OAJ:n kysely: Liian suuret perusopetuksen ryhmäkoot ja oppimisen tuen ongelmat kasautuvat – kehysriihessä on päätettävä koulutuksen pelastusrenkaasta 19.3.2024
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•93 views
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ toteutti jäsenkyselyn sen perusopetuksessa ja lukioissa työskenteleville jäsenille. Kyselyt näyttävät, että ryhmäkoot ovat liian suuria ja oppimisen tuki ei toteudu peruskouluissa. Ongelmat näkyvät myös lukioissa, joiden opiskelijoiden opiskelutaidot ja elämänhallintataidot ovat heikentyneet. OAJ peräänkuuluttaa koulutuksen erityissuojeluksen säilyttämisen tärkeyttä hallituksen kehysriihessä.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (17)
Similar to OAJ:n kysely: Liian suuret perusopetuksen ryhmäkoot ja oppimisen tuen ongelmat kasautuvat – kehysriihessä on päätettävä koulutuksen pelastusrenkaasta 19.3.2024
Similar to OAJ:n kysely: Liian suuret perusopetuksen ryhmäkoot ja oppimisen tuen ongelmat kasautuvat – kehysriihessä on päätettävä koulutuksen pelastusrenkaasta 19.3.2024 (20)
More from Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
More from Opetusalan Ammattijärjestö OAJ (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (8)
OAJ:n kysely: Liian suuret perusopetuksen ryhmäkoot ja oppimisen tuen ongelmat kasautuvat – kehysriihessä on päätettävä koulutuksen pelastusrenkaasta 19.3.2024
- 1. Opetuksen arki peruskouluissa ja lukioissa kehysriihen alla Mediatilaisuus 19.3.2024 Katarina Murto OAJ
- 2. Laskevien oppimistulosten kriisi näkyy niin PISA-tuloksissa kuin pidemmän ajan trendissä 480 490 500 510 520 530 540 550 560 570 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2022 Suomen PISA-tulokset tutkimusalueittain (2023) Luonnontieteet Lukutaito Matematiikka
- 3. Kuinka korjata heikentyviä oppimistuloksia, jos rahoitus on jämähtänyt 1990-luvun laman jälkeiselle tasolle?
- 5. Lukiokoulutus muutosten kourissa • Lukiokoulutusta on uudistettu vuodesta 2018 alkaen voimakkaasti • Rahoitusleikkaus 100 miljoonaa euroa vuodessa jo kymmenen vuoden ajan • Rahoitusta lisätty lähinnä uusiin velvoitteisiin • Uudistukset pähkinänkuoressa • Lukiolaki vuonna 2018 • Oppimisen tuki lukiolakiin • Oikeus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen • Uusi opintorakenne opintopisteinä ja opintojaksoina • Opetussuunnitelman perusteet 2019, voimaan 2021 • Tavoitteena eheyttää opintoja ja tukea opiskelijoiden hyvinvointia • Oppivelvollisuuden laajentaminen voimaan 2021 • Opiskelijalle maksuttomat oppimateriaalit ja välineet • Oppilaitoksella ja asuinkunnalla ohjausvelvoite • Nopea digitalisaatio • Sähköinen ylioppilastutkinto ja maksuttomat oppimateriaalit digitalisaation ajurina
- 6. Lukion jäsenkysely • Kohteena lukioissa työskentelevät OAJ:n jäsenet • Toteutus sähköisenä kyselynä, lähetettiin 3 289 OAJ:n ei-aktiiveille (ei luottamus- tai järjestötehtäviä) jäsenille • Kysely toteutettiin aikavälillä 19.1.2024–4.2.2024 • Vastauksia saatiin 766 • Vastausprosentti noin 23 % • Ajankohtaiskyselyn teemat liittyivät muun muassa: • Hallitusohjelman mukaisiin kehittämistoimiin • Muutoksiin oppilaitoksissa ja opiskelijoissa • Oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen • Oppivelvollisuuden laajentamiseen • Digitalisaatioon
- 7. Muutokset oppilaitoksissa ja opiskelijoissa – opettajien kuormitus kasvaa
- 8. Työkuormituksen kasvu otettava vakavasti – vastaajista 84 % ilmoitti kuormituksen kasvaneen Paljon kuormittavampaa 42% Hieman kuormittavampaa 42% Ei muutosta 13% Hieman vähemmän kuormittavaa 2% Paljon vähemmän kuormittavaa 1% MITEN KOET OMAN TYÖN KUORMITTAVUUDEN MUUTTUNEEN VIIME VUOSINA, JOS KORONAPANDEMIAA EI HUOMIOIDA? (N=766)
- 9. Opiskelijoiden heikommat valmiudet lukio-opiskeluun on merkittävin kuormitusta lisäävä tekijä 20% 35% 41% 48% 53% 81% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Opiskelijoiden häiriökäyttäytymisen yleistyminen Uuden opetussuunnitelman mukaisen opetuksen suunnittelu Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvät velvoitteet Opiskelijoiden ohjaustarpeen lisääntyminen Oppituntien ulkopuolisen työn lisääntyminen Opiskelijoiden heikommat valmiudet lukio-opiskeluun Kuormitusta lisäävät syyt (N=763) Näkyvissä 6 eniten valittua
- 10. Opettajat kokevat opiskelijoiden taitojen, motivaation ja käyttäytymisen heikentyneen 5% 5% 4% 3% 4% 2% 37% 36% 25% 22% 19% 8% 58% 59% 71% 75% 78% 90% KÄYTTÄYTYMINEN KOULUYHTEISÖTAIDOT SUHTAUTUMINEN OPISKELUUN KOULUMOTIVAATIO ELÄMÄNHALLINTATAIDOT OPISKELUTAIDOT Miten opiskelijoiden toiminta on muuttunut kahden viime vuoden aikana? (N = 754) Positiivinen kehitys Ei muutosta Negatiivinen kehitys
- 11. Erityisopettajien määrää on lisätty – työaikaa kuluu selvityksiin ja opiskeluhuoltoon 77% 23% Lukiossani on lisätty erityisopettajaresurssia oppivelvollisuuden laajentamisen ja uuden opetussuunnitelman astuttua voimaan (N=745) kyllä ei 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Lukiseulat ja osaamiskartoitukset Opiskeluhuolto Aineenopettajan konsultointi Tukiopetus Samanaikaisopetus Ryhmämuotoinen erityisopetus Erityisopettajaresurssin käyttö (N=747)
- 12. Suurissa lukioissa on heikompi erityisopettajaresurssi 298.8 509.6 618.8 741.1 0 100 200 300 400 500 600 700 800 -200 201-500 501-1000 1000+ Opiskelijoita per 1 erityisopettaja, lukion opiskelijamäärän mukaan jaoteltuna (N=708) Kyllä 31% Ei 34% En tiedä 35% Opettamani opiskelijat saavat riittävästi erityisopetusta silloin kun sitä tarvitsevat (N=740)
- 13. Ryhmäkoolla suurin merkitys oppimisen tuen vaikuttavuudelle 26 27 71 79 92 36 35 21 15 6 37 37 8 5 3 HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET TUESTA PEDAGOGISTEN ASIAKIRJOJEN LAATIMINEN AINEENOPETTAJIEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ERITYISPEDAGOGISISSA KYSYMYKSISSÄ ERITYISOPETTAJIEN MÄÄRÄ OPETUSRYHMIEN KOKO ARVIOI OPPIMISEN TUEN VAIKUTTAVUUDEN KANNALTA SEURAAVIEN ASIOIDEN MERKITYSTÄ (N=727) suuri merkitys keskisuuri pieni merkitys
- 14. Lukion opiskelijamäärä 0-200 201-700 701 + Suurin opettamani opetusryhmä: keskiarvo 25,01 33,71 33,8 Suurten lukioiden opetusryhmät ovat edelleen suuria Lukion opiskelijamäärä 0-200 201-700 701 + Pienin opettamani opetusryhmä: keskiarvo 7,73 13,12 14,81 Vastanneilla suurimman opettamansa opetusryhmän koko oli keskimäärin n. 32 opiskelijaa. Keskihajonta oli 7,7. Noin kolmasosa vastanneista ilmoitti 35 tai useamman opiskelijan ryhmistä
- 15. Opinto-ohjaus on resursoitu kohtuullisen hyvin 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% kyllä ei en tiedä OPETTAMANI OPISKELIJAT SAAVAT RIITTÄVÄSTI OPINTO-OHJAUSTA SILLOIN KUN SITÄ TARVITSEVAT (N=740) 47% 32% 21% Lukiossani on lisätty opinto- ohjaajaresurssia oppivelvollisuuden laajentamisen ja uuden opetussuunnitelman asetuttua voimaan (N=739) kyllä ei en tiedä
- 16. Opinto-ohjaus on resursoitu kohtuullisen hyvin− suurissa lukioissa on heikompi opinto-ohjaajaresurssi 64% 25% 11% ONKO OPINTO-OHJAUS TOTEUTETTU OPPILAITOKSEN RAKENTEISIIN MIELESTÄSI ONNISTUNEESTI? (N=735) kyllä ei en tiedä 126.4 221.6 240.7 261.5 298.8 509.6 618.8 741.1 0 100 200 300 400 500 600 700 800 -200 201-500 501-1000 1000+ Opinto-ohjaajaresurssi opiskelijamäärään suhteutettuna (N=736), vrt. erityisopettajaresurssi Opiskelijoita per 1 opinto-ohjaaja Opiskelijoita per 1 erityisopettaja
- 17. Perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden osaamistaso vastanneiden suurin huolenaihe • Perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden riittämätön osaaminen nousi vastaajien suurimmaksi huolenaiheeksi Kyselyyn vastanneet pitävät seuraavia tärkeimpinä koulutuksen kehittämistoimenpiteinä: 1. Turvataan perusopetuksessa oppilaille riittävä osaaminen opintojen aloittamiseen lukiokoulutuksessa 2. Lukiokoulutuksen rahoitus nostetaan vastaamaan koulutuksen järjestämisen todellisia kustannuksia 3. Koulutukseen ei kohdenneta rahoitusleikkauksia 4. Ryhmäkokojen pienentäminen 5. Hallinnollisen työn vähentäminen
- 18. Lukiokyselyn keskeiset tulokset 1. Opettajien työkuormitus on kasvanut 2. Ryhmäkoolla on oleellinen vaikutus opettajan mahdollisuuksiin tukea opiskelijoita yksilöllisemmin 3. Oppimisen tukea on vahvistettava lisäämällä erityisopettajien määrää lukioissa ja säätämällä tukiopetuksesta 4. Perusopetuksen tuottamaan laatuun on panostettava ja oppimisen tuki on laitettava kuntoon perusopetuksessa
- 19. Ammatillisen koulutuksen jäsenkyselyn tuloksia (OAJ, 29.2.2024) • OAJ teki joulu-tammikuussa 2023–2024 jäsenkyselyn, jossa selvitettiin ajankohtaisia hallitusohjelman edistämiseen liittyviä asioita sekä muita opettajiin liittyviä asioita. Vastaajia oli 1 234. • Päätulokset: • Opiskelijat ja oppimisympäristö ovat muuttuneet: opiskelijoiden perusvalmiudet kuten elämänhallintataidot, vuorovaikutustaidot ja opiskelumotivaatio ovat heikentyneet • Oppimisen tuen tarpeet ovat selkeästi lisääntyneet. Oppimisen tukea on pystytty antamaan vaihtelevasti oppilaitoksissa. • Opetuksen toteutuksen ja suunnittelun osuus opettajien työstä on pienentynyt. Kirjaaminen (mm. HOKS) ja opiskelijoiden käyttäytymiseen liittyvien haasteiden hoitaminen ovat lisääntyneet. • Opettajien jaksaminen alkaa olla jo äärirajoilla. Kuormitusta lisäävät opiskelijoiden heikentyneet perusvalmiudet, hallinnollisen työn lisääntyminen ja opiskelijoiden monialaisten haasteiden hoitaminen. • Hallitusohjelman tavoitteisiin vastaaminen edellyttää ammatillisen koulutuksen vahvistamista.
- 21. Kyselyn toteutus • Kohteena perusopetuksessa työskentelevät jäsenet • Toteutus sähköisenä kyselynä, lähetettiin 8 016 OAJ:n jäsenelle ja noin 500 FSL:n jäsenelle • Vastauksia 1459, vastausprosentti 17 % • Kysely toteutettiin 9.–29.2.2024 • Ajankohtaiskyselyn teemat liittyivät muun muassa: • Ryhmäkokoihin • Oppimisen tukeen • Valmistavaan opetukseen • Opetusta häiritseviin asioihin
- 22. Tiivistelmä perusopetuksen jäsenkyselystä • Päätulokset: • Opetusryhmien koot ovat perusopetuksessa liian suuria • Oppimisen tuen tarve on yhä kasvussa eivätkä oppilaat saa tarvitsemaansa tukea riittävästi • Valmistava opetus on liian lyhyt tarvittavien perustaitojen saavuttamiseksi • Opetusta ja oppimista häiritseviä asioita on kouluissa liikaa eikä niiden poistamiseksi ole tarpeeksi tehokkaita keinoja • Suomalaisen koulutuksen resursointi on palautettava entiselle korkealle tasolleen eikä perusopetuksen ole varaa antaa romahtaa. Vain siten turvataan koulutuksen laatu sekä Suomen menestys osaavana ja hyvinvoivana kansakuntana.
- 23. Pikimmiten korjattavat/muutettavat asiat: 21% 34% 39% 49% 79% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Resurssiopettajien määrän lisääminen Oppimisen tuen lainsäädännön uudistaminen Oppilaalla oltava oikeus valmistavaan opetukseen tai S2- opetukseen niin kauan kunnes hänellä on riittävä kielitaito Opetusta häiritsevien tuotteiden (kännykkä, energiajuomat, vapet) poistamisen mahdollistaminen Opetusryhmien koon rajaaminen Näkyvissä 5 eniten valittua (N=1413)
- 24. Ryhmäkoot
- 25. • Kyselyyn vastanneilla luokanopettajilla suurimman opettamansa opetusryhmän oppilasmäärä oli keskimäärin 25 • Noin joka seitsemännellä luokanopettajalla on 30 tai useamman oppilaan opetusryhmiä Luokanopettajien ryhmissä liian suuret ryhmäkoot
- 26. Ryhmissä mukana usein S2-oppilaita sekä erityisen tuen / yksilöllistetyn oppiaineen oppilaita 87% 79% 74% 66% 60% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Onko ryhmässäsi/ryhmissäsi S2-opetuksen oppilaita? (N=1413) Kyllä-vastaukset kyllä 34% ei 66% Onko ryhmässäsi erityisen tuen oppilaita, joilla on yksilöllistetty oppiaine? (N=1406) Luokanopettajilla 24 % vastasi kyllä, aineenopettajilla 43 %
- 27. Tukea tarvitsevat oppilaat liian isoissa ryhmissä 5% 31% 64% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kyllä Joskus Ei Tukea tarvitsevien oppilaiden määrä yleisopetuksen ryhmässä huomioidaan ryhmäkokoa pienentävästi (N=1 392)
- 28. Valmistavassa opetuksessa ei ehditä hankkimaan oppilaille riittäviä perustaitoja 1% 12% 31% 56% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kaikilla oppilailla Yli puolella oppilaista Alle puolella oppilaista Harvalla oppilaalla Onko oppilaillasi valmistavan opetuksen jälkeen mielestäsi riittävät perustaidot? (N =309) 8% 92% Onko noin vuoden mittainen aika valmistavassa opetuksessa riittävä aika oppilaille oppia koulun käytänteitä, kulttuuria ja opetuskieltä? (N=314) Kyllä Ei 90% 10% Kannatatko hallitusohjelmakirjausta valmistavan opetuksen pidentämisestä kahteen vuoteen? (N=311) Kyllä En
- 29. Resurssiopettajia tulisi hyödyntää enemmän − tarvetta erityisesti luokanopettajilla 44% 56% Onko omassa luokassasi ollut resurssiopettaja? (N=1416) kyllä ei 81% 19% Haluaisitko, että ainakin osalla tunneistasi mukana olisi resurssiopettaja? (N=1416) kyllä en Luokanopettajista 92 % haluaisi, että ainakin osalla tunneista olisi mukana resurssiopettaja.
- 30. Oppimisen tuki
- 31. Oppilaat tarvitsevat enemmän tukea ja pienryhmäopetusta! 31% 69% Saavatko oppilaasi riittävästi oppimisen tukea? (N=1413) Kyllä Ei 38% 49% 13% Erityisen tuen oppilaat pääsevät tarvittaessa pienryhmään opiskelemaan erityisopettajan kanssa niissä oppiaineissa, joissa heillä on erityisen tuen tarve (N=1348) kyllä joskus ei
- 32. Opetusryhmän koossa huomioitava tuen tarpeet 54% 56% 57% 60% 71% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Resurssiopettaja luokassa Avustajan oppitunneille Enemmän jakotunteja Enemmän kodin tukea Oppilaiden tuen tarpeen huomioiminen luokan koossa Millaista oppimisen tukea oppilaasi tarvitsisivat lisää? (N=1000) Näkyvissä 5 eniten valittua
- 33. Oppilaat eivät saa tarpeeksi tukiopetusta! 76% 24% Annatko oppilaillesi tukiopetusta? (N=1433) kyllä en 53% 47% Saavatko oppilaasi riittävästi tukiopetusta oppiaineessasi? (N=1084) kyllä ei
- 35. Sähkötupakat tulleet peruskouluihin 95% 99% 99% 5% 1% 1% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Opettajalla tulee olla oikeus tarkastaa oppilaan reppu em. tuotteiden varalta ja ottaa ne sieltä pois luovuttaakseen ne huoltajalle (N=1412) Opettajalla tulee olla oikeus ottaa oppilaalta ne pois (N=1423) Sähkötupakat tulee kieltää koulussa alle 18-vuotiailta, oli niissä nikotiinia tai ei (N=1429) Samaa mieltä Eri mieltä
- 36. Kurinpitotoimet koetaan riittämättömiksi 23% 77% OVATKO NYKYISET KURINPITOTOIMET RIITTÄVIÄ? (N=559) Kyllä Ei Poimintoja avokysymyksestä: • Toivoisin lisää kurinpitotoimia. Puhelimen ottamista jo tunnin alussa haltuun vaikka se ei olisi vielä häirinnyt opetusta. Myös häiritsevän oppilaan kurinpitotoimia voisi kiristää ja opettajan oikeusturvaa parantaa. • Eivät ole. Kasvatuskeskustelut eivät kanna hedelmää, kun usein näissä kodeissa huoltajat eivät kanna riittävää vastuuta lapsestaan. Jälki-istunnot kuormittavat opettajaa todella paljon ja lisäävät ns. palkatonta lisätyötä. Voimakkaammat kurinpitotoimet ovat liian byrokraattisia eikä niitä siksi koskaan käytetä. Oppilaiden oma vastuu on olematonta, kun puuttuminen on niin vaikeaa ja "hampaatonta". • Olisivat, jos niistä pidettäisiin kiinni. Tällä hetkellä esim. jälki- istuntoja jää oppilailta suorittamatta, eikä tälle kuulemma voi tehdä mitään, kun lukuvuosi/kausi päättyy. • Ovat periaatteessa. Opettajan oikeus tupakkatuotteiden ym. poistoon hyvä lisäys. • Kurinpitotoimet ovat epäselviä ja toimimattomia.
- 37. Mitä kevään kehysriihessä pitäisi päättää koulutuksen osalta? Katarina Murto OAJ
- 38. Tarvitsemme koulutuksen pelastusrenkaan! • Koulutus on kannattava investointi kansantalouden kannalta. Esimerkiksi laadukkaaseen varhaiskasvatukseen käytetty euro maksaa itsensä seitsemänkertaisesti takaisin. Vapaaseen sivistystyöhön käytetty euro maksaa itsensä viisinkertaisesti takaisin. Koulutuksen erityissuojeluksesta on pidettävä kiinni Hallituksen kehysriihessä on varmistettava, että koulutuksen erityissuojelus pitää ja kasvatukselle ja koulutukselle varataan jatkossakin niiden tarvitsema rahoitus.
- 39. Koulutuksen rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle Mitä on tehtävä? Koulutusleikkauksien sijaan tarvitsemme pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman, jolla varmistetaan oppimistulosten ja koulutustason nosto.
- 40. Kunnilta leikkaaminen olisi koulutuksesta leikkaamista • Jatkossa kuntien budjeteista noin 60 prosenttia menee varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen. • Kunnissa on käyty ja käynnissä useita yt-neuvotteluita. • Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen olisi tässä tilanteessa merkittävä isku kuntatalouteen ja tosiasiassa koulutuksen erityissuojeluksen murtuminen. Mitä on tehtävä? Ensitoimena on päätettävä kuntien valtionosuuksien odotettua suuremman pudotuksen ja indeksijäädytyksen kompensoimisesta kunnille. Rahoitusta on kohdennettava erityisesti opetuksen lisäämiseen ja pienempiin ryhmäkokoihin, joilla turvataan lasten ja nuorten oppiminen.
- 41. Lakkautettavan aikuiskoulutustuen tilalle tarvitaan korvaava malli • Kouluissa paljon kaivatuista erityisopettajista vähän alle puolet kouluttautuu aikuiskoulutustuella. • Aikuiskoulutustuki on laajemminkin mahdollistanut uudelleenkouluttautumisen, joka on auttanut osaajapulan keskellä. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella on kielteisiä vaikutuksia työvoimapulasta kärsivien alojen ja koko kansantalouden kannalta. Aikuiskoulutustuen korvaajaksi jatkuvan osaamisen tuki • Tukea myöntäisi jatkossakin Työllisyysrahasto. • Rahoitus uuteen malliin kerättäisi vastaavasti kuin nykyisinkin työttömyysvakuutusmaksuista. • Rahoituksen määrästä sekä tuen saamisen kriteereistä päätettäisiin hallituskausittain. Kriteereitä olisivat esimerkiksi: • Kouluttautuminen työvoimapula-alalle • Koulutusasteen nostaminen • Työttömän työnhakijan palkkaaminen opintovapaan ajalle • Koulutuksen tarpeellisuus työkyvyn ja työuran jatkumisen kannalta • Työnantajan tulisi mahdollistaa tietyn osan opinnoista palkallisena tai palkata opintovapaan ajalle sijaiseksi työtön työnhakija
- 42. Hallituksen on pidettävä kiinni käynnissä olevista uudistuksista Oppimisen tuki tulee laittaa kuntoon kaikilla koulutusasteilla. Se edellyttää tuen perusteellista uudistamista, jotta tuki menee todella perille asti eikä jää vain paperille. Koulujen eriytymistä tulee ehkäistä riittävän suuruisella tasa-arvorahalla. Suomella on tavoite, että puolella ikäluokasta on korkeakoulututkinto. Suomalaisten koulutustasoa tulee nostaa määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti.