OAJ selvitti touko-kesäkuussa tehdyssä kyselyssä, miten korona-ajan opetusjärjestelyt ovat toimineet varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa.

1. OAJ:n kysely koskien
perusopetuksen ja lukion
poikkeusjärjestelyjä
Touko-kesäkuu 2020

2. Kyselyn taustatietoja
• Suunnattu perusopetuksen ja lukion opettajille sekä rehtoreille.
• Kyselyaika 25.5. - 7.6.2020.
• Toimitettu jäsenotokselle sähköpostilla sekä julkisesti jaettuna
linkkinä (www+some)
• Liki 1700 vastaajaa (peruskoulu ~1400, lukio ~200, peruskoulun
ja lukion yhteisiä opettajia ~65)
Perusopetuksen rehtoreita (ml. apulaisrehtorit) edellisistä n. 30
(lukion rehtoreita ei riittävästi tulosten käsittelyyn).

3. Opettajat ottivat keväällä osaamisloikkaa
• Lähes kaikki vastaajat kertoivat sekä digitaalisen osaamisensa
(laitteet ja sovellukset; 96 %) että poikkeusoloihin soveltuvan
pedagogisen osaamisensa (92 %) lisääntyneen kevään aikana.
• Noin 40 % vastaajista kertoi osaamisensa jopa ”lisääntyneen paljon”.
• Suurin osa vastaajista arvioi voivansa ainakin osin (68 %) hyödyntää
kartuttamaansa osaamista myös ns. normaaliolojen opetuksessa.
(Merkittävässä määrin saavutettua osaamista kokee voivansa
hyödyntää 1/6 peruskoulun ja 1/5 lukion opettajista.)
• Saman osaamisloikan ovat tehneet myös rehtorit, joista joka
kolmas kertoi voivansa hyödyntää kevään aikana saavuttamaansa
digiosaamista merkittävästi myös normaalioloissa.

4. Puutteet välineissä
epätasa-arvoistivat
poikkeusjärjestelyjä
Opettajan välineet
• Valtaosa opettajista pitää
käytössään olevia välineitä
riittävinä, mutta vaihtelu on
suurta.
• Peruskoulussa työtä
haittaavista merkittävistä
digivälinepuutteista kertoo 30 %
opettajista, lukiossa 15 %.
• Välinetilanteeseen saatiin vain
vähäistä parannusta keväällä.
1/3 vastaajista kertoo, että
välineistö parani hieman;
2/3 kertoo, ettei välineistöön
tullut muutosta keväällä.
Oppijoiden välineet ovat lukiossa pääasiassa kunnossa,
opiskelijat hankkivat ne yleensä itse.
Peruskoulussa vaihtelu oppilaiden välineissä on suurta:
Peruskoulussa 30 % opettajista kertoo, että oppilaiden
välineissä on merkittäviä opiskelua haittaavia puutteita.
62% peruskoulun vastaajista kertoi koulun tarjoavan
henkilökohtaiset laitteet ainakin niille, joilla ei omaa
laitetta;
24 % kertoi laitteita tarjottavan joillekin ikäryhmille;
15 % kertoi, ettei laitteita tarjota lainkaan oppilaille.

5. Millaisia vaikutuksia opettajat arvioivat
etäopetusjaksolla olleen oppijoiden oppimiseen?
• Joka neljäs opettaja niin peruskoulussa kuin lukiossakin
arvioi etäopetusjakson aiheuttaneen kielteisiä vaikutuksia
(heikentyneet oppimistulokset, vaikeudet opintojen
etenemisessä tai myöhempi merkittävä lisätuen tarve) useille
oppijoilleen
• 70 % opettajista arvioi näitä vaikutuksia aiheutuneen vain yksittäisille
oppijoille.
• Lähes kaikki opettajat tunnistivat jaksolla olleen myös
positiivisia vaikutuksia, yksittäisille ja jopa useille oppijoille.
• Positiivisia vaikutuksia nähtiin hieman laajemmin perusopetuksessa
kuin lukiossa.

6. Miten etäopetuksen arvioitiin soveltuvan
annettavaan opetukseen?
Opettajat arvioivat kyselyssä, miten heidän antamansa opetus soveltuu etäopetukseen, ja
millaisia vaikutuksia opetusmuodolla on opetussuunnitelman toteutumiseen.
(Oletuksena kysymyksessä oli, että kaikilla olisi toimivat digivälineet.)
• Yli 70 % opettajista kertoi, että etäopetuksessa opetussuunnitelman mukaisista
tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista joudutaan karsimaan.
• Joka neljäs vastaaja arvioi, tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista joudutaan karsimaan
etäopetuksessa suurelta osin.
• Lukio-opetukseen etäopetus soveltuu osin, perusopetukseen ei juurikaan.
• Lukiossa noin puolet opettajista arvioi, että heidän opetuksensa on ainakin pääosin
annettavissa etäopetuksena opetussuunnitelman mukaan. Vastaavasti puolet opettajista
kertoi etäopetuksen johtavan opetussuunnitelman tavoitteiden, sisältöjen ja työtapojen
karsimiseen.
• Myös lukiossa nostettiin esille etäkurssien vähäisempi vuorovaikutus, mm. opettajat eivät
opi tuntemaan opiskelijoita kursseilla.
• Perusopetuksessa 3/4 opettajista kertoi etäopetuksen edellyttävän OPSin tavoitteiden,
sisältöjen ja työtapojen karsimista.

7. Työmäärä ja työssäjaksaminen
(Peruskoulun osalta arvioitiin etenkin loppukevään lähiopetusjaksoa,
lukiossa yleisesti etäopetusjaksoa)
• Lähes kaikki vastaajat (95 %) kertoivat poikkeusjärjestelyiden
lisänneen heidän työhön käyttämäänsä aikaa. Liki 70 % kertoi
työhön kuluvan ajan lisääntyneen paljon.
• Kokemus on sama peruskoulussa, lukiossa, opettajilla, rehtoreilla jne.
• Aikaa kuluu enemmän poikkeusjärjestelyissä etenkin opetuksen
suunnitteluun ja tuntien valmisteluun sekä etäopetuksessa
yksittäisille oppijoille annettavaan, usein kirjalliseen palautteeseen.
• Rehtoreilla aikaa on vienyt viestintä työyhteisön sisällä.
• Työmäärä näkyy myös työssäjaksamisessa, jonka arvioi heikoksi
noin viidennes vastaajista.
• Heikko työssäjaksaminen hieman vähäisempää lukiossa (15 %) ja rehtoreilla
(6 %).

8. Perusopetuksen lähiopetusjärjestelyjen
toimivuus
(loppukevään kokemusten perusteella)
Perusopetuksessa palattiin lähiopetukseen toukokuun puolivälissä. Kyselyssä arvioitiin
poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä lähiopetuksessa.
• Noin puolet vastaajista kertoi koulutyön sujuneen, puolet kertoi koulutyön sujumiselle
aiheutuneen huomattavia vaikeuksia.
• Yli puolet opettajista kertoi, että poikkeusjärjestelyissä joudutaan poikkeamaan
opetussuunnitelmasta. Etenkin tämä korostui yläkoulussa (66 % opettajista), joissa
aineenopetusta on käytännössä poikkeusjärjestelyissä karsittu.
• Avovastauksissa kuvattiin opettajan työajan kuluvan paljon muihin tehtäviin ja opetukseen
jää vähemmän aikaa.
• Joka neljäs opettaja kertoi, että oppilaiden opetusta on karsittu (tähän ei ole lupaa,
tuntijakoa tulisi noudattaa).
• Avovastauksista nousi esiin, ettei oppimisen tukea toteuteta normaalissa määrin (ei
osa-aikaista erityisopetusta, ei koulunkäynninavustusta…).
• Perusopetuksen arviointi oli poikkeuskeväänä tavanomaista työläämpää, mutta 90 %
opettajista kuvasi sen onnistuneen normaaliin tapaan.

9. Perusopetuksen lähiopetusjärjestelyjen
kuormittavuus ja turvallisuus
• Ohjeilla tavoiteltiin ”väljyyttä”, käsihygieniaa ja minimikontakteja
aikuisten välillä; käytännössä näiden toteutuminen vaikeaa.
• 56 % vastaajista arvioi näiden periaatteiden toteutuvan puutteellisesti.
• Opettajat ja rehtorit arvioivat lähiopetuksen loppukevään
järjestelyillä selvästi kuormittavammaksi kuin heidän
tavanomainen opettajan/rehtorin työnsä.
• Avovastauksissa nousi vahvasti esille välitunnittomuuden (oppilaat koko
päivän samassa luokassa) aiheuttama ”tauottomuus” sekä levottomuus, joka
tekee opettajan työpäivästä todella hektisen ja kuormittavan.
• Kolmannes opettajista koki, ettei työnantaja ole suhtautunut
vakavasti henkilöstön työturvallisuuteen.
• Neljännes opettajista kertoi, ettei riskiryhmään kuulumista ole selvitetty
yksilöllisesti. Yhtä suuri joukko kertoi, ettei riskiryhmiin kuuluvien töitä ole
järjestelty, mm. järjestäen korvaavia tehtäviä. (Huom! Puolet vastaajista ei
tiennyt, miten riskiryhmät oli huomioitu.)

10. Lähiopetukseen paluuseen saatu tuki ja
ohjeet
Valtakunnan tasolta ja opetuksen järjestäjältä saatuja ohjeita
pidettiin epäselvinä (61%, rehtorit 50%) ja tukea puutteellisena
(72%, rehtorit 56 %).
Oman työyhteisön antama tuki koettiin tärkeäksi:
• Pääasiassa tuki omalta esimieheltä saa kiitosta: riittävää, melko
riittävää (71 %).
• Todella tärkeänä on koettu kollegoilta saatu tuki: hyvin riittävää,
melko riittävää (86%).

11. Lukion etäopetuksen toteutuminen
• Keväällä lukion etäopetus on kehittynyt enemmän
reaaliaikaiseksi etäopetukseksi, nyt 60 % opettajista kuvasi
opetustaan reaaliaikaiseksi etäopetukseksi. 29 % kuvasi
opetusta tunneittain annettaviksi ohjeiksi.
• Valtaosa lukion opettajista piti saatuja valtakunnallisia ja
opetuksen järjestäjän ohjeita etäopetukseen selkeinä (69%).
Liki puolet koki kuitenkin saadun tuen puutteelliseksi (46%).
• Myös lukiossa omalta esimieheltä saatu tuki saa kiitosta:
riittävää, melko riittävää (73%).
• Kollegoilta saatu tuki on ollut erityisen tärkeää: hyvin
riittävää, melko riittävää (87%).

12. Lukion etäopetuksen toteutuminen (2)
• Pääosin lukion kurssiarvioinnin suorittaminen etäopetuksessa
onnistui, vaikka se olikin opettajille normaalia vaikeampaa.
• Kuitenkin viidennes opettajista kertoi kurssiarvioinnissa olleen merkittäviä
vaikeuksia ja arvioinnin olevan siksi heikosti vertailtavissa normaaleihin
arviointeihin.
• Avovastauksista nousi esiin se, että etäkursseilla vuorovaikutus
on vähäisempää, eikä opiskelijoita opi tuntemaan kurssien aikana.
• Erityishaasteena kyselyssä nousevat esiin peruskoulun ja lukion
yhteisten opettajien tilanne (perusopetuksessa palattiin
lähiopetukseen ja lukiossa etäopetus jatkui). Näistä opettajista
puolella oli samanaikaista etä- ja lähiopetusta, mikä on käytännössä
äärimmäisen vaikea yhtälö.