Perusopetuksen
vuosityöaikakokeilu
Neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen, OAJ
Työmarkkina-asiamies Laura Nurminen, OAJ
Pääluottamusmiehet Sami Markkanen (Vantaa), Jaana Alaja (Helsinki)
ja Esa Ukkola (Lahti)
6.2.2019 1
Mikä kokeilu?
• Vuosityöaikakokeilu peruskoulussa 1.8.2018–31.7.2021
• Rajattu ja pieni kokeilu
• Ensimmäisenä vuonna mukana vain 7 koulua
• Ensimmäiset kokeilukunnat ovat Helsinki, Vantaa ja Lahti
• 1.1.2019 mukaan tuli yksi alakoulu Vaasasta
• Nyt kokeilussa on mukana 8 alakoulua
Miksi on pidetty tärkeänä, että vuosityöaikaa
kokeillaan myös perusopetuksessa?
• Opettajien työ on muuttunut ja palkanmaksun ulkopuolella oleva työ eli
ns. virkaan kuuluvat muut tehtävät, ovat lisääntyneet
• Oppiminen yksilöllistyy ja opetuksen suunnittelu laajenee: oppimisen
tuki, yksilölliset oppimispolut, oppimisympäristöt…
• Yhteistyö lisääntyy niin kotien ja toisten opettajien kanssa kuin
moniammatillisesti ja sidosyhteisöjen kanssa
• Arviointityö lisääntyy ja monipuolistuu
• Työ ei painotu enää vain oppitunteihin
• Kehittämistyö laajenee ja tehdään pääasiassa kouluilla
• Uudet opetussuunnitelmat vaativat yhä enemmän opettajien yhteistä
opetuksen suunnittelua ja arviointia
Mitä kokeilulla tavoitellaan?
• Lisääntyneen työmäärän rajaamista
• Työn tekemistä vain työajalla
• Työaikajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan nykytilannetta ja
muuttuvaa opettajan työtä:
• jotta kaikki työ saadaan palkanmaksun perusteeksi
• jotta työn määrää kyetään tarvittaessa rajaamaan
• Oppituntien laskemisesta siirrytään kohti kaiken opettajan
työhön kuluvan työajan hahmottamista
Miksi työajan käyttöä on tärkeää
suunnitella ja seurata?
• Työajan käyttöä on suunniteltava ja sen toteutumista on
seurattava sen takia, että työtä voidaan rajata
• Sitomattoman työajan määrä on OAJ:lle tulleen palautteen
mukaan kokoa ajan lisääntynyt
• Tarkoitus ei ole, että työnantaja alkaa kontrolloida sen käyttöä
vaan että opettaja itse seuraa käyttämäänsä työaikaa, jotta
konkretisoituu se, paljonko aikaa tosiasiassa käyttää
• Tarkoitus on rajoittaa ja mitoittaa omia töitään niin, ettei
työkuorma kasva liian isoksi
• Oman työn johtaminen korostuu
Kuinka vanha vuosityöaikaan perustuva
työaikamalli-idea on yleissivistävässä
opetuksessa?
• 1976–77 ensimmäiset yleissivistävän koulutuksen
vuosityöaikakokeilut
• 1999–2008 Helsingin ja Lappeenrannan kokonaistyöaikakokeilut
• 2012 Vantaan erityisopettajat
• 2013 Kuopion ja Siilinjärven erityisopettajat
• 2018 Vantaan kahden koulun kokeilu
• Kokeilujen historia on siis vuosikymmeniä vanha
• Sittemmin on pyritty löytämään ja neuvottelemaan sopivaa mallia
Kuka tällaisesta kokeilusta on päättänyt?
• OAJ:n valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2000-2004
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2001-2002
”Kehitetään ja laajennetaan opettajien kokonaispalkkausta ja -työaikaa koskevia kokeiluja.
Käynnistetään kokonaispalkkausta ja työaikaa koskevia uusia kokeiluja peruskouluissa, lukioissa ja
toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.”
• Valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2014-18
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2015-2016
”Kehitämme virka- ja työehtosopimusten palkka- ja työaikamääräyksiä siten, että työtä rajataan ja
kaikki tehtävät saadaan kokonaisuudessaan palkan perusteeksi. Kehitämme yhdessä työnantajan
kanssa työaikajärjestelmiä ja jatkamme neuvotteluja uusien työaika- ja palkkauskokeilujen
aloittamiseksi. Edellytämme, että työnantaja kohdentaa kokeiluihin taloudellisia lisävoimavaroja, joilla
uudistukset mahdollistetaan. Tätä varten teemme selvityksen työaika- ja palkkauskokeiluista ja niiden
toimivuudesta ennalta laadittujen kriteerien pohjalta.”
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2017-2018
”Työaikajärjestelmiä uudistetaan käynnistämällä paikallisia kokeiluja ja nykyisten työaikajärjestelmien
toimivuutta parannetaan.”
• OAJ:n hallitus käsittelee asiaa jokaisessa kokouksessaan, ennen hallituksen kokouksia asia
käsitellään aina OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnissa. Näissä päättävissä elimissä
päätökset tekee OAJ:n jäsenkunnasta valitut edustajat.
Onko jäseniltä kysytty?
• Mukana olevien koulujen opettajat ovat äänestäneet mukaan
lähtemisestä, ja enemmistö on ollut kokeilun kannalla
• Paikallisyhdistys tekee päätöksen mukaan lähtemisestä ja
neuvottelee työnantajan kanssa paikallisen sopimuksen
• OAJ:n hallitus hyväksyy osaltaan paikalliset sopimukset
• Vastoin opettajakunnan tai paikallisyhdistyksen tahtoa ei kokeilu
voi alkaa
Millä opetusalan opettajilla on
vuosityöaika nyt käytössä?
• Ammattikorkeakoulussa käytössä yli
parikymmentä vuotta
• Yliopistossa käytössä vuodesta 1997
• Ammatillisella toisella asteella kokeilun ja
siirtymäajan kautta alkaen 2017–2020
Mitkä ovat tärkeimmät pointit muistaa?
• Työpäivien määrä (190 päivää miinus arkipyhät + opettajatyöpäivät)
ja sijoittuminen pysyvät ihan ennallaan
• Kaikki lomat säilyvät aivan ennallaan
• Kaikesta sovitusta työstä maksetaan korvaus
• Kaikki nykyiset tehtävät on resursoitava työaikana
• 1520 h/v on vähimmäismäärä, jonka mukainen palkka viranhaltijoille
taataan, tunteja voi siis olla enemmänkin. Jos on enemmän tunteja,
nousee tietysti palkkakin
• 1520 tunnista osa on sidottua työaikaa (tapahtuu pääosin koululla)
ja loput on sitomatonta työaikaa (opettaja itse päättää miten, milloin
ja missä työn tekee)
Mikä on sidottua työaikaa?
• Kaikki oppilaiden kanssa tehtävä opetus- ja kasvatustyö eli oppitunnit, välitunti-
valvonnat, ohjaaminen, kerhot, tukiopetus yms.
• Vesot ja kikyt
• Kokoukset ja työryhmät, tiimit, moniammatilliset erityisen tuen palaverit,
opettajien arviointipalaverit yms.
• YS-ajalla tehtävä kunta-/koulukohtainen kehittäminen (esim. OPS-työ,
hankesuunnittelu, koulun tapahtuminen suunnittelu ja valmistelu yms.)
• Vanhempainvartit ja -illat sekä arviointikeskustelut (siltä osin, kun opettaja,
oppilas ja huoltaja ovat paikalla, valmistautuminen on sitomatonta työaikaa)
• Opetuksen yhteinen suunnittelu (mm. oppimisen tuen yhteissuunnittelu ml.
pedagogisten asiakirjojen laadinnan edellyttämä yhteistyö, monialaisten
kokonaisuuksien yhteissuunnittelu, samanaikais- ja yhteisopettajuuden
edellyttämä opetuksen yhteissuunnittelu, jaksosuunnittelu yms.)
• Täydennyskoulutukseen ym. osaamisen kehittämiseen osallistuminen
Mikä on sitomatonta työaikaa?
Saako opettaja itse päättää missä ja milloin
tekee?
• Kyllä saa. Perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen.
• Minimimäärä on 25–40%
• Oman opetuksen suunnittelu (tarve kasvaa oppimisen polkujen
yksilöllistymisen myötä)
• Arviointityö (vaikka osana opetusta tehtävä jatkuva arviointi onkin
lisääntynyt, on opettajan velvoite summatiiviseen arviointiin säilynyt
aiemman kaltaisena.)
• Oman osaamisen omaehtoinen, esimiehen kanssa sovittu, päivittäminen
• Osa ys-ajasta käytännössä, etenkin koulun ja kodin välinen viestintä
(sähköiset välineet, puhelin, tiedotteet yms.), osa kodin ja koulun välisestä
yhteistyöstä luetaan sidottuun työaikaan (esim. vanhempaintapaamiset)
Mitä tapahtuu palkoille?
• Peruspalkat nousevat 2,5 OPV-järjestelmän mukaisen ylitunnin
verran (vuosiviikkoylituntipalkkio)
• Hinnoittelutunnuksen mukaisen peruspalkan lisäksi maksetaan
vuosidonnaiset lisät kuten aiemmin
• TVA- ja TSA-lisät maksetaan kuten aiemmin
• Lomaraha maksetaan kuten aiemmin
• 1520 yli menevät työtunnit maksetaan lisäpalkkana
• Yli 1700 vuosityötunnin yli menevät työtunnit korvataan 1,5
kertaisina
Palkat (peruspalkka)
Tehtävänimike 1 kl 2 kl 1 kl 2 kl
Peruskoulun
lehtori
2 872,98 2 845,80 3 152,18 3 122,38
Luokanopettaja 2 660,14 2 635,00 2 890,13 2 862,81
Erityisopetuksen
opettaja
2 892,92 2 865,56 3 155,73 3 125,90
OPV VTA
Millaisia kokemuksia kokeilusta on saatu
Vantaalla?
• PLM Sami Markkanen
• Ks. seuraavat diat
Vuosityöaikakokeilu
peruskouluissa
Koulukierrokset 31.10. ja 7.11.2018
Vierumäen koulu 32 (vastaajia 32)
Leppäkorven koulu 27 (vastaajia 25)
Alkusyksyn kysely vuosityöaikakokeilusta
Vantaalla Leppäkorven ja Vierumäen
kouluissa 24.10.2018
1. Verrattuna aikaisempaan opetusvelvollisuustyöaikaan
käytän opetukseen aikaa
Vastaajien määrä: 57
23%
73%
4%
16%
77%
7%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%
Entistä enemmän
Saman verran kuin aikaisemmin
Vähemmän kuin aikaisemmin
Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
2. Verrattuna aikaisempaan opetusvelvollisuustyöaikaan
käytän opetuksen yhteissuunnitteluun aikaa
Vastaajien määrä: 57
38%
58%
4%
32%
68%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80%
Entistä enemmän
Saman verran kuin aikaisemmin
Vähemmän kuin aikaisemmin
Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
3. Vuosityöaikainen työaikasuunnitelma mahdollistaa
työajan kohdentamisen muuhun kuin opetustyöhön
Vastaajien määrä: 57
42%
54%
4%
39%
48%
13%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Entistä enemmän
Saman verran kuin aikaisemmin
Vähemmän kuin aikaisemmin
Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
4. Arvioi kouluarvosanalla sitä, millaiset ovat kokemuksesi
vuosityöaikakokeilusta alkusyksyn perusteella (4= erittäin
tyytymätön 10=erittäin tyytyväinen)
Vastaajien määrä: 56
Minimiarvo Maksimiarvo Keskiarvo Mediaani Summa Keskihajonta
5 10 6,96 7 390 1,26
Liukukytkimen arvon lukumäärä N Prosentti
4 0 0%
5 10 17,86%
6 7 12,5%
7 21 37,5%
8 12 21,43%
9 5 8,93%
10 1 1,78%
Työajan seurannan jatkokehittäminen
1. Toimintovalikkoon Kohdentamaton muu työ luodaan alavalikot sekä koodataan
raporttisivuille toiminnallisuus tehtyjen kirjausten seurantaan:
- Tukiopetus, OTL-tunnit, kerhot, muu
2. Kommenttikenttä
Kirstun Kirjaus- ja Kalenterisivulla tehtävään kirjausikkunaan luodaan kommenttikenttä
(30 merkkiä). Työntekijällä on valittavissa 5-10 viimeisintä kommenttia pikavalinnassa
sekä mahdollisuus tehdä uusi kommentti. Kommentti tallentuu tietokantaan. Tieto
koodataan raporttisovellukseen ja se tulostuu raportille
3. Ohjantaryhmä selvittää, miten sovellusta voidaan kehittää ristiriitaisia
toiveita huomioiden
4. Hyvien vinkkien esiintuominen
5. Koulutuksen merkitseminen, ja muut täsmentävät ohjeet lähetetään 9.11. mennessä
6.2.2019 23
Miten voit tietää, missä vauhdissa tunnit ovat kuluneet?
Alla maanantaisin sähköpostiin tuleva raportti
6.2.2019 24
Olennaisin kohta on ympyröity
Vertaa siinä ilmoitettuja toteutumalukuja elokuussa jaettuun
paperitulosteen tietoihin
6.2.2019 25
6.2.2019 26
Työpäiviä Kumulatiivine Kumulatiivine Yhteensä
elo 17 101:32 34:27 136:00
syys 20 221:00 74:59 296:00
loka 18 328:32 111:27 440:00
marras 22 459:57 156:02 616:00
Työajan seurantaa varten opettajille jaettu tuloste
Ongelmana on se, että viikko harvoin päättyy viikonloppuna
Työajan suunnittelusovelluksessa on mahdollisuus valita tarkasteluajankohtaan
mennessä olleiden työpäivien määrä
Miten se tuotaisiin opettajien tietoon?
6.2.2019 27
Yhdessä sovitut ohjausryhmän linjaukset ja miten tästä eteenpäin
• Tammi-helmikuun laajempi kysely vuosityöaikakokeilusta
• Tässä tapaamisessa esitettyjen uudistusten toteutuminen
6.2.2019 28
Tilanteen arviointia
• 1) Sitomattoman työajan osuus: tällä hetkellä liian lähellä minimiä.
• 2) Puuttuva kokemus mallin reagoinnista muuttuvaan tilanteeseen
• 3) Ajantasainen talousvaikutustieto tulossa
• 4) Kokeilu jakaa jäsenistöä varsin voimakkaasti niin kokeilukouluissa kuin jäsenistössä yleisemmin
• 5) Kokeilua harkitsevien tulee huomioida resurssin tarve niin luottamusmiesorganisaatiolle kuin esim.
vastuullisille yhdistystoimijoille
• 6) Kokeilun vaikutuksesta aineenopetukseen ei saada riittävästi tietoa
• 7) Paikallinen seurantaryhmä ja yhteistyö toimivat
• 8) OAJ:n toimisto tukenut aktiivisesti
• 9) Tarvitaan 1520 tunnin ylityksistä kokemuksia
• 10) Kokeilun edetessä tulee aliresursointi epäilemättä nousemaan esille
• 11) Tukiopetustuntien, OTL-tuntien, yms. vaikutuksia voidaan arvioida kokeilun edetessä
29
Millaisia kokemuksia kokeilusta on saatu
Helsingissä?
• PLM Jaana Alaja
• HOAY teki kyselyn
vuosityöaikakokeilussa
työskenteleville
opettajille syksyllä 2108
Opetustunneista (Helsinki)
Tehtävistä (Helsinki)
Ys-ajasta ja ryhmäkokoasiasta (Helsinki)
Suunnittelusta (Helsinki)
Työn autonomia ja jaksaminen (Helsinki)
Millaisia kokemuksia kokeilusta on saatu
Lahdessa?
• PLM Esa Ukkola kertoi asiasta suullisesti
Miten tästä eteenpäin?
• Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, ellei sopimusta päätetä
lopettaa kesken sopimuskauden
• Kokeiluun on mahdollista tulla mukaan niin, että se alkaa
viimeistään lukuvuoden alussa 1.8.2020
• Tavoitteena saada mukaan myös yläkouluja tai yhtenäisiä
peruskouluja
• Jokaisessa kokeilukoulussa kolmen vuoden jälkeen arvioidaan
tilanne jatkosta
• Lopettaminen? Kehittäminen? Paluu OPV-järjestelmään? Muu, mikä?
Voiko kokeilu alkaa missä vain?
• Ei. Jos kuulet vihjeitä siirtymisestä, ole yhteydessä kuntasi
opettajia edustavaan pääluottamusmieheen.
• Vuosityöaikajärjestelmän kokeilu päättyy viimeistään silloin, kun
viimeinenkin kolmivuotinen kokeilu päättyy.
• Kun viimeiset kokeilut päättyvät, arvioidaan mihin suuntaan
jatketaan.
Mistä saan lisätietoa?
• OAJ:n verkkosivuilta www.oaj.fi
• Uutiset
• Työelämäopas
• Opettaja-lehdestä
• OAJ:n toimiston työntekijöiltä
• Kokeilukuntien pääluottamusmiehiltä
Kiitos
mielenkiinnostanne!
Lisätietoja
www.oaj.fi/tyoelmaopas/
www.oaj.fi uutiset

Vuosityöaikakokeilu perusopetuksessa

  • 1.
    Perusopetuksen vuosityöaikakokeilu Neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen,OAJ Työmarkkina-asiamies Laura Nurminen, OAJ Pääluottamusmiehet Sami Markkanen (Vantaa), Jaana Alaja (Helsinki) ja Esa Ukkola (Lahti) 6.2.2019 1
  • 2.
    Mikä kokeilu? • Vuosityöaikakokeiluperuskoulussa 1.8.2018–31.7.2021 • Rajattu ja pieni kokeilu • Ensimmäisenä vuonna mukana vain 7 koulua • Ensimmäiset kokeilukunnat ovat Helsinki, Vantaa ja Lahti • 1.1.2019 mukaan tuli yksi alakoulu Vaasasta • Nyt kokeilussa on mukana 8 alakoulua
  • 3.
    Miksi on pidettytärkeänä, että vuosityöaikaa kokeillaan myös perusopetuksessa? • Opettajien työ on muuttunut ja palkanmaksun ulkopuolella oleva työ eli ns. virkaan kuuluvat muut tehtävät, ovat lisääntyneet • Oppiminen yksilöllistyy ja opetuksen suunnittelu laajenee: oppimisen tuki, yksilölliset oppimispolut, oppimisympäristöt… • Yhteistyö lisääntyy niin kotien ja toisten opettajien kanssa kuin moniammatillisesti ja sidosyhteisöjen kanssa • Arviointityö lisääntyy ja monipuolistuu • Työ ei painotu enää vain oppitunteihin • Kehittämistyö laajenee ja tehdään pääasiassa kouluilla • Uudet opetussuunnitelmat vaativat yhä enemmän opettajien yhteistä opetuksen suunnittelua ja arviointia
  • 4.
    Mitä kokeilulla tavoitellaan? •Lisääntyneen työmäärän rajaamista • Työn tekemistä vain työajalla • Työaikajärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan nykytilannetta ja muuttuvaa opettajan työtä: • jotta kaikki työ saadaan palkanmaksun perusteeksi • jotta työn määrää kyetään tarvittaessa rajaamaan • Oppituntien laskemisesta siirrytään kohti kaiken opettajan työhön kuluvan työajan hahmottamista
  • 5.
    Miksi työajan käyttöäon tärkeää suunnitella ja seurata? • Työajan käyttöä on suunniteltava ja sen toteutumista on seurattava sen takia, että työtä voidaan rajata • Sitomattoman työajan määrä on OAJ:lle tulleen palautteen mukaan kokoa ajan lisääntynyt • Tarkoitus ei ole, että työnantaja alkaa kontrolloida sen käyttöä vaan että opettaja itse seuraa käyttämäänsä työaikaa, jotta konkretisoituu se, paljonko aikaa tosiasiassa käyttää • Tarkoitus on rajoittaa ja mitoittaa omia töitään niin, ettei työkuorma kasva liian isoksi • Oman työn johtaminen korostuu
  • 6.
    Kuinka vanha vuosityöaikaanperustuva työaikamalli-idea on yleissivistävässä opetuksessa? • 1976–77 ensimmäiset yleissivistävän koulutuksen vuosityöaikakokeilut • 1999–2008 Helsingin ja Lappeenrannan kokonaistyöaikakokeilut • 2012 Vantaan erityisopettajat • 2013 Kuopion ja Siilinjärven erityisopettajat • 2018 Vantaan kahden koulun kokeilu • Kokeilujen historia on siis vuosikymmeniä vanha • Sittemmin on pyritty löytämään ja neuvottelemaan sopivaa mallia
  • 7.
    Kuka tällaisesta kokeilustaon päättänyt? • OAJ:n valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2000-2004 • Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2001-2002 ”Kehitetään ja laajennetaan opettajien kokonaispalkkausta ja -työaikaa koskevia kokeiluja. Käynnistetään kokonaispalkkausta ja työaikaa koskevia uusia kokeiluja peruskouluissa, lukioissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.” • Valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2014-18 • Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2015-2016 ”Kehitämme virka- ja työehtosopimusten palkka- ja työaikamääräyksiä siten, että työtä rajataan ja kaikki tehtävät saadaan kokonaisuudessaan palkan perusteeksi. Kehitämme yhdessä työnantajan kanssa työaikajärjestelmiä ja jatkamme neuvotteluja uusien työaika- ja palkkauskokeilujen aloittamiseksi. Edellytämme, että työnantaja kohdentaa kokeiluihin taloudellisia lisävoimavaroja, joilla uudistukset mahdollistetaan. Tätä varten teemme selvityksen työaika- ja palkkauskokeiluista ja niiden toimivuudesta ennalta laadittujen kriteerien pohjalta.” • Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2017-2018 ”Työaikajärjestelmiä uudistetaan käynnistämällä paikallisia kokeiluja ja nykyisten työaikajärjestelmien toimivuutta parannetaan.” • OAJ:n hallitus käsittelee asiaa jokaisessa kokouksessaan, ennen hallituksen kokouksia asia käsitellään aina OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnissa. Näissä päättävissä elimissä päätökset tekee OAJ:n jäsenkunnasta valitut edustajat.
  • 8.
    Onko jäseniltä kysytty? •Mukana olevien koulujen opettajat ovat äänestäneet mukaan lähtemisestä, ja enemmistö on ollut kokeilun kannalla • Paikallisyhdistys tekee päätöksen mukaan lähtemisestä ja neuvottelee työnantajan kanssa paikallisen sopimuksen • OAJ:n hallitus hyväksyy osaltaan paikalliset sopimukset • Vastoin opettajakunnan tai paikallisyhdistyksen tahtoa ei kokeilu voi alkaa
  • 9.
    Millä opetusalan opettajillaon vuosityöaika nyt käytössä? • Ammattikorkeakoulussa käytössä yli parikymmentä vuotta • Yliopistossa käytössä vuodesta 1997 • Ammatillisella toisella asteella kokeilun ja siirtymäajan kautta alkaen 2017–2020
  • 10.
    Mitkä ovat tärkeimmätpointit muistaa? • Työpäivien määrä (190 päivää miinus arkipyhät + opettajatyöpäivät) ja sijoittuminen pysyvät ihan ennallaan • Kaikki lomat säilyvät aivan ennallaan • Kaikesta sovitusta työstä maksetaan korvaus • Kaikki nykyiset tehtävät on resursoitava työaikana • 1520 h/v on vähimmäismäärä, jonka mukainen palkka viranhaltijoille taataan, tunteja voi siis olla enemmänkin. Jos on enemmän tunteja, nousee tietysti palkkakin • 1520 tunnista osa on sidottua työaikaa (tapahtuu pääosin koululla) ja loput on sitomatonta työaikaa (opettaja itse päättää miten, milloin ja missä työn tekee)
  • 11.
    Mikä on sidottuatyöaikaa? • Kaikki oppilaiden kanssa tehtävä opetus- ja kasvatustyö eli oppitunnit, välitunti- valvonnat, ohjaaminen, kerhot, tukiopetus yms. • Vesot ja kikyt • Kokoukset ja työryhmät, tiimit, moniammatilliset erityisen tuen palaverit, opettajien arviointipalaverit yms. • YS-ajalla tehtävä kunta-/koulukohtainen kehittäminen (esim. OPS-työ, hankesuunnittelu, koulun tapahtuminen suunnittelu ja valmistelu yms.) • Vanhempainvartit ja -illat sekä arviointikeskustelut (siltä osin, kun opettaja, oppilas ja huoltaja ovat paikalla, valmistautuminen on sitomatonta työaikaa) • Opetuksen yhteinen suunnittelu (mm. oppimisen tuen yhteissuunnittelu ml. pedagogisten asiakirjojen laadinnan edellyttämä yhteistyö, monialaisten kokonaisuuksien yhteissuunnittelu, samanaikais- ja yhteisopettajuuden edellyttämä opetuksen yhteissuunnittelu, jaksosuunnittelu yms.) • Täydennyskoulutukseen ym. osaamisen kehittämiseen osallistuminen
  • 12.
    Mikä on sitomatontatyöaikaa? Saako opettaja itse päättää missä ja milloin tekee? • Kyllä saa. Perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen. • Minimimäärä on 25–40% • Oman opetuksen suunnittelu (tarve kasvaa oppimisen polkujen yksilöllistymisen myötä) • Arviointityö (vaikka osana opetusta tehtävä jatkuva arviointi onkin lisääntynyt, on opettajan velvoite summatiiviseen arviointiin säilynyt aiemman kaltaisena.) • Oman osaamisen omaehtoinen, esimiehen kanssa sovittu, päivittäminen • Osa ys-ajasta käytännössä, etenkin koulun ja kodin välinen viestintä (sähköiset välineet, puhelin, tiedotteet yms.), osa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä luetaan sidottuun työaikaan (esim. vanhempaintapaamiset)
  • 13.
    Mitä tapahtuu palkoille? •Peruspalkat nousevat 2,5 OPV-järjestelmän mukaisen ylitunnin verran (vuosiviikkoylituntipalkkio) • Hinnoittelutunnuksen mukaisen peruspalkan lisäksi maksetaan vuosidonnaiset lisät kuten aiemmin • TVA- ja TSA-lisät maksetaan kuten aiemmin • Lomaraha maksetaan kuten aiemmin • 1520 yli menevät työtunnit maksetaan lisäpalkkana • Yli 1700 vuosityötunnin yli menevät työtunnit korvataan 1,5 kertaisina
  • 14.
    Palkat (peruspalkka) Tehtävänimike 1kl 2 kl 1 kl 2 kl Peruskoulun lehtori 2 872,98 2 845,80 3 152,18 3 122,38 Luokanopettaja 2 660,14 2 635,00 2 890,13 2 862,81 Erityisopetuksen opettaja 2 892,92 2 865,56 3 155,73 3 125,90 OPV VTA
  • 15.
    Millaisia kokemuksia kokeilustaon saatu Vantaalla? • PLM Sami Markkanen • Ks. seuraavat diat
  • 16.
  • 17.
    Vierumäen koulu 32(vastaajia 32) Leppäkorven koulu 27 (vastaajia 25) Alkusyksyn kysely vuosityöaikakokeilusta Vantaalla Leppäkorven ja Vierumäen kouluissa 24.10.2018
  • 18.
    1. Verrattuna aikaisempaanopetusvelvollisuustyöaikaan käytän opetukseen aikaa Vastaajien määrä: 57 23% 73% 4% 16% 77% 7% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Entistä enemmän Saman verran kuin aikaisemmin Vähemmän kuin aikaisemmin Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
  • 19.
    2. Verrattuna aikaisempaanopetusvelvollisuustyöaikaan käytän opetuksen yhteissuunnitteluun aikaa Vastaajien määrä: 57 38% 58% 4% 32% 68% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Entistä enemmän Saman verran kuin aikaisemmin Vähemmän kuin aikaisemmin Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
  • 20.
    3. Vuosityöaikainen työaikasuunnitelmamahdollistaa työajan kohdentamisen muuhun kuin opetustyöhön Vastaajien määrä: 57 42% 54% 4% 39% 48% 13% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Entistä enemmän Saman verran kuin aikaisemmin Vähemmän kuin aikaisemmin Leppäkorven koulu Vierumäen koulu
  • 22.
    4. Arvioi kouluarvosanallasitä, millaiset ovat kokemuksesi vuosityöaikakokeilusta alkusyksyn perusteella (4= erittäin tyytymätön 10=erittäin tyytyväinen) Vastaajien määrä: 56 Minimiarvo Maksimiarvo Keskiarvo Mediaani Summa Keskihajonta 5 10 6,96 7 390 1,26 Liukukytkimen arvon lukumäärä N Prosentti 4 0 0% 5 10 17,86% 6 7 12,5% 7 21 37,5% 8 12 21,43% 9 5 8,93% 10 1 1,78%
  • 23.
    Työajan seurannan jatkokehittäminen 1.Toimintovalikkoon Kohdentamaton muu työ luodaan alavalikot sekä koodataan raporttisivuille toiminnallisuus tehtyjen kirjausten seurantaan: - Tukiopetus, OTL-tunnit, kerhot, muu 2. Kommenttikenttä Kirstun Kirjaus- ja Kalenterisivulla tehtävään kirjausikkunaan luodaan kommenttikenttä (30 merkkiä). Työntekijällä on valittavissa 5-10 viimeisintä kommenttia pikavalinnassa sekä mahdollisuus tehdä uusi kommentti. Kommentti tallentuu tietokantaan. Tieto koodataan raporttisovellukseen ja se tulostuu raportille 3. Ohjantaryhmä selvittää, miten sovellusta voidaan kehittää ristiriitaisia toiveita huomioiden 4. Hyvien vinkkien esiintuominen 5. Koulutuksen merkitseminen, ja muut täsmentävät ohjeet lähetetään 9.11. mennessä 6.2.2019 23
  • 24.
    Miten voit tietää,missä vauhdissa tunnit ovat kuluneet? Alla maanantaisin sähköpostiin tuleva raportti 6.2.2019 24
  • 25.
    Olennaisin kohta onympyröity Vertaa siinä ilmoitettuja toteutumalukuja elokuussa jaettuun paperitulosteen tietoihin 6.2.2019 25
  • 26.
    6.2.2019 26 Työpäiviä KumulatiivineKumulatiivine Yhteensä elo 17 101:32 34:27 136:00 syys 20 221:00 74:59 296:00 loka 18 328:32 111:27 440:00 marras 22 459:57 156:02 616:00 Työajan seurantaa varten opettajille jaettu tuloste Ongelmana on se, että viikko harvoin päättyy viikonloppuna
  • 27.
    Työajan suunnittelusovelluksessa onmahdollisuus valita tarkasteluajankohtaan mennessä olleiden työpäivien määrä Miten se tuotaisiin opettajien tietoon? 6.2.2019 27
  • 28.
    Yhdessä sovitut ohjausryhmänlinjaukset ja miten tästä eteenpäin • Tammi-helmikuun laajempi kysely vuosityöaikakokeilusta • Tässä tapaamisessa esitettyjen uudistusten toteutuminen 6.2.2019 28
  • 29.
    Tilanteen arviointia • 1)Sitomattoman työajan osuus: tällä hetkellä liian lähellä minimiä. • 2) Puuttuva kokemus mallin reagoinnista muuttuvaan tilanteeseen • 3) Ajantasainen talousvaikutustieto tulossa • 4) Kokeilu jakaa jäsenistöä varsin voimakkaasti niin kokeilukouluissa kuin jäsenistössä yleisemmin • 5) Kokeilua harkitsevien tulee huomioida resurssin tarve niin luottamusmiesorganisaatiolle kuin esim. vastuullisille yhdistystoimijoille • 6) Kokeilun vaikutuksesta aineenopetukseen ei saada riittävästi tietoa • 7) Paikallinen seurantaryhmä ja yhteistyö toimivat • 8) OAJ:n toimisto tukenut aktiivisesti • 9) Tarvitaan 1520 tunnin ylityksistä kokemuksia • 10) Kokeilun edetessä tulee aliresursointi epäilemättä nousemaan esille • 11) Tukiopetustuntien, OTL-tuntien, yms. vaikutuksia voidaan arvioida kokeilun edetessä 29
  • 30.
    Millaisia kokemuksia kokeilustaon saatu Helsingissä? • PLM Jaana Alaja • HOAY teki kyselyn vuosityöaikakokeilussa työskenteleville opettajille syksyllä 2108
  • 31.
  • 32.
  • 33.
  • 34.
  • 35.
    Työn autonomia jajaksaminen (Helsinki)
  • 36.
    Millaisia kokemuksia kokeilustaon saatu Lahdessa? • PLM Esa Ukkola kertoi asiasta suullisesti
  • 37.
    Miten tästä eteenpäin? •Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, ellei sopimusta päätetä lopettaa kesken sopimuskauden • Kokeiluun on mahdollista tulla mukaan niin, että se alkaa viimeistään lukuvuoden alussa 1.8.2020 • Tavoitteena saada mukaan myös yläkouluja tai yhtenäisiä peruskouluja • Jokaisessa kokeilukoulussa kolmen vuoden jälkeen arvioidaan tilanne jatkosta • Lopettaminen? Kehittäminen? Paluu OPV-järjestelmään? Muu, mikä?
  • 38.
    Voiko kokeilu alkaamissä vain? • Ei. Jos kuulet vihjeitä siirtymisestä, ole yhteydessä kuntasi opettajia edustavaan pääluottamusmieheen. • Vuosityöaikajärjestelmän kokeilu päättyy viimeistään silloin, kun viimeinenkin kolmivuotinen kokeilu päättyy. • Kun viimeiset kokeilut päättyvät, arvioidaan mihin suuntaan jatketaan.
  • 39.
    Mistä saan lisätietoa? •OAJ:n verkkosivuilta www.oaj.fi • Uutiset • Työelämäopas • Opettaja-lehdestä • OAJ:n toimiston työntekijöiltä • Kokeilukuntien pääluottamusmiehiltä
  • 40.