Asiantuntijapaneelit yhteiskunnallisen
vaikuttavuuden tukena
Rahoittajien ja paneelien yhteistyömahdollisuudet
8.2.2016, klo 9.00–12.00
Tieteiden talo
Järjestäjät: Kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatiot
OHJELMA
Osa 1. Puheenjohtaja Eeva Hellström, VNK
9:00 – 9:10 Työpajan avaus. Päivän kulku ja tavoitteet.
9:10 – 9:20 Mitä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten sitä voidaan mitata? Katri Vataja, Sitra
9:20 – 9:30 Globaalimuutoksen yhteen kietoutuneet haasteet. Markku Kulmala, Future Earth
Suomi
9:30 – 9:40 Keskustelua
9:40 – 9:50 Kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatioiden esittely. Tanja Suni, Future Earth
Suomi
9:50 – 10:00 Ympäristöministeriön kokemuksia paneelien hyödyntämisestä. Laura Höijer,
Ympäristöministeriö
10:00 – 10:10 Kokemuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisestä rahoituksen keinoin.
Minttu Jaakkola, Nesslingin säätiö
Osa 2. Puheenjohtaja Laura Höijer, Ympäristöministeriö
10:10 – 10:15 Pienryhmäohjeistus. Future Earth Suomi
10:15 – 10:30 Kahvikeskustelu: Miten toivoisit tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittyvän?
10:30 – 11:15 Pienryhmäkeskustelua yhteistyömahdollisuuksista
11:15 – 11:50 Yhteiskeskustelu pienryhmätyön pohjalta
11:50 – 12:00 Yhteenveto ja next steps
TIETOPOHJAISEN PÄÄTÖKSENTEON ASIANTUNTIJAPANEELEITA
Lisäksi keskeisiä verkostoja. Kaavio kuvaa päällekkäisiä edustuksia eri paneeleissa.
Strategisen
tutkimuksen
neuvosto
TEA-
TYÖRYHMÄ
Talouspol.
arviointi-
neuvosto
FUTURE
EARTH
SUOMI
BIOTALOUS
-PANEELI
Ennakointiverkosto/luotsi,
SOTERKO, LYNET,
Energiaprofessorit
KEKE-
asiantuntija-
paneeli
Ympäristö-
tiedon
foorumi
ILMASTO-
PANEELI
IPCC-
työryhmä
LUONTO-
PANEELI
(IPBES)
Laura Höijer
Per Mickwitz
Tanja Suni
TIETOPOHJAISEN PÄÄTÖKSENTEON ASIANTUNTIJAPANEELEITA
Lisäksi keskeisiä verkostoja. Kaavio kuvaa päällekkäisiä edustuksia eri paneeleissa.
Markku Kulmala
Marita Laukkanen
Jari Niemelä
Tanja Suni
Sirkku Juhola
Jukka Käyhkö
Ahti Salo
Laura Höijer
Strategisen
tutkimuksen
neuvosto
Per Mickwitz
Markku Kulmala
Jaakko Kiander
Riitta Maijala
Jaakko Kiander
Janne Hukkinen
Jari Niemelä
Laura Höijer
Janne Kotiaho
Marita
Laukkanen
TEA-
TYÖRYHMÄ
Talouspol.
arviointi-
neuvosto
Laura Höijer
Paula
Lehtomäki
Janne Kotiaho
Riitta Maijala
Jyri Seppälä
Timo Vesala
Jukka Käyhkö
Markku Wilenius
Markku Wilenius
Paula Lehtomäki
Ahti Salo
Janne Hukkinen, ym
Janne Hukkinen
FUTURE
EARTH
SUOMI
BIOTALOUS
-PANEELI
Ennakointiverkosto/luotsi,
SOTERKO, LYNET,
Energiaprofessorit
Pirkko Heikinheimo
Marita Laukkanen
Sirkku Juhola
Jyri Seppälä
Timo Vesala
KEKE-
asiantuntija-
paneeli
Ympäristö-
tiedon
foorumi
ILMASTO-
PANEELI
IPCC-
työryhmä
LUONTO-
PANEELI
(IPBES)
Future Earth Suomi – globaalimuutostutkimuksen
kansalliskomitea
• Toiminta alkoi syksyllä 2014:
– Edistää monitieteistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa globaalimuutostutkimusta Suomessa
– Kattojärjestö Future Earth: perustajat ICSU, ISSC, UNESCO, UNEP, UNU, WMO ja Belmont
Forum
– Ratkaisukeskeistä tutkimustietoa kestävää kehitystä tavoittelevien yhteiskuntien tarpeisiin
– Keskeiset lähtökohdat: ratkaisukeskeisyys, tieteidenvälisyys ja co-design loppukäyttäjien
kanssa
• FES kehittää yhteistyötä tiedon hyödyntäjien ja tutkijoiden välillä
– Toimimalla tutkimushankkeiden vuorovaikutuspartnerina
– Koordinoimalla relevanttien toimijoiden yhteistyötä:
• Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelien yhteistyö
• Tutkimuksen vaikuttavuutta tutkivat tahot
• Globaalimuutostutkijat ja sustainability science –tutkijat ja toimijat
– Globaalimuutostutkimuksen living lab –verkosto, jossa tutkijat ja loppukäyttäjät voivat
yhdessä muotoilla tutkimuskysymyksiä ja yhteishankkeita
• Tilaisuuksia laajoista seminaareista pienimuotoisiin verkostoitumistilaisuuksiin
• Olemassaolevat yhteistyömuodot:
– Toimintaideoita kehitelty läheisessä yhteistyössä Ympäristötiedon foorumin (ja HENVIn, TEA-
Ympäristötiedon foorumi
• Toiminta:
– Edistää tieteellisen ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa,
teemoina Ilmastonmuutos ja vähähiilinen yhteiskunta; Elinympäristöjen
elinkelpoisuuden säilyttäminen; Vihreä talous sekä uudet ympäristökysymykset
– Lisää tiedon tuottajien ja käyttäjien välistä vuorovaikutusta järjestämällä
kohtaamispaikkoja ja tilaisuuksia
• Lähiaikojen tavoitteet:
– Tieteellisen ympäristötutkimustiedon käytön lisääminen päätöksenteossa
– Tilaisuuksia säännöllisesti eri aiheista (1-2 per kuukausi)
• Olemassaolevat yhteistyömuodot:
– Yhteisiä tapahtumia järjestetty/suunniteltu Future Earth Suomen, Ilmastopaneelin,
TEA-työryhmän hallinnoimien VN-hankkeiden sekä IPBES-paneelin kanssa
– YTF:n ohjausryhmän jäsenistä moni edustaa myös muita paneeleita/järjestöjä
Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli
• Toiminta:
– Sitran perustama asiantuntijapaneeli Kestävän kehityksen toimikunnan rinnalle
(toimikunta pyrkii juurruttamaan kestävän kehityksen strategiset tavoitteet kansalliseen politiikkaan,
hallintoon ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin; käytännön esimerkkinä yhteiskuntasitoumus vuodelta
2013)
– Valmistelee, haastaa ja arvioi toimikunnan työtä ja yhteiskuntasitoumuksen edistymistä
– Tuo tieteelliseen tietoon pohjautuvaa, kestävän kehityksen näkökulmaa
yhteiskunnalliseen keskusteluun
• Lähiaikojen tavoitteet:
– Osallistua aktiivisesti toimikunnan työhön
– Tukea julkista keskustelua kestävästä kehityksestä ja edistää yhteiskuntasitoumuksilla
tehtävää jalkautusta tuomalla julki tutkimukseen perustuvaa tietoa, analyysejä,
synteesejä ja kannanottoja
• Olemassaolevat yhteistyömuodot:
– Useat paneelin jäsenet toimivat aktiivisesti muissakin elimissä, jotka edistävät
tutkimuksen ja päätöksenteon nykyistä parempaa kytkentää
Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva
työryhmä (TEA-työryhmä)
• Toiminta:
– Ministeriöiden välinen yhteistyöelin ja tiedonvaihdon foorumi
– Parantaa päätöksenteon tietopohjaa
– Kehittää toimintatapoja tutkimus-, ennakointi- ja arviointitiedon välittämiseen
päätöksentekijöille ja yhteiskuntaan
• Vuosittaisia tehtäviä:
– Esitys valtioneuvoston kanslialle valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaksi selvitys- ja
tutkimussuunnitelmaksi
– Koordinoida ja seurata selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja tavoitteiden
toteutumista
– Koordinoida valtioneuvostolle päätösesitys strategisen tutkimuksen teema-alueiksi ja
painopisteiksi (STN:n aloitteen mukaan)
Kansallinen biotalouspaneeli
• Toiminta:
– Edistää kansallisen biotalousstrategian toteutusta
– Lisää hallinnon, tutkimuksen, elinkeinojen ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutusta
biotalouden kehittämisessä
– Harjoittaa vuoropuhelua samaan päämäärään tähtäävien ohjelmien ja EU:n
biotalouspaneelin kanssa
• Lähiaikojen tavoitteet:
– Ensimmäisenä tavoitteena roolin ja toimintatapojen kirkastaminen
• Olemassaolevat yhteistyömuodot:
– Yhteistyö toisten paneelien ja kestävän kehityksen toimijoiden kanssa on määritelty
yhdeksi päätavoitteista, keinot täsmentyvät toiminnan käynnistyessä
Ilmastopaneeli
• Tehtävät:
– Koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen
sopeutumisesta ilmastolain suunnittelua ja seurantaa varten
– Paneelilta on pyydettävä lausunto koskien ilmastopolitiikan suunnitelmaluonnoksia
• Lähiaikojen tavoitteet:
– Tieteelliset selvitykset ja kannanotot
– Seurata energia- ja ilmastostrategian toimeenpanon johdonmukaisuutta ja
tavoitteiden riittävyyttä
– Edistää tieteeseen perustuvaa julkista keskustelua ilmastonmuutoksesta
• Olemassaolevat yhteistyömuodot:
– Osa jäsenistä toimii myös muissa paneeleissa
– Yhteistyölinkkejä kehitteillä, mutta lähtökohtaisesti toiminta on paneelin sisäistä
Talouspoliittinen arviointineuvosto
• Toiminta:
– Valtioneuvoston asettama toimikaudelle 2014–2019
– Tavoitteena parantaa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen valmistelun laatua,
avoimuutta ja ymmärrettävyyttä
– Neuvosto arvioi talouspolitiikan kestävyyttä, asiantuntijatiedon käyttöä sekä
poliittisen päätöksenteon, virkamiesvalmistelun ja etujärjestöjen roolia
• Lähiaikojen tavoitteet:
– Arviointineuvoston toimikausi on viisi vuotta. Ensimmäinen raportti valmistui
tammikuussa 2015. Se ei keskittynyt kestävään kehitykseen. Seuraavissa
raporteissa tämä teema voisi olla painopisteenä.
Kansallinen luontopaneeli (IPBES)
• Toiminta:
– Kansainvälinen IPBES (Intergovernmental Panel on Biodiversity and Ecosystem
Services) syntetisoi, kokoaa ja arvioi luonnon monimuotoisuuteen ja
ekosysteemipalveluihin liittyvää tiedettä
– Suomen IPBES-paneeli toimii tieteen ja politiikan rajapinnassa ja vahvistaa
tieteellisen tiedon ja päätöksenteon linkkiä
– Keskustelee kansallisista tietotarpeista, tunnistaa kansallisia prioriteetteja, joita
Suomi vie IPBES:iin, koostaa Suomen kantoja, toteuttaa työohjelmia.
• Kansainvälinen IPBES tukee neljää avaintoimintaa:
– Tiedon tuottaminen
– Arviot (assessments)
– Päätöksentekoa tukevat työkalut
– Osaamisen ja toimintamahdollisuuksien vahvistaminen (capacity building)
Strategisen tutkimuksen neuvosto
• Toiminta:
– Rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka
tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin
– Rahoitettavia tutkimushankkeita valittaessa käytetään arviointikriteereinä
yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta sekä tieteellistä laatua
– Tutkimusohjelmien pääteemat valitsee lopulta valtioneuvosto. Strategisen
tutkimuksen neuvosto päättää tutkimushankkeiden valinnasta sekä vastaa
hankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista
• Teemat:
– Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot
– Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi
– Tasa-arvoinen yhteiskunta
– Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat
– Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat
– Turvallisuus verkottuneessa maailmassa
– Kaupungistuva yhteiskunta
OHJELMA
Osa 1. Puheenjohtaja Eeva Hellström, VNK
9:00 – 9:10 Työpajan avaus. Päivän kulku ja tavoitteet.
9:10 – 9:20 Mitä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten sitä voidaan mitata? Katri Vataja, Sitra
9:20 – 9:30 Globaalimuutoksen yhteen kietoutuneet haasteet. Markku Kulmala, Future Earth
Suomi
9:30 – 9:40 Keskustelua
9:40 – 9:50 Kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatioiden esittely. Tanja Suni, Future Earth
Suomi
9:50 – 10:00 Ympäristöministeriön kokemuksia paneelien hyödyntämisestä. Laura Höijer,
Ympäristöministeriö
10:00 – 10:10 Kokemuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisestä rahoituksen keinoin.
Minttu Jaakkola, Nesslingin säätiö
Osa 2. Puheenjohtaja Laura Höijer, Ympäristöministeriö
10:10 – 10:15 Pienryhmäohjeistus. Future Earth Suomi
10:15 – 10:30 Kahvikeskustelu: Miten toivoisit tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittyvän?
10:30 – 11:15 Pienryhmäkeskustelua yhteistyömahdollisuuksista
11:15 – 11:50 Yhteiskeskustelu pienryhmätyön pohjalta
11:50 – 12:00 Yhteenveto ja next steps
PIENRYHMÄOHJEISTUS
Keskustelukysymykset:
• Miten erilaisia asiantuntijapaneeleja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin
yhteiskunnassa? Millaista yhteistyötä/rajapintoja tarvitaan?
• Millaisia voisivat olla paneelien ja rahoittajien yhteistyömahdollisuudet? Miten
rahoittajat voisivat hyödyntää paneeleita, esimerkiksi tiedeviestinnän alalla?
• Miten säätiöiden rahoittama työ näkyy yhteiskunnassa?
• Millaisia yhteistyöalustoja tutkimuksen ja yhteiskunnan välillä on olemassa,
millaisia tarvittaisiin?
• Miten toivoisit yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittyvän? Visioita? Miten
tavoitteeseen päästäisiin?

Tanja Suni, Future Earth Suomi

  • 1.
    Asiantuntijapaneelit yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukena Rahoittajienja paneelien yhteistyömahdollisuudet 8.2.2016, klo 9.00–12.00 Tieteiden talo Järjestäjät: Kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatiot
  • 2.
    OHJELMA Osa 1. PuheenjohtajaEeva Hellström, VNK 9:00 – 9:10 Työpajan avaus. Päivän kulku ja tavoitteet. 9:10 – 9:20 Mitä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten sitä voidaan mitata? Katri Vataja, Sitra 9:20 – 9:30 Globaalimuutoksen yhteen kietoutuneet haasteet. Markku Kulmala, Future Earth Suomi 9:30 – 9:40 Keskustelua 9:40 – 9:50 Kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatioiden esittely. Tanja Suni, Future Earth Suomi 9:50 – 10:00 Ympäristöministeriön kokemuksia paneelien hyödyntämisestä. Laura Höijer, Ympäristöministeriö 10:00 – 10:10 Kokemuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisestä rahoituksen keinoin. Minttu Jaakkola, Nesslingin säätiö Osa 2. Puheenjohtaja Laura Höijer, Ympäristöministeriö 10:10 – 10:15 Pienryhmäohjeistus. Future Earth Suomi 10:15 – 10:30 Kahvikeskustelu: Miten toivoisit tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittyvän? 10:30 – 11:15 Pienryhmäkeskustelua yhteistyömahdollisuuksista 11:15 – 11:50 Yhteiskeskustelu pienryhmätyön pohjalta 11:50 – 12:00 Yhteenveto ja next steps
  • 3.
    TIETOPOHJAISEN PÄÄTÖKSENTEON ASIANTUNTIJAPANEELEITA Lisäksikeskeisiä verkostoja. Kaavio kuvaa päällekkäisiä edustuksia eri paneeleissa. Strategisen tutkimuksen neuvosto TEA- TYÖRYHMÄ Talouspol. arviointi- neuvosto FUTURE EARTH SUOMI BIOTALOUS -PANEELI Ennakointiverkosto/luotsi, SOTERKO, LYNET, Energiaprofessorit KEKE- asiantuntija- paneeli Ympäristö- tiedon foorumi ILMASTO- PANEELI IPCC- työryhmä LUONTO- PANEELI (IPBES)
  • 4.
    Laura Höijer Per Mickwitz TanjaSuni TIETOPOHJAISEN PÄÄTÖKSENTEON ASIANTUNTIJAPANEELEITA Lisäksi keskeisiä verkostoja. Kaavio kuvaa päällekkäisiä edustuksia eri paneeleissa. Markku Kulmala Marita Laukkanen Jari Niemelä Tanja Suni Sirkku Juhola Jukka Käyhkö Ahti Salo Laura Höijer Strategisen tutkimuksen neuvosto Per Mickwitz Markku Kulmala Jaakko Kiander Riitta Maijala Jaakko Kiander Janne Hukkinen Jari Niemelä Laura Höijer Janne Kotiaho Marita Laukkanen TEA- TYÖRYHMÄ Talouspol. arviointi- neuvosto Laura Höijer Paula Lehtomäki Janne Kotiaho Riitta Maijala Jyri Seppälä Timo Vesala Jukka Käyhkö Markku Wilenius Markku Wilenius Paula Lehtomäki Ahti Salo Janne Hukkinen, ym Janne Hukkinen FUTURE EARTH SUOMI BIOTALOUS -PANEELI Ennakointiverkosto/luotsi, SOTERKO, LYNET, Energiaprofessorit Pirkko Heikinheimo Marita Laukkanen Sirkku Juhola Jyri Seppälä Timo Vesala KEKE- asiantuntija- paneeli Ympäristö- tiedon foorumi ILMASTO- PANEELI IPCC- työryhmä LUONTO- PANEELI (IPBES)
  • 5.
    Future Earth Suomi– globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea • Toiminta alkoi syksyllä 2014: – Edistää monitieteistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa globaalimuutostutkimusta Suomessa – Kattojärjestö Future Earth: perustajat ICSU, ISSC, UNESCO, UNEP, UNU, WMO ja Belmont Forum – Ratkaisukeskeistä tutkimustietoa kestävää kehitystä tavoittelevien yhteiskuntien tarpeisiin – Keskeiset lähtökohdat: ratkaisukeskeisyys, tieteidenvälisyys ja co-design loppukäyttäjien kanssa • FES kehittää yhteistyötä tiedon hyödyntäjien ja tutkijoiden välillä – Toimimalla tutkimushankkeiden vuorovaikutuspartnerina – Koordinoimalla relevanttien toimijoiden yhteistyötä: • Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelien yhteistyö • Tutkimuksen vaikuttavuutta tutkivat tahot • Globaalimuutostutkijat ja sustainability science –tutkijat ja toimijat – Globaalimuutostutkimuksen living lab –verkosto, jossa tutkijat ja loppukäyttäjät voivat yhdessä muotoilla tutkimuskysymyksiä ja yhteishankkeita • Tilaisuuksia laajoista seminaareista pienimuotoisiin verkostoitumistilaisuuksiin • Olemassaolevat yhteistyömuodot: – Toimintaideoita kehitelty läheisessä yhteistyössä Ympäristötiedon foorumin (ja HENVIn, TEA-
  • 6.
    Ympäristötiedon foorumi • Toiminta: –Edistää tieteellisen ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, teemoina Ilmastonmuutos ja vähähiilinen yhteiskunta; Elinympäristöjen elinkelpoisuuden säilyttäminen; Vihreä talous sekä uudet ympäristökysymykset – Lisää tiedon tuottajien ja käyttäjien välistä vuorovaikutusta järjestämällä kohtaamispaikkoja ja tilaisuuksia • Lähiaikojen tavoitteet: – Tieteellisen ympäristötutkimustiedon käytön lisääminen päätöksenteossa – Tilaisuuksia säännöllisesti eri aiheista (1-2 per kuukausi) • Olemassaolevat yhteistyömuodot: – Yhteisiä tapahtumia järjestetty/suunniteltu Future Earth Suomen, Ilmastopaneelin, TEA-työryhmän hallinnoimien VN-hankkeiden sekä IPBES-paneelin kanssa – YTF:n ohjausryhmän jäsenistä moni edustaa myös muita paneeleita/järjestöjä
  • 7.
    Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli •Toiminta: – Sitran perustama asiantuntijapaneeli Kestävän kehityksen toimikunnan rinnalle (toimikunta pyrkii juurruttamaan kestävän kehityksen strategiset tavoitteet kansalliseen politiikkaan, hallintoon ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin; käytännön esimerkkinä yhteiskuntasitoumus vuodelta 2013) – Valmistelee, haastaa ja arvioi toimikunnan työtä ja yhteiskuntasitoumuksen edistymistä – Tuo tieteelliseen tietoon pohjautuvaa, kestävän kehityksen näkökulmaa yhteiskunnalliseen keskusteluun • Lähiaikojen tavoitteet: – Osallistua aktiivisesti toimikunnan työhön – Tukea julkista keskustelua kestävästä kehityksestä ja edistää yhteiskuntasitoumuksilla tehtävää jalkautusta tuomalla julki tutkimukseen perustuvaa tietoa, analyysejä, synteesejä ja kannanottoja • Olemassaolevat yhteistyömuodot: – Useat paneelin jäsenet toimivat aktiivisesti muissakin elimissä, jotka edistävät tutkimuksen ja päätöksenteon nykyistä parempaa kytkentää
  • 8.
    Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi-ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä (TEA-työryhmä) • Toiminta: – Ministeriöiden välinen yhteistyöelin ja tiedonvaihdon foorumi – Parantaa päätöksenteon tietopohjaa – Kehittää toimintatapoja tutkimus-, ennakointi- ja arviointitiedon välittämiseen päätöksentekijöille ja yhteiskuntaan • Vuosittaisia tehtäviä: – Esitys valtioneuvoston kanslialle valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaksi selvitys- ja tutkimussuunnitelmaksi – Koordinoida ja seurata selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista – Koordinoida valtioneuvostolle päätösesitys strategisen tutkimuksen teema-alueiksi ja painopisteiksi (STN:n aloitteen mukaan)
  • 9.
    Kansallinen biotalouspaneeli • Toiminta: –Edistää kansallisen biotalousstrategian toteutusta – Lisää hallinnon, tutkimuksen, elinkeinojen ja kansalaisjärjestöjen vuorovaikutusta biotalouden kehittämisessä – Harjoittaa vuoropuhelua samaan päämäärään tähtäävien ohjelmien ja EU:n biotalouspaneelin kanssa • Lähiaikojen tavoitteet: – Ensimmäisenä tavoitteena roolin ja toimintatapojen kirkastaminen • Olemassaolevat yhteistyömuodot: – Yhteistyö toisten paneelien ja kestävän kehityksen toimijoiden kanssa on määritelty yhdeksi päätavoitteista, keinot täsmentyvät toiminnan käynnistyessä
  • 10.
    Ilmastopaneeli • Tehtävät: – Koostaaja eritellä tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta ilmastolain suunnittelua ja seurantaa varten – Paneelilta on pyydettävä lausunto koskien ilmastopolitiikan suunnitelmaluonnoksia • Lähiaikojen tavoitteet: – Tieteelliset selvitykset ja kannanotot – Seurata energia- ja ilmastostrategian toimeenpanon johdonmukaisuutta ja tavoitteiden riittävyyttä – Edistää tieteeseen perustuvaa julkista keskustelua ilmastonmuutoksesta • Olemassaolevat yhteistyömuodot: – Osa jäsenistä toimii myös muissa paneeleissa – Yhteistyölinkkejä kehitteillä, mutta lähtökohtaisesti toiminta on paneelin sisäistä
  • 11.
    Talouspoliittinen arviointineuvosto • Toiminta: –Valtioneuvoston asettama toimikaudelle 2014–2019 – Tavoitteena parantaa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen valmistelun laatua, avoimuutta ja ymmärrettävyyttä – Neuvosto arvioi talouspolitiikan kestävyyttä, asiantuntijatiedon käyttöä sekä poliittisen päätöksenteon, virkamiesvalmistelun ja etujärjestöjen roolia • Lähiaikojen tavoitteet: – Arviointineuvoston toimikausi on viisi vuotta. Ensimmäinen raportti valmistui tammikuussa 2015. Se ei keskittynyt kestävään kehitykseen. Seuraavissa raporteissa tämä teema voisi olla painopisteenä.
  • 12.
    Kansallinen luontopaneeli (IPBES) •Toiminta: – Kansainvälinen IPBES (Intergovernmental Panel on Biodiversity and Ecosystem Services) syntetisoi, kokoaa ja arvioi luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin liittyvää tiedettä – Suomen IPBES-paneeli toimii tieteen ja politiikan rajapinnassa ja vahvistaa tieteellisen tiedon ja päätöksenteon linkkiä – Keskustelee kansallisista tietotarpeista, tunnistaa kansallisia prioriteetteja, joita Suomi vie IPBES:iin, koostaa Suomen kantoja, toteuttaa työohjelmia. • Kansainvälinen IPBES tukee neljää avaintoimintaa: – Tiedon tuottaminen – Arviot (assessments) – Päätöksentekoa tukevat työkalut – Osaamisen ja toimintamahdollisuuksien vahvistaminen (capacity building)
  • 13.
    Strategisen tutkimuksen neuvosto •Toiminta: – Rahoittaa ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin – Rahoitettavia tutkimushankkeita valittaessa käytetään arviointikriteereinä yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta sekä tieteellistä laatua – Tutkimusohjelmien pääteemat valitsee lopulta valtioneuvosto. Strategisen tutkimuksen neuvosto päättää tutkimushankkeiden valinnasta sekä vastaa hankkeiden seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista • Teemat: – Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot – Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi – Tasa-arvoinen yhteiskunta – Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat – Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat – Turvallisuus verkottuneessa maailmassa – Kaupungistuva yhteiskunta
  • 14.
    OHJELMA Osa 1. PuheenjohtajaEeva Hellström, VNK 9:00 – 9:10 Työpajan avaus. Päivän kulku ja tavoitteet. 9:10 – 9:20 Mitä on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja miten sitä voidaan mitata? Katri Vataja, Sitra 9:20 – 9:30 Globaalimuutoksen yhteen kietoutuneet haasteet. Markku Kulmala, Future Earth Suomi 9:30 – 9:40 Keskustelua 9:40 – 9:50 Kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatioiden esittely. Tanja Suni, Future Earth Suomi 9:50 – 10:00 Ympäristöministeriön kokemuksia paneelien hyödyntämisestä. Laura Höijer, Ympäristöministeriö 10:00 – 10:10 Kokemuksia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisestä rahoituksen keinoin. Minttu Jaakkola, Nesslingin säätiö Osa 2. Puheenjohtaja Laura Höijer, Ympäristöministeriö 10:10 – 10:15 Pienryhmäohjeistus. Future Earth Suomi 10:15 – 10:30 Kahvikeskustelu: Miten toivoisit tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittyvän? 10:30 – 11:15 Pienryhmäkeskustelua yhteistyömahdollisuuksista 11:15 – 11:50 Yhteiskeskustelu pienryhmätyön pohjalta 11:50 – 12:00 Yhteenveto ja next steps
  • 15.
    PIENRYHMÄOHJEISTUS Keskustelukysymykset: • Miten erilaisiaasiantuntijapaneeleja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin yhteiskunnassa? Millaista yhteistyötä/rajapintoja tarvitaan? • Millaisia voisivat olla paneelien ja rahoittajien yhteistyömahdollisuudet? Miten rahoittajat voisivat hyödyntää paneeleita, esimerkiksi tiedeviestinnän alalla? • Miten säätiöiden rahoittama työ näkyy yhteiskunnassa? • Millaisia yhteistyöalustoja tutkimuksen ja yhteiskunnan välillä on olemassa, millaisia tarvittaisiin? • Miten toivoisit yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittyvän? Visioita? Miten tavoitteeseen päästäisiin?