Aloistusdiat Nokian lukion veso-päivälle ennen mobiilirataa ja työpajoja. 4 kk myöhemmin pidin samantapaisen erityksen, osittain eri sisällöillä: http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso/mobiilioppimisen-pedagogiikkaa-25807978

1. Mobiilioppimisen pedagogiikkaa
Nokian lukion veso 20.4.2013
Matleena Laakso PAOK-verkosto
matleena.laakso@tampere.fi paokhanke.ning.com
Twitter: @MatleenaLaakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso

2. PAOK:n kevään seminaarit
Lisätiedot: paokhanke.ning.com
• Teematiimiseminaarit ti 14.5. ja ke 15.5.2013
– Tukipaketti lyhyen matematiikan opiskeluun lukiossa
– Pelillisyys opetuksessa
– ATTO-aineet eläväksi
– Mobiilioppiminen
– Sosiaalisen median hyödyntäminen oppimistehtävissä
– Paikallinen tutkinnon osa 10 ov (Kansainvälinen kauppa) verkossa
– Tabletit opetuksessa
– Mobiilioppiminen opinto-ohjauksen tukena
– Mobiilioppimisen mahdollisuudet AI ja S2 -opetuksessa
• Verkkokurssikehittäjien seminaari ma 20.5.
– Vektorigrafiikan perusteet
– Esimies verkossa
– Lukiossa alkavan kielen kurssit
– Derivaatta (MAA7)
– Kiinan historia, kulttuuri ja yhteiskunta

3. Pirkanmaan tvt-suunnitelma
• Lausunto- ja kommenttikierroksella 13.5.2013 asti
 muokataan valmiiksi ennen kesälomaa
 toimii oppilaitoskohtaisten suunnitelmien pohjana
• tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/maakunnallinen-tvt-suunnitelma/

4. Uuden ajan kansalaistaidot
(ks. esim. Lankinen 2010, Koulu 3.0)
• Ajattelemisen taidot
– ongelmanratkaisu ja kriittinen ajattelu,
analyysin osaaminen, oppimaan oppiminen,
luovuus ja innovatiivisuus
• Työskentelyn taidot
– suullinen ja kirjallinen kommunikointi,
yhteistyökyky ja verkostoissa toimiminen
• Työskentelyn välineiden hallinnan taidot
– informaation käyttötaito, tieto- ja viestintä-
tekniikan ja teknologian käyttötaito
• Aktiivisen kansalaisuuden taidot
– osallisuus yhteisön jäsenenä, muutoksiin sopeutuminen,
joustavuus, itsenäinen työskentely, yrittäjyys, empaattisuus,
henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus
Kuva: Russel, CC0

5. Sulautuva opetus (blended learning)
(ks. esim. Levonen, Joutsenvirta & Parikka 2009 tai Manninen ym. 2007)
• Teknologia, oppimisympäristöt ja didaktiset periaatteet
sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi
– monimuoto-opetuksessa ne ovat perättäisiä
– eLearning-termi korostaa teknologiaa oppimisen välineenä
• Pyrkii verkko- ja lähi-
opetuksen hyvien puolien
yhdistämiseen
Kuva: Matleena Laakso, CC BY

6. Mobiilioppiminen, mPedagogiikka
(ks. esim. sites.google.com/site/avomobiiliopas/)
• Mobiilioppimisessa oppija on mobiili ja laite on ajattelun työkalu.
• Mobiililaite voidaan myös ajatella työkaluna, jolla oppimis-
prosessi saadaan autenttiseen ympäristöön ja autenttisiin
oppimistilanteisiin.
Luokkahuonepedagogiikka
• didaktisesti perustunut opettajan
toiminnan ja opetusprosessin
suunnitteluun
Verkko- ja m-pedagogiikka
• lähtökohta on oppijan
oppimisprosessin suunnittelu

7. Tablettien mahdollisuuksia
(Tomi Dufva AppsRuletti-koulutuksessa 2013)
1. Korvaa tietokoneet
- selain, s-posti, some, muistiinpanot,…
2. Tuottamisessa parhaimmillaan
- kuvat, videot, äänet, kartat, piirtäminen,..
- nopea ja helppo, yksin ja ryhmässä
3. Rikastututtavat appsit
- kommunikointiin, tuottamiseen
- tietosisällön täsmäohjelmat, pelilliset ohjelmat,..
- helppoja ja halpoja (vrt. ohjelmat tietokoneelle)

8. Kokemuksia mobiilioppimisesta
Lius & Jansson, InnoOmnia (OEB-konferenssi)
Käytössä tabletteja ja älypuhelimia
•Mobiililaite osa identiteettiä
– laite edes kurssin ajaksi omaksi &
latausoikeus  motivoi ja halutaan
kantaa mukana
•Huomattava ero vuoro-vaikutuksessa
– tutustutaan nopeammin
ja laajemmin
•Vertaisoppiminen lisääntynyt

9. Kokemuksia mobiilioppimisesta
Setälä, OTE-hanke: Mobiilioppiminen tänään
(kuvaa Meriläisen opinnäytetyötä miniläppäreiden käytöstä)
Pääosa opettajista näki kannettavat keinona
lisääntyneelle ja tehostuneelle tiedonhaulle ja
joustavuudelle
Osa näki muutoksia myös opetus- ja ohjausprosessissa
•opiskelijakeskeisyyden lisääntyminen
•opiskelijat pääsevät heti tekemään,
luennointi vähentynyt
•mahdollisuus oikea-aikaiseen,
välittömään ohjaukseen
•aidon työelämän tyyppiset
toimintatavat

10. Mikä luokassa muuttuu?
(One-to-one computing literature review 2009, the NSW Department of Education and Training)
Tavallinen luokka
•Opettajan aika kuluu ohjeiden antamiseen, opettajajohtoiseen
keskusteluun ja työskentelyn ohjaamiseen
•Opiskelijat kysyvät ja vastaavat opettajan kysymyksiin, myös
itsenäistä ja luokan yhteistä työskentelyä
Teknologialuokka
•Opettaja käyttää aikaa havainnollistamiseen, toiminnan ohjaamiseen
ja keskusteluun
•Opiskelijat käyttävät aikaa projektitöihin, pienryhmätyöskentelyyn,
keskenään keskusteluun
 Mahdollistaa oppijakeskeisemmän työympäristön,
tutkivan oppimisen ja pienryhmätyöskentelyn

11. Askel kerrallaan
• Mitä ja miten pitäisi oppia?
– Vaiheet, välineet, arviointi, roolit,
ohjaus? Valitse yksi sosiaalisen
median palvelu, jonka näet
pedagogisesti mielekkääksi välineeksi oppimiseen.
• Kokeile! Kerää palautetta ja arvioi onnistumista sekä
yksin, opiskelijoiden kanssa että kollegoiden kanssa
• Kehitä opetusta
– Siirrä vastuuta enemmän opiskelijoille
– Lisää somen välineiden määrää vähitellen
– Yksi osoite, mistä kurssin asiat löytyvät
Kuva: Matleena Laakso CC BY

12. Tieto haltuun!
Tietohaltuun.wordpress.com
•Tiedonhallintataitojen ops lukioille
•Opettajan opas
•Tiedonhankinnan perusteet -diasarja (CC
BY-SA)
Tiedon lähteitä
•scholar.google.fi tieteellinen aineisto
•Toki-verkkokirjasto
– Vinkkejä tiedonhakuun
– Lukiolaisen verkkolähteitä
•Makupalat-linkkikirjasto

13. Netissä on
vaikea edustaa
vain itseään.
Mm. OPH, PAOK ja
Tampereen kaupunki
suosittelevat
CC-lisenssien
käyttämistä.

14. Verkkoidentiteetti
- keskustelun aiheeksi myös
opiskelijoiden kanssa
• Alaikäiset avoimessa verkossa
– Riittäisikö pelkkä etunimi tai lempinimi,
silloin kun se on käyttöehtojen mukaista? 
Tämä ei tarkoita nimimerkin taakse piiloutumista.
Yhä suurempi osa verkkoviestinnästä tapahtuu omilla nimillä.
– Huoltajan lupa, kun kirjaudutaan palveluun tai viedään sinne materiaalia.
• Anonyymiys voi vapaa-ajalla olla myös tarpeellinen henkireikä
• Suosi EU-alueen palveluita (henkilötieto- ja tietosuojalaki)
• Ole tietoinen siitä, mitä nimelläsi verkosta löytyy (ks. esim. pipl.com)
• Internetillä on pitkä muisti - kaikki jää talteen!
• Muista myös tekijänoikeudet, netiketti/someketti sekä käyttöehdot
(edu.fi  käyttöehtotaulukko)
Kuva: San Jose Library, CC BY-SA

15. Poimintoja Tampereen
somen opetuskäytön ohjeesta
• Oppijoita on opastettava palveluihin rekisteröitymisessä ja
keskusteltava käyttöehdoista, tekijänoikeuksista, turvallisesta ja
eettisestä käytöstä sekä sovittava yhteisistä toimintatavoista.
• Tekijänoikeuslait on huomioitava ja Creative Commons -lisenssien
käyttö on suositeltavaa
• Suositus on, että jo heti opintojen alussa kerätään oppijoilta
(huoltajilta) suostumus palveluiden käyttöön.
• Opettaja käyttää somen palveluita oman harkintansa ja
oppilaitoksen/koulutusalan mahdollisten linjausten mukaisesti.
Ohje, lupalomakkeet ja lisätietoja:
tvt.tampereenseutu.fi/opetuksessa/some

16. Ulkopuoliset verkkopalvelut
opetuksessa
Palveluun tarvitaan tunnukset (rekisteröityminen)
• Kysyttävä opiskelijan suostumus (alle 18 v. myös huoltajan lupa)
• Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä
Palveluun ei tarvita tunnuksia, mutta sinne tallennetaan jotain
• Jos tallennus on julkinen ja verrattavissa teokseen (esim. esitelmä, itse
otettu valokuva), kysyttävä suostumus opiskelijalta
(alle 18 v. myös huoltajan lupa)
• Vaihtoehtoinen suoritustapa tarjottava pyydettäessä
Palveluun ei tarvita tunnuksia eikä sinne tallenneta yksilöityä tietoa
• Opettaja voi edellyttää, että palvelua käytetään

17. CC-lisenssijärjestelmä on selkeämpi ja
helpompi kuin tekijänoikeuslaki
Tämän dian kuvat ovat Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta
www.slideshare.net/tarmot/kansalaiselle-verkkoaineiston-hydyntminen-mediatuotannossa

18. • Kv ja epäkaupallinen hanke
• CC-lisenssien tunteminen auttaa
löytämään verkosta mm.
oppimateriaalia ja kuvitusta omiin
materiaaleihin.
• CC-lisenssit antavat kaikille
oikeuden levittää ja esittää teosta
missä tahansa, mutta neljällä
ehdolla määritellyin rajoituksin.
• Lisätietoja: creativecommons.fi

19. CC-ehdot
Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
BY (Attribution, Nimeä)
ND (NoDerivatives,
EiJohdannaisia)
NC (Non-commercial,
Epäkaupallinen)
SA (ShareAlike, Sama
lisenssi)
Kuvan neljää eri ehtoa yhdistelemällä saadaan 6-7 erilaista lisenssiä.

20. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
CC BY-SA on
suositeltava lisenssi
oppimateriaaleille

21. Tvt:n opetuskäyttö Suomessa
muuta Eurooppaa jäljessä
(OPH, ESSIE-tutkimus 2013)
• Varustelutasolta Suomen koulut parhaimpien joukossa
– oppijoiden käytössä olevien laitteiden osalta lähellä keskitasolla
• Laitteiden käytössä olemme häntäpäässä
– Viimeisenä oppijoiden laitteiden käytössä
– Suomen lukiolaisista 34 % ei ole viim.lukuvuoden aikana lainkaan
käyttänyt tietokonetta koulussa. Määrä Euroopan
kolmanneksi suurin. Muualla puolet käyttää
vähintään viikoittain, vain 20 % ei juuri koskaan.
• Huonoin tilanne on peruskouluissa, mutta myös
lukioissa olemme viimeisten joukossa ja amma-
tillisissa oppilaitoksissakin alle keskitason.

22. Varustelutasolla ei yhteyttä
tvt:n opetuskäyttöön tai asenteisiin
(OPH, ESSIE-tutkimus)
• Lukion ja ammatillisten oppilaitosten
– rehtorien luottamus tvt:n hyötyihin keskitasoa parempaa.
– opettajien luottamus tietoteknisiin taitoihinsa alle keskitason. Somen
käyttötaitoihin kuitenkin luotetaan.
• Suurimpana esteenä pidetään pedagogisia syitä
– esim. hyvien mallien puuttumista, vähäistä täydennyskoulutusta ja
digitaalisten oppimateriaalien puutetta.
• Suomalaiset oppijat
– käsitykset hyödystä Euroopan alhaisimpia.
– omiin käyttötaitoihin luotetaan muita eurooppalaisia enemmän.
– luottavat internetin turvallisuuteen ja somen osaamiseensa.
– vapaa-ajan käyttö muita yleisempää.

23. Näin Euroopassa
(OPH, ESSIE-tutkimus)
• Tvt:n opetuskäyttö lisääntynyt
– lähes jokainen käyttää opetusta valmistellessaan
– 4/5 käyttää myös opetuksessaan
– niiden osuus, joilla tvt käytössä yli 25 % tunneista ei ole kasvanut (2006)
• Noin 75 %:lla kokenut opettaja, jolla yli 4 vuoden kokemus tvt:n
opetuskäytöstä. Hyvin harvassa opettajia, joilla alle vuoden kokemus.
• Digitaalisia materiaaleja käytetään huolestuttavan vähän, käytännössä
puolet oppijoista ei käytä niitä lainkaan.
• Opettajien oppiminen
– noin kolmanneksella tvt:n opetuskäyttö ollut pakollisena koulutuksessaan.
– 70 % opettajista opiskellut vapaa-ajallaan.
– Opettajat kaipaavat teknistä ja pedagogista tukea.
– Vasta harva on löytänyt tiensä verkon ammatillisiin ryhmiin.

24. ESSIE-tuloksista blogataan
Anne Rongas: opeblogi.blogspot.fi/2013/04/mista-opetusteknologia-jumittaa.html
•Mistä sitten halu ja motivaatio? Osa opettajista kokee oman ammatti-taitonsa
ajan tasalla pitämisen omaksi eduksi eikä laske jyrkkää rajaa työn ja vapaan
välille. Osa oppii nopeasti ja vaivattomasti. He ovat jo liikkeessä.
•Teknologian opetuskäyttö johtaa avoimuuden lisääntymiseen, opetus tulee
näkyväksi uudella tavoin. Opettajuus on murroksessa. Yksin tekemisen aika
alkaa olla ohi. Luokan ovet avautuvat. Samaan aikaan pitää oppia elämään
epämääräisyydessä.
Tarmo Toikkanen: tarmo.fi/blog/2013/04/suomessakin-keskusjohtoiseen-opetukseen/
•Tärkein kysymys: Onko uuden teknologian käytön taajuudella mitattavaa
yhteyttä oppimistuloksiin?
•En olisi niin huolissani tekniikan käytön vähäisyydestä Suomen kouluissa.
Tärkeämpää kuin käytön taajuus on selvittää, miten teknologia voi parantaa
oppitunnilla (ja sen ulkopuolella) tapahtuvia aktiviteetteja.

25. Kohti mobiilia – positiiviset esimerkit
kannustavat muitakin uuden kokeiluun!
• opeverkostot.wikispaces.com
• Mobiilikesäkoulu.com 22.-23.5.2013 Mustialassa
• Facebook-ryhmät:
– iPad opetuksessa
– Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa
– PAOKverkosto
• Mobiilioppimisen hankkeita:
– Mobiiliteknologia lukiolaisen arjessa:
finnedmob.blogspot.fi
– Mobiilisti: mobiilisti.blogspot.fi
– Sormet: sormet.ejuttu.fi

26. Mobiilirataan tarvitsette
• Mobiililaitteen ja nettiyhteyden
– äänet päälle
• QR-koodien lukusovelluksen
– esim. QRReader, i-nigma, ScanLife,
• Sky Map -sovelluksen
• Anatomy 4D -sovelluksen
• Aurasma -sovelluksen
– Mene logon ja sitten suurennuslasisymbolin kautta
hakukenttään
– Kirjoita hakukenttään matleenalaakso
– Valitse matleenalaakso’s public auras ja paina Follow

27. Sinä saat
• Jakaa ja muokata tätä diasarjaa, myös kaupallinen hyödyntäminen on sallittu
Kahdella ehdolla
• Viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen, tämän diasarjan osalta:
Matleena Laakso, www.matleenalaakso.fi
• Jos muokkaat tätä diasarjaa tai käytät tätä osana laajempaa teosta, tulee sinun
jakaa muokattu teos tällä samalla lisenssillä
Lisätietoja
• CC-lisenssit: creativecommons.fi
• CC BY-SA -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/deed.fi
• Diasarjan taloudelliset tekijänoikeudet kuuluvat Pirkanmaan ELY-keskukselle
Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA