Downloaded 238 times
Uploaded byAni Istiana
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
Materi Metodologi riset, English student
More Related Content
Similar to Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
- 1. MMEETTOODDOOLLOOGGII RRIISSEETT KKOONNSSEEPPDDAASSAARR RRIISSEETT DDeeffiinniissii,, FFiillssaaffaatt,, HHaakkeekkaatt && MMeettooddee IIllmmiiaahh SSeessssiioonn 11
- 2. ## AAppaa iittuuppeenneelliittiiaann aattaauu RRiisseett?? PPeenneelliittiiaann sseebbaaggaaii ppeerraannggkkaatt iillmmuu MMeerruuppaakkaann bbaaggiiaann ttaakk tteerrppiissaahhkkaann ddaarrii pprroosseess iillmmuu uunnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann ddiirriinnyyaa ddaallaamm uuppaayyaa mmeennccaappaaii ttuujjuuaann iillmmuu.. TTuujjuuaann ppookkookk iillmmuu aaddaallaahh mmeemmaahhaammii ggeejjaallaa-- ggeejjaallaa aallaamm sseemmeessttaa.. TTaahhaappaann uunnttuukk mmeemmaahhaammii iillmmuu:: ((11)) ddeesskkrriippssii,, ((22)) eekkssppllaannaassii,, ddaann ((33)) pprreeddiikkssii
- 3. DDeeffiinniissii IIssttiillaahh PPeenneelliittiiaannddaallaamm bbaahhaassaa iinnggggeerriiss ddiiiissttiillaahhkkaann ‘‘RREESSEEAARRCCHH’’ bbeerraassaall ddaarrii kkaattaa RREE == kkeemmbbaallii ddaann SSEEAARRCCHH ==mmeennccaarrii,, sseehhiinnggggaa rreesseeaarrcchh aattaauu ppeenneelliittiiaann ddaappaatt ddiiddeeffiinniissiikkaann sseebbaaggaaii ssuuaattuu uussaahhaa uunnttuukk mmeennggeemmbbaannggkkaann ddaann mmeennggkkaajjii kkeebbeennaarraann ssuuaattuu ppeennggeettaahhuuaann..
- 4. DDeeffiinniissii llaaiinn :: NNaattiioonnaall SScciieennccee FFoouunnddaattiioonn ((11995566)) rriisseett iittuu aaddaallaahh uussaahhaa ppeennccaarriiaann sseeccaarraa ssiisstteemmaattiikk ddaann mmeennddaallaamm uunnttuukk mmeennddaappaattkkaann iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann yyaanngg lleebbiihh lluuaass ddaann lleebbiihh sseemmppuurrnnaa tteennttaanngg ssuubbyyeekk yyaanngg sseeddaanngg ddiippeellaajjaarrii.. TThhee AAddvvaanncceedd LLeeaarrnneerr’’ss DDiiccttiioonnaarryy ooff CCuurrrreenntt EEnngglliisshh ((11996611)) iiaallaahh ppeennyyeelliiddiikkaann aattaauu ppeennccaarriiaann yyaanngg sseekkssaammaa uunnttuukk mmeemmppeerroolleehh ffaakkttaa bbaarruu ddaallaamm ccaabbaanngg iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann..
- 5. DDeeffiinniissii ((llaannjjuutt……)) kkaammuuss WWeebbsstteerr NNeeww IInntteerrnnaassiioonnaall,, ppeenneelliittiiaann aaddaallaahh ppeennyyeelliiddiikkaann yyaanngg hhaattii--hhaattii ddaann kkrriittiiss ddaallaamm mmeennccaarrii ffaakkttaa ddaann pprriinnssiipp--pprriinnssiipp;; ssuuaattuu ppeennyyeelliiddiikkaann yyaanngg aammaatt cceerrddiikk uunnttuukk mmeenneettaappkkaann sseessuuaattuu.. HHiillllwwaayy ddaallaamm bbuukkuunnyyaa IInnttrroodduuccttiioonn ttoo rreesseeaarrcchh mmeennggeemmuukkaa--kkaann bbaahhwwaa ppeenneelliittiiaann aaddaallaahh ssuuaattuu mmeettooddee bbeellaajjaarr yyaanngg ddiillaakkuukkaann sseesseeoorraanngg mmeellaalluuii ppeennyyeelliiddiikkaann yyaanngg hhaattii--hhaattii ddaann sseemmppuurrnnaa tteerrhhaaddaapp ssuuaattuu mmaassaallaahh sseehhiinnggggaa ddiippeerroolleehh ppeemmeeccaahhaann yyaanngg tteeppaatt tteerrhhaaddaapp mmaassaallaahh tteerrsseebbuutt.. ((HHiillllwwaayy,, 11996655))
- 6.
- 7. Penelitian sseebbaaggaaii KKeeggiiaattaannIIllmmiiaahh ((ddaallaamm PPeerrssppeekkttiiff KKuuaannttiittaattiiff)) UUppaayyaa ppeenneelliittiiaann hhaarruuss:: ssiisstteemmaattiiss,, llooggiiss,, ddaann mmeettooddoollooggiiss.. PPeenneelliittiiaann aaddaallaahh uuppaayyaa yyaanngg ssiisstteemmaattiiss,, llooggiiss,, ddaann mmeettooddoollooggiiss yyaanngg bbeerrttuujjuuaann uunnttuukk mmeennggiiddeennttiiffiikkaassiikkaann,, mmeennddeesskkrriippssiikkaann,, mmeennggeekkssppllaannaassiikkaann,, ddaann mmeemmpprreeddiikkssiikkaann ffeennoommeennaa ddeennggaann ccaarraa mmeemmaannddaanngg ffeennoommeennaa tteerrsseebbuutt sseebbaaggaaii sseekkuummppuullaann vvaarriiaabbeell aattaauu hhuubbuunnggaann aannttaarrvvaarriiaabbeell..
- 8. DDaarrii mmaannaa pprroosseessiillmmuu ddiimmuullaaii?? MMeennuurruutt AAlliirraann RRaassiioonnaall ((aalliirraann BBaaccoonniiaann)) PPrroosseess iillmmuu ddiimmuullaaii ddaarrii ddaattaa.. KKuummppuullkkaann sseejjuummllaahh ffaakkttaa,, ccaarrii hhuubbuunnggaann--hhuubbuunnggaann,, ddaann ssiimmppuullkkaann ddaallaamm bbeennttuukk tteeoorrii.. IIllmmuu ddiikkeemmbbaannggkkaann sseeccrraa iinndduukkttiiff.. MMooddeell iinnii mmeellaahhiirrkkaann ppeennddeekkaattaann ppeenneelliittiiaann kkuuaalliittaattiiff.. MMeennuurruutt AAlliirraann HHiippootteettiikkoo--DDeedduukkttiiff ((MMooddeell IIllmmuu TTrraaddiissiioonnaall)) PPrroosseess iillmmuu ddiimmuullaaii ddeennggaann sseerraannggkkaaiiaann aakkssiioommaa yyaanngg bbeerraassaall ddaarrii bbeerrbbaaggaaii ssuummbbeerr ((tteeoorrii)),, kkeemmuuddiiaann mmeenngguubbaahh tteeoorrii kkee ddaallaamm kkoonnsseepp yyaanngg ddaappaatt ddiiaammaattii.. TTeeoorrii mmeennjjaaddii llaannddaassaann uuttaammaa ddaallaamm mmeenngguuggkkaappkkaann ffeennoommeennaa yyaanngg ddiiaammaattii.. MMooddeell iinnii mmeellaahhiirrkkaann ppeennddeekkaattaann ppeenneelliittiiaann kkuuaannttiittaattiiff..
- 9. MMeettooddee MMeennccaarrii KKeebbeennaarraann ((MMeennuurruutt CChhaarrlleess PPiieerrccee)) MMeettooddee KKeetteegguuhhaann ((MMeetthhoodd ooff TTeennaacciittyy)) OOrraanngg bbeerrppeeggaanngg tteegguuhh ppaaddaa ssuuaattuu ppeennddaappaatt kkaarreennaa ppeennddaappaatt iittuu ssuuddaahh ddiiyyaakkiinnii kkeebbeennaarraannnnyyaa sseejjaakk llaammaa.. MMeettooddee OOttoorriittaass ((MMeetthhoodd ooff AAuutthhoorriittyy)) SSeessuuaattuu ddiiyyaakkiinnii kkeebbeennaarraannnnyyaa ddeennggaann ccaarraa mmeerruujjuukk ppaaddaa ppeerrnnyyaattaaaann oorraanngg yyaanngg ddiiaannggggaapp aahhllii aattaauu mmeemmiilliikkii oottoorriittaass.. MMeettooddee IInnttuuiissii ((MMeetthhoodd ooff IInnssttuuiittiioonn)) SSeessuuaattuu ddiikkaattaakkaann bbeennaarr bbeerrddaassaarrkkaann kkaayyaakkiinnaann yyaanngg ttiiddaakk ppeerrlluu ppeemmbbuukkttiiaann llaaggii.. MMeettooddee IIllmmiiaahh ((SScciieennttiiffiicc MMeetthhoodd)) KKeebbeennaarraann ddiippeerroolleehh ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann pprroosseedduurr yyaanngg bbeerrllaannddaasskkaann ppaaddaa kkaaiiddaahh--kkaaiiddaahh iillmmuu..
- 10. Perbedaan KKeebbeennaarraann AAnnggggaappaann UUmmuumm ddeennggaann KKeebbeennaarraann IIllmmiiaahh KKeebbeennaarraann aannggggaappaann uummuumm IInnffoorrmmaassii aannggggaappaann uummuumm bbiiaassaannyyaa ttiiddaakk ddiisseerrttaaii ddeennggaann ppeennjjeellaassaann mmeennggaappaa hhaall iittuu tteerrjjaaddii IInnffoorrmmaassii ddaallaamm aannggggaappaann uummuumm mmeennggaanndduunngg kkoonnsseepp yyaanngg lluuaass aattaauu kkaabbuurr AAnnggggaappaann uummuu ddiitteerriimmaa ttaannppaa ddiiuujjii kkeebbeennaarraannnnyyaa.. AAnnggggaappaann uummuumm ttiiddaakk ppeerrnnaahh mmeemmppeerrssooaallkkaann kkoonnttrrooll.. KKeebbeennaarraann iillmmuu IIllmmuu mmeennggoorrggaanniissaassiikkaann ddaann mmeennggkkllaassiiffiikkaassiikkaann ppeennggeettaahhuuaann bbeerrddaassaarrkkaann ppeennjjeellaassaann iillmmiiaahh,, yyaakknnii ppeerrnnyyaattaaaann--ppeerrnnyyaattaaaann tteennttaanngg kkoonnddiissii--kkoonnddiissii ppeenneennttuu tteerrjjaaddiinnyyaa ppeerrssiissttiiwwaa.. KKeecceerrmmaattaann iillmmuu ddiiuunnggkkaappkkaann ddaallaamm bbeennttuukk kkuuaannttiiffiikkaassii bbeerrddaassaarrkkaann sskkaallaa tteerrtteennttuu.. KKeebbeennaarraann iillmmuu bbeerrssiiffaatt TTeessttaabbiilliittaass.. IIllmmuu sseellaalluu bbeerruussaahhaa mmeennggoonnttrrooll vvaarriiaabbeell--vvaarriiaabbeell yyaanngg mmeelleekkaatt ppaaddaa ssuuaattuu ppeerriissttiiwwaa..
- 11. KKAAIIDDAAHH--KKAAIIDDAAHH IILLMMUU OORRDDEE IIllmmuu ppeerrccaayyaa bbaahhwwaa aallaamm sseemmeessttaa iinnii tteerraattuurr,, ttiiddaakk sseerraammppaannggaann.. PPeerriissttiiwwaa--ppeerriissttiiwwaa yyaanngg tteerrjjaaddii ddii aallaamm sseemmeessttaa iinnii mmeennggiikkuuttii aattuurraann yyaanngg tteerraattuurr,, ddaallaammssuuaattuu ppoollaa yyaanngg tteerrtteennttuu,, ddaallaamm ssuuaattuu oorrddee ((ttaattaannaann)).. DDEETTEERRMMIINNIISSMMEE IIllmmuu ppeerrccaayyaa bbaahhwwaa sseettiiaapp ppeerriissttiiwwaa mmeemmppuunnyyaaii sseebbaabb,, ddeetteerrmmiinnaann,, aattaauu aanntteesseeddeenn ((ppeennddaahhuulluu)) yyaanngg ddaappaatt ddiisseelleeddiikkii.. PPAARRSSIIMMOONNII DDaallaamm mmeenngguunnggkkaappkkaann rreeaalliittaass,, iillmmuu lleebbiihh mmeennyyuukkaaii ppeennjjeellaassaann yyaanngg sseeddeerrhhaannaa ddaarriippaaddaa ppeennjjeellaassaann yyaanngg kkoommpplleekkss.. EEMMPPIIRRIISSMMEE KKeessiimmppuullaann--kkeessiimmppuullaann iillmmuu hhaarruuss ddiiddaassaarrkkaann ppaaddaa ppeennggaallaammaann yyaanngg ddaappaatt ddiiaammaattii,, ppaaddaa ppeerriissttiiwwaa yyaanngg eemmppiirriiss..
- 12. # FILSAFAT MMEETTOODDEEPPEENNEELLIITTIIAANN PERKEMBANGAN FILSAFAT PENELITIAN PRAPOSITIVISME POSITIVISME POSTPOSITIVISME
- 13. PPEERRBBAANNDDIINNGGAANN TTIIGGAA FFIILLSSAAFFAATT PPRRAAPPOOSSIITTIIVVIISSMMEE PPOOSSIITTIIVVIISSMMEE PPOOSSTTPPOOSSIITTIIVVIISSMMEE RREEAALLIITTAASS BBEERRKKEEMMBBAANNGG SSEECCAARRAA AALLAAMMIIAAHH RREEAALLIITTAASS TTEERRAAMMAATTII,, BBEERRSSIIFFAATT TTUUNNGGGGAALL,, DDAAPPAATT DDIIKKLLAASSIIFFIIKKAASSIIKKAANN,, DDEETTEERRMMIINNIISSMMEE ((SSEEBBAABB AAKKIIBBAATT)),, BBEEBBAASS NNIILLAAII,, RREELLAATTIIFF TTEETTAAPP DDAANN TTEERRUUKKUURR RREEAALLIITTAASS BBEERRSSIIFFAATT HHOOLLIISSTTIIKK ((UUTTUUHH)),, DDIINNAAMMIISS ((TTIIDDAAKK TTEETTAAPP)),, KKOOMMPPLLEEKKSS,, SSAALLIINNGG MMEEMMPPEENNGGAARRUUHHII,, PPEENNUUHH MMAAKKNNAA DDAANN TTEERRIIKKAATT NNIILLAAII MMEETTOODDEE PPEENNEELLIITTIIAANN DDEESSKKRRIIPPTTIIFF KKUUAALLIITTAATTIIFF MMEETTOODDEE PPEENNEELLIITTIIAANN KKUUAANNTTIITTAATTIIFF,, DDEEDDUUKKTTIIFF MMEETTOODDEE PPEENNEELLIITTIIAANN KKUUAALLIITTAATTIIFF,, IINNDDUUKKTTIIFF PPEENNEELLIITTII PPAASSIIFF,, MMEENNGGGGAAMMBBAARRKKAANN AAPPAA YYAANNGG DDIIAAMMAATTII MMEELLAAKKUUKKAANN EEKKSSPPEERRIIMMEENN,, MMEENNCCAARRII PPEENNGGAARRUUHH MMEEMMAAHHAAMMII MMAAKKNNAA RREEAALLIITTAASS YYAANNGG KKOOMMPPLLEEKKSS,, MMEENNGGKKOONNSSTTRRUUKKSSII FFEENNOOMMEENNAA
- 14. PPRRAAPPOOSSIITTIIVVIISSMMEE MMEETTOODDEEKKUUAALLIITTAATTIIFF,, RREEAALLIITTAASS BBEERRSSIIFFAATT AALLAAMMIIAAHH
- 15. PPOOSSIITTIIVVIISSMMEE MMEETTOODDAA KKUUAANNTTIITTAATTIIFFHHAASSIILL RREESSEEAARRCCHH DDAANN DDEEVVEELLOOPPMMEENNTT
- 17. PPOOSSTTPPOOSSIITTIIVVIISSMMEE MMEETTOODDEE KKUUAALLIITTAATTIIFF,,MMEENNCCAARRII MMAAKKNNAA
- 18. ## HHAAKKEEKKAATT PPEENNEELLIITTIIAANN CCAARRAA IILLMMIIAAHH UUNNTTUUKK MMEENNDDAAPPAATTKKAANN DDAATTAA//IINNFFOORRMMAASSII SSEEBBAAGGAAIIMMAANNAA AADDAANNYYAA DDAANN BBUUKKAANN SSEEBBAAGGAAIIMMAANNAA SSEEHHAARRUUSSNNYYAA,, DDEENNGGAANN TTUUJJUUAANN DDAANN KKEEGGUUNNAAAANN TTEERRTTEENNTTUU
- 19. MMeettooddee PPeenneelliittiiaann Zamandahulu : - coba-coba (trial & error ?) - pengalaman (sendiri > , orang lain <) - naluri ® Perkembangan lambat Zaman Modern : - coba-coba (dioptimumkan) - pengalaman (sendiri < + orang lain >) - spekulasi - Metode Ilmiah (scientific approach) ® Perkembangan cepat
- 20. PPrroosseess PPeenneelliittaaiiaann ((MMeennuurruuttMMooddeell PPeenneelliittiiaann SSttaattiiss)) PPrroosseess ppeenneelliittiiaann tteerrddiirrii ddaarrii ttiiggaa uunnssuurr ppookkookk:: ppeemmaahhaammaann tteeoorreettiiss,, ooppeerraassiioonnaalliissaassii,, ddaann ppeenngguujjiiaann hhiippootteessiiss.. PPeenneelliittiiaann bbeerraawwaall ddaarrii aaddaannyyaa ggaaggaassaann aattaauu mmiinnaatt ppeenneelliittii tteerrhhaaddaapp ssuuaattuu ffeennoommeennaa tteerrtteennttuu.. MMiinnaatt//ggaaggaassaann tteerrsseebbuutt ddaappaatt ddiirraannggssaanngg oolleehh tteeoorrii tteerrtteennttuu,, ppeenneelliittiiaann eemmppiirriiss yyaanngg ddiillaakkuukkaann oolleehh oorraanngg llaaiinn,, aattaauu ffaakkttoorr llaaiinnnnyyaa.. MMiinnaatt iittuu kkeemmuuddiiaann ddiillaannjjuuttkkaann ddeennggaann uussaahhaa uunnttuukk mmeennggeemm--bbaannggkkaann ppeemmaahhaammaann tteeoorreettiiss mmeellaalluuii ppeennyyuussuunnaann aassuummssii--aassuummssii sseerrttaa ppeerruummuussaann hhiippootteessiiss yyaanngg mmeerruuppaakkaann pprreeddiikkssii tteennttaanngg hhuubbuunnggaann aannttaarrvvaarriiaabbeell ddaallaamm rreeaalliittaass,, aattaauu mmeennggiinnvveennttaarriissaassii vvaarriiaabbeell--vvaarriiaabbeell yyaanngg mmeelleekkaatt ppaaddaa rreeaalliittaass bbeerrddaassaarrkkaann aassuummssii--aassuummssii tteeoorreettiiss yyaanngg ddiissuussuunn ddaarrii tteeoorrii tteerrtteennttuu.. UUnnssuurr--uunnssuurr PPookkookk PPeenneelliittiiaann:: TTeeoorrii,, KKoonnsseepp,, ddaann VVaarriiaabbeell..
- 21. UUnnssuurr PPookkookk PPeenneelliittiiaann TTEEOORRII SSeerraannggkkaaiiaann aassuummssii aattaauu ddeeffiinniissii yyaanngg ssaalliinngg bbeerrkkaaiittaann uunnttuukk mmeenneerraannggkkaann,, mmeennjjeellaasskkaann,, ddaann mmeerraammaallkkaann ssuuaattuu ffeennoommeennaa sseeccaarraa ssiisstteemmaattiiss ddeennggaann ccaarraa mmeerruummuusskkaann hhuubbuunnggaann aannttaarrkkoonnsseepp.. KKOONNSSEEPP KKoonnsseepp aaddaallaahh iissttiillaahh yyaanngg ddiigguunnaakkaann uunnttuukk mmeennggggaammbbaarrkkaann sseeccaarraa aabbssttrraakk ssuuaattuu rreellaattiiaass ((kkeejjaaddiiaann,, kkeeaaddaaaann,, ppeerriillaakkuu,, ddaann llaaiinn--llaaiinn)) yyaanngg mmeennjjaaddii ffookkuuss ppeerrhhaattiiaann.. KKoonnsseepp aaddaallaahh aabbssttrraakkssii yyaanngg ddiibbeennttuukk ddeennggaann mmeennggggeenneerraalliissaassiikkaann hhaall--hhaall kkhhuussuuss.. CCoonnttoohh:: mmeerraahh,, kkuunniinngg,, hhiijjaauu,, ddaann hhiittaamm ddiiggeenneerraalliissaassiikkaann sseebbaaggaaiinn ““wwaarrnnaa””;; mmeennddeennggaarrkkaann kkuulliiaahh,, mmeemmbbaaccaa bbuukkuu,, mmeennggeerrjjaakkaann ttuuggaass--ttuuggaass kkuulliiaahh ddiiggeenneerraalliissaassiikkaann sseebbaaggaaii ““bbeellaajjaarr””.. KKoonnsseepp yyaanngg sseennggaajjaa ddiibbeennttuukk ddaann ddiippeerrgguunnaakkaann uunnttuukk ttuujjuuaann iillmmiiaahh ddiisseebbuutt kkoonnssttrruukk.. KKoonnssttrruukk aaddaallaahh kkoonnsseepp yyaanngg ssuuddaahh ddiiddeeffiinniissiikkaann sseerrttaa ssuuddaahh ddiitteennttuukkaann ddiimmeennssii--ddiimmeennssiinnyyaa sseehhiinnggggaa ddaappaatt ddiiaammaattii ((ssiiaapp uunnttuukk ddiiuukkuurr)).. VVAARRIIAABBEELL VVaarriiaabbeell aaddaallaahh kkoonnssttrruukk yyaanngg ssiiffaatt--ssiiffaattnnyyaa ssuuddaahh ddiibbeerrii nniillaaii ddaallaamm bbeennttuukk bbiillaannggaann.. DDeennggaann kkaattaa llaaiinn,, vvaarriiaabbeell aaddaallaahh kkoonnssttrruukk yyaanngg mmeemmiilliikkii vvaarriiaassii nniillaaii..
- 22. TTaahhaappaann PPeenneelliittiiaann TTaahhaapp TTeeoorreettiissaassii TTaahhaapp ddiimmaannaa ppeenneelliittii mmeenngggguunnaakkaann kkoonnsseepp ddaann pprrooppoossiissii uunnttuukk mmeennggggaammbbaarrkkaann ffeennoommeennaa yyaanngg ddiitteelliittiinnyyaa bbeerrddaassaarrkkaann tteeoorrii yyaanngg sseessuuaaii uunnttuukk mmeenneerraannggkkaann mmeennggaappaa ssaattuu kkoonnsseepp bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann kkoonnsseepp llaaiinnnnyyaa.. TTaahhaapp EEmmppiirriissaassii TTaahhaapp ddiimmaannaa ppeenneelliittii mmeennggiiddeennttiiffiikkaassii vvaarriiaabbeell ppeenneelliittiiaann,, ppeerruummuussaann hhiippootteessiiss,, ppeenneennttuuaann ddeeffiinniissii ooppeerraassiioonnaall,, mmeenneennttuuaann mmeettooddee ppeenneelliittiiaann,, ddaann ppeennyyuussuunnaann iinnssttrruummeenn ppeenneelliittiiaann..
- 23. KOMPONEN MMEETTOODDEE RRIISSEETT 1. CARA ILMIAH 2. DATA 3. TUJUAN 4. KEGUNAAN KOMPONEN METODE PENELITIAN
- 24. CARA ILMIAH KEGIATANPENELITIAN DIDASARKAN CIRI-CIRI KEILMUAN RASIONAL Dilakukan dg cara yg masuk akal shg Terjangkau penalaran manusia EMPIRIS Dapat diamati indera manusia shg Org lain dpt mengamati dan Mengetahui cara yg digunakan SISTEMATIS Proses yg digunakan menggunakan langkah yg logis
- 25. KKRRIITTEERRIIAA DDAATTAA PPEENNEELLIITTIIAANN VALID Menunjukkan derajat ketepatan antara data yang sesungguhnya terjadi pada obyek dengan data yang dapat dikumpulkan oleh peneliti Misal : korban tsunami 900 ribu org dilaporkan berbeda RREELLIIAABBEELL Menunjukkan derajat konsistensi data dalam interval waktu tertentu Misal : peserta penlok 50 org, sumber ditanya tetap 50 org sampai kapanpun OBYEKTIF Derajat persamaan persepsi berkenaan dengan kesepakatan antar banyak orang (interpersonal agreement) misal : data peneliti berbeda pd satu obyek, berarti data tdk obyektif
- 26.
- 27. MACAM DATA KUALITATIF KUANTITATIF DISKRIT/ NOMINAL KONTINUM/ HSL PENGUKURAN ORDINAL INTERVAL RATIO
- 28. DDAATTAA KKUUAALLIITTAATTIIFF DDaattaaddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm bbeennttuukk kkaattaa,, kkaalliimmaatt aattaauu ggaammbbaarr
- 29. DDAATTAA KKUUAANNTTIITTAATTIIFF Datayang dinyatakan dalam angka atau data kualitatif yang diangkakan DDaattaa kkuuaannttiittaattiiff ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii dduuaa:: 11.. DDiisskkrriitt//nnoommiinnaall :: ddaattaa yyaanngg hhaannyyaa ddaappaatt ddiiggoolloonngg-- ggoolloonnggkkaann sseeccaarraa tteerrppiissaahh,, ddiisskkrriitt aattaauu kkaatteeggoorrii.. DDaattaa ddiippeerroolleehh ddaarrii hhaassiill mmeenngghhiittuunngg MMiissaall :: ddaallaamm II kkeellaass sseetteellaahh ddiihhiittuunngg ttddpptt 5500 mmaahhaassiisswwaa tteerrddiirrii aattaass 3300 pprriiaa ddaann 2200 wwaanniittaa 22.. KKoonnttiinnuumm :: ddaattaa yyaanngg bbeerrvvaarriiaassii mmeennuurruutt ttiinnggkkaattaann ddaann ddiippeerroolleehh ddaarrii hhaassiill ppeenngguukkuurraann
- 30. DDAATTAA KKOONNTTIINNUUMM OORRDDIINNAALL DDaattaa kkoonnttiinnuumm oorrddiinnaall aaddaallaahh ddaattaa yyaanngg bbeerrbbeennttuukk rraannggkkiinngg aattaauu ppeerriinnggkkaatt mmiissaallnnyyaa :: jjuuaarraa II,, IIII,, IIIIII AAttaauu ddaattaa yyaanngg ddiinnyyaattaakkaann ddaallaamm sskkaallaa,, ddeennggaann jjaarraakk ssaattuu ddaattaa ddeennggaann ddaattaa yyaanngg llaaiinn ttiiddaakk ssaammaa I II III IV V VI 88 83 66 60 40 30
- 31. DDAATTAA KKOONNTTIINNUUMM RRAATTIIOO DDaattaa kkoonnttiinnuumm rraattiioo aaddaallaahh ddaattaa yyaanngg jjaarraakknnyyaa ssaammaa ddaann mmeemmppuunnyyaaii nniillaaii nnooll mmuuttllaakk mmiissaall bbeerraatt 00 kkgg bbeerraarrttii ttiiddaakk aaddaa bboobboottnnyyaa DDaattaa iinnii jjuuggaa ddaappaatt ddiirruubbaahh kkee ddaallaamm iinntteerrvvaall ddaann oorrddiinnaall aattaauu ddaappaatt ddiijjuummllaahhkkaann // ddiikkaalliikkaann
- 32. DDAATTAA KKOONNTTIINNUUMM IINNTTEERRVVAALL DDaattaa kkoonnttiinnuumm iinntteerrvvaall aaddaallaahh ddaattaa yyaanngg jjaarraakknnyyaa ssaammaa tteettaappii ttiiddaakk mmeemmppuunnyyaaii nniillaaii nnooll ((00)) aabbssoolluutt//mmuuttllaakk.. mmiissaall :: sskkaallaa tthheerrmmoommeetteerr,, wwaallaauuppuunn aaddaa nniillaaii 00ºCC tteettaappii tteettaapp aaddaa nniillaaiinnyyaa DDaattaa iinntteerrvvaall ddaappaatt ddiibbuuaatt mmeennjjaaddii ddaattaa oorrddiinnaall ((ppeerriinnggkkaatt)).. -2 -1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Data ordinal 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
- 33. TTUUJJUUAANN PPEENNEELLIITTIIAANN PPEENNEEMMUUAANN SSeebbeelluummnnyyaa bbeelluumm ppeerrnnaahh ddiikkeettaahhuuii PPEEMMBBUUKKTTIIAANN MMeemmbbuukkttiikkaann kkeerraagguuaann tteerrhhaaddaapp iinnffoorrmmaassii// ppeennggeettaahhuuaann tteerrtteennttuu PPEENNGGEEMMBBAANNGGAANN MMeemmppeerrddaallaamm ddaann mmeemmppeerrlluuaass ppeennggeettaahhuuaann yyaanngg ssuuddaahh aaddaa
- 34. KKEEGGUUNNAAAANN PPEENNEELLIITTIIAANN MMEEMMAAHHAAMMII MMAASSAALLAAHH PPeenneelliittii mmeemmppeerrjjeellaass ssuuaattuu mmaassaallaahh//iinnffoorrmmaassii yyaanngg ttiiddaakk ddiikkeettaahhuuii ddaann sseellaannjjuuttnnyyaa mmeennjjaaddii ttaahhuu MMEEMMEECCAAHHKKAANN MMAASSAALLAAHH PPeenneelliittii mmeemmiinniimmaallkkaann//mmeenngghhiillaannggkkaann mmaassaallaahh MMEENNGGAANNTTIISSIIPPAASSII MMAASSAALLAAHH PPeenneelliittii mmeenngguuppaayyaakkaann aaggaarr mmaassaallaahh ttiiddaakk tteerrjjaaddii
- 35. MMEETTOODDEE KKUUAANNTTIITTAATTIIFF DDAANNKKUUAALLIITTAATTIIFF PERBEDAAN METODA KUANTITATIF & KUALITATIF PERBEDAAN AKSIOMA DASAR PERBEDAAN PROSES PENILAIAN PERBEDAAN KARAKTERISTIK PENELITIAN
- 36. PPEERRBBEEDDAAAANN AAKKSSIIOOMMAA AANNTTAARRAA MMEETTOODDEE KKUUAALLIITTAATTIIFF DDAANN KKUUAANNTTIITTAATTIIFF AAKKSSIIOOMMAA DDAASSAARR MMEETTOODDEE KKUUAANNTTIITTAATTIIFF MMEETTOODDEE KKUUAALLIITTAATTIIFF SSiiffaatt rreeaalliittaass TTuunnggggaall,, kkoonnkkrriitt,, tteerraammaattii GGaannddaa,, hhoolliissttiikk,, ddiinnaammiiss,, hhssll kkoonnssttrruukkssii && ppeemmaahhaammaann HHuubbuunnggaann ppeenneelliittii ddeennggaann yyaanngg ddiitteelliittii IInnddeeppeennddeenn IInntteerraakkttiiff ttiiddaakk ddaappaatt ddiippiissiissaahhkkaann HHuubbuunnggaann vvaarriiaabbeell SSeebbaabb-aakkiibbaatt//kkaauussaall TTiimmbbaall bbaalliikk//iinntteerraakkttiiff KKeemmuunnggkkiinnaann ggeenneerraalliissaassii CCeennddeerruunngg mmeemmbbuuaatt ggeenneerraalliissaassii TTrraannssffeerraabbiilliittyy//hhaannyyaa mmuunnggkkiinn ddaallaamm iikkaattaann kkoonntteekkss ddaann wwaakkttuubb PPeerraannaann nniillaaii CCeennddeerruunngg bbeebbaass nniillaaii TTeerriikkaatt nniillaaii
- 37. KKAARRAAKKTTEERRIISSTTIIKK MMEETTOODDEE KKUUAANNTTIITTAATTIIFFDDAANN KKUUAALLIITTAATTIIFF DESAIN Metode kuantitatif a. spesifik, jelas, rinci b. Mantap sejak awal c. Menjadi pegangan langkah d. demi langkah Metode kualitatif a. Umum b. Fleksibel c. Berkembang dan muncul dalam prose penelitian
- 38. TUJUAN Metode kuantitatif a. Menunjukkan hubungan antar variabel b. Menguji teori c. Mencari generalisasi yang mempunyai nilai prediktif Metode kualitatif a. Menemukan pola hubungan yang bersifat interaktif b. Menggambarkan realitas yg kompleks c. Memperoleh pemahaman makna d. Menemukan teori
- 39. TEKNIK PENELITIAN Metodekuantitatif a. Eksperimen, survey b. Kuisioner c. Observasi dan wawancara terstruktur Metode kualitatif a. Participant observation b. In depth interview c. Dokumentasi d. Triangulasi
- 40. Instrumen penelitian Metodekuantitatif a. Test, angket, wawancara b. Instrumen yang telah standar Metode kualitatif a. Peneliti sebagai instrumen b. catatan, rekaman, kamera, handycam, dll
- 41. DATA Metode kuantitatif a. Kuantitatif b. Hasil pengukuran variabel yang dioperasionalkan dengan menggunakan instrumen Metode kualitatif a. Deskriptif b. Dokumen pribadi, catatan lapangan, ucapan dan tindakan responden,, dll
- 42. Sampel/ Sumber Data Metode kuantitatif a. Besar b. Representatif c. Sedapat mungkin random d. Ditentukan sejak awal Metode kualitatif a. Kecil b. Tidak representatif c. Purposive d. Berkembang selama proses penelitian
- 43. Analisis Metode kuantitatif a. Setelah selesai pengumpulan data b. Deduktif c. Menggunakan statistik Metode kualitatif a. Terus menerus sejak awal sampai akhir penelitian b. Induktif c. Mencari pola, model, tema, teori
- 44. HUBUNGAN DENGAN RESPONDEN Metode kuantitatif a. Berjarak, bahkan sering tanpa kontak b. Peneliti merasa lebih c. Jangka pendek Metode kualitatif a. Empati, akrab b. Kedudukan sama bahkan sebagai guru/konsultan c. Jangka lama
- 45. USULAN DESAIN Metodekuantitatif a. Luas dan rinci b. Literatur berhubungan dengan masalah dan variabel yang diteliti c. Prosedur yang spesifik dan rinci langkah-langkahnya d. Masalah dirumuskan dengan spesifik dan jelas Metode kualitatif a. Singkat b. Literatur yang digunakan bersifat sementara, tidak menjadi pegangan utama c. Prosedur bersifat umum d. Masalah bersifat sementara dan akan ditemukan setelah studi pendahuluan e. Tidak dirumuskan hipotesis, karena justru akan menemukan hipotesis f. Fokus penelitian ditetapkan setelah diperoleh data awal dari lapangan
- 46.