Mikä kokeilu?
• Vuosityöaikakokeiluperuskoulussa 1.8.2018–31.7.2021
• Rajattu ja pieni kokeilu
• Ensimmäisenä vuonna mukana vain 7 koulua
• Ensimmäiset kokeilukunnat ovat Helsinki, Vantaa ja Lahti
• 1.1.2019 mukaan tuli yksi alakoulu Vaasasta
• Nyt kokeilussa on mukana 8 alakoulua
3.
Miksi on pidettytärkeänä, että vuosityöaikaa
kokeillaan myös perusopetuksessa?
• Opettajien työ on muuttunut ja palkanmaksun ulkopuolella oleva työ eli
ns. virkaan kuuluvat muut tehtävät, ovat lisääntyneet
• Oppiminen yksilöllistyy ja opetuksen suunnittelu laajenee: oppimisen
tuki, yksilölliset oppimispolut, oppimisympäristöt…
• Yhteistyö lisääntyy niin kotien ja toisten opettajien kanssa kuin
moniammatillisesti ja sidosyhteisöjen kanssa
• Arviointityö lisääntyy ja monipuolistuu
• Työ ei painotu enää vain oppitunteihin
• Kehittämistyö laajenee ja tehdään pääasiassa kouluilla
• Uudet opetussuunnitelmat vaativat yhä enemmän opettajien yhteistä
opetuksen suunnittelua ja arviointia
4.
Mitä kokeilulla tavoitellaan?
•Lisääntyneen työmäärän rajaamista
• Työn tekemistä vain työajalla
• Työaikajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan nykytilannetta ja
muuttuvaa opettajan työtä:
• jotta kaikki työ saadaan palkanmaksun perusteeksi
• jotta työn määrää kyetään tarvittaessa rajaamaan
• Oppituntien laskemisesta siirrytään kohti kaiken opettajan
työhön kuluvan työajan hahmottamista
5.
Miksi työajan käyttöäon tärkeää
suunnitella ja seurata?
• Työajan käyttöä on suunniteltava ja sen toteutumista on
seurattava sen takia, että työtä voidaan rajata
• Sitomattoman työajan määrä on OAJ:lle tulleen palautteen
mukaan kokoa ajan lisääntynyt
• Tarkoitus ei ole, että työnantaja alkaa kontrolloida sen käyttöä
vaan että opettaja itse seuraa käyttämäänsä työaikaa, jotta
konkretisoituu se, paljonko aikaa tosiasiassa käyttää
• Tarkoitus on rajoittaa ja mitoittaa omia töitään niin, ettei
työkuorma kasva liian isoksi
• Oman työn johtaminen korostuu
6.
Kuinka vanha vuosityöaikaanperustuva
työaikamalli-idea on yleissivistävässä
opetuksessa?
• 1976–77 ensimmäiset yleissivistävän koulutuksen
vuosityöaikakokeilut
• 1999–2008 Helsingin ja Lappeenrannan kokonaistyöaikakokeilut
• 2012 Vantaan erityisopettajat
• 2013 Kuopion ja Siilinjärven erityisopettajat
• 2018 Vantaan kahden koulun kokeilu
• Kokeilujen historia on siis vuosikymmeniä vanha
• Sittemmin on pyritty löytämään ja neuvottelemaan sopivaa mallia
7.
Kuka tällaisesta kokeilustaon päättänyt?
• OAJ:n valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2000-2004
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2001-2002
”Kehitetään ja laajennetaan opettajien kokonaispalkkausta ja -työaikaa koskevia kokeiluja.
Käynnistetään kokonaispalkkausta ja työaikaa koskevia uusia kokeiluja peruskouluissa, lukioissa ja
toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.”
• Valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2014-18
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2015-2016
”Kehitämme virka- ja työehtosopimusten palkka- ja työaikamääräyksiä siten, että työtä rajataan ja
kaikki tehtävät saadaan kokonaisuudessaan palkan perusteeksi. Kehitämme yhdessä työnantajan
kanssa työaikajärjestelmiä ja jatkamme neuvotteluja uusien työaika- ja palkkauskokeilujen
aloittamiseksi. Edellytämme, että työnantaja kohdentaa kokeiluihin taloudellisia lisävoimavaroja, joilla
uudistukset mahdollistetaan. Tätä varten teemme selvityksen työaika- ja palkkauskokeiluista ja niiden
toimivuudesta ennalta laadittujen kriteerien pohjalta.”
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2017-2018
”Työaikajärjestelmiä uudistetaan käynnistämällä paikallisia kokeiluja ja nykyisten työaikajärjestelmien
toimivuutta parannetaan.”
• OAJ:n hallitus käsittelee asiaa jokaisessa kokouksessaan, ennen hallituksen kokouksia asia
käsitellään aina OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnissa. Näissä päättävissä elimissä
päätökset tekee OAJ:n jäsenkunnasta valitut edustajat.
8.
Onko jäseniltä kysytty?
•Mukana olevien koulujen opettajat ovat äänestäneet mukaan
lähtemisestä, ja enemmistö on ollut kokeilun kannalla
• Paikallisyhdistys tekee päätöksen mukaan lähtemisestä ja
neuvottelee työnantajan kanssa paikallisen sopimuksen
• OAJ:n hallitus hyväksyy osaltaan paikalliset sopimukset
• Vastoin opettajakunnan tai paikallisyhdistyksen tahtoa ei kokeilu
voi alkaa
9.
Millä opetusalan opettajillaon
vuosityöaika nyt käytössä?
• Ammattikorkeakoulussa käytössä yli
parikymmentä vuotta
• Yliopistossa käytössä vuodesta 1997
• Ammatillisella toisella asteella kokeilun ja
siirtymäajan kautta alkaen 2017–2020
10.
Mitkä ovat tärkeimmätpointit muistaa?
• Työpäivien määrä (190 päivää miinus arkipyhät + opettajatyöpäivät)
ja sijoittuminen pysyvät ihan ennallaan
• Kaikki lomat säilyvät aivan ennallaan
• Kaikesta sovitusta työstä maksetaan korvaus
• Kaikki nykyiset tehtävät on resursoitava työaikana
• 1520 h/v on vähimmäismäärä, jonka mukainen palkka viranhaltijoille
taataan, tunteja voi siis olla enemmänkin. Jos on enemmän tunteja,
nousee tietysti palkkakin
• 1520 tunnista osa on sidottua työaikaa (tapahtuu pääosin koululla)
ja loput on sitomatonta työaikaa (opettaja itse päättää miten, milloin
ja missä työn tekee)
11.
Mikä on sidottuatyöaikaa?
• Kaikki oppilaiden kanssa tehtävä opetus- ja kasvatustyö eli oppitunnit, välitunti-
valvonnat, ohjaaminen, kerhot, tukiopetus yms.
• Vesot ja kikyt
• Kokoukset ja työryhmät, tiimit, moniammatilliset erityisen tuen palaverit,
opettajien arviointipalaverit yms.
• YS-ajalla tehtävä kunta-/koulukohtainen kehittäminen (esim. OPS-työ,
hankesuunnittelu, koulun tapahtuminen suunnittelu ja valmistelu yms.)
• Vanhempainvartit ja -illat sekä arviointikeskustelut (siltä osin, kun opettaja,
oppilas ja huoltaja ovat paikalla, valmistautuminen on sitomatonta työaikaa)
• Opetuksen yhteinen suunnittelu (mm. oppimisen tuen yhteissuunnittelu ml.
pedagogisten asiakirjojen laadinnan edellyttämä yhteistyö, monialaisten
kokonaisuuksien yhteissuunnittelu, samanaikais- ja yhteisopettajuuden
edellyttämä opetuksen yhteissuunnittelu, jaksosuunnittelu yms.)
• Täydennyskoulutukseen ym. osaamisen kehittämiseen osallistuminen
12.
Mikä on sitomatontatyöaikaa?
Saako opettaja itse päättää missä ja milloin
tekee?
• Kyllä saa. Perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen.
• Minimimäärä on 25–40%
• Oman opetuksen suunnittelu (tarve kasvaa oppimisen polkujen
yksilöllistymisen myötä)
• Arviointityö (vaikka osana opetusta tehtävä jatkuva arviointi onkin
lisääntynyt, on opettajan velvoite summatiiviseen arviointiin säilynyt
aiemman kaltaisena.)
• Oman osaamisen omaehtoinen, esimiehen kanssa sovittu, päivittäminen
• Osa ys-ajasta käytännössä, etenkin koulun ja kodin välinen viestintä
(sähköiset välineet, puhelin, tiedotteet yms.), osa kodin ja koulun välisestä
yhteistyöstä luetaan sidottuun työaikaan (esim. vanhempaintapaamiset)
13.
Mitä tapahtuu palkoille?
•Peruspalkat nousevat 2,5 OPV-järjestelmän mukaisen ylitunnin
verran (vuosiviikkoylituntipalkkio)
• Hinnoittelutunnuksen mukaisen peruspalkan lisäksi maksetaan
vuosidonnaiset lisät kuten aiemmin
• TVA- ja TSA-lisät maksetaan kuten aiemmin
• Lomaraha maksetaan kuten aiemmin
• 1520 yli menevät työtunnit maksetaan lisäpalkkana
• Yli 1700 vuosityötunnin yli menevät työtunnit korvataan 1,5
kertaisina
Vierumäen koulu 32(vastaajia 32)
Leppäkorven koulu 27 (vastaajia 25)
Alkusyksyn kysely vuosityöaikakokeilusta
Vantaalla Leppäkorven ja Vierumäen
kouluissa 24.10.2018
18.
1. Verrattuna aikaisempaanopetusvelvollisuustyöaikaan
käytän opetukseen aikaa
Vastaajien määrä: 57
23%
73%
4%
16%
77%
7%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%
Entistä enemmän
Saman verran kuin aikaisemmin
Vähemmän kuin aikaisemmin
Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
19.
2. Verrattuna aikaisempaanopetusvelvollisuustyöaikaan
käytän opetuksen yhteissuunnitteluun aikaa
Vastaajien määrä: 57
38%
58%
4%
32%
68%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
Entistä enemmän
Saman verran kuin aikaisemmin
Vähemmän kuin aikaisemmin
Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
20.
3. Vuosityöaikainen työaikasuunnitelmamahdollistaa
työajan kohdentamisen muuhun kuin opetustyöhön
Vastaajien määrä: 57
42%
54%
4%
39%
48%
13%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Entistä enemmän
Saman verran kuin aikaisemmin
Vähemmän kuin aikaisemmin
Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
22.
4. Arvioi kouluarvosanallasitä, millaiset ovat kokemuksesi
vuosityöaikakokeilusta alkusyksyn perusteella (4= erittäin
tyytymätön 10=erittäin tyytyväinen)
Vastaajien määrä: 56
Minimiarvo Maksimiarvo Keskiarvo Mediaani Summa Keskihajonta
5 10 6,96 7 390 1,26
Liukukytkimen arvon lukumäärä N Prosentti
4 0 0%
5 10 17,86%
6 7 12,5%
7 21 37,5%
8 12 21,43%
9 5 8,93%
10 1 1,78%
23.
Työajan seurannan jatkokehittäminen
1.Toimintovalikkoon Kohdentamaton muu työ luodaan alavalikot sekä koodataan
raporttisivuille toiminnallisuus tehtyjen kirjausten seurantaan:
- Tukiopetus, OTL-tunnit, kerhot, muu
2. Kommenttikenttä
Kirstun Kirjaus- ja Kalenterisivulla tehtävään kirjausikkunaan luodaan kommenttikenttä
(30 merkkiä). Työntekijällä on valittavissa 5-10 viimeisintä kommenttia pikavalinnassa
sekä mahdollisuus tehdä uusi kommentti. Kommentti tallentuu tietokantaan. Tieto
koodataan raporttisovellukseen ja se tulostuu raportille
3. Ohjantaryhmä selvittää, miten sovellusta voidaan kehittää ristiriitaisia
toiveita huomioiden
4. Hyvien vinkkien esiintuominen
5. Koulutuksen merkitseminen, ja muut täsmentävät ohjeet lähetetään 9.11. mennessä
6.2.2019 23
24.
Miten voit tietää,missä vauhdissa tunnit ovat kuluneet?
Alla maanantaisin sähköpostiin tuleva raportti
6.2.2019 24
25.
Olennaisin kohta onympyröity
Vertaa siinä ilmoitettuja toteutumalukuja elokuussa jaettuun
paperitulosteen tietoihin
6.2.2019 25
26.
6.2.2019 26
Työpäiviä KumulatiivineKumulatiivine Yhteensä
elo 17 101:32 34:27 136:00
syys 20 221:00 74:59 296:00
loka 18 328:32 111:27 440:00
marras 22 459:57 156:02 616:00
Työajan seurantaa varten opettajille jaettu tuloste
Ongelmana on se, että viikko harvoin päättyy viikonloppuna
27.
Työajan suunnittelusovelluksessa onmahdollisuus valita tarkasteluajankohtaan
mennessä olleiden työpäivien määrä
Miten se tuotaisiin opettajien tietoon?
6.2.2019 27
28.
Yhdessä sovitut ohjausryhmänlinjaukset ja miten tästä eteenpäin
• Tammi-helmikuun laajempi kysely vuosityöaikakokeilusta
• Tässä tapaamisessa esitettyjen uudistusten toteutuminen
6.2.2019 28
29.
Tilanteen arviointia
• 1)Sitomattoman työajan osuus: tällä hetkellä liian lähellä minimiä.
• 2) Puuttuva kokemus mallin reagoinnista muuttuvaan tilanteeseen
• 3) Ajantasainen talousvaikutustieto tulossa
• 4) Kokeilu jakaa jäsenistöä varsin voimakkaasti niin kokeilukouluissa kuin jäsenistössä yleisemmin
• 5) Kokeilua harkitsevien tulee huomioida resurssin tarve niin luottamusmiesorganisaatiolle kuin esim.
vastuullisille yhdistystoimijoille
• 6) Kokeilun vaikutuksesta aineenopetukseen ei saada riittävästi tietoa
• 7) Paikallinen seurantaryhmä ja yhteistyö toimivat
• 8) OAJ:n toimisto tukenut aktiivisesti
• 9) Tarvitaan 1520 tunnin ylityksistä kokemuksia
• 10) Kokeilun edetessä tulee aliresursointi epäilemättä nousemaan esille
• 11) Tukiopetustuntien, OTL-tuntien, yms. vaikutuksia voidaan arvioida kokeilun edetessä
29
30.
Millaisia kokemuksia kokeilustaon saatu
Helsingissä?
• PLM Jaana Alaja
• HOAY teki kyselyn
vuosityöaikakokeilussa
työskenteleville
opettajille syksyllä 2108
Miten tästä eteenpäin?
•Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, ellei sopimusta päätetä
lopettaa kesken sopimuskauden
• Kokeiluun on mahdollista tulla mukaan niin, että se alkaa
viimeistään lukuvuoden alussa 1.8.2020
• Tavoitteena saada mukaan myös yläkouluja tai yhtenäisiä
peruskouluja
• Jokaisessa kokeilukoulussa kolmen vuoden jälkeen arvioidaan
tilanne jatkosta
• Lopettaminen? Kehittäminen? Paluu OPV-järjestelmään? Muu, mikä?
38.
Voiko kokeilu alkaamissä vain?
• Ei. Jos kuulet vihjeitä siirtymisestä, ole yhteydessä kuntasi
opettajia edustavaan pääluottamusmieheen.
• Vuosityöaikajärjestelmän kokeilu päättyy viimeistään silloin, kun
viimeinenkin kolmivuotinen kokeilu päättyy.
• Kun viimeiset kokeilut päättyvät, arvioidaan mihin suuntaan
jatketaan.
39.
Mistä saan lisätietoa?
•OAJ:n verkkosivuilta www.oaj.fi
• Uutiset
• Työelämäopas
• Opettaja-lehdestä
• OAJ:n toimiston työntekijöiltä
• Kokeilukuntien pääluottamusmiehiltä