Julkisen johtamisen tutkimus: mitä tutkimme seuraavat sata vuotta?Harri Laihonen
Paneelin alustus: Julkisen johtamisen tutkimus: Mitä tutkimme seuraavat sata vuotta? Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 2017 17.11.2017 / Tampere
Julkisen johtamisen tutkimus: mitä tutkimme seuraavat sata vuotta?Harri Laihonen
Paneelin alustus: Julkisen johtamisen tutkimus: Mitä tutkimme seuraavat sata vuotta? Hallinnon ja kuntatutkimuksen tiedepäivät 2017 17.11.2017 / Tampere
SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia. Vuoden 2015 jäsentutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa 2015. Haastattelut kiintiöitiin SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärien, iän ja sukupuolen mukaan.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 2000 liittojen jäsentä. Tutkimus on osa SAK:n tulevaisuutta kesällä 2016 linjaavan edustajakokouksen valmistelua.
Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Suomen Mentorit ry mentoroi työttömiä korkeakoulutettuja nuoria työelämään. Kokeneet, työelämässä pitkään mukana olleet asiantuntijat tapavaat nuoria ja mentoroivat heitä työn haussa. Toimintaan voi hakea kuka tahansa vastavalmistunut työtön yliopisto- tai amk-koulutuksen saanut. Toiminta on maksutonta. Lisätietoja www.suomenmentorit.fi
The youth unemployment after university graduation lowers the possibilities for meaningful working life. The Mentors of Finland is a non-profit organization helping unemployed university graduates to find a job of their dreams in Finland.
Sari Valliluoto, erikoistutkija, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Ajatuksia ja nostoja kevään oppimisverkostotyöskentelystäTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Ajatuksia ja nostoja kevään oppimisverkostotyöskentelystä. Maria Kaisa Aula, LAPE-ohryn pj & Markku Rimpelä, Hämeenlinna.
Kristiina Hellstén, hankejohtaja, Turun kaupunki
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Uutta kansalaisyhteiskuntalinjausta työstetään keväällä 2017 neljässä työpajassa. Järjestyksessään toinen työpaja keskittyi etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Tilaisuuden aluksi Kepan Auli Starck toi esiin erilaisia näkökulmia päivän teeman käsittelyyn.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen -hanke
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen –hankkeen tuloksia.
Tutkimuksen mukaan vaikuttavimmat syyt siihen, että nuoret kokevat yrittäjyyden omaksi ovat yrittäjyyden vetovoimaisuus, nuorten oma osaaminen sekä kynnys aloittaa yrittäjyys tai jatkaa perheyritystä. Ympäristön tarjoamat puitteet ja sparrausmahdollisuudet vaikuttavat sen sijaan paljon vähemmän.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Allianssi-risteily 2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat toimijat voivat kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja erilaisia toimenpiteitä paremmin nuorisotakuun tavoitteita palveleviksi.
Lisätietoja: projektipäällikkö, VTL Suvi Ervamaa
suvi.ervamaa@alli.fi
p. 044 7229 351
SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia. Vuoden 2015 jäsentutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa 2015. Haastattelut kiintiöitiin SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärien, iän ja sukupuolen mukaan.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 2000 liittojen jäsentä. Tutkimus on osa SAK:n tulevaisuutta kesällä 2016 linjaavan edustajakokouksen valmistelua.
Mikä on vapaaehtoistoiminan tulevaisuus ja mitä se sote-järjestöiltä vaatii? SOSTE tukee järjestöjä vapaaehtoistoiminnan muutokseen vastaamisessa asiantuntijatyön ja jäsenpalveluiden keinoin. Kiril Häyrinen.
Suomen Mentorit ry mentoroi työttömiä korkeakoulutettuja nuoria työelämään. Kokeneet, työelämässä pitkään mukana olleet asiantuntijat tapavaat nuoria ja mentoroivat heitä työn haussa. Toimintaan voi hakea kuka tahansa vastavalmistunut työtön yliopisto- tai amk-koulutuksen saanut. Toiminta on maksutonta. Lisätietoja www.suomenmentorit.fi
The youth unemployment after university graduation lowers the possibilities for meaningful working life. The Mentors of Finland is a non-profit organization helping unemployed university graduates to find a job of their dreams in Finland.
Sari Valliluoto, erikoistutkija, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Ajatuksia ja nostoja kevään oppimisverkostotyöskentelystäTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Ajatuksia ja nostoja kevään oppimisverkostotyöskentelystä. Maria Kaisa Aula, LAPE-ohryn pj & Markku Rimpelä, Hämeenlinna.
Kristiina Hellstén, hankejohtaja, Turun kaupunki
Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle 2.12.2014
Sitran, Tampereen kaupungin ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston seminaari
Uutta kansalaisyhteiskuntalinjausta työstetään keväällä 2017 neljässä työpajassa. Järjestyksessään toinen työpaja keskittyi etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Tilaisuuden aluksi Kepan Auli Starck toi esiin erilaisia näkökulmia päivän teeman käsittelyyn.
Uutta ja ajankohtaista tietoa nuorten yrittäjyydestä esiteltiin 4.3.2020 Helsingissä
Neljä nuorten yrittäjyyteen keskittyvää tutkimushanketta on tuottanut uutta tietoa ja ymmärrystä nuorten yrittäjien kohtaamista haasteista, tavoitteista ja toimintamahdollisuuksista maaseudulla.
Hankkeiden tuloksia käsiteltiin keskustelevassa miniseminaarissa 4. maaliskuuta. Tilaisuuden järjesti Maaseutupolitiikan neuvoston Osaaminen ja työllisyys -verkosto.
Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen -hanke
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta esitteli Nuorten yrittäjäaktiivisuus erilaisilla alueilla ja yrittäjyyden edistäminen –hankkeen tuloksia.
Tutkimuksen mukaan vaikuttavimmat syyt siihen, että nuoret kokevat yrittäjyyden omaksi ovat yrittäjyyden vetovoimaisuus, nuorten oma osaaminen sekä kynnys aloittaa yrittäjyys tai jatkaa perheyritystä. Ympäristön tarjoamat puitteet ja sparrausmahdollisuudet vaikuttavat sen sijaan paljon vähemmän.
Lue lisää miniseminaarista Maaseutupolitiikka.fi -sivuilta:
https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/uutta-ja-ajankohtaista-tietoa-nuorten-yrittajyydesta-esiteltiin-4-3-2020-helsingissa
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tuloksia Suvi Ervamaa Allianssi 16.4.2014Allianssi-risteily 2014
Onnistunut nuorisotakuu -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat toimijat voivat kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja erilaisia toimenpiteitä paremmin nuorisotakuun tavoitteita palveleviksi.
Lisätietoja: projektipäällikkö, VTL Suvi Ervamaa
suvi.ervamaa@alli.fi
p. 044 7229 351
Yritykset etsivät keinoja olla ketteriä sekä tukea työntekijöiden
itseorganisoitumista ja autonomiaa. Sosiokratia tarjoaa tähän ketterät
toimintatavat, roolit ja rakenteet. Mitä sosiokratia 3.0 on, mistä se tulee ja miksi se innostaa?
Lari Karreisen esitys Ohjelmisto- ja e-business ry:n jäsenillassa 1.10.2019.
Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle? Tiina Aut...THL
Tiina Autio & Meri Pekkanen: Tuovatko vakiointi ja mallintaminen toimivampaa arkea ikäihmiselle?
Johtamisen RAI-seminaari 3.4.2019.
Seminaarin teemana Hyvä mieli ja toimintakyky.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Lapsi- ja perhepalvelut johtamisen näkökulmastaMatti Heikkinen
Hallittua kaatumista ja kaaosta - eteenpäin. Lapsi- ja perhepalvelut johtamisen näkökulmasta. Puheenvuoro Lapset, nuoret, perheet – hyvinvointi, elinvoimaisuus ja tulevaisuus tilaisuudessa Oulussa 8.5.2019
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön julkaisu, julkaisija Julkaisun tiedot:
Koordinaatit nuorten tieto- ja neuvontatyöhön – Suuntaviivoja ammatilliseen osaamiseen
ISBN 978-952-5465-99-0 (nid.)
ISBN 978-952-7094-00-6 (pdf)
Julkaisija: Koordinaatti – Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulun kaupunki
Julkaisuvuosi: 2016
Toimitus: Jaana Fedotoff, Heidi Leppäkari & Päivi Timonen
Kustantaja ja kustannuspaikka: Koordinaatti – Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, Oulu
Systeemi avaruudesta?
Huomioita Tajua Mut! -toimintamallista kokeilun alkuvaiheessa Mikkelissä
Nuorisotutkimusseura ry
Pirkko Junttila-Vitikka ja Jussi Ronkainen
Allianssi-risteilyn 2014 kanava:
Vaikuttavuusselvitys – ohjeita vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kertomiseen
Miten vaikuttavuuden arvioinnista ja vaikutusten kertomisesta saa tolkkua? Kolmannen lähteen tuottamassa selvityksessä valotetaan ymmärrettävästi mistä on kyse, miksi se on tärkeää ja kuinka sen saa käyntiin. Tule kuulemaan, miten vaikutusprosesseja kaivetaan esiin tarinoista, miten eri menetelmät suhteutuvat toisiinsa sekä itse kokeilemaan miten vaikuttavuuden esittäminen onnistuu.
Vetäjät: Kolmas lähde hankkeen projektipäälliköt Arsi Veikkolainen, Allianssi ja Elina Vanhapiha, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus.
Similar to Tarja Saarelainen: Nuorisotakuun kuntakokeilu Rovaniemellä (20)
Kokeilukulttuuria oululaisten kanssa, systeeminä ja yksilönä. Fläpille piirtyi Beta, Sydän ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Tässä setissä muutama kuva, mistä kaikki VNK:n kärkihankkeessa alkoi. Ja muutama seurattava!
Kokeilunpaikka.fi - se kuulu pienkokeilujen digitaalinen rahoitusalusta - on valmis lanseerattavaksi. Kokeilut ovat kääntäneet myös kansainvälisen huomion Suomeen. Luvassa empatiaa, Eskola ja epäonnistumisen sietoa
Pia Polsa: Sovial marketing and Plural IdentitiesKokeileva Suomi
This document discusses social marketing and plural human identities. It defines social marketing as using marketing concepts to influence behaviors that benefit communities for social good. It notes that definitions of target audiences in marketing often refer to them as uniform groups, but in reality humans have plural and fluid identities that co-exist and transform over time based on factors like age, employment status, health conditions, and more. These identities can be natural, status-based, accidental, temporal, or transitional. The document argues that recognizing plural identities is important for social marketing to effectively engage with diverse human beings.
Jeff French: Social Marketing Fostering Citizen Informed Experimentation 2017Kokeileva Suomi
This document discusses the importance of using evidence-based citizen engagement and experimentation in social marketing programs. It advocates for programs that are informed by data and citizen insights, have specific measurable objectives, and use systematic planning and evaluation. Examples are provided of successful social marketing campaigns in Japan that encouraged workers to dress casually, reducing energy use and carbon emissions. The document emphasizes testing potential interventions through pretesting, piloting, and prototyping to develop understanding through trial and error.
2. Sisältö
• Ongelma, mitä kokeilulla lähdetty ratkaisemaan
• Kokeilun tavoite
• Mitä on tähän mennessä tehty ja mikä on toiminut, miten saatu
päätöksenteossa hyödynnettyä
• Miten jatkokehitetään / miten viedään eteenpäin
30.03.17Tarja Saarelainen 2
3. Alussa oli ongelma…
• Nuorisotakuun kuntakokeilulla lähdettiin hakemaan ratkaisuja siihen,
miten edistetään alle 30 vuotiaiden sijoittumista koulutukseen ja
työmarkkinoille, estetään työttömyyden pitkittymistä ja syrjäytymistä.
Syrjäytymisen riskin katsotaan kasvavan, jos nuori on suorittanut vain
perusasteen ja on työtön tai on työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella,
jolloin ihmisen mahdollisuudet hallita oma elämäänsä heikkenevät.
– Yhden työttömän nettokustannus julkiselle taloudelle on noin 18 000
euroa vuodessa (Sitran laskelma).
30.03.17Tarja Saarelainen 3
4. Kokeilun tavoite
• Nuorisotakuun kuntakokeilun tavoite:
• Tarkoituksena oli edistää kokeilukunnissa sellaisten asiakaslähtöisten ja
monialaisten toimintatapojen sekä palvelurakenteiden kehittämistä ja
käyttöä, joiden avulla laissa säädettyjä tehtäviä voidaan kunnissa hoitaa
taloudellisesti ja tuottavasti, kuitenkin lainsäädännössä asetetut
palvelujen sisältöä koskevat vaatimukset toteuttaen.
• Rovaniemellä Ohjaamo –toimintamallia lähdettiin kehittämään ESR –
rahoituksen avulla. Ohjaamon ydintehtäväksi asetettiin tehostaa
nykyisen palvelujärjestelmän käyttöä niin, että nuori saa sieltä
tarvitsemansa palvelun, oikea-aikaisesti ja nopeasti. Ohjaamo toimii
väylänä palveluihin, eräänlaisena ”käyttöliittymänä”
palvelujärjestelmään.
30.03.17Tarja Saarelainen 4
5. Kokeilun tavoite
• Kokeilulle ei asetettu tarkkaa määrällistä asiakastavoitetta; kuinka paljon
esim. nuorisotyöttömyyden tai syrjäytymisen riskien on madalluttava.
• Kokeilun ulkoinen rahoitus asetti myös määrällisiä tavoitteita, jotka
liittyvät nuorten saavuttamiseen palveluihin ja syrjäytymistä estävien
toimenpiteiden toteuttamiseen.
• Kokeilu aloitettiin selvittämällä yhdessä koulunsa keskeyttäneiden
nuorten asiantuntijaverkoston kanssa tarpeellisia toimenpiteitä ja
yhteistyön tarpeita. TE-toimiston ja kaupungin sosiaalityön kanssa
selvitettiin niiden nuorten, jotka olivat työmarkkinatuen kuntalistalla,
tilanteet.
30.03.17Tarja Saarelainen 5
6. Nuorten Ohjaamo – ekosysteemin kasvutarina
Rovaniemellä
• Nuorten ohjaamo – verkoston kehittyminen kohti ekosysteemiä, jossa
syntyy nuorten palveluista vastaavien toimijoiden rajapinnat ylittäviä
yhteisöjä (yhdessä työtä tekeviä tiimejä, vrt. Harmaakorpi Vesa).
• Nuorten ohjaamo – verkostoa ekosysteeminä kehitetään pohjautuen
yhteiseen asiakastarpeen määrittelyyn ja tulkintaan, Big Data.
• Nuorten ohjaamo-verkosto ylläpitää toimijoiden keskinäistä
vuorovaikutusta ja huolehtii kyvystään rakentaa ratkaisuja nuorten
tarpeisiin.
30.03.17Tarja Saarelainen 6
7. Mikä on toiminut?
• Ohjaamomainen työote = yhteistyömuoto, jossa korostuu
moniammatillisuus ja yhdessä tekeminen (communities of practice,
käytäntöyhteisö, Harmaakorpi Vesa 2016). Verkostoituneen työotteen ja
yhteistyön avulla voidaan entistä paremmin ottaa huomioon nuoren
kokonaisvaltainen elämäntilanne ja kehittää uudenlaisia toimintatapoja
yhdessä.
• Prosessiajattelusta on siirrytty toimintatapaan, jossa verkoston palvelut
tuodaan mukaan nuoren tilanteeseen.
30.03.17Tarja Saarelainen 7
8. Miten saatu päätöksenteossa hyödynnettyä?
• Ohjaamo-verkosto on koordinoinut hajautettua
(operatiivista)päätöksentekoa niin, että eri toimijoiden tietoa ja osaamista
on voitu tehokkaammin hyödyntää nuorten yksilökohtaisissa
ratkaisuissa. ”Liikkeelle lähdetään nuoren vahvuuksista.”
• Ohjaamo-verkosto on edistänyt systeemitason koordinaatiota eli on
määritelty yhteisiä merkityksellisiä tavoitteita/visioita sekä ohjaamo-
toiminnan pelisääntöjä – mitä ohjaamo matalan kynnyksen
palvelupisteenä ja verkostona tekee, yhteisölliset ratkaisut.
30.03.17Tarja Saarelainen 8
9. Miten saatu päätöksenteossa hyödynnettyä?
• Kunnan valtuusto- ja hallitustason päätöksentekoon yhteys on kokeiluun
lähtemisen jälkeen jäänyt heikohkoksi, vaikka päätöksentekijöitä on
kokeilun tuloksista informoitu.
• Sen sijaan ohjaamo on yhdistänyt nuorten osallisuuden
nuorisovaltuuston ja –hallituksen kautta strategiseen päätöksentekoon.
30.03.17Tarja Saarelainen 9
10. Jatkotoimenpiteet?
• Ohjaamo-verkosto on mielletty kehittämisalustaksi, joka varmistaa kyvyn uudistua
ja uudistaa toimintaa. Se on kanava ottaa mukaan kehittämistoimintaan kunnan
ulkopuolisia toimijoita ja siten ratkoa ilkeitä ongelmia, joissa on vahva
keskinäisriippuvuus.
– Ohjaamo-verkosto on kehittymässä ekosysteemiksi, jossa voidaan luoda
ratkaisuryhmiä tarpeen mukaan sekä torjua muutosvoimien haittapuolia, kuten
nuorten syrjäytymistä.
– Ohjaamo-toimintamallia ja ekosysteemiajattelua voidaan hyödyntää työvoima- ja
yrityspalvelujen alueellisessa kokeilussa.
– Ohjaamo kunnan ja maakunnan yhteistyön toteuttajana
30.03.17Tarja Saarelainen 10
11. Asiantuntijoiden verkoston ja tiimin vahvuustekijöitä
- Yhteinen visio, yhteiset intressit
- Tasapuolinen avoimuus ja tiedonkulku yli rajapintojen
- Luottamus, keskinäinen arvostus ja tuki
- Yhteiset voimavarat
- Yhteisesti hyväksytyt toimintatavat ja prosessit
- Toimintaympäristön tuki
- Mahdollistava johtamistapa
- Saarelainen & Kiviniemi (2017) ”Verkostot ja kumppanuudet tulevaisuuden kunnassa –
opiskeluhuollon palvelut uudistusten kentässä”; Kehittämisaloite
30.03.17Tarja Saarelainen 11