1. EESSTTRRAATTEEGGIIAA PPAARRAA LLAA
EENNSSEEÑÑAANNZZAA DDEE
HHIISSTTOORRIIAA EENN
PPRRIIMMAARRIIAA
TTEESSTTIIMMOONNIIOOSS OORRAALLEESS PPAARRAA EELL
CCOONNOOCCIIMMIIEENNTTOO DDEELL TTRRAAJJEE
TTRRAADDIICCIIOONNAALL

2. IINNTTRROODDUUCCCCIIOONN
AAcceerrccaarr aall aalluummnnoo aa llaa iiddeennttiiddaadd nnaacciioonnaall eess uunnaa ttaarreeaa ddiiffíícciill ddee
rreeaalliizzaarr,, ppaarraa hhaacceerr eessttee aacceerrccaammiieennttoo ssee ttiieennee qquuee ppaarrttiirr ddee llaa
iiddeennttiiddaadd pprrooppiiaa ddeell lluuggaarr ddoonnddee eell aalluummnnoo ssee ddeesseennvvuueellvvee..
SSuu pprrooppiiaa ccuullttuurraa ““lleenngguuaa,, vveessttiiddoo,, ttrraaddiicciioonneess,, ccoossttuummbbrreess””
eenntteennddiieennddoo eessttáá ccoommoo llaa ccoonnssttrruucccciióónn ssoocciiaall ee hhiissttóórriiccaa yy
rreessppoonnddee aall pprrooyyeeccttoo ddee vviiddaa qquuee uunn ppuueebblloo ssee ttrraazzaa ccoommoo pprrooppiioo..
LLooss ddoocceenntteess nnoo llee ddaammooss éénnffaassiiss aall hheecchhoo ddee qquuee ppaarraa ppooddeerr
eennsseeññaarr uunn ccoonntteenniiddoo ddeebbeemmooss ppaarrttiirr ddee llaass vviivveenncciiaass ddeell nniiññoo
ppaarraa hhaacceerr ddee eessttooss ccoonntteenniiddooss,, aapprreennddiizzaajjeess ssiiggnniiffiiccaattiivvooss yy
úúttiilleess eenn llaa vviiddaa ddeell aalluummnnoo.. NNoo ppooddeemmooss sseeppaarraarr llee eessccuueellaa ddee llaa
vviiddaa..

3. Quisiera retomar al maestro Javier López SSáánncchheezz,, ssoobbrree llaa
nnoocciióónn ddee aacceerrccaarr aall ccoonnoocciimmiieennttoo:: ““pprroovviieennee ddee llaa
ffiilloossooffííaa mmaayyaa--ttsseellttaall NNoopptteesswwaanneejj qquuee ddaa llaa iiddeeaa ddee
eedduuccaaddoorr oo mmaaeessttrroo.. SSiinn eemmbbaarrggoo eenn uunn sseennttiiddoo eessttrriiccttoo,,
NNoopptteesswwaanneejj ssee rreeffiieerree aall ssuujjeettoo qquuee eenn ttaannttoo ttiieennee mmááss
eexxppeerriieenncciiaa yy ccoonnoocciimmiieennttoo ppoorr ssuuss aaññooss ddee vviiddaa eenn llaa
mmeeddrree ttiieerrrraa.. EEss qquuiieenn ssiirrvvee yy ssee hhaaccee rreessppoonnssaabbllee ddee
aacceerrccaarr aall ccoonnoocciimmiieennttoo aa llooss oottrrooss aalluummnnooss.. EEnn eessttaa
nnoocciióónn ddee aacceerrccaarr aall ccoonnoocciimmiieennttoo aa llooss oottrrooss,, ssee rreeccoonnooccee
qquuee aallggoo ssee ssaabbee yy aallggoo nnoo ssee ssaabbee,, ddee aahhíí jjuussttaammeennttee qquuee
nnoo ssee ttrraattaa ddee uunn mmaaeessttrroo,, ssiinnoo ddee uunn gguuííaa qquuee,,
hhuummiillddeemmeennttee yy ccoonn ccoorraazzóónn aabbiieerrttoo yy ddeecciiddiiddoo,, ppoonnee aa llooss
oottrrooss eenn vveerrddaaddeerraass ppoossiibbiilliiddaaddeess ddee ppootteenncciiaarr lloo qquuee
ssaabbeenn aassíí ccoommoo aammpplliiaarr ssuuss ccoonnoocciimmiieennttooss.. DDee eessttaa mmaanneerraa
ssee eennttiieennddee qquuee,, NNoopptteesswwaanneejj ccoonnttrriibbuuyyee aall ccrreecciimmiieennttoo,,
fflloorreecciimmiieennttoo yy ffrruuccttiiffiiccaacciióónn ddee llooss oottrrooss ppaarraa eell bbiieenn
ccoommuunnaall””

4. MMii ccoommuunniiddaadd
 DDee oorriiggeenn nnááhhuuaattll,, ssuu nnoommbbrree NNeeccaaxxaalltteeppeettll qquuee ssiiggnniiffiiccaa cceerrrroo
ddee nneeccaaxxaa,, ppeerrtteenneeccee aall mmuunniicciippiioo ddee JJuuaann GGaalliinnddoo PPuuéé.. CCoolliinnddaa
ccoonn llooss mmuunniicciippiiooss ddee XXiiccootteeppeecc ddee JJuuáárreezz,, HHuuaauucchhiinnaannggoo
PPuueebbllaa..
 TTiieennee uunnaa ppoobbllaacciióónn ddee 771100 hhaabbiittaanntteess,, 334466 hhoommbbrreess yy 336644
mmuujjeerreess..
 SSuu pprriinncciippaall aaccttiivviiddaadd eeccoonnóómmiiccaa:: eess llaa aaggrriiccuullttuurraa yy ccoommeerrcciioo,,
ccoosseecchhaann pprriinncciippaallmmeennttee llooss rráábbaannooss,, cciillaannttrroo,, ccaallaabbaazzaass yy cchhiillee..
 SSuu eessttrruuccttuurraa eedduuccaattiivvaa:: ccuueennttaa ccoonn pprreeeessccoollaarr bbiilliinnggüüee,, uunnaa
pprriimmaarriiaa,, yy uunnaa tteelleesseeccuunnddaarriiaa..
 NNiivveell pprriimmaarriiaa:: ““CCoorroonneell JJuuaann GGaalliinnddoo”” llaabboorraann sseeiiss ddoocceenntteess yy
eess ccoonnssiiddeerraaddaa eessccuueellaa ddee oorrggaanniizzaacciióónn ccoommpplleettaa.. LLaa ccllaavvee ddee
cceennttrroo ddee ttrraabbaajjoo eess 2211DDPPRR22440000TT..

6. PPLLAANNTTEEAAMMIIEENNTTOO DDEELL PPRROOBBLLEEMMAA
 MMii ccoommuunniiddaadd eess ppeeqquueeññaa ppeerroo ccoonn uunnaa ffuueerrttee
ccaarrggaa ccuullttuurraall qquuee ssee hhaa ttrraannssmmiittiiddoo ddee ggeenneerraacciióónn
eenn ggeenneerraacciióónn,, ppeerroo qquuee ddeessddee hhaaccee aallgguunnooss aaññooss ssee
eessttaa ppeerrddiieennddoo..
 EExxiissttee uunnaa ddeessvvaalloorraacciióónn ccuullttuurraall,, llooss ffaaccttoorreess ssoonn
ddiivveerrssooss::
 MMiiggrraacciióónn
 FFaallttaa ddee rreessppeettoo ppoorr ppeerrssoonnaass aajjeennaass aa llaa
ccoommuunniiddaadd..
 EEll ddeessccuuiiddoo ddee llaa eessccuueellaa ppoorr nnoo ffoommeennttaarr eessttááss
pprraaccttiiccaass ccuullttuurraalleess..

7. La escuela es la instancia de transmisión cultural yy ssoocciiaalliizzaacciióónn,, aassíí
tteennddrrííaa qquuee sseerr ppeerroo eenn mmuucchhaass eessccuueellaass eessttoo ssee rreedduuccee aa uunn
ccuummpplliimmiieennttoo ccoonn uunn eessqquueemmaa ddee hhoorraarriioo yy ttrraabbaajjoo..
AAttiieennddoo eell tteerrcceerr ggrraaddoo,, ccoonn uunn ttoottaall ddee 2233 nniiññooss,, eenn eell ppllaann ddee
pprrooggrraammaass eenn eessttee ggrraaddoo eenn llaa mmaatteerriiaa ddee hhiissttoorriiaa ssee llee ddaa uunnaa
eessppaacciiaall aatteenncciióónn aa llooss rraassggooss ddeell mmuunniicciippiioo oo llaa mmiiccrroo rreeggiióónn ddee
rreessiiddeenncciiaa ,, rreettoommaannddoo llooss eelleemmeennttooss ddee llaa vviiddaa llooccaall ddee llaa
ccoommuunniiddaadd ccoommoo ppaarrttee ddee ssuu hhiissttoorriiaa pprrooppiiaa..
CCoommoo yyaa mmeenncciioonnéé eexxiissttee uunnaa pprrooffuunnddaa ddeessvvaalloorraacciióónn ccuullttuurraall eenn mmii
ccoommuunniiddaadd,, ppeerroo lloo qquuee eess uurrggeennttee aatteennddeerr yy eess eell eejjee ssoobbrree eell ccuuaall
ssee ddeessaarrrroollllaa eell pprreesseennttee ttrraabbaajjoo::
LLAA DDEESSAAPPAARRIICCIIÓÓNN DDEELL UUSSOO DDEELL TTRRAAJJEE
TTRRAADDIICCIIOONNAALL,, PPOORR LLAASS GGEENNEERRAACCIIOONNEESS
RREECCIIEENNTTEESS..

8. BLUSA (TTLLAAMMAACCHH)),, NNAAHHUUAA ((CCUUEETTLLII)),,
QQUUEECCHHQQUUEEMMEETTLL,, FFAAJJAA ((PPAAXXAATTLLII))..

9.  En mi comunidad la mayoría de las mujeres yyaa nnoo ppoorrttaann eell ttrraajjee
ttrraaddiicciioonnaall,, eell nnuummeerroo eess rreedduucciiddoo ddee mmuujjeerreess qquuee aauunn ccoonnsseerrvvaann llaa
ttrraaddiicciióónn,, llaass ggeenneerraacciioonneess rreecciieenntteess mmuueessttrraann ttoottaall ddeessiinntteerrééss ppoorr llaa
pprreesseerrvvaacciióónn ddee llaa iinndduummeennttaarriiaa..
 SSee ppiieennssaa qquuee eell ppoorrttaarr llaa iinndduummeennttaarriiaa sseerráánn ddiissccrriimmiinnaaddooss,, sseeggrreeggaaddooss
ppoorr llaa ssoocciieeddaadd,, qquuee mmuucchhoo hhaa ccoonnttrriibbuuiiddoo aa eessttéé aaccttuuaarr..

10. MMII PPRROOPPUUEESSTTAA
 QQUUEE LLOOSS NNIIÑÑOOSS DDEELL TTEERRCCEERR GGRRAADDOO,, RREEAALLIICCEENN
UUNNAA IINNVVEESSTTIIGGAACCIIÓÓNN YY RREECCAAVVEENN EEVVIIDDEENNCCIIAASS,, SSII
EEXXIISSTTEENN FFAAMMIILLIIAARREESS QQUUEE UUSSAARROONN OO UUSSAANN LLAA
IINNDDUUMMEENNTTAARRIIAA,, YY QQUUEE SSEEAANN EEXXPPUUEESSTTAASS EENN EELL
SSAALLÓÓNN DDEE CCLLAASSEE..
 SSEE CCRREEAARRAA UUNN EESSPPAACCIIOO EENN IINNTTEERRNNEETT,, DDOONNDDEE
EELLLLOOSS OOBBSSEERRVVAARRAANN SSUU IINNVVEESSTTIIGGAACCIIÓÓNN,, YY QQUUEE
PPOODDRRAANN CCOONNSSUULLTTAARR EENN LLAA BBIIBBLLIIOOTTEECCAA DDEE LLAA
CCOOMMUUNNIIDDAADD..

11. PPRROOPPOOSSIITTOO
 PPrreetteennddoo vviinnccuullaarr llaa eessccuueellaa ccoonn ssuu ccuullttuurraa yy
eessttaabblleecceerr uunn ppuueennttee eennttrree eell ssaallóónn ddee ccllaassee yy
ssuu eennttoorrnnoo ddaannddoo aa ccoonnoocceerr qquuee llaa eessccuueellaa
rreeccoonnooccee,, vvaalloorraa,, rreessppeettaa yy ffoommeennttaa ssuu ccuullttuurraa..
FFoorrttaalleecciieennddoo eell ccoonnoocciimmiieennttoo yy eell oorrgguulllloo ppoorr
llaa ccuullttuurraa pprrooppiiaa,, ccoommoo eelleemmeennttoo ppaarraa aaffiiaannzzaarr
llaa iiddeennttiiddaadd..