enää vuonna 2018. Vanhojenkaan hankintasopimusten nojalla ei voi käynnistää uusia koulutusohjelmia (optiot) vuoden 1.1.2018 lukien. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 21
- 55. Siirtymävaiheen toteutus (2) • TEM ja OKM ovat sopineet keskenään seuraavaa: • TEM vastaa kaikkien ennen vuotta 2018 tehtyjen työvoimakoulutuksen hankintasopimusten loppuunsaattamisesta, minkä vuoksi vuosien 2018-2021 julkisen talouden suunnitelmasta palautetaan budjettiteknisenä korjauksena OKM:n pääluokasta TEM:n pääluokkaan vuoden 2018 osalta 31 milj. euroa (arvio) ja vuoden 2019 osalta 1 milj. euroa (arvio). • TEM ja OKM täsmentävät arvioita siirrettävän määrärahan suuruudesta JTS2018-2021- ja JTS2019-2022- valmisteluprosesseissa ja tarvittaessa talousarvioiden valmisteluprosesseissa. • TEM:n hallinnonalalla huolehditaan siitä, että po. koulutukset eivät jatku enää vuoden 2020 puolelle, vaan päättyvät viimeistään vuonna 2019. OKM ottaa vastuulleen po. koulutusten järjestämisen vuoden 2018 alusta siten, että vain uudet alkavat koulutukset kuuluvat OKM:n vastuulle, ei ennen vuotta 2018 alkaneet koulutukset. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 22
- 56. Poikkeus siirtymäaikaan ESR - hankinnoissa • Siirtymäaika ESR-osarahoitteisissa tutkintotavoitteisissa työvoimakoulutuksissa ei ole mahdollinen, sillä se olisi vaatinut rahoitus- ja järjestelmämuutoksia ESR-hankkeiden hallintamallissa. Hallintoviranomainen katsoi, ettei muutosten toteuttaminen ollut taloudellisesti järkevää. • ESR-osarahoitteisten tutkintotavoitteisten koulutusten tulee päättyä jo syksyllä 2017 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 23
- 57. Vireillä oleva JTYPL:n muutosesitys (HE) • Ehdotetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 5 luvun 2 §:n 3 momenttia muutettavaksi väliaikaisesti. • Siihen lisättäisiin uusi poikkeus korkeakoulututkintoon johtavien opintojen hankkimisesta työvoimakoulutuksena. Korkeakoulututkintoon johtavia opintoja voitaisiin hankkia työvoimakoulutuksena jo aiemmin korkeakoulututkinnon loppuun suorittaneelle henkilöasiakkaalle uuden korkeakoulututkinnon suorittamiseksi enintään 24 kuukauden ajaksi. • Ehdotus koskisi uuden korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtääviä opintoja siinä tapauksessa, että henkilö voidaan aikaisemman tutkintonsa perusteella hyväksyä sellaiseen rajatulle kohderyhmälle suunnattuun koulutukseen, johon hakevien kelpoisuuden korkeakoulu on määritellyt erikseen. Hankittava koulutus olisi luonteeltaan muuntokoulutustyyppistä ja sillä tarkoitettaisiin sellaisia korkea-asteen tutkintoon johtavia opintoja, joihin henkilön aiemmin suorittaman korkeakoulututkinnon opintoja voidaan lukea hyväksi. • Koulutusohjelmien tulee alkaa vuoden 2017 aikana ja päättyä viimeistään 2019 loppuun mennessä. 26.3.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 24
- 58. Kiitos