Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.

1. ORSI-aamukahvit 3.12.2019
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin?
www.ecowelfare.fi

2. Annukka Berg, SYKE
Tervetuloa yhteiselle orrelle

3. Yksikään maa ei ole onnistunut saavuttamaan
korkeaa hyvinvointia kestävällä tavalla
2

4. ORSI luotsaa hyvinvointivaltiota
ympäristön kantokyvyn rajoihin
Tutkimme keinoja, joilla julkishallinto voi ohjata muutosta. Sitä
tarvitaan sekä julkistaloudessa, yrityksissä että tavallisten ihmisten
arjessa.
Keinojen pitää olla: 1) tehokkaita, koska muutoksella on kiire, ja 2)
reiluja, jotta ne eivät vaikeuta suhteettomasti minkään tietyn ryhmän,
kuten pienituloisten, elämää.
Tuomme kansalaiset, päätöksentekijät ja yritykset yhteen
luomaan ratkaisuja - yhteiselle orrelle.
3

5. Keskitymme neljään teemaan
Käytännössä tutkimme:
1) miten muutosta voidaan ohjata
hallinnon ja budjetoinnin avulla
2) miten kaupunkilaiset voivat arjessa vaikuttaa asiaan
3) miten synnytetään vastuullisia innovaatioita
4) kulutusvalintojen ohjaamista esimerkiksi
ilmastolaskureiden avulla.
Kyseessä on iso ja monivuotinen STN-hanke, jossa ovat mukana
Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus SYKE
sekä VTT.
4

6. Eija Vinnari, Tampereen yliopisto
Kestävän kehityksen budjetointi kansallisella
ja paikallisella tasolla

7. Budjetointi ja kestävä kehitys: perusongelmia
● Budjetointi keskittyy suurimmaksi osaksi lähitulevaisuuteen
○ Kestävän kehityksen tavoitteet realisoituvat useiden
vuosien, joskus jopa vuosikymmenten kuluessa
● Budjetointi on usein hallinnonalakohtaista (valtiolla ministeriöt,
kunnissa toimialat)
○ Kestävän kehityksen ongelmat ylittävät hallinnolliset rajat
● Yhä enenevässä määrin kestävän kehityksen ongelmia ratkotaan
julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöverkostoissa
○ Miten tällaisissa verkostoissa jakautuu tilivelvollisuus
varojen käytöstä?
6

8. Kestävän kehityksen budjetointi: nykytila
● Suomen valtio suunnittelee keke-budjetoinnin kehittämistä
○ Tällä hetkellä kyseessä tuntuisi olevan lähinnä asioiden
näkyväksi tekeminen (uudelleen nimeäminen)
● Yksittäisistä kunnista Tampere julkaisi 1. ilmastobudjetin vuoden
2020 talousarvioesityksessä
○ Mallina Oslon vastaava budjetti
○ Tällä hetkellä näkyvissä vain päästövähennystavoitteet
○ V. 2021 tarkoituksena yhdistää päästövähennykset euroihin
○ Haasteena mm. päästömallinnus
7

9. Avoimia kysymyksiä
● Miten edetään asioiden näkyväksi tekemisestä siihen, että
kestävyystavoitteille budjetoitaisiin enemmän varoja?
● Miten kestävyystavoitteet ja -vaikutukset otetaan huomioon
budjetoitaessa?
● Miten säilytetään yhteys strategisten (kestävän kehityksen)
suunnitelmien ja budjetoinnin välillä?
● Miten arvioidaan kestävän kehityksen investointien hyötyjä ja
kustannuksia? Miten eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia
painotetaan?
● Erityisesti kiinnostavia ovat isot infrastruktuuri-investoinnit
- esimerkiksi Helsinki-Tallinna -tunneli
8

10. Michael Lettenmeier, Aalto-yliopisto
Ratkaisuja kulutuksen orkestrointiin
ja hyvinvointivaltion rahoituspohjaan

11. Kulutuksen jalanjäljen vähennystarve
10

12. Uudet digitaaliset ympäristöt
11

13. Kulutuksen kuumia perunoita
➔ Kulutusverojen kertymä
➔ Kulutusverojen oikeudenmukaisuus
➔ Liikenteen verotus
◆ Autoliikenteen kohdennettu verotus?
◆ Liikennepolttoaineiden tai liikenteen progressiivinen verotus?
➔ Kulutusverotuksen kompensaatiot (perustulo- ja perustarveratkaisut)
➔ Ihmisten osallisuus ja toimintamahdollisuuksien ylläpitäminen
12

14. Hyvinvointivaltion rahoituspohja
13

15. Designpohjaiset ratkaisut
• Osallistuminen
• Pelillistäminen
• Kokeileminen ja oppiminen
• Luova, monitasoinen
ongelmanratkaisu
14

16. Katriina Alhola, SYKE ja Matti Pihlajamaa, VTT
Vaikuttavampia ja vastuullisempia
julkisia hankintoja ja investointeja

17. Huomio pitkän aikavälin vaikutuksiin
● Julkiset hankinnat ja investoinnit on tunnistettu tärkeäksi keinoksi ohjata
siirtymää kohti kestävää yhteiskuntaa.
● Tällä hetkellä julkisen sektorin hankintaprosesseissa ei kuitenkaan huomioida
riittävästi hankintojen ja investointien laajempia ja pidempiaikaisia
yhteiskunnallisia (ympäristöllisiä, sosiaalisia, taloudellisia) vaikutuksia.
● Vaikuttavuusperusteiset julkiset hankinnat ja investoinnit on tunnistettu keinoksi
vastata yhteiskunnan tarpeisiin, edistää innovaatioita ja ohjata yrityksiä
ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita.
● Vaikuttavuusperusteisissa hankinnoissa on tärkeää ymmärtää, kenen
näkökulmasta tavoitellut vaikutukset ovat toivottavia ja onko huomioitu kaikki
toimijat, jotka muutoksen tekemiseen tarvitaan ja joihin se vaikuttaa.
16

18. Tutkimuskysymyksiä
Vaikuttavuusperusteisten hankintojen toteutus eri osapuolten näkökulmista
• Mitä vaikuttavuusperusteisuus edellyttää eri osapuolilta?
• Taustat ja poliittiset prosessit; miten yhteiset tavoitteet ja mittarit
muodostetaan ja toteutetaan käytännössä? Millaista yhteistyötä se vaatii?
• Mitä kautta vaikutukset käytännössä syntyvät?
Vaikuttavuusperusteisten hankintojen ja investointien kokonaiskuva
• Miten toimintamallit eroavat toisistaan? Miten löytää tilanteeseen sopiva malli
tiettyjen vaikutusten tavoittelemiseksi?
Välittäjäorganisaatioiden rooli ja kokemusten skaalaaminen
• Miten välittäjäorganisaatiot voivat tukea ja edistää vaikuttavuusperusteisten
hankintojen ja investointien toteutusta?
• Miten välittäjäorganisaatiot edistävät kestävyystavoitteiden huomioimista
hankinnoissa? 17

19. Käytännön tutkimuskohteita
Tesoman hyvinvointiallianssi
Helsinki Energy Challenge
Tulosperusteiset rahoitussopimukset (Social Impact Bonds)
Sitra vaikuttavuusinvestoinnit
KEINO
PIANOo, Difi, Upphandlings myndigheten
Kaupunkiverkostot (esim. HINKU)
18

20. Annukka Berg, SYKE ja Jari Lyytimäki, SYKE
Hallinnon keinot systeemisen muutoksen
tietopohjaiseen tukemiseen

21. Kestävyysmurros on haaste hallinnolle
Tarve laajalle ja nopealle murrokselle haastaa hallinnon vakiintuneet
toimintatavat. Esim. POLKU2030-arviointi nosti esiin useita
rakenteellisia kipukohtia:
1. Siiloutunut ja paikoin jähmeä hallinto
2. Intressiristiriidat
3. Tutkimustiedon tarjonnan ja tarpeiden kohtaamattomuus
- Haasteiden nostaminen agendalla
- Mahdolliset ratkaisut
- Arviointi ja mittaaminen
4. Kokonaiskuvan puute
20

22. Millainen olisi systeemistä muutosta tukeva hallinto? (1/2)
Mahdollisia tutkimisen arvoisia kysymyksiä ja caseja:
A. Miten kestävyyden kannalta keskeisimmät ilmiöt pitäisi ottaa
haltuun? Mitä voidaan oppia tämän hetken parhaista
edelläkävijäesimerkeistä?
- Mahdollista arvioida ja vertailla esim. ilmastolakia ja
kiertotalouden tiekarttoja. Myös ilmastonmuutoksen
pyöreä pöytä, VNK:n strategiaosaston työ ja Agenda2030-
tiekartta kiinnostavia tutkimuskohteita.
21

23. Millainen olisi systeemistä muutosta tukeva hallinto? (2/2)
B. Miten tutkimustieto voisi tukea systeemistä muutosta?
- Tutkimuksellista yhteistyötä Suomen tiedeneuvonannon
kehittämishanke Sofin kanssa?
C. Muutosvoimainen hallinto verkostojohtamisen kysymyksenä
- Minkälaista olisi muutosverkostoja johtava, empaattinen ja
innostava hallinto? Miten pitää yllä yhteiskunnallista
luottamusta, kun moni asia muuttuu? Miten voitaisiin pureutua
viisaasti kipeimpiin kohtiin, vaiettuihin tabuihin ja sitkeisiin
myytteihin?
22

24. Kysymyksiä? Kommentteja?
Kiitos!
www.ecowelfare.fi
@OrsiStn

25. Tavoite: Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä Suomi
Suomen tulee muuttua hyvinvointivaltiosta ekohyvinvointivaltioksi. Samalla on
pidettävä huolta siitä, että sekä poliittiset tavoitteet että käytännön toimenpiteet ovat
tasapuolisia ja yhteiskunnallisesti mahdollisimman hyväksyttäviä.
❖ Luomme toimintatapoja ympäristön kantokyvyn rajoissa toimivalle hyvinvointivaltiolle
❖ Tuomme kansalaiset, päätöksentekijät ja yritykset yhteiseen pöytään
❖ Tutkimme hallintoa ja budjetointia, arjen osallistumista, vastuullisia innovaatioita ja
kulutusvalintojen ohjausta
24
Hallintotieteet, politiikan tutkimus,
sosiaalipolitiikka, innovaatiopolitiikka,
ympäristöpolitiikka, julkistalous, liiketalous
Suomen Akatemian Strategisen
tutkimuksen neuvoston rahoittama
3 (+3) -vuotinen hanke
Tampereen yliopisto (Liisa Häikiö, Eija Vinnari),
SYKE (Eeva Furman), VTT (Mika Nieminen),
Aalto (Mikko Jalas)

26. Iso kysymys: Miten siirtymää ohjataan?
Vaikuttavuusperustaiset hallintamallit (impact-driven governance)
• Yhteiskehittäminen päättäjien, hallinnon, kansalaisten ja yritysten kanssa
Tarkastelunäkökulmat
• Muutosvoimainen hallinto ja budjetointi
• Oikeudenmukainen siirtymä
kaupunkilaisten arjessa
• Vastuulliset innovaatioprosessit
• Kulutusvalintojen ohjaus
25

27. 1. Muutosvoimainen hallinto ja budjetointi
• Perehdymme suomalaisiin ja kansainvälisiin
edelläkävijäesimerkkeihin niin valtion tasolla
kuin kunnissa.
• Käytännössä tutkimme ilmastolain ja
kiertotalouden tiekarttojen kaltaisia
kokonaisvaltaisia politiikkatoimien
kokonaisuuksia sekä tapoja tukea kestävää
kehitystä esimerkiksi mittareita kehittämällä.
• Budjetoinnin osalta tutkimme siirtymää
pitkäjänteisempiin, sektorirajat ylittäviin
budjetointikäytäntöihin
26

28. 2. Oikeudenmukainen siirtymä kaupunkilaisten arjessa
• Tarkastelemme, miten ekososiaaliset politiikat näkyvät
ihmisten arjessa:
– Miten esimerkiksi erilaisista elämäntilanteista
johtuvat tarpeet ja haavoittuvuudet huomioidaan
uusien säädösten laatimisessa?
– Miten yksilöt ja verkostot voivat tai haluavat
osallistua yhteiskunnallisen muutoksen
tekemiseen?
• Käytännössä: mm. Lahden kaupungin ja Lappeenrannan
alueen kestävään kehitykseen, Tampereen Hiedanrannan
kaupunginosan kehittämiseen sekä eri kaupunkien
sosiaalisen kestävyyden saralla tehtävään kehittämiseen.
27

29. 3. Vastuulliset innovaatioprosessit
• Tutkimme innovaatiopolitiikan roolin laajentumista
kilpailukyvyn edistäjästä ympäristöllisten ja
sosiaalisten haasteiden ratkaisijaksi.
• Perehdymme vastuullisten vaikuttavuustavoitteiden
muotoiluun ja käyttöönottoon eri toimijoiden välisessä
yhteistyössä, julkisen ja yksityisen sektorin uusiin
yhteistoiminnan muotoihin sekä vaikuttavuuden
koordinointiin eri hallinnan aloilla ja tasoilla.
• Käytännössä tarkastelemme innovaatioprosesseja
liittyen esimerkiksi innovatiivisiin julkisiin
hankintoihin, vaikuttavuusinvestointeihin,
innovaatiokilpailuihin, allianssimalliin sekä
aluekehityshankkeisiin.
28

30. 4. Kulutusvalintojen ohjaus
• Tutkimme luonnonvarojen käytön ja
kulutusmahdollisuuksien jakautumista
suomalaisessa yhteiskunnassa sekä sellaisia
digitaalisia työkaluja ja verkkoympäristöjä,
joilla pyritään jakamaan tietoa ja auttamaan
arjen muuttamisessa kohti kestävää ja reilua
kulutusta.
• Konkreettisia tutkittavia ilmiöitä ovat
esimerkiksi hiilijalanjälkilaskurit ja
henkilökohtaiset hiilibudjetointityökalut
kuten Sitoumus 2050 sekä arjen muutoksia
tukevat kokeilut kuten kansainvälinen
Sustainable Lifestyles Accelerator -toiminta.
29

31. Kansallisen tason instituutiot ja välittäjätahot
• VNK Strategiaosasto, Ministeriöt (YM, VM, STM)
• KEINO, Sitra, Motiva, SoFi
Kaupungit, verkostot, urban living labs
• Tampere, Lahti, Lappeenranta, Umeå
• HINKU-kuntaverkosto, Green Reality Network, Green Budget Europe
Yritykset ja kolmas sektori
• IKEA, Compensate, Lahden Energia Oy
• SOSTE, Dodo, SLL, Kaarikoirat, Sopimusvuori
30
Sidosryhmät

32. Bubbling under
• Miten tehdä välttämättömästä muutoksesta hyväksyttävää?
• Kysymys sekä politiikkatoimenpiteistä että niiden “muotoilusta”
• Tutkimuksen vaikuttavuus
– julkinen keskustelu vs. sisällä politiikkaprosesseissa
31