Tietosuoja ja informaatioturvallisuus EuroopassaHarto Pönkä
Yleisöluento Oulussa, 7.5.2024, Harto Pönkä. Luento on osa Tulevaisuus ja toivo – EU Euroopan rakentajana -hanketta. Se tarjoaa näkökulmia Euroopan Unioniin kestävämmän tulevaisuuden rakentajana. Rahoittajana on Eurooppatiedotus ja koordinoijana Kvs-säätiö.
Henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminenHarto Pönkä
Puheenvuoro KVS-säätiön, Faktabaarin, Helsingin kaupunginkirjaston ja Kansalaisopistojen liiton "Digilukutaito kansalaistaidoksi" -webinaarisarjassa, 23.11.2023, Harto Pönkä, Innowise
8. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/3-sosiaalisen-median-kayttotavat/ (N=5520, 13-29-v.)
9. Kun totumme saamaan
tarvitsemamme helposti
Googlesta, voivat muut tavat
tuntua liian hankalilta, vaikka
tiedämme, että ne voisivat
tuottaa parempaa tietoa.
Netissä surffailu ja siihen
liittyvä audiovisuaalisten
ärsykkeiden ja jatkuvien
keskeytysten tulva voivat
johtaa lineaarisen
ajattelukyvyn rapautumiseen.
Netti haastaa syvällisen ajattelun
Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014
11. 21. vuosisadan ”tulevaisuuden” taidot
Ajattelutavat
1. Luovuus ja innovaatio
2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja
päätöksentekokyky
3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot
Työtavat
4. Viestintä
5. Yhteisöllinen työskentely
Työvälineiden hallinta
6. Informaation lukutaito
7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito
Elin- ja osallistumistavat
8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus
9. Elämä ja työura
10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu
sekä kulttuurinen tietoisuus
http://www.atc21s.org/
12. Ajattelu
ja oppi-
maan
oppimi-
nen (L1)
Kulttuurinen
osaaminen,
vuorovai-
kutus ja
ilmaisu (L2)
Itsestä
huolehtimi-
nen ja arjen
taidot (L3)
Moni-
lukuaito
(L4)
Tieto- ja
viestintä-
teknologi-
nen osaa-
minen (L5)
Työelämä-
taidot ja
yrittäjyys
(L6)
Osallistuminen,
vaikuttaminen ja
kestävän tule-
vaisuuden ra-
kentaminen (L7)
1. Luovuus ja
innovaatio
X X X
2. Kriittinen ajattelu,
ongelmanratkaisu ja
päätöksentekokyky
X X X X
3. Oppimaan
oppiminen ja meta-
kognitiiviset taidot
X X
4. Viestintä X X X X X
5. Yhteisöllinen
työskentely
X X X X X
6. Informaation
lukutaito
X X X X
7. Tieto- ja
viestintätekniikan
(TVT) lukutaito
X X X X
8. Paikallinen ja
globaali kansalaisuus
X X
9. Elämä ja työura X X X
10. Henkilökohtainen
ja sosiaalinen vastuu
sekä kulttuurinen
tietoisuus
X X X X
Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena
13. Lähde: Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa, EK:n yrityskyselyn tulokset 2017,
https://ek.fi/wp-content/uploads/Digi_Henko_Diat.pdf
15. Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Nuorten mielipide
16. • ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.
• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt
materiaalit myös pysyvät siellä.
• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä
toimitaan myös koulun ulkopuolella.
• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median
palveluja käytettäessä.
• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää
tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa
itsestä ja muista kannattaa jakaa.
Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)
Mitä koulun pitäisi nuorten
mielestä opettaa somesta?
17.
18. • Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää
mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä
voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana.
• Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä
aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana.
• Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä
suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen
liittyvää syytä.
• Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää
välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta.
• Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua
mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään
esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa.
Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä
Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf
19. Keskustele somesta oppilaiden kanssa
Mitä luet ja katsot?
Mistä tykkäät?
Mitä jaat ja kerrot?
Mistä keskustelet?
Mihin ryhmiin liityt?
Keitä otat kavereiksi?
Missä olet mukana?
Keneltä saa apua
tarvittaessa?
Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC
20.
21. 1. Opettajien yhteinen pohdinta ja
työskentelyn valmistelu
2. Luokka-/ryhmäkohtainen
pelisääntöjen laadinta
3. Tuotosten yhdistäminen koulun
yhteisiksi pelisäännöiksi
4. Johdon hyväksyntä
5. Pelisääntöjen julkistaminen
• Oppilaiden vanhemmat mukaan, esim. vanh.illat
• Työskentelyn apuna esim. Wilma, wiki, blogi tai
WhatsApp-ryhmä
Koulun some-pelisääntöjen laadinta
Lähde: Open somekirja, 2017, Harto Pönkä
22. • Oppilaita opastetaan käyttäjätunnusten ja salasanojen
tekemisessä sekä yksityisyyden suojaamisessa.
• Noudatetaan some-palvelujen käyttöehtoja ja ikärajoja.
• Huolehditaan, että oppijoilla on riittävät tiedot
tekijänoikeuksista.
• Korostetaan hyvää käytöstä, yhteisöllisten toimintatapojen
omaksumista ja toisen kunnioittamista.
• Häiriökäyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä.
• Some-palvelujen opetuskäytölle tehdään malli, joka
mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen
turvallisessa ympäristössä.
• Luottamuksellista tietoa ei viedä some-palveluihin.
• Tunnetaan henkilötietoja ja henkilötietorekisterien ylläpitoa
koskevat määräykset.
Somen turvallinen ja eettinen käyttö
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012
23. 1 . Tut ust u so sia a liseen media a n mo nipuo lisesti
2 . Opet a so sia a lisen media n perust eet
3 . Kä y t ä so sia a list a media a o ppimisen t ukena
4 . Kä y eet t ist ä keskust elua j a o pa st a
v a stuullisuuteen
5 . R a kenna ” ka v eria ei j ä t et ä” - kult t uuria
6 . Enna lt a ehkäise kiusa a mista y ht eist yö ssä
ko t ien ka nssa
7 . Ka nnusta o pet t a ja ko lleg asi so meen
Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi
SOMEKETTI OPETTAJILLE
UUDEN OPS:IN MUKAAN
25. • Voidaan tehdä sellaista, mikä muuten ei onnistuisi
– Kognitiiviset työkalut, virtuaalimaailmat, mallintaminen jne.
• Ajasta ja paikasta riippumattomuus
– Silti aika ja paikka tarvitaan edelleen
• Ryhmän yhteinen tila
– Materiaalit, keskustelut, yhteiset tuotokset, aikataulut jne.
• Tekstimuotoisuus tukee käsitteellistä ymmärtämistä
– Ajatusten selittäminen ja näkyväksi tekeminen
• Tasavertainen mahdollisuus osallistumiseen
– Pikemminkin roolien uudelleen muotoutuminen
• Kaikki toiminta verkossa jää talteen/dokumentoituu
– Prosessin vaiheisiin voidaan palata ja sitä voidaan arvioida
Teknologian mahdollisuuksia opetuksessa
26. ”Pilvipalvelut ovat vastakohta tietojen ja tiedostojen
säilyttämiselle tietokoneen kovalevyllä.”
Lähde: Tomy Rhymond, http://tomyrhymond.wordpress.com/2011/08/06/comparing-cloud-service/
28. • Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä
viestinnässä ja vertaistuessa
• Esimerkiksi WhatsApp-ryhmä vahvistaa opiskelijoiden
yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vertaistukea
• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja
harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta
– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen
– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto,
tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.
• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen
kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely
– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa
– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen
jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle
Some-palvelut ryhmäohjauksessa
36. Valitse käytettävä some-palvelu ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:
• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei?
• Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?
• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää?
• Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?
Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden
oppimisprosessissa valitsemasi some-palvelun avulla?
1. askel: mitä ja miksi?
37. Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/
Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672
38. Teknologis-pedagoginen sisältötieto
• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja
teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen
opettamiseen ja oppimiseen
• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön
opetuksen ja oppimisen tukena
• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen
ylläpitoa kaikista osatekijöistä:
– Sisältötieto
– Pedagoginen tieto
– Teknologinen tieto
39. 1. Oppijan hallinta
- Oppijan mahdollisuus hallita työskentelyä ja ottaa vastuuta
- Opetusta/työskentelyä tulisi voida seurata helposti
2. Oppijan aktiivisuus
- Toiminnot kannustavat itsenäiseen työskentelyyn
- Opettajan mahdollisuudet ohjata oppijan työskentelyä
3. Yhteistoiminnallinen/yhteisöllinen oppiminen
- Keskustelu- ja muut ryhmätyöskentelyä tukeva toiminnot
- Vuorovaikutuksen mahdollistaminen
- Opettajan mahdollisuus seurata oppijoiden vuorovaikutusta
4. Tavoitteellisuus
- Selkeät oppimista tukevat tavoitteet, tuloksiin keskittyminen
- Opettajan mahdollisuus seurata tuloksia ja osallistua oppijoiden
tavoitteiden asettamiseen
5. Sovellettavuus
- Opetukseen soveltuvat materiaalit ja tehtävät, esim. kyselyt
- Mahdollisuus tekemällä oppimiseen
- Oppijan oikea-aikainen ja oikean tasoinen tukeminen
6. Lisäarvo oppimiselle
- Ohjelman käyttö tukee tehokasta oppimista
- Mahdollisuus käyttää erilaisia sisältöjä ja mediamuotoja
7. Motivointi
- Sisäisen ja ulkoisen orientaation tukeminen
- Oppimisen merkitykselliseksi tekeminen oppijalle
8. Aiemman tiedon huomiointi
- Oppijan aiemman osaamisen huomiointi ja mahdollisuus edetä
oppimisessa sen mukaan
- Oppimispolut ja opetuksen suunnittelun mallit
9. Joustavuus
- Oppijan taitotason huomiointi, hajauttaminen ja eriyttäminen
- Toistuvat tehtävät
10. Palaute
- Palautteen kannustavuus ja tarkkuus
- Oppijan tekemien virheiden näyttäminen
Lähde: Petri Nokelainen, 2006, kuva: Harto Pönkä, Open Somekirja, 2017
40. Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:
• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta?
• Miten some-palvelu muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla?
• Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä?
• Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä?
• Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?
2. askel: menetelmät ja vuorovaikutus
42. Yhteisöllinen oppiminen
edellyttää yhteisesti
päätettyä tavoitetta tai
ratkaistavaa ongelmaa.
• Tehtävänanto, joka
edellyttää yhteistyötä
• Konkreettinen tuotos
• Roolit auttavat alkuun
• Tue TVT:llä yhteistyötä
3-5
/ryhmä
43. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllinen oppiminen käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.
47. • Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan
pohjautuvaan käytännön malliin, miten opetus
toteutetaan tai oppimisprosessin vaiheiden
tulisi edetä.
• Pedagogiset mallit ovat vain malleja – sovella
niitä vapaasti!
Pedagoginen malli
51. Esimerkki: käsitekarttoja vaiheittain
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
52. Läksy ennen
oppituntia
1. Verkkoluento esim.
YouTube-videona tai muu
verkkomateriaali
2. Ennakkotehtävä tai
ryhmäkeskustelu verkossa
3. OPPITUNTI VAPAUTUU:
- aktiiviselle työskentelylle
- yksilöohjaukselle
(Älä toista ennakkotehtävää tunnilla!)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/
Kätevä työkalu käänteisen opetuksen tehtäviin on esimerkiksi
http://tozzl.com/
Käänteinen opetus (flipped classroom)
53. Millaisen oppimisympäristön rakennat somen avulla:
• Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-palveluissa?
• Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin (QR-koodit, NFC-tagit)?
• Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-palveluja?
• Mitä laitteita valittujen somepalvelujen käyttö vaatii?
3. askel: some-ympäristön rakentaminen
54. Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.
Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design
57. Miten viet tekemäsi suunnitelman osaksi somepalveluita ja saat sen toimimaan?
• Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa?
• Miten tuot somepalveluissa esiin työskentelyn vaiheet?
• Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan?
• Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään
yhteisöllisesti?
4. askel: suunnitelmasta toteutukseen
59. Tehtävänannot – kaikki kaikessa
• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin
– Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset
– Tiedon haku ja arviointi
– Harjoittelu
– Liittäminen aiempiin tietoihin
– Soveltaminen, ongelmanratkaisu
• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan
– Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja
osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen
• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia
– Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,
Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman ongelman
selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat
60. • Täydennä aukkotehtävä:
• Voisimme käyttää opetuksessa ____(sovellus/nettipalvelu)_____,
• koska se tukee _________(opetuksessa/oppimisessa)_________.
• Haasteena näemme ____________________________________.
• Yhteisölliset skriptit :
– Ohjaavat opettajan valitseman pedagogisen mallin mukaiseen
yhteisölliseen työskentelyyn (vrt. skripti = käsikirjoitus)
– Jäsentävät ja vaiheistavat työskentelyä
– Parhaimmillaan: helposti seurattavia, johdattavat loogisesti
yhteisölliseen tiedonrakenteluun ja oppimiseen
Yhteistyön skriptaaminen
61. • Esitä opetuksen vaiheet loogisena kokonaisuutena
– Esimerkiksi tutkivan oppimisen pedagogisen mallin vaiheet:
1. Tutkitaan aihepiiriä yhdessä
2. Ongelmien asettaminen ryhmissä
3. Ryhmän teorian aloitus
4. Kriittinen arviointi, tiedonhaku ja teorioiden parantaminen
• Jaa jokainen vaihe työskentelykertoihin ja tehtäviin
– Esimerkiksi:
3. Ryhmän teorian aloitus
3.1. Yksin: nykyinen käsitys ongelmasta käsitekarttana
3.2. Ryhmänä: käsitekarttojen esittely muille ja keskustelu
3.3. Ryhmänä: yhteisen teorian kirjoittaminen
• Tarjoa lisäohjeita, vastauspohjia ja apuvälineitä
Opetuksen skriptaus käytännössä
Lähde: Open somekirja, 2017, Harto Pönkä
63. Et voi suunnitella kaikkea.
Jossain vaiheessa täytyy vain
heittäytyä uuden kokeilemiseen!
Opetusjakson aikana:
• Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden
suuntaisesti.
• Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna
tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä.
• Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia.
• Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota.
5. askel: tee se!
64. Suunnittelu-toteutus-arviointi ⟳
Opettajan toimintamalli (menetelmät ja työkalut)
Reflektointi Reflektointi
Toimintamallia kehitetään perättäisten toteutusten avulla
Reflektointi
Vrt. Gravemeijer & Cobb, 2006
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
65. Open somekirja
(Docendo, maaliskuu 2017)
• Sosiaalinen media koulussa ja
opetuksessa, uudet OPS:it
• Askelmerkit sosiaalisen median
opetuskäyttöön
• Pedagogiikka ja some
• Yhteisöllinen oppiminen, pedagogiset
mallit ja opetuksen skriptaaminen
• Yli 80:n some-palvelun esittely
• Laitteet, uudet trendit, opettajien
some-verkostot ja paljon muuta
• Lue lisää:
https://www.docendo.fi/open-
somekirja-harto-ponka.html