Luca Cadamuro, profile picture
Uploaded byLuca Cadamuro
PPT, PDF899 views

Capire la proprietà privata: attribuzioni e limiti

Breve ed essenziale trattazione dell'istituto della proprietà privata con cenni, meramente esplicativi ed esemplificativi, in materia di diritti reali, possesso e detenzione nonché con brevi riferimenti al rapporto tra proprietà e istituti limitativi della medesima.

Law◦

Embed presentation

Download to read offline
CCaappiirree llaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa PPrroopprriieettàà pprriivvaattaa:: ttrraattttaazziioonnee eesssseennzziiaallee ddeellll’’iissttiittuuttoo ggiiuurriiddiiccoo.. Per “Rete + Sicura” informa
IInnttrroodduuzziioonnee TTuuttttii ccoonnssiiddeerriiaammoo ““qquuaallccoossaa”” ccoommee ““pprroopprriioo””.. MMaa ccoossaa ddeerriivvaa ddaall ffaattttoo ddii ccoonnssiiddeerraarree ““qquuaallccoossaa”” ccoommee ““pprroopprriioo””?? AAllccuunnee iiddeeee mmoollttoo ddiiffffuussee nneell sseennttiirree ccoommuunnee:: • CCoonn llaa ccoossaa mmiiaa ffaacccciioo qquueelllloo cchhee vvoogglliioo • DDeellllaa ccoossaa mmiiaa ddiissppoonnggoo ccoommee vvoogglliioo • SSuullllaa ccoossaa mmiiaa ffaacccciioo qquueelllloo cchhee vvoogglliioo • EEttcc.. ÈÈ vveerraammeennttee ccoossìì?? EE ssee èè ccoossìì,, iinn bbaassee aa ccoossaa??
Il “garante legislativo” ddeellllaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa IInn bbaassee aall ccoossiiddddeettttoo pprriinncciippiioo ddii ““ggeerraarrcchhiiaa ddeellllee ffoonnttii”” ddeell ddiirriittttoo,, aall vveerrttiiccee ddeellllaa ssttrruuttttuurraa ppiirraammiiddaallee ddeellllee cciittaattee ffoonnttii ddeell ddiirriittttoo,, ttrroovviiaammoo llaa CCoossttiittuuzziioonnee.. TTuuttttee llee ffoonnttii aadd eessssaa ssuubboorrddiinnaattee –– iinnvveerroo lleeggggee oorrddiinnaarriiaa ((ccoommpprreessoo iill ccooddiiccee cciivviillee)),, aattttii aavveennttii ffoorrzzaa ee vvaalloorree ddii lleeggggee ((dd..ll.. ee dd..llggss..)) eettcc.. –– nnoonn ppoossssoonnoo eesssseerree iinn ccoonnttrraassttoo ccoonn iill ddeettttaammee ddeellllaa ““ffoonnttee ssuupprreemmaa”” cchhee èè llaa CCoossttiittuuzziioonnee.. LLaa pprroopprriieettàà èè ppuubbbblliiccaa oo pprriivvaattaa.. ((……)).. LLaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa èè rriiccoonnoosscciiuuttaa ee ggaarraannttiittaa ddaallllaa lleeggggee,, cchhee nnee ddeetteerrmmiinnaa ii mmooddii ddii aaccqquuiissttoo,, ddii ggooddiimmeennttoo ee ii lliimmiittii aalllloo ssccooppoo ddii aassssiiccuurraarrnnee llaa ffuunnzziioonnee ssoocciiaallee ee ddii rreennddeerrllaa aacccceessssiibbiillee aa ttuuttttii.. LLaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa ppuuòò eesssseerree,, nneeii ccaassii pprreevveedduuttii ddaallllaa lleeggggee,, ee ssaallvvoo iinnddeennnniizzzzoo,, eesspprroopprriiaattaa ppeerr mmoottiivvii dd''iinntteerreessssee ggeenneerraallee.. ((……)) ((aarrttiiccoolloo 4422 CCoosstt..))
IInniizziiaammoo ddaallllaa ddeeffiinniizziioonnee AAbbbbiiaammoo iinnttrrooddoottttoo iill ““ggaarraannttee”” ddeellll’’iissttiittuuttoo.. OOrraa ddoobbbbiiaammoo ccaappiirree ccoossaa ccoommppoorrttaa llaa pprroopprriieettàà:: cceerrcchhiiaammoo ddii ddeeffiinniirrllaa.. LLaa lleeggggee iittaalliiaannaa nnoonn ddeeffiinniissccee llaa ““pprroopprriieettàà”” mmaa iill ““ccoonntteennuuttoo ddeell ddiirriittttoo”” ddii pprroopprriieettàà.. IIll pprroopprriieettaarriioo hhaa ddiirriittttoo ddii ggooddeerree ee ddiissppoorrrree ddeellllee ccoossee iinn mmooddoo ppiieennoo eedd eesscclluussiivvoo,, eennttrroo ii lliimmiittii ee ccoonn ll’’oosssseerrvvaannzzaa ddeeggllii oobbbblliigghhii ssttaabbiilliittii ddaallll’’oorrddiinnaammeennttoo ggiiuurriiddiiccoo.. ((aarrttiiccoolloo 83322 cc..cc..)) LLaa ddeeffiinniizziioonnee ddeell ccoonntteennuuttoo ddeell ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà ffoorrnniittaa ddaall ccooddiiccee cciivviillee,, ddeevvee eesssseerree ssccoommppoossttaa ppeerr eesssseerree ccoommpprreessaa.. LLaa ddeeffiinniizziioonnee cciissttaa èè eesssseennzziiaallee ppeerr ttuuttttoo ll’’oorrddiinnaammeennttoo ggiiuurriiddiiccoo:: èè uunn ““rriiffeerriimmeennttoo”” aanncchhee iill ddiirriittttoo aammmmiinniissttrraattiivvoo ee ppeennaallee..
QQuuiinnddii IInn ggeenneerraallee:: • LLaa pprroopprriieettàà èè –– sseemmpplliiffiiccaannddoo –– uunn ddiirriittttoo • TTaallee ddiirriittttoo ttrroovvaa rriiccoonnoosscciimmeennttoo ee ttuutteellaa ddii rraannggoo ccoossttiittuuzziioonnaallee • LL’’iissttiittuuttoo èè ddeeffiinniittoo,, nneell ssuuoo ccoonntteennuuttoo,, ddaall ccooddiiccee cciivviillee CCoonnccrreettaammeennttee:: • LLaa pprroopprriieettàà èè ppuubbbblliiccaa oo pprriivvaattaa;; • IIll ttiittoollaarree ddeell ddiirriittttoo ppuuòò ggooddeerree ee ddiissppoorrrree ddeellllaa ccoossaa ssooggggeettttaa aallllaa pprroopprriieettàà;; • IIll pprroopprriieettaarriioo hhaa ““ddiirriittttoo ddii ggooddeerree ee ddiissppoorrrree ddeellllee ccoossee iinn mmooddoo ppiieennoo eedd eesscclluussiivvoo””;; • MMaa ““eennttrroo ii lliimmiittii ee ccoonn ll’’oosssseerrvvaannzzaa ddeeggllii oobbbblliigghhii ssttaabbiilliittii ddaallll’’oorrddiinnaammeennttoo ggiiuurriiddiiccoo””;; • IIvvii ccoommpprreessii ii lliimmiittii ccoossttiittuuzziioonnaallii ee ddeellll’’oorrddiinnaammeennttoo ttuuttttoo:: ““aassssiiccuurraarree llaa ffuunnzziioonnee ssoocciiaallee”” ddeellllaa pprroopprriieettàà,, eesspprroopprriiaazziioonnee ppeerr ““mmoottiivvii ddii iinntteerreessssee ggeenneerraallee”” ee ppeerr llaa ttuutteellaa ddii aallttrrii pprreecceettttii ddii rriilliieevvoo ccoossttiittuuzziioonnaallee oo ccoommuunnqquuee iiddeennttiiffiiccaattii ddaallll’’oorrddiinnaammeennttoo..
PPrriimmee iimmpprreessssiioonnii?? • IIll pprroopprriieettaarriioo ppuuòò ddiissppoorrrree ee ggooddeerree ddeell bbeennee iinn mmooddoo ppiieennoo eedd eesscclluussiivvoo;; • IIll pprroopprriieettaarriioo hhaa aanncchhee ddeeii lliimmiittii nneellllaa ffaaccoollttàà ddii ggooddeerree ee nneell ppootteerree ddii ddiissppoorrrree.. CCoommee iinn mmoollttiissssiimmii aallttrrii ccaassii,, aanncchhee llaa pprroopprriieettàà èè ffrruuttttoo ddii uunn ““eeqquuiilliibbrriioo ddii iinntteerreessssii””,, ttuuttttii ddeeggnnii ddii ttuutteellaa.. EEsseemmppiioo:: èè vveerroo cchhee iill pprroopprriieettaarriioo ppuuòò aassccoollttaarree mmuussiiccaa aadd aallttoo vvoolluummee iinn ccaassaa pprroopprriiaa ((uunnaa mmooddaalliittàà ddii ggooddiimmeennttoo ddeellllaa ccoossaa)) ppeerrcchhéé nnee hhaa ddiirriittttoo.. ÈÈ vveerroo ppeerròò cchhee ll’’oorrddiinnaammeennttoo,, ppeerr ssaallvvaagguuaarrddaarree –– aadd eesseemmppiioo –– iill rriippoossoo ddeell vviicciinnoo ddii ccaassaa,, vviieettaa llee iimmmmiissssiioonnii ((iinn qquueessttoo ccaassoo ddii rruummoorree)) cchhee ssuuppeerraannoo llaa nnoorrmmaallee ttoolllleerraabbiilliittàà ((vv.. aarrtt.. 84444 cc..cc..))..
CCoossaa ppuuòò eesssseerree ooggggeettttoo ddeellllaa pprroopprriieettàà?? II bbeennii ppoossssoonnoo eesssseerree ooggggeettttoo ddii pprroopprriieettàà.. MMaa ccoossaa èè uunn bbeennee?? II bbeennii ssoonnoo llee ccoossee cchhee ppoossssoonnoo eesssseerree ooggggeettttoo ddii ddiirriittttii ((aarrtt.. 881100 cc..cc..)).. NNoonn ttuuttttii ii bbeennii ppoossssoonnoo eesssseerree ooggggeettttoo ddii ddiirriittttii:: ssoonnoo bbeennii ssoollaammeennttee llee ccoossee aattttee aa ssooddddiissffaarree eessiiggeennzzee mmaatteerriiaallii ee ddeebbbboonnoo eesssseerree,, aa lloorroo vvoollttaa,, ccoossee mmaatteerriiaallii ee ccoommmmeerrcciiaabbiillii.. II bbeennii,, cciiooèè llee ccoossee mmaatteerriiaallii cchhee ppoossssoonnoo eesssseerree ooggggeettttoo ddii ddiirriittttii,, ssoonnoo,, aa lloorroo vvoollttaa,, ddiissttiinnttii iinn::  BBeennii iimmmmoobbiillii ((è immobile tutto ciò che è naturalmente o artificialmente incorporato al suolo, anche per scopi solo transitori;; aarrtt.. 881122 cc..cc..));; eess.. ccaassaa..  BBeennii iimmmmoobbiillii ((ssii ttrraaee aa ccoonnttrraarriioo sseennssoo rriissppeettttoo aall bbeennee mmoobbiillee,, qquuiinnddii ttuuttttoo cciiòò cchhee nnoonn èè iimmmmoobbiillee,, èè mmoobbiillee));; eess.. ppeennnnaa..  BBeennii mmoobbiillii rreeggiissttrraattii ((bbeennii mmoobbiillii cchhee,, ppeerr aallccuunnee ppeeccuulliiaarriittàà,, sseegguuoonnoo uunn rreeggiimmee ssppeecciiffiiccoo ddii rreeggiissttrraazziioonnee pprreessssoo ppuubbbblliiccii rreeggiissttrrii));; eess.. aauuttoommoobbiillee..
Oggetto ddeellllaa pprroopprriieettàà ee ddiirriittttii TTuuttttii nnooii ssiiaammoo cceerrttaammeennttee pprroopprriieettaarrii ddii ppiiùù ccoossaa:: uunnaa ppeennnnaa,, uunn cceelllluullaarree,, uunn ccoommppuutteerr,, uunnaa ccaassaa,, uunn’’aauuttoommoobbiillee.. LL’’iinnssiieemmee ddii ttuuttttee qquueessttee ccoossee cchhee ssoonnoo ddii pprroopprriieettàà ddii uunnaa ppeerrssoonnaa ((ffiissiiccaa oo nnoonn)),, ffoorrmmaannoo iill ccoossiiddddeettttoo ““ppaattrriimmoonniioo””.. LLaa pprroopprriieettàà èè ssoollaammeennttee uunnoo ddeeii ddiirriittttii cchhee uunn ssooggggeettttoo ppuuòò vvaannttaarree vveerrssoo uunnaa oo ppiiùù ccoossee:: ii ddiirriittttii ((ccoommpprreessaa llaa pprroopprriieettàà)) cchhee ssii ppoossssoonnoo vvaannttaarree vveerrssoo uunnaa ccoossaa,, ssoonnoo nnoottii ccoommee ““ddiirriittttii rreeaallii””.. ÈÈ ddeettttoo ““rreeaallee”” iill ddiirriittttoo ssuullllaa ccoossaa,, ddaacccchhéé ll’’eettiimmoo ddeell ccoonncceettttoo èè llaattiinnoo ee ttrraaee oorriiggiinnee ddaall tteerrmmiinnee ““rreess””,, cciiooèè ““ccoossaa””.. IIll ddiirriittttoo rreeaallee èè iill ddiirriittttoo ssuullllaa ccoossaa cchhee ““sseegguuee”” llaa ccoossaa.. II ddiirriittttii rreeaallii ssoonnoo ““ttiippiiccii”” ee ““nnoommiinnaattii””::eessiissttoonnoo ssoollaammeennttee qquueellllii eelleennccaattii ddaallllaa lleeggggee ee nnoonn ssee nnee ppoossssoonnoo iinnvveennttaarree ddii aallttrrii,, nneellllaa ffoorrmmaa oo nneell ccoonntteennuuttoo.. TTaallii ddiirriittttii rreeaallii ssii ddiivviiddoonnoo iinn dd.. rr.. ““ddii ggooddiimmeennttoo”” ((pprroopprriieettàà,, eennffiitteeuussii,, ssuuppeerrffiicciiee,, uussuuffrruuttttoo,, uussoo,, aabbiittaazziioonnee,, sseerrvviittùù)) ee dd.. rr.. ““ddii ggaarraannzziiaa”” ((ppeeggnnoo,, iippootteeccaa)):: ssoonnoo ddii ggooddiimmeennttoo oo ddii ggaarraannzziiaa iinn bbaassee aallllaa ffiinnaalliittàà ppeerrsseegguuiittaa..
AAllccuunnee pprreecciissaazziioonnii AAbbbbiiaammoo vviissttoo cchhee llaa pprroopprriieettàà èè uunn ddiirriittttoo rreeaallee.. II ddiirriittttii rreeaallii ssoonnoo ((tteennddeennzziiaallmmeennttee)) ccaarraatttteerriizzzzaattii ddaa ttrree eelleemmeennttii:: • IImmmmeeddiiaatteezzzzaa:: iill ttiittoollaarree ddeell ddiirriittttoo rreeaallee hhaa iill ppootteerree ddii aaggiirree ((iinn sseennssoo ggiiuurriiddiiccoo:: ccoonn ggllii aappppoossiittii iissttiittuuttii ggiiuurriiddiiccii)) iinn mmaanniieerraa nnoonn mmeeddiiaattaa –– qquuiinnddii sseennzzaa bbiissooggnnoo ddii rriivvoollggeerrssii aa tteerrzzii –– iinn ttuutteellaa ddeell pprroopprriioo ddiirriittttoo,, aadd eesseemmppiioo nneeii ccoonnffrroonnttii ddii iinntteerrffeerreennzzee ddaa ppaarrttee ddii tteerrzzii;; • IInneerreennzzaa:: nneellllaa sslliiddee pprreecceeddeennttee aabbbbiiaammoo ddeettttoo cchhee ““iill ddiirriittttoo rreeaallee èè iill ddiirriittttoo ssuullllaa ccoossaa cchhee ““sseegguuee”” llaa ccoossaa””.. CCiiòò ssiiggnniiffiiccaa cchhee iill ddiirriittttoo rreeaallee cchhee iinnssiissttee ssuull bbeennee,, rreesstteerràà ssuull bbeennee;; aadd eesseemmppiioo uunnaa ccaassaa ggrraavvaattaa ddaa iippootteeccaa ((dd.. rr.. ddii ggaarraannzziiaa)),, aanncchhee ssee vveenndduuttaa,, rreesstteerràà ggrraavvaattaa ddaallll’’iippootteeccaa ppeerrcchhéé iill ddiirriittttoo rreeaallee ““sseegguuee”” iill bbeennee;; • AAssssoolluutteezzzzaa:: iill pprriinncciippiioo ssii rriittrroovvaa nneellllaa llooccuuzziioonnee ddeellll’’aarrtt.. 883322 cc..cc.. cchhee aaffffeerrmmaa llaa ffaaccoollttàà eedd iill ppootteerree ddii ggooddeerree ee ddiissppoorrrree iinn mmooddoo ppiieennoo eedd ““eesscclluussiivvoo”” ddeell bbeennee.. LL’’iiddeeaa èè rriiaassssuunnttaa nneellllaa mmaassssiimmaa llaattiinnaa ““iiuuss eexxcclluuddeennddii oommnneess aalliiooss””,, vvaallee aa ddiirree ““ddiirriittttoo ddii eesscclluuddeerree ttuuttttii ggllii aallttrrii”” ddaall ggooddiimmeennttoo ddeell bbeennee..
AAllccuunnee pprreecciissaazziioonnii,, ppaarrttee IIII LLaa pprroopprriieettàà èè uunn ccoonncceettttoo ddeell ttuuttttoo ddiivveerrssoo rriissppeettttoo aa:: • PPoosssseessssoo:: il possesso è il potere sulla cosa che si manifesta in un'attività corrispondente all'esercizio della proprietà o di altro diritto reale. Chi possiede, non per forza è il proprietario; il proprietario, invece, possiede il bene: ciò consente al proprietario di agire con azioni concesse al proprietario o al possessore (v. slide successiva). È un istituto caratterizzato da un elemento oggettivo (la effettiva disponibilità del bene) e da uno soggettivo (l’attitudine psicologica di poter godere e disporre del bene come il proprietario). Ha molta importanza in relazione all’istituto dell’usucapione (modo di acquisto della proprietà in virtù del possesso continuato per un certo periodo); • Detenzione: ha il medesimo elemento oggettivo del possesso ma un elemento soggettivo differente (l’attitudine psicologica non è quella di pretendersi proprietari del bene ma è quella di riconoscere l’altrui proprietà sul bene). È il caso, ad esempio, di un inquilino che ha la disponibilità dell’immobile ma non ha quell’atteggiamento psicologico di ch si vorrebbe pretendere quale proprietario.
IImmmmeeddiiaatteezzzzaa ddeellllaa pprroopprriieettàà ÈÈ uunnaa ddeellllee ccaarraatttteerriissttiicchhee ddeeii ddiirriittttii rreeaallii.. CCoonnssiissttee nneell ppootteerr ggiiuurriiddiiccaammeennttee aaggiirree iinn ttuutteellaa ddeell ddiirriittttoo,, sseennzzaa ddoovveerr rriicchhiieeddeerree aa tteerrzzii ll’’iinntteerrvveennttoo iinn nnoossttrroo ffaavvoorree.. TTaallee ccaarraatttteerriissttiiccaa ccoonnsseennttee aallccuunnee ““aazziioonnii”” ((ssoolluuzziioonnii ggiiuurriiddiicchhee)),, aattttiivvaabbiillii ddaall pprroopprriieettaarriioo:: • AAzziioonnee ddii rriivveennddiiccaazziioonnee:: cchhii,, aaffffeerrmmaannddoossii pprroopprriieettaarriioo,, nnoonn ssoolloo vvuuoollee cchhee ssii aacccceerrttii qquueessttaa ssuuaa qquuaalliittàà,, mmaa vvuuoollee aanncchhee cchhee llaa ccoossaa ssiiaa rreeccuuppeerraattaa ddaa cchhii llaa ddeettiieennee oo ppoossssiieeddee.. SSii ttrraattttaa,, qquuiinnddii,, ddii uunn pprroopprriieettaarriioo cchhee hhaa ppeerrssoo oo nnoonn èè rriiuusscciittoo mmaaii aa ccoonnsseegguuiirree iill ppoosssseessssoo ddeell bbeennee;; • AAzziioonnee nneeggaattoorriiaa:: èè aammmmeessssaa qquuaannddoo uunn aallttrroo ssooggggeettttoo aaffffeerrmmii ddii aavveerree ddiirriittttii ssuullllaa ccoossaa oo,, aaddddiirriittttuurraa,, aaffffeerrmmii ddii eesssseerree lluuii iill pprroopprriieettaarriioo;; • AAzziioonnee ddii rreeggoollaammeennttoo ddeeii ccoonnffiinnii:: ccoonnsseennttee ddii rriicchhiieeddeerree aallll’’aauuttoorriittàà ggiiuuddiizziiaarriiaa ddii aacccceerrttaarree nnoonn ggiiàà ll’’eessiisstteennzzaa ddeell ddiirriittttoo mmaa ddii ddeeffiinniirrlloo nneellllaa ssuuaa eesstteennssiioonnee ssppaazziiaallee;; • AAzziioonnee ppeerr aappppoossiizziioonnee ddeeii tteerrmmiinnii:: ccoonnsseennttee ddii rriicchhiieeddeerree cchhee ii ““tteerrmmiinnii””,, cciiooèè ii sseeggnnii cchhee iinnddiiccaannoo llaa ddeelliimmiittaazziioonnee ddeellllee pprroopprriieettàà,, vveennggaannoo aappppoossttii oo ccuurraattii,, ccoossìì ddaa nnoonn iiggnnoorraarrllii.. QQuueessttee aazziioonnii ssoonnoo ddeettttee ““ppeettiittoorriiee””:: ssoonnoo aattttiivvaabbiillii ddaall ssoolloo pprroopprriieettaarriioo ee ssoonnoo lluunngghhee ee ttaallvvoollttaa ccoommpplleessssee ssuull ppiiaannoo pprroobbaattoorriioo.. PPeerr iill ppoosssseessssoorree eessiissttoonnoo llee aazziioonnii ““ppoosssseessssoorriiee””,, ppiiùù cceelleerrii mmaa cchhee nnoonn ooffffrroonnoo ssoolluuzziioonnii cchhee ppoottrreemmmmoo cchhiiaammaarree ddeeffiinniittiivvee.. QQuuiinnddii:: ssee iill pprroopprriieettaarriioo èè aanncchhee ppoosssseessssoorree,, ppoottrreebbbbee eesssseerree ppiiùù aaggeevvoollee rriiccoorrrreerree aallll’’aazziioonnee ppoosssseessssoorriiaa ppeerrcchhéé ppiiùù cceelleerree ee mmeennoo oonneerroossaa ssuull ppiiaannoo ddeellllaa pprroovvaa..
AAssssoolluutteezzzzaa ddeellllaa pprroopprriieettàà IIll pprroopprriieettaarriioo ppuuòò iimmppoorrrree llaa ssuuaa vvoolloonnttàà vveerrssoo tteerrzzii,, aaffffiinncchhéé qquueessttii tteerrzzii nnoonn eennttrriinnoo aallll’’iinntteerrnnoo ddeellllaa ssuuaa pprroopprriieettàà ee,, ssee qquueessttii tteerrzzii ggiiàà vvii ssii ttrroovvaannoo ccoonnttrroo llaa vvoolloonnttàà ddeell pprroopprriieettaarriioo,, iill pprroopprriieettaarriioo èè lleeggiittttiimmaattoo aadd aaggiirree ((iinn sseennssoo pprroocceessssuuaallee)) aaffffiinncchhéé ttaallii ssooggggeettttii aabbbbaannddoonniinnoo iill ssuuoo ffoonnddoo.. AAbbbbiiaammoo vviissttoo cchhee iill pprroopprriieettaarriioo èè ttiittoollaarree ddii ddeetteerrmmiinnaattee ““aazziioonnii””:: ssee iill pprroopprriieettaarriioo ddeellll’’aappppaarrttaammeennttoo èè iinn ffeerriiee ee qquuaallccuunnoo ssii iinnttrroodduuccee nneell ssuuoo aappppaarrttaammeennttoo,, qquuaallii rriimmeeddii hhaa?? VViiggeennddoo iill pprriinncciippiioo ddii aassssoolluutteezzzzaa,, iill pprroopprriieettaarriioo hhaa cceerrttaammeennttee ddiirriittttoo ddii rriicchhiieeddeerree aallll’’aauuttoorriittàà ggiiuuddiizziiaarriiaa uunn pprroovvvveeddiimmeennttoo cchhee ggllii ccoonnsseennttaa ddii rriiaavveerree llaa ppiieennaa ddiissppoonniibbiilliittàà ddeellll’’iimmmmoobbiillee.. AAtttteennzziioonnee:: llee aazziioonnii ddii ccuuii ssttiiaammoo ppaarrllaannddoo ssoonnoo aazziioonnii cciivviillii!! NNoonn ddoobbbbiiaammoo ccoonnffoonnddeerree ll’’aazziioonnee cciivviillee ccoonn uunn iinntteerrvveennttoo ddii nnaattuurraa ppeennaallee:: EEss.. ll’’aazziioonnee ddii nneeggaazziioonnee èè uunn’’aazziioonnee cchhee ssii eesseerrcciittaa ddaavvaannttii aall ggiiuuddiiccee cciivviillee ee vvaallee ppeerr ““ooggnnii bbeennee”” ssooggggeettttoo aallllaa pprroopprriieettàà.. DDiivveerrssoo èè iill ccaassoo,, aadd eesseemmppiioo,, ddeell rreeaattoo ddii vviioollaazziioonnee ddii ddoommiicciilliioo cchhee èè uunnaa ffaattttiissppeecciiee aattttiivvaabbiillee nnoonn ccoonn uunn’’aazziioonnee cciivviillee bbeennssìì ccoonn uunnaa ““aazziioonnee”” ddii ddiirriittttoo ppeennaallee ddeettttaa ““qquueerreellaa”” eedd èè rriivvoollttaa aallllaa ttuutteellaa ddeell ssoolloo ddoommiicciilliioo ee nnoonn ddii ooggnnii bbeennee ooggggeettttoo ddii pprroopprriieettàà!!
PPrroopprriieettàà,, ddoommiicciilliioo,, ddiirriittttoo ppeennaallee?? CChhiiaarriiaammoo!! CCoommee ddeettttoo,, iill ccoonncceettttoo ddii pprroopprriieettàà sseerrvvee aanncchhee nneell ddrriittttoo ppeennaallee:: aallccuunnii rreeaattii ppoonnggoonnoo qquuaallee pprreessuuppppoossttoo ddeell pprroopprriioo eesssseerree,, ll’’eessiisstteennzzaa ddeellllaa pprroopprriieettàà.. • EEss.. ffuurrttoo:: cchhiiuunnqquuee ssii iimmppoosssseessssaa ddeellllaa ccoossaa mmoobbiillee aallttrruuii,, ssoottttrraaeennddoollaa aa cchhii llaa ddeettiieennee ((……)).. LL’’iinntteerreessssee ttuutteellaattoo ddaallllaa nnoorrmmaa ssuull ffuurrttoo èè iill ppoosssseessssoo ((qquuiinnddii ssii ttuutteellaa ttaannttoo iill pprroopprriieettaarriioo cchhee ppoossssiieeddee,, qquuaannttoo iill mmeerroo ppoosssseessssoorree)) ddeellllaa ccoossaa mmoobbiillee.. IInn qquueessttoo ccaassoo,, iill ppoosssseessssoorree ppoottrràà ““aaggiirree”” nnoonn ((rriivvoollggeennddoossii aadd uunn aavvvvooccaattoo)) ccoonn uunn’’iinniizziiaattiivvaa aavvaannttii aall ggiiuuddiiccee cciivviillee bbeennssìì mmeeddiiaannttee qquueerreellaa,, cciiooèè rriivvoolleennddoossii,, aadd eesseemmppiioo,, aaii CCaarraabbiinniieerrii cchhee rraaccccoogglliieerraannnnoo qquuaannttoo eessppoossttoo ee lloo ttrraassmmeetttteerraannnnoo aallllaa PPrrooccuurraa ddeellllaa RReeppuubbbblliiccaa cchhee iissccrriivveerràà llaa nnoottiizziiaa nneellll’’aappppoossiittoo rreeggiissttrroo.. • EEss.. vviioollaazziioonnee ddii ddoommiicciilliioo:: cchhii ssii iinnttrroodduuccee nneellll’’aallttrruuii aabbiittaazziioonnee oo iinn aallttrroo lluuooggoo ddii pprriivvaattaa ddiimmoorraa oo nneellllee ppeerrttiinneennzzee ddii eessssii,, ccoonnttrroo llaa vvoolloonnttàà eesspprreessssaa oo ttaacciittaa ddii cchhii hhaa iill ddiirriittttoo ddii eesscclluuddeerrlloo ((……)).. LL’’iinntteerreessssee ttuutteellaattoo èè llaa ccoossiiddddeettttaa lliibbeerrttàà ddoommeessttiiccaa,, cciiooèè iill ddiirriittttoo ddii vviivveerree lliibbeerraammeennttee iinn cceerrttii ssppaazzii.. IIll ccoonncceettttoo ddii ddoommiicciilliioo,, ppeerròò,, nnoonn èè eesstteessoo aadd ooggnnii nnoossttrraa pprroopprriieettàà mmaa ssoolloo aallllaa aabbiittaazziioonnee ((lluuooggoo oovvee nnoorrmmaallmmeennttee ssii ssvvoollggee llaa vviittaa ddoommeessttiiccaa:: eess.. ccaassaa,, rroouulloottttee eettcc..)) oo aallllaa pprriivvaattaa ddiimmoorraa ((lluuooggoo ddiivveerrssoo ddaallllaa aabbiittaazziioonnee oovvee ssii ssvvoollggee qquuaallssiiaassii aattttiivviittàà ddeellllaa vviittaa pprriivvaattaa cchhee rriicchhiieeddee ll’’aasstteennssiioonnee ddaallllee iinntteerrffeerreennzzee aallttrruuii:: eess.. ccaammeerraa dd’’hhootteell,, ssttuuddiioo pprrooffeessssiioonnaallee eettcc..)) oo aallllee ppeerrttiinneennzzee ((lluuoogghhii aacccceessssoorrii aadd aabbiittaazziioonnee oo pprriivvaattaa ddiimmoorraa:: eess.. ggaazzeebboo ddeeggllii aattttrreezzzzii ddaa ggiiaarrddiinnoo)).. AAnncchhee iinn qquueessttoo ccaassoo sseerrvvee llaa qquueerreellaa..
““IIoo ttii qquueerreelloo!!””:: ffaacccciiaammoo cchhiiaarreezzzzaa AAbbbbiiaammoo iimmppaarraattoo cchhee aallccuunnii iissttiittuuttii ddii ddiirriittttoo cciivviillee ee aallccuunnii iissttiittuuttii ddii ddiirriittttoo ppeennaallee hhaannnnoo eelleemmeennttii ccoommuunnii cchhee ssoonnoo qquueellllii ddeerriivvaannttii ddaallll’’aannaalliissii ddeellllaa pprroopprriieettàà –– ccoossìì ccoommee ddeessccrriittttaa ddaall ccooddiiccee cciivviillee –– ee ddii aallttrree ffiigguurree,, ccoommee ppoosssseessssoo ee ddeetteennzziioonnee.. BBeenncchhéé ggllii iissttiittuuttiivvii cciivviilliissttiiccii ee ppeennaalliissttiiccii aabbbbiiaannoo uunn cceerrttoo ssoossttrraattoo ccoommuunnee,, cciiòò nnoonn iimmpplliiccaa cchhee ssii ppoossssaa aaggiirree ““aa ggrraaddiimmeennttoo”” pprreeffeerreennddoo ll’’uunnaa oo ll’’aallttrraa ssoolluuzziioonnee!! CCiiòò ssii ssppiieeggaa ccoonn llaa llooggiiccaa ppoossttaa aallllaa bbaassee ddeeii dduuee rraammii ddeell ddiirriittttoo:: • DDiirriittttoo ppeennaallee:: ppoossssiiaammoo ddeeffiinniirrlloo ccoommee ““eexxttrreemmaa rraattiioo”” cchhee ll’’oorrddiinnaammeennttoo mmeettttee aa ddiissppoossiizziioonnee.. SSii aattttiivvaa uunn pprroocceeddiimmeennttoo ppeennaallee mmeeddiiaannttee qquueerreellaa ((aattttoo ccoonn ccuuii uunnaa ppeerrssoonnaa ooffffeessaa ddaall rreeaattoo oo uunn ssuuoo lleeggaallee rraapppprreesseennttaannttee rriicchhiieeddee aallll’’aauuttoorriittàà ddii ppeerrsseegguuiirree uunn ffaattttoo qquuaalliiffiiccaattoo ccoommee rreeaattoo ppeerr iill qquuaallee nnoonn ssiiaa ppoossssiibbiillee pprroocceeddeerree dd’’uuffffiicciioo)) oo ddeennuunncciiaa ((aattttoo ccoonn iill qquuaallee uunnaa ppeerrssoonnaa cchhee vviieennee aa ccoonnoosscceennzzaa ddii uunn ffaattttoo cchhee ccoossttiittuuiissccee rreeaattoo,, iinnffoorrmmaa ll’’aauuttoorriittàà ddii cciiòò nneell ccaassoo iinn ccuuii iill ffaattttoo ssiiaa ppeerrsseegguuiibbiillee dd’’uuffffiicciioo)).. NNoonn ttuuttttii ggllii iilllleecciittii cciivviillii ssoonnoo aanncchhee iilllleecciittii ppeennaallii.. • DDiirriittttoo cciivviillee:: rreeggoollaa ii rraappppoorrttii ttrraa pprriivvaattii ccoonn ll’’iinntteennttoo ddii rriiccoommppoorrrree llaa lliittee eedd èè ““mmeennoo iinnvvaassiivvoo”” rriissppeettttoo aall ddiirriittttoo ppeennaallee.. LLoo SSttaattoo ssii lliimmiittaa aa mmeetttteerree aa ddiissppoossiizziioonnee ddeellllee ppaarrttii iill ggiiuuddiiccee..
LLiimmiittii aall ddiirriittttoo:: ddiivviieettoo ddii aattttii eemmuullaattiivvii ((aarrtt.. 883333 cc..cc..)) IIll pprroopprriieettaarriioo nnoonn ppuuòò ffaarree aattttii ii qquuaallii nnoonn aabbbbiiaannoo aallttrroo ssccooppoo cchhee qquueelllloo ddii nnuuoocceerree oo rreeccaarree mmoolleessttiiaa aadd aallttrrii:: gli elementi dell’atto emulativo sono due: oggettivo, dato dal danno al vicino e alla mancanza di una utilità per chi lo pone in essere (la prassi ha mostrato che in realtà basta una minima utilità affinché il fatto non venga considerato emulativo), e soggettivo dato dalla presenza di animus nocendi (volontà di nuocere). È una soluzione cosiddetta “residuale”, cioè riservata tutti quei casi in cui non sia possibile intervenire con altri rimedi. Impone, data la natura residuale, una interpretazione molto restrittive.
LLiimmiittii aall ddiirriittttoo:: iimmmmiissssiioonnii ((aarrtt.. 884444 cc..cc..)) Il proprietario di un fondo non può impedire le immissioni di fumo o di calore, le esalazioni, i rumori, gli scuotimenti e simili propagazioni derivanti dal fondo del vicino, se non superano la normale tollerabilità, avuto anche riguardo alla condizione dei luoghi: eemmeerrggee llaa ffaammoossaa ““nnoorrmmaallee ttoolllleerraabbiilliittàà”” cchhee èè vvaalluuttaattaa ddaall ggiiuuddiiccee ccoonnssiiddeerraannddoo llee eessiiggeennzzee ddeellllaa pprroodduuzziioonnee ee llee ccaarraatttteerriissttiicchhee ddeell lluuooggoo.. SSii aaggiissccee ccoonnttrroo llee iimmmmiissssiioonnii ssee ll’’aattttiivviittàà cchhee llee pprroodduuccee èè lleecciittaa ee ccoonnttiinnuuaattaa nneell tteemmppoo ee ddeevvoonnoo eesssseerrccii pprreecceeddeennttii tteennttaattiivvii ddii rriissoolluuzziioonnee ddeellllaa lliittee iinn sseeddee nnoonn ggiiuuddiizziiaallee ((eess.. iinn sseeddee ccoonnddoommiinniiaallee)).. IIll ccoonncceettttoo ddii ““nnoorrmmaallee ttoolllleerraabbiilliittàà”” ccoonndduuccee ssppeessssoo aa vvaalluuttaazziioonnii ssooggggeettttiivvee cchhee nnoonn ppeerr ffoorrzzaa ddeevvoonnoo ccoorrrriissppoonnddeerree aaggllii ssttaannddaarrdd iimmppoossttii,, aadd eesseemmppiioo,, ddaa ffoonnttii aammmmiinniissttrraattiivvee ((eess.. ffoonnttii ccoommuunnaallii)).. IIll rriimmeeddiioo èè vvoollttoo aadd ootttteenneerree uunnaa ““iinniibbiizziioonnee”” ddeellll’’aattttiivviittàà mmoolleessttaa,, cciiooèè uunnaa cceessssaazziioonnee ddeellllaa mmeeddeessiimmaa cchhee,, iinn ccaassii ddii aattttiivviittàà pprroodduuttttiivvee,, ssaarràà uunn ccoommpprroommeessssoo ttrraa ll’’eessiiggeennzzaa ddeellllaa pprroodduuzziioonnee ee iill ddiirriittttoo aa nnoonn ssuubbiirree ttaallii iimmmmiissssiioonnii ((eess.. iinnssttaallllaazziioonnee ddii ppaannnneellllii iinnssoonnoorriizzzzaannttii)).. ÈÈ uunnaa ssoolluuzziioonnee mmoollttoo uussaattaa aanncchhee iinn aammbbiittoo ccoonnddoommiinnaallee ppooiicchhéé ii ttiittoollaarrii ddeell rriimmeeddiioo ssoonnoo ttuuttttii ccoolloorroo cchhee ssuubbiissccoonnoo ll’’iimmmmiissssiioonnee ee nnoonn ssoolloo ii pprroopprriieettaarrii..
LLiimmiittii aall ddiirriittttoo:: ddiissttaannzzee lleeggaallii ((887733 cc..cc..)) Il c.c. impone una distanza minima di tre metri tra costruzioni su fondi confinanti, consentendo deroghe maggiorate in capo agli di pianificazione locali . Gli strumenti urbanistici in tal senso sono di due tipi: integrativi del c.c. qualora conferiscano una tutela analoga al c.c. avendo come conseguenze il ripristino e il risarcimento e gli strumenti di tutela di interessi generali della collettività che prevedono non già misure da rispettare ma hanno come conseguenza il solo risarcimento. La nozione di costruzione è elaborata dalla giurisprudenza: è qualsiasi opera avente i caratteri della solidità, della stabilità, della immobilità rispetto al fondo. Così anche l’idea di fondi vicini è chiarita dalla giurisprudenza: sono fondi vicini quelli che si incontrano per almeno un segmento e non solo per uno spigolo. È anche possibile costruire pure sul confine, salvo poi rispondere secondo quanto previsto dal c.c. in materia.
LLiimmiittii aall ddiirriittttoo:: aallttrree ffoonnttii CCii ssoonnoo aallttrree ffoonnttii cchhee iimmppoonnggoonnoo lliimmiittaazziioonnii aall ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà:: EEss.. vviinnccoollii uurrbbaanniissttiiccii:: eess.. iill PPRRGG,, nneeii ssuuooii ccoonntteennuuttii ccoossiiddddeettttii pprroovvvveeddiimmeennttaallii ((cciiooèè cchhee iinncciiddoonnoo uunniillaatteerraallmmeennttee ssuullllaa ssffeerraa ggiiuurriiddiiccaa ddeeii pprriivvaattii)),, ppuuòò iimmppoorrrree uunn ““vviinnccoolloo”” aall ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà ddeell pprriivvaattoo,, cciiooèè uunnaa lliimmiittaazziioonnee aallllaa ffaaccoollttàà ddii ggooddeerree lliibbeerraammeennttee ddeell bbeennee.. CCiiòò ssii ggiiuussttiiffiiccaa ccoonn ll’’eessiiggeennzzaa ddeellll’’iinntteerreessssee ppuubbbblliiccoo.. UUnn ttiippiiccoo ccaassoo ddii vviinnccoolloo ddeerriivvaannttee ddaa PPRRGG èè qquueelllloo aappppoossttoo ssuu tteerrrreennii cchhee ssaarraannnnoo ddeessttiinnaattii aallllaa rreeaalliizzzzaazziioonnee ddii ooppeerree ppuubbbblliicchhee.. EEsssseennddoo iill ““vviinnccoolloo”” uunnaa iimmppoorrttaannttee lliimmiittaazziioonnee aall ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà,, llaa CCoorrttee ccoossttiittuuzziioonnaallee hhaa iimmppoossttoo aaii ffaauuttoorrii ddii ttaallii vviinnccoollii uunnaa dduurraattaa lliimmiittaattaa nneell tteemmppoo,, ttaallee ddaa ccoommpprriimmeerree ssoolloo mmoommeennttaanneeaammeennttee iill ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà.. TTaallii aassppeettttii pprroovvvveeddiimmeennttaallii ssoonnoo lleecciittii ppooiicchhéé ((vv.. sslliiddee iinniizziiaallii)) ttaannttoo llaa CCoossttiittuuzziioonnee qquuaannttoo aallttrree ffoonnttii ccoonnsseennttoonnoo uunnaa ccoommpprreessssiioonnee ddeellllaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa iinn rraaggiioonnee ddii uunn iinntteerreessssee ccoolllleettttiivvoo..
LLiimmiittii aall ddiirriittttoo:: aallttrree ffoonnttii EEss.. eesspprroopprriiaazziioonnee ppeerr ppuubbbblliiccaa uuttiilliittàà:: ssee ll’’aarrtt.. 883322 cc..cc.. ccoonnffeerriissccee aall pprroopprriieettaarriioo iill ppootteerree ddii ddiissppoorrrree lliibbeerraammeennttee ddeell bbeennee,, cciiooèè ddii iimmmmeetttteerree iill bbeennee nneell ccoossiiddddeettttoo ttrraaffffiiccoo ggiiuurriiddiiccoo ppeerr vveennddeerrlloo,, iinn sseegguuiittoo aadd aaccccoorrddii,, aadd uunn ddeetteerrmmiinnaattoo pprreezzzzoo,, vvaa rraammmmeennttaattoo cchhee llaa CCoossttiittuuzziioonnee aammmmeettttee ll’’eesspprroopprriiaazziioonnee ppeerr ppuubbbblliiccaa uuttiilliittàà.. LL’’eesspprroopprriiaazziioonnee ccoonnssiissttee nneellll’’aaccqquuiissiizziioonnee ddii uunn bbeennee nneell ppaattrriimmoonniioo ddii uunn eennttee ppuubbbblliiccoo nnoonn mmeeddiiaannttee uunn aattttoo ddii vvoolloonnttàà ((aadd eess.. iill ccoonnttrraattttoo ddii ccoommpprraavveennddiittaa)) ttrraa pprroopprriieettaarriioo ddeell bbeennee iinn qquueessttiioonnee eedd eennttee:: ll’’eesspprroopprriiaazziioonnee ccoonnssiissttee nneellll’’aaccqquuiissiizziioonnee ddeell bbeennee ddaa ppaarrttee ddeellll’’eennttee mmeeddiiaannttee uunn pprroovvvveeddiimmeennttoo,, cciiooèè uunn aattttoo ddeellllaa ppuubbbblliiccaa aammmmiinniissttrraazziioonnee cchhee iinncciiddee uunniillaatteerraallmmeennttee ssuullllaa ssffeerraa ggiiuurriiddiiccaa ddeell pprroopprriieettaarriioo.. LLaa CCoossttiittuuzziioonnee rriiccoonnoossccee aallll’’eesspprroopprriiaattoo iill ddiirriittttoo aadd uunnaa iinnddeennnniittàà cchhee –– aattttuuaallmmeennttee ee ddooppoo ll’’iinntteerrvveennttoo ddeellllaa CCoorrttee eeuurrooppeeaa ddeeii ddiirriittttii ddeellll’’uuoommoo –– ddeevvee aavvvviicciinnaarrssii iill ppiiùù ppoossssiibbiillee aall vvaalloorree ddii mmeerrccaattoo.. NN..BB.. ssii ppaarrllaa ddii iinnddeennnniittàà ee nnoonn ddii pprreezzzzoo..
LLiimmiittii aall ddiirriittttoo:: aallttrree ffoonnttii EEss.. qquueessttiioonnee ddeelllloo ““iiuuss aaeeddiiffiiccaannddii”” ((ddiirriittttoo ddii eeddiiffiiccaarree)):: sseennzzaa iinnoollttrraarrccii iinn ddiissppuuttee ddoottttrriinnaallii,, ppoossssiiaammoo aaffffeerrmmaarree cchhee,, ddii ffaattttoo,, iill ddiirriittttoo ddii eeddiiffiiccaarree ssuu uunn ffoonnddoo ddii pprroopprriieettàà,, èè uunn ddiirriittttoo ppiiùù tteeoorriiccoo cchhee pprraattiiccoo.. LL’’aarrtt.. 883322 cc..cc.. ccoonncceeddee aall ttiittoollaarree llaa ffaaccoollttàà ddii ggooddeerree lliibbeerraammeennttee ddeell bbeennee:: ssee iill pprroopprriieettaarriioo ddii uunn ffoonnddoo eeddiiffiiccaabbiillee ddeecciiddeessssee,, ccoonnvviinnttoo ddeellllaa ssuuaa ffaaccoollttàà,, ddii eeddiiffiiccaarrvvii uunnaa ccaassaa,, aannddrreebbbbee iinnccoonnttrroo aadd iinnnnuummeerreevvoollii gguuaaii.. GGllii ssttrruummeennttii uurrbbaanniissttiiccii,, llooccaallii ee nnoonn,, ppoossssoonnoo iimmppoorrrree vviinnccoollii ((aadd eesseemmppiioo ccoonn ddiivviieettii ddii ccoossttrruuiirree)) oo ppoossssoonnoo pprreevveeddeerree ddiivviieettii ddii ccoossttrruuiirree ddeetteerrmmiinnaattii ttiippii ddii iimmmmoobbiillii eettcc.. PPiiùù ccoommuunneemmeennttee,, ppeerr ppootteerr pprroocceeddeerree aadd eeddiiffiiccaazziioonnee,, èè nneecceessssaarriioo ddiissppoorrrree ddii uunn pprreevviioo aattttoo ddeellll’’eennttee ccoommppeetteennttee cchhee aauuttoorriizzzzaa ll’’iinntteerrvveennttoo,, ““rriimmuuoovveennddoo uunn ddiivviieettoo”” mmeeddiiaannttee aauuttoorriizzzzaazziioonnee ((cchhee ppuuòò aassssuummeerree ssvvaarriiaattee vveessttii:: eess.. ppeerrmmeessssoo ddii ccoossttrruuiirree oo,, ppeerr cceerrttii iinntteerrvveennttii,, SSCCIIAA eettcc..)).. AAnncchhee qquueessttoo èè uunn vveerrssaannttee cchhee iinncciiddee ppeessaanntteemmeennttee ssuull ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà iinn rraaggiioonnee ddeellllaa ssaallvvaagguuaarrddiiaa ddii iinntteerreessssii ccoolllleettttiivvii ccoommee iill ppaaeessaaggggiioo oo ll’’aasssseettttoo uurrbbaanniissttiiccoo..
LLiimmiittii aall ddiirriittttoo:: aallttrree ffoonnttii EEss.. ddiivviieettoo ppaattttiizziioo ddii aalliieennaarree:: aanncchhee ii pprriivvaattii ppoossssoonnoo iimmppoorrssii rreecciipprrooccii lliimmiittii aaii ppootteerrii ddeerriivvaannttii ddaallllaa pprroopprriieettàà.. ÈÈ iill ccaassoo ddeell ppaattttoo ddii nnoonn aalliieennaazziioonnee ddii uunn bbeennee.. TTaallee ppaattttoo èè ccoonntteennuuttoo iinn uunn ccoonnttrraattttoo cchhee llee ppaarrttii ssoottttoossccrriivvoonnoo ee,, qquuiinnddii,, aacccceettttaannoo.. TTaallee ppaattttoo nnoonn ppuuòò aavveerree uunnaa dduurraattaa iinnddeeffiinniittaa nneell tteemmppoo ppeerr nnoonn ccoommpprroommeetttteerree ccoonncceettttuuaallmmeennttee iill ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà ee,, ppiiùù pprreecciissaammeennttee,, iill ppootteerree ddii ddiissppoorrnnee..
CCoonncclluussiioonnii GGllii aassppeettttii ddaa ttrraattttaarree ssaarreebbbbeerroo mmoollttii ddii ppiiùù ee mmoollttoo ppiiùù ccoommpplleessssii.. LL’’iinntteennttoo ddii qquueessttee sslliiddee èè qquueelllloo ddii ffoorrnniirree uunnaa ppaannoorraammiiccaa mmoollttoo ggeenneerriiccaa rreellaattiivvaa aall ccoonncceettttoo ddii pprroopprriieettàà.. RRiiccoorrddiiaammoo cchhee llaa pprroopprriieettàà ttrroovvaa aammppiiee ttuutteellee mmaa aallttrreettttaannttee lliimmiittaazziioonnii.. PPrriimmaa ddii iinnttrraapprreennddeerree iinniizziiaattiivvee iimmppuullssiivvee cchhee ppoottrreebbbbeerroo rriivveellaarrssii iinnuuttiillii oo,, aaddddiirriittttuurraa,, ddaannnnoossee,, èè sseemmpprree bbeennee ccoonnssuullttaarree uunn eessppeerrttoo cchhee ppoossssaa ccoonnssiigglliiaarrccii iinn mmeerriittoo aallllee mmiigglliioorrii aazziioonnii ddaa iinnttrraapprreennddeerree iinn bbaassee aall ccaassoo ccoonnccrreettoo cchhee èè ee rreesstteerràà sseemmpprree uunn ccaassoo ppaarrttiiccoollaarree..

More Related Content

PPT
La gigantografia
byjuan6999mine
 
PPT
La gigantografia
byjuan6999mine
 
PPT
La gigantografia 2
byjuan6999mine
 
PPT
Capire la legittima difesa
byLuca Cadamuro
 
PPS
La diagnosi in medicina generale. La teoria e la pratica (Riccardo De Gobbi)
bycsermeg
 
PPT
Elementos básicos de la plástica
byctruchado
 
PPT
Computacion
bycristianlema1994
 
DOCX
Trabajocolaborativo.docx
byMarina Claudia Escobar Rojas
 
La gigantografia
byjuan6999mine
 
La gigantografia
byjuan6999mine
 
La gigantografia 2
byjuan6999mine
 
Capire la legittima difesa
byLuca Cadamuro
 
La diagnosi in medicina generale. La teoria e la pratica (Riccardo De Gobbi)
bycsermeg
 
Elementos básicos de la plástica
byctruchado
 
Computacion
bycristianlema1994
 
Trabajocolaborativo.docx
byMarina Claudia Escobar Rojas
 

What's hot

PPT
pasos para realizar una monografia
bycolegio nacional huaca
 
PPT
Nutrición, salud y ejercicio
byDr.James Vallejo Quintero M.D
 
PPT
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
byAni Istiana
 
PPT
Derecho penal delitos y penas
byLuz Adria Moreno
 
PPT
Aprenda o que é intertextualidade
byRogério Souza
 
PPT
Bukti+audit+dan+dokumentasi+audit
byKajitoha Kajitoha
 
PPT
Realidad virtual
bytonarincon
 
PPT
E mail writing-ettiquettes_146 23
byFederation of Medical Practitioner
 
ODP
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
byEmilio Gil (unjubilado)
 
PDF
RESUM Franc-Bord _
byRabah HELAL
 
PPT
Como mantener los_principios
byRecursos Cristianos. Org
 
PPT
Pertemuan i
bySyafrizal
 
PPT
Pemeriksaan fisik
byLoverzz Dewest
 
PPT
miracles behind reading (Mengapa Harus Membaca?)
byNur Arfah Mega
 
PPT
Leyes de Newton
byXAC75
 
PPT
Pendahuluan imunologi2009
byzhalsabella kh bahri
 
PPT
Peter Rigo: Christian Quotes
byPeter Rigo
 
PPT
05 bentuk penyelesaian sengketa
byAlalan Tanala
 
PPT
Transe Integrativo e Psicossomática
byProjeto Crisálida
 
PPT
O mundo dos réptiles
byvanesalidia
 
pasos para realizar una monografia
bycolegio nacional huaca
 
Nutrición, salud y ejercicio
byDr.James Vallejo Quintero M.D
 
Materi 1 hakikat penelitian = metodologi riset
byAni Istiana
 
Derecho penal delitos y penas
byLuz Adria Moreno
 
Aprenda o que é intertextualidade
byRogério Souza
 
Bukti+audit+dan+dokumentasi+audit
byKajitoha Kajitoha
 
Realidad virtual
bytonarincon
 
E mail writing-ettiquettes_146 23
byFederation of Medical Practitioner
 
Barrio de Montmartre y Basílica del Sagrado Corazón
byEmilio Gil (unjubilado)
 
RESUM Franc-Bord _
byRabah HELAL
 
Como mantener los_principios
byRecursos Cristianos. Org
 
Pertemuan i
bySyafrizal
 
Pemeriksaan fisik
byLoverzz Dewest
 
miracles behind reading (Mengapa Harus Membaca?)
byNur Arfah Mega
 
Leyes de Newton
byXAC75
 
Pendahuluan imunologi2009
byzhalsabella kh bahri
 
Peter Rigo: Christian Quotes
byPeter Rigo
 
05 bentuk penyelesaian sengketa
byAlalan Tanala
 
Transe Integrativo e Psicossomática
byProjeto Crisálida
 
O mundo dos réptiles
byvanesalidia
 

Similar to Capire la proprietà privata: attribuzioni e limiti

PPT
Ciência e arte da gratidão
byGrupo Crisálida de Biodanza
 
PPT
supply chain mgmt
bysai precious
 
PDF
CV Reezal 2015
byjoe_reez
 
DOCX
Liste des formations courte durée
byRabah HELAL
 
PPT
Bullismo b
byimartini
 
PPT
Bullismo n
byimartini
 
PPT
Bullismo n
byimartini
 
PDF
Obstacles connaissement
byRabah HELAL
 
PPT
Crol
byNicolas de Castro Echevarria
 
PPT
Adaptive rendering e ASP.NET 2.0 CSS Friendly Control Adapters 1.0
byDotNetMarche
 
PDF
A preparation - for sea
byRabah HELAL
 
PPT
Contract negotiations
bySaxbee Consultants
 
PPT
Bullismoaa
byimartini
 
PPT
Description of Project based learning
byD Woody
 
PPT
50 coaching slides2
byPaul Robere
 
PDF
5 code ism fixe trois objectifs principaux
byRabah HELAL
 
PPT
Creating the Startup The Accounting Panorama
bySteve Lines
 
PPT
IL CORPO PARLA… e il tuo cosa dice? - 2° incontro del Corso
byLorenzo Capello
 
PPT
презентация проекта Picture 1 анг версия
by92701
 
PPT
Business plan presentation_format
bybindur87
 
Ciência e arte da gratidão
byGrupo Crisálida de Biodanza
 
supply chain mgmt
bysai precious
 
CV Reezal 2015
byjoe_reez
 
Liste des formations courte durée
byRabah HELAL
 
Bullismo b
byimartini
 
Bullismo n
byimartini
 
Bullismo n
byimartini
 
Obstacles connaissement
byRabah HELAL
 
Crol
byNicolas de Castro Echevarria
 
Adaptive rendering e ASP.NET 2.0 CSS Friendly Control Adapters 1.0
byDotNetMarche
 
A preparation - for sea
byRabah HELAL
 
Contract negotiations
bySaxbee Consultants
 
Bullismoaa
byimartini
 
Description of Project based learning
byD Woody
 
50 coaching slides2
byPaul Robere
 
5 code ism fixe trois objectifs principaux
byRabah HELAL
 
Creating the Startup The Accounting Panorama
bySteve Lines
 
IL CORPO PARLA… e il tuo cosa dice? - 2° incontro del Corso
byLorenzo Capello
 
презентация проекта Picture 1 анг версия
by92701
 
Business plan presentation_format
bybindur87
 

Capire la proprietà privata: attribuzioni e limiti

  • 1.
    CCaappiirree llaa pprroopprriieettààpprriivvaattaa PPrroopprriieettàà pprriivvaattaa:: ttrraattttaazziioonnee eesssseennzziiaallee ddeellll’’iissttiittuuttoo ggiiuurriiddiiccoo.. Per “Rete + Sicura” informa
  • 2.
    IInnttrroodduuzziioonnee TTuuttttii ccoonnssiiddeerriiaammoo““qquuaallccoossaa”” ccoommee ““pprroopprriioo””.. MMaa ccoossaa ddeerriivvaa ddaall ffaattttoo ddii ccoonnssiiddeerraarree ““qquuaallccoossaa”” ccoommee ““pprroopprriioo””?? AAllccuunnee iiddeeee mmoollttoo ddiiffffuussee nneell sseennttiirree ccoommuunnee:: • CCoonn llaa ccoossaa mmiiaa ffaacccciioo qquueelllloo cchhee vvoogglliioo • DDeellllaa ccoossaa mmiiaa ddiissppoonnggoo ccoommee vvoogglliioo • SSuullllaa ccoossaa mmiiaa ffaacccciioo qquueelllloo cchhee vvoogglliioo • EEttcc.. ÈÈ vveerraammeennttee ccoossìì?? EE ssee èè ccoossìì,, iinn bbaassee aa ccoossaa??
  • 3.
    Il “garante legislativo”ddeellllaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa IInn bbaassee aall ccoossiiddddeettttoo pprriinncciippiioo ddii ““ggeerraarrcchhiiaa ddeellllee ffoonnttii”” ddeell ddiirriittttoo,, aall vveerrttiiccee ddeellllaa ssttrruuttttuurraa ppiirraammiiddaallee ddeellllee cciittaattee ffoonnttii ddeell ddiirriittttoo,, ttrroovviiaammoo llaa CCoossttiittuuzziioonnee.. TTuuttttee llee ffoonnttii aadd eessssaa ssuubboorrddiinnaattee –– iinnvveerroo lleeggggee oorrddiinnaarriiaa ((ccoommpprreessoo iill ccooddiiccee cciivviillee)),, aattttii aavveennttii ffoorrzzaa ee vvaalloorree ddii lleeggggee ((dd..ll.. ee dd..llggss..)) eettcc.. –– nnoonn ppoossssoonnoo eesssseerree iinn ccoonnttrraassttoo ccoonn iill ddeettttaammee ddeellllaa ““ffoonnttee ssuupprreemmaa”” cchhee èè llaa CCoossttiittuuzziioonnee.. LLaa pprroopprriieettàà èè ppuubbbblliiccaa oo pprriivvaattaa.. ((……)).. LLaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa èè rriiccoonnoosscciiuuttaa ee ggaarraannttiittaa ddaallllaa lleeggggee,, cchhee nnee ddeetteerrmmiinnaa ii mmooddii ddii aaccqquuiissttoo,, ddii ggooddiimmeennttoo ee ii lliimmiittii aalllloo ssccooppoo ddii aassssiiccuurraarrnnee llaa ffuunnzziioonnee ssoocciiaallee ee ddii rreennddeerrllaa aacccceessssiibbiillee aa ttuuttttii.. LLaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa ppuuòò eesssseerree,, nneeii ccaassii pprreevveedduuttii ddaallllaa lleeggggee,, ee ssaallvvoo iinnddeennnniizzzzoo,, eesspprroopprriiaattaa ppeerr mmoottiivvii dd''iinntteerreessssee ggeenneerraallee.. ((……)) ((aarrttiiccoolloo 4422 CCoosstt..))
  • 4.
    IInniizziiaammoo ddaallllaa ddeeffiinniizziioonnee AAbbbbiiaammoo iinnttrrooddoottttoo iill ““ggaarraannttee”” ddeellll’’iissttiittuuttoo.. OOrraa ddoobbbbiiaammoo ccaappiirree ccoossaa ccoommppoorrttaa llaa pprroopprriieettàà:: cceerrcchhiiaammoo ddii ddeeffiinniirrllaa.. LLaa lleeggggee iittaalliiaannaa nnoonn ddeeffiinniissccee llaa ““pprroopprriieettàà”” mmaa iill ““ccoonntteennuuttoo ddeell ddiirriittttoo”” ddii pprroopprriieettàà.. IIll pprroopprriieettaarriioo hhaa ddiirriittttoo ddii ggooddeerree ee ddiissppoorrrree ddeellllee ccoossee iinn mmooddoo ppiieennoo eedd eesscclluussiivvoo,, eennttrroo ii lliimmiittii ee ccoonn ll’’oosssseerrvvaannzzaa ddeeggllii oobbbblliigghhii ssttaabbiilliittii ddaallll’’oorrddiinnaammeennttoo ggiiuurriiddiiccoo.. ((aarrttiiccoolloo 83322 cc..cc..)) LLaa ddeeffiinniizziioonnee ddeell ccoonntteennuuttoo ddeell ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà ffoorrnniittaa ddaall ccooddiiccee cciivviillee,, ddeevvee eesssseerree ssccoommppoossttaa ppeerr eesssseerree ccoommpprreessaa.. LLaa ddeeffiinniizziioonnee cciissttaa èè eesssseennzziiaallee ppeerr ttuuttttoo ll’’oorrddiinnaammeennttoo ggiiuurriiddiiccoo:: èè uunn ““rriiffeerriimmeennttoo”” aanncchhee iill ddiirriittttoo aammmmiinniissttrraattiivvoo ee ppeennaallee..
  • 5.
    QQuuiinnddii IInn ggeenneerraallee:: • LLaa pprroopprriieettàà èè –– sseemmpplliiffiiccaannddoo –– uunn ddiirriittttoo • TTaallee ddiirriittttoo ttrroovvaa rriiccoonnoosscciimmeennttoo ee ttuutteellaa ddii rraannggoo ccoossttiittuuzziioonnaallee • LL’’iissttiittuuttoo èè ddeeffiinniittoo,, nneell ssuuoo ccoonntteennuuttoo,, ddaall ccooddiiccee cciivviillee CCoonnccrreettaammeennttee:: • LLaa pprroopprriieettàà èè ppuubbbblliiccaa oo pprriivvaattaa;; • IIll ttiittoollaarree ddeell ddiirriittttoo ppuuòò ggooddeerree ee ddiissppoorrrree ddeellllaa ccoossaa ssooggggeettttaa aallllaa pprroopprriieettàà;; • IIll pprroopprriieettaarriioo hhaa ““ddiirriittttoo ddii ggooddeerree ee ddiissppoorrrree ddeellllee ccoossee iinn mmooddoo ppiieennoo eedd eesscclluussiivvoo””;; • MMaa ““eennttrroo ii lliimmiittii ee ccoonn ll’’oosssseerrvvaannzzaa ddeeggllii oobbbblliigghhii ssttaabbiilliittii ddaallll’’oorrddiinnaammeennttoo ggiiuurriiddiiccoo””;; • IIvvii ccoommpprreessii ii lliimmiittii ccoossttiittuuzziioonnaallii ee ddeellll’’oorrddiinnaammeennttoo ttuuttttoo:: ““aassssiiccuurraarree llaa ffuunnzziioonnee ssoocciiaallee”” ddeellllaa pprroopprriieettàà,, eesspprroopprriiaazziioonnee ppeerr ““mmoottiivvii ddii iinntteerreessssee ggeenneerraallee”” ee ppeerr llaa ttuutteellaa ddii aallttrrii pprreecceettttii ddii rriilliieevvoo ccoossttiittuuzziioonnaallee oo ccoommuunnqquuee iiddeennttiiffiiccaattii ddaallll’’oorrddiinnaammeennttoo..
  • 6.
    PPrriimmee iimmpprreessssiioonnii?? •IIll pprroopprriieettaarriioo ppuuòò ddiissppoorrrree ee ggooddeerree ddeell bbeennee iinn mmooddoo ppiieennoo eedd eesscclluussiivvoo;; • IIll pprroopprriieettaarriioo hhaa aanncchhee ddeeii lliimmiittii nneellllaa ffaaccoollttàà ddii ggooddeerree ee nneell ppootteerree ddii ddiissppoorrrree.. CCoommee iinn mmoollttiissssiimmii aallttrrii ccaassii,, aanncchhee llaa pprroopprriieettàà èè ffrruuttttoo ddii uunn ““eeqquuiilliibbrriioo ddii iinntteerreessssii””,, ttuuttttii ddeeggnnii ddii ttuutteellaa.. EEsseemmppiioo:: èè vveerroo cchhee iill pprroopprriieettaarriioo ppuuòò aassccoollttaarree mmuussiiccaa aadd aallttoo vvoolluummee iinn ccaassaa pprroopprriiaa ((uunnaa mmooddaalliittàà ddii ggooddiimmeennttoo ddeellllaa ccoossaa)) ppeerrcchhéé nnee hhaa ddiirriittttoo.. ÈÈ vveerroo ppeerròò cchhee ll’’oorrddiinnaammeennttoo,, ppeerr ssaallvvaagguuaarrddaarree –– aadd eesseemmppiioo –– iill rriippoossoo ddeell vviicciinnoo ddii ccaassaa,, vviieettaa llee iimmmmiissssiioonnii ((iinn qquueessttoo ccaassoo ddii rruummoorree)) cchhee ssuuppeerraannoo llaa nnoorrmmaallee ttoolllleerraabbiilliittàà ((vv.. aarrtt.. 84444 cc..cc..))..
  • 7.
    CCoossaa ppuuòò eesssseerreeooggggeettttoo ddeellllaa pprroopprriieettàà?? II bbeennii ppoossssoonnoo eesssseerree ooggggeettttoo ddii pprroopprriieettàà.. MMaa ccoossaa èè uunn bbeennee?? II bbeennii ssoonnoo llee ccoossee cchhee ppoossssoonnoo eesssseerree ooggggeettttoo ddii ddiirriittttii ((aarrtt.. 881100 cc..cc..)).. NNoonn ttuuttttii ii bbeennii ppoossssoonnoo eesssseerree ooggggeettttoo ddii ddiirriittttii:: ssoonnoo bbeennii ssoollaammeennttee llee ccoossee aattttee aa ssooddddiissffaarree eessiiggeennzzee mmaatteerriiaallii ee ddeebbbboonnoo eesssseerree,, aa lloorroo vvoollttaa,, ccoossee mmaatteerriiaallii ee ccoommmmeerrcciiaabbiillii.. II bbeennii,, cciiooèè llee ccoossee mmaatteerriiaallii cchhee ppoossssoonnoo eesssseerree ooggggeettttoo ddii ddiirriittttii,, ssoonnoo,, aa lloorroo vvoollttaa,, ddiissttiinnttii iinn::  BBeennii iimmmmoobbiillii ((è immobile tutto ciò che è naturalmente o artificialmente incorporato al suolo, anche per scopi solo transitori;; aarrtt.. 881122 cc..cc..));; eess.. ccaassaa..  BBeennii iimmmmoobbiillii ((ssii ttrraaee aa ccoonnttrraarriioo sseennssoo rriissppeettttoo aall bbeennee mmoobbiillee,, qquuiinnddii ttuuttttoo cciiòò cchhee nnoonn èè iimmmmoobbiillee,, èè mmoobbiillee));; eess.. ppeennnnaa..  BBeennii mmoobbiillii rreeggiissttrraattii ((bbeennii mmoobbiillii cchhee,, ppeerr aallccuunnee ppeeccuulliiaarriittàà,, sseegguuoonnoo uunn rreeggiimmee ssppeecciiffiiccoo ddii rreeggiissttrraazziioonnee pprreessssoo ppuubbbblliiccii rreeggiissttrrii));; eess.. aauuttoommoobbiillee..
  • 8.
    Oggetto ddeellllaa pprroopprriieettààee ddiirriittttii TTuuttttii nnooii ssiiaammoo cceerrttaammeennttee pprroopprriieettaarrii ddii ppiiùù ccoossaa:: uunnaa ppeennnnaa,, uunn cceelllluullaarree,, uunn ccoommppuutteerr,, uunnaa ccaassaa,, uunn’’aauuttoommoobbiillee.. LL’’iinnssiieemmee ddii ttuuttttee qquueessttee ccoossee cchhee ssoonnoo ddii pprroopprriieettàà ddii uunnaa ppeerrssoonnaa ((ffiissiiccaa oo nnoonn)),, ffoorrmmaannoo iill ccoossiiddddeettttoo ““ppaattrriimmoonniioo””.. LLaa pprroopprriieettàà èè ssoollaammeennttee uunnoo ddeeii ddiirriittttii cchhee uunn ssooggggeettttoo ppuuòò vvaannttaarree vveerrssoo uunnaa oo ppiiùù ccoossee:: ii ddiirriittttii ((ccoommpprreessaa llaa pprroopprriieettàà)) cchhee ssii ppoossssoonnoo vvaannttaarree vveerrssoo uunnaa ccoossaa,, ssoonnoo nnoottii ccoommee ““ddiirriittttii rreeaallii””.. ÈÈ ddeettttoo ““rreeaallee”” iill ddiirriittttoo ssuullllaa ccoossaa,, ddaacccchhéé ll’’eettiimmoo ddeell ccoonncceettttoo èè llaattiinnoo ee ttrraaee oorriiggiinnee ddaall tteerrmmiinnee ““rreess””,, cciiooèè ““ccoossaa””.. IIll ddiirriittttoo rreeaallee èè iill ddiirriittttoo ssuullllaa ccoossaa cchhee ““sseegguuee”” llaa ccoossaa.. II ddiirriittttii rreeaallii ssoonnoo ““ttiippiiccii”” ee ““nnoommiinnaattii””::eessiissttoonnoo ssoollaammeennttee qquueellllii eelleennccaattii ddaallllaa lleeggggee ee nnoonn ssee nnee ppoossssoonnoo iinnvveennttaarree ddii aallttrrii,, nneellllaa ffoorrmmaa oo nneell ccoonntteennuuttoo.. TTaallii ddiirriittttii rreeaallii ssii ddiivviiddoonnoo iinn dd.. rr.. ““ddii ggooddiimmeennttoo”” ((pprroopprriieettàà,, eennffiitteeuussii,, ssuuppeerrffiicciiee,, uussuuffrruuttttoo,, uussoo,, aabbiittaazziioonnee,, sseerrvviittùù)) ee dd.. rr.. ““ddii ggaarraannzziiaa”” ((ppeeggnnoo,, iippootteeccaa)):: ssoonnoo ddii ggooddiimmeennttoo oo ddii ggaarraannzziiaa iinn bbaassee aallllaa ffiinnaalliittàà ppeerrsseegguuiittaa..
  • 9.
    AAllccuunnee pprreecciissaazziioonnii AAbbbbiiaammoovviissttoo cchhee llaa pprroopprriieettàà èè uunn ddiirriittttoo rreeaallee.. II ddiirriittttii rreeaallii ssoonnoo ((tteennddeennzziiaallmmeennttee)) ccaarraatttteerriizzzzaattii ddaa ttrree eelleemmeennttii:: • IImmmmeeddiiaatteezzzzaa:: iill ttiittoollaarree ddeell ddiirriittttoo rreeaallee hhaa iill ppootteerree ddii aaggiirree ((iinn sseennssoo ggiiuurriiddiiccoo:: ccoonn ggllii aappppoossiittii iissttiittuuttii ggiiuurriiddiiccii)) iinn mmaanniieerraa nnoonn mmeeddiiaattaa –– qquuiinnddii sseennzzaa bbiissooggnnoo ddii rriivvoollggeerrssii aa tteerrzzii –– iinn ttuutteellaa ddeell pprroopprriioo ddiirriittttoo,, aadd eesseemmppiioo nneeii ccoonnffrroonnttii ddii iinntteerrffeerreennzzee ddaa ppaarrttee ddii tteerrzzii;; • IInneerreennzzaa:: nneellllaa sslliiddee pprreecceeddeennttee aabbbbiiaammoo ddeettttoo cchhee ““iill ddiirriittttoo rreeaallee èè iill ddiirriittttoo ssuullllaa ccoossaa cchhee ““sseegguuee”” llaa ccoossaa””.. CCiiòò ssiiggnniiffiiccaa cchhee iill ddiirriittttoo rreeaallee cchhee iinnssiissttee ssuull bbeennee,, rreesstteerràà ssuull bbeennee;; aadd eesseemmppiioo uunnaa ccaassaa ggrraavvaattaa ddaa iippootteeccaa ((dd.. rr.. ddii ggaarraannzziiaa)),, aanncchhee ssee vveenndduuttaa,, rreesstteerràà ggrraavvaattaa ddaallll’’iippootteeccaa ppeerrcchhéé iill ddiirriittttoo rreeaallee ““sseegguuee”” iill bbeennee;; • AAssssoolluutteezzzzaa:: iill pprriinncciippiioo ssii rriittrroovvaa nneellllaa llooccuuzziioonnee ddeellll’’aarrtt.. 883322 cc..cc.. cchhee aaffffeerrmmaa llaa ffaaccoollttàà eedd iill ppootteerree ddii ggooddeerree ee ddiissppoorrrree iinn mmooddoo ppiieennoo eedd ““eesscclluussiivvoo”” ddeell bbeennee.. LL’’iiddeeaa èè rriiaassssuunnttaa nneellllaa mmaassssiimmaa llaattiinnaa ““iiuuss eexxcclluuddeennddii oommnneess aalliiooss””,, vvaallee aa ddiirree ““ddiirriittttoo ddii eesscclluuddeerree ttuuttttii ggllii aallttrrii”” ddaall ggooddiimmeennttoo ddeell bbeennee..
  • 10.
    AAllccuunnee pprreecciissaazziioonnii,, ppaarrtteeIIII LLaa pprroopprriieettàà èè uunn ccoonncceettttoo ddeell ttuuttttoo ddiivveerrssoo rriissppeettttoo aa:: • PPoosssseessssoo:: il possesso è il potere sulla cosa che si manifesta in un'attività corrispondente all'esercizio della proprietà o di altro diritto reale. Chi possiede, non per forza è il proprietario; il proprietario, invece, possiede il bene: ciò consente al proprietario di agire con azioni concesse al proprietario o al possessore (v. slide successiva). È un istituto caratterizzato da un elemento oggettivo (la effettiva disponibilità del bene) e da uno soggettivo (l’attitudine psicologica di poter godere e disporre del bene come il proprietario). Ha molta importanza in relazione all’istituto dell’usucapione (modo di acquisto della proprietà in virtù del possesso continuato per un certo periodo); • Detenzione: ha il medesimo elemento oggettivo del possesso ma un elemento soggettivo differente (l’attitudine psicologica non è quella di pretendersi proprietari del bene ma è quella di riconoscere l’altrui proprietà sul bene). È il caso, ad esempio, di un inquilino che ha la disponibilità dell’immobile ma non ha quell’atteggiamento psicologico di ch si vorrebbe pretendere quale proprietario.
  • 11.
    IImmmmeeddiiaatteezzzzaa ddeellllaa pprroopprriieettàà ÈÈ uunnaa ddeellllee ccaarraatttteerriissttiicchhee ddeeii ddiirriittttii rreeaallii.. CCoonnssiissttee nneell ppootteerr ggiiuurriiddiiccaammeennttee aaggiirree iinn ttuutteellaa ddeell ddiirriittttoo,, sseennzzaa ddoovveerr rriicchhiieeddeerree aa tteerrzzii ll’’iinntteerrvveennttoo iinn nnoossttrroo ffaavvoorree.. TTaallee ccaarraatttteerriissttiiccaa ccoonnsseennttee aallccuunnee ““aazziioonnii”” ((ssoolluuzziioonnii ggiiuurriiddiicchhee)),, aattttiivvaabbiillii ddaall pprroopprriieettaarriioo:: • AAzziioonnee ddii rriivveennddiiccaazziioonnee:: cchhii,, aaffffeerrmmaannddoossii pprroopprriieettaarriioo,, nnoonn ssoolloo vvuuoollee cchhee ssii aacccceerrttii qquueessttaa ssuuaa qquuaalliittàà,, mmaa vvuuoollee aanncchhee cchhee llaa ccoossaa ssiiaa rreeccuuppeerraattaa ddaa cchhii llaa ddeettiieennee oo ppoossssiieeddee.. SSii ttrraattttaa,, qquuiinnddii,, ddii uunn pprroopprriieettaarriioo cchhee hhaa ppeerrssoo oo nnoonn èè rriiuusscciittoo mmaaii aa ccoonnsseegguuiirree iill ppoosssseessssoo ddeell bbeennee;; • AAzziioonnee nneeggaattoorriiaa:: èè aammmmeessssaa qquuaannddoo uunn aallttrroo ssooggggeettttoo aaffffeerrmmii ddii aavveerree ddiirriittttii ssuullllaa ccoossaa oo,, aaddddiirriittttuurraa,, aaffffeerrmmii ddii eesssseerree lluuii iill pprroopprriieettaarriioo;; • AAzziioonnee ddii rreeggoollaammeennttoo ddeeii ccoonnffiinnii:: ccoonnsseennttee ddii rriicchhiieeddeerree aallll’’aauuttoorriittàà ggiiuuddiizziiaarriiaa ddii aacccceerrttaarree nnoonn ggiiàà ll’’eessiisstteennzzaa ddeell ddiirriittttoo mmaa ddii ddeeffiinniirrlloo nneellllaa ssuuaa eesstteennssiioonnee ssppaazziiaallee;; • AAzziioonnee ppeerr aappppoossiizziioonnee ddeeii tteerrmmiinnii:: ccoonnsseennttee ddii rriicchhiieeddeerree cchhee ii ““tteerrmmiinnii””,, cciiooèè ii sseeggnnii cchhee iinnddiiccaannoo llaa ddeelliimmiittaazziioonnee ddeellllee pprroopprriieettàà,, vveennggaannoo aappppoossttii oo ccuurraattii,, ccoossìì ddaa nnoonn iiggnnoorraarrllii.. QQuueessttee aazziioonnii ssoonnoo ddeettttee ““ppeettiittoorriiee””:: ssoonnoo aattttiivvaabbiillii ddaall ssoolloo pprroopprriieettaarriioo ee ssoonnoo lluunngghhee ee ttaallvvoollttaa ccoommpplleessssee ssuull ppiiaannoo pprroobbaattoorriioo.. PPeerr iill ppoosssseessssoorree eessiissttoonnoo llee aazziioonnii ““ppoosssseessssoorriiee””,, ppiiùù cceelleerrii mmaa cchhee nnoonn ooffffrroonnoo ssoolluuzziioonnii cchhee ppoottrreemmmmoo cchhiiaammaarree ddeeffiinniittiivvee.. QQuuiinnddii:: ssee iill pprroopprriieettaarriioo èè aanncchhee ppoosssseessssoorree,, ppoottrreebbbbee eesssseerree ppiiùù aaggeevvoollee rriiccoorrrreerree aallll’’aazziioonnee ppoosssseessssoorriiaa ppeerrcchhéé ppiiùù cceelleerree ee mmeennoo oonneerroossaa ssuull ppiiaannoo ddeellllaa pprroovvaa..
  • 12.
    AAssssoolluutteezzzzaa ddeellllaa pprroopprriieettàà IIll pprroopprriieettaarriioo ppuuòò iimmppoorrrree llaa ssuuaa vvoolloonnttàà vveerrssoo tteerrzzii,, aaffffiinncchhéé qquueessttii tteerrzzii nnoonn eennttrriinnoo aallll’’iinntteerrnnoo ddeellllaa ssuuaa pprroopprriieettàà ee,, ssee qquueessttii tteerrzzii ggiiàà vvii ssii ttrroovvaannoo ccoonnttrroo llaa vvoolloonnttàà ddeell pprroopprriieettaarriioo,, iill pprroopprriieettaarriioo èè lleeggiittttiimmaattoo aadd aaggiirree ((iinn sseennssoo pprroocceessssuuaallee)) aaffffiinncchhéé ttaallii ssooggggeettttii aabbbbaannddoonniinnoo iill ssuuoo ffoonnddoo.. AAbbbbiiaammoo vviissttoo cchhee iill pprroopprriieettaarriioo èè ttiittoollaarree ddii ddeetteerrmmiinnaattee ““aazziioonnii””:: ssee iill pprroopprriieettaarriioo ddeellll’’aappppaarrttaammeennttoo èè iinn ffeerriiee ee qquuaallccuunnoo ssii iinnttrroodduuccee nneell ssuuoo aappppaarrttaammeennttoo,, qquuaallii rriimmeeddii hhaa?? VViiggeennddoo iill pprriinncciippiioo ddii aassssoolluutteezzzzaa,, iill pprroopprriieettaarriioo hhaa cceerrttaammeennttee ddiirriittttoo ddii rriicchhiieeddeerree aallll’’aauuttoorriittàà ggiiuuddiizziiaarriiaa uunn pprroovvvveeddiimmeennttoo cchhee ggllii ccoonnsseennttaa ddii rriiaavveerree llaa ppiieennaa ddiissppoonniibbiilliittàà ddeellll’’iimmmmoobbiillee.. AAtttteennzziioonnee:: llee aazziioonnii ddii ccuuii ssttiiaammoo ppaarrllaannddoo ssoonnoo aazziioonnii cciivviillii!! NNoonn ddoobbbbiiaammoo ccoonnffoonnddeerree ll’’aazziioonnee cciivviillee ccoonn uunn iinntteerrvveennttoo ddii nnaattuurraa ppeennaallee:: EEss.. ll’’aazziioonnee ddii nneeggaazziioonnee èè uunn’’aazziioonnee cchhee ssii eesseerrcciittaa ddaavvaannttii aall ggiiuuddiiccee cciivviillee ee vvaallee ppeerr ““ooggnnii bbeennee”” ssooggggeettttoo aallllaa pprroopprriieettàà.. DDiivveerrssoo èè iill ccaassoo,, aadd eesseemmppiioo,, ddeell rreeaattoo ddii vviioollaazziioonnee ddii ddoommiicciilliioo cchhee èè uunnaa ffaattttiissppeecciiee aattttiivvaabbiillee nnoonn ccoonn uunn’’aazziioonnee cciivviillee bbeennssìì ccoonn uunnaa ““aazziioonnee”” ddii ddiirriittttoo ppeennaallee ddeettttaa ““qquueerreellaa”” eedd èè rriivvoollttaa aallllaa ttuutteellaa ddeell ssoolloo ddoommiicciilliioo ee nnoonn ddii ooggnnii bbeennee ooggggeettttoo ddii pprroopprriieettàà!!
  • 13.
    PPrroopprriieettàà,, ddoommiicciilliioo,, ddiirriittttooppeennaallee?? CChhiiaarriiaammoo!! CCoommee ddeettttoo,, iill ccoonncceettttoo ddii pprroopprriieettàà sseerrvvee aanncchhee nneell ddrriittttoo ppeennaallee:: aallccuunnii rreeaattii ppoonnggoonnoo qquuaallee pprreessuuppppoossttoo ddeell pprroopprriioo eesssseerree,, ll’’eessiisstteennzzaa ddeellllaa pprroopprriieettàà.. • EEss.. ffuurrttoo:: cchhiiuunnqquuee ssii iimmppoosssseessssaa ddeellllaa ccoossaa mmoobbiillee aallttrruuii,, ssoottttrraaeennddoollaa aa cchhii llaa ddeettiieennee ((……)).. LL’’iinntteerreessssee ttuutteellaattoo ddaallllaa nnoorrmmaa ssuull ffuurrttoo èè iill ppoosssseessssoo ((qquuiinnddii ssii ttuutteellaa ttaannttoo iill pprroopprriieettaarriioo cchhee ppoossssiieeddee,, qquuaannttoo iill mmeerroo ppoosssseessssoorree)) ddeellllaa ccoossaa mmoobbiillee.. IInn qquueessttoo ccaassoo,, iill ppoosssseessssoorree ppoottrràà ““aaggiirree”” nnoonn ((rriivvoollggeennddoossii aadd uunn aavvvvooccaattoo)) ccoonn uunn’’iinniizziiaattiivvaa aavvaannttii aall ggiiuuddiiccee cciivviillee bbeennssìì mmeeddiiaannttee qquueerreellaa,, cciiooèè rriivvoolleennddoossii,, aadd eesseemmppiioo,, aaii CCaarraabbiinniieerrii cchhee rraaccccoogglliieerraannnnoo qquuaannttoo eessppoossttoo ee lloo ttrraassmmeetttteerraannnnoo aallllaa PPrrooccuurraa ddeellllaa RReeppuubbbblliiccaa cchhee iissccrriivveerràà llaa nnoottiizziiaa nneellll’’aappppoossiittoo rreeggiissttrroo.. • EEss.. vviioollaazziioonnee ddii ddoommiicciilliioo:: cchhii ssii iinnttrroodduuccee nneellll’’aallttrruuii aabbiittaazziioonnee oo iinn aallttrroo lluuooggoo ddii pprriivvaattaa ddiimmoorraa oo nneellllee ppeerrttiinneennzzee ddii eessssii,, ccoonnttrroo llaa vvoolloonnttàà eesspprreessssaa oo ttaacciittaa ddii cchhii hhaa iill ddiirriittttoo ddii eesscclluuddeerrlloo ((……)).. LL’’iinntteerreessssee ttuutteellaattoo èè llaa ccoossiiddddeettttaa lliibbeerrttàà ddoommeessttiiccaa,, cciiooèè iill ddiirriittttoo ddii vviivveerree lliibbeerraammeennttee iinn cceerrttii ssppaazzii.. IIll ccoonncceettttoo ddii ddoommiicciilliioo,, ppeerròò,, nnoonn èè eesstteessoo aadd ooggnnii nnoossttrraa pprroopprriieettàà mmaa ssoolloo aallllaa aabbiittaazziioonnee ((lluuooggoo oovvee nnoorrmmaallmmeennttee ssii ssvvoollggee llaa vviittaa ddoommeessttiiccaa:: eess.. ccaassaa,, rroouulloottttee eettcc..)) oo aallllaa pprriivvaattaa ddiimmoorraa ((lluuooggoo ddiivveerrssoo ddaallllaa aabbiittaazziioonnee oovvee ssii ssvvoollggee qquuaallssiiaassii aattttiivviittàà ddeellllaa vviittaa pprriivvaattaa cchhee rriicchhiieeddee ll’’aasstteennssiioonnee ddaallllee iinntteerrffeerreennzzee aallttrruuii:: eess.. ccaammeerraa dd’’hhootteell,, ssttuuddiioo pprrooffeessssiioonnaallee eettcc..)) oo aallllee ppeerrttiinneennzzee ((lluuoogghhii aacccceessssoorrii aadd aabbiittaazziioonnee oo pprriivvaattaa ddiimmoorraa:: eess.. ggaazzeebboo ddeeggllii aattttrreezzzzii ddaa ggiiaarrddiinnoo)).. AAnncchhee iinn qquueessttoo ccaassoo sseerrvvee llaa qquueerreellaa..
  • 14.
    ““IIoo ttii qquueerreelloo!!””::ffaacccciiaammoo cchhiiaarreezzzzaa AAbbbbiiaammoo iimmppaarraattoo cchhee aallccuunnii iissttiittuuttii ddii ddiirriittttoo cciivviillee ee aallccuunnii iissttiittuuttii ddii ddiirriittttoo ppeennaallee hhaannnnoo eelleemmeennttii ccoommuunnii cchhee ssoonnoo qquueellllii ddeerriivvaannttii ddaallll’’aannaalliissii ddeellllaa pprroopprriieettàà –– ccoossìì ccoommee ddeessccrriittttaa ddaall ccooddiiccee cciivviillee –– ee ddii aallttrree ffiigguurree,, ccoommee ppoosssseessssoo ee ddeetteennzziioonnee.. BBeenncchhéé ggllii iissttiittuuttiivvii cciivviilliissttiiccii ee ppeennaalliissttiiccii aabbbbiiaannoo uunn cceerrttoo ssoossttrraattoo ccoommuunnee,, cciiòò nnoonn iimmpplliiccaa cchhee ssii ppoossssaa aaggiirree ““aa ggrraaddiimmeennttoo”” pprreeffeerreennddoo ll’’uunnaa oo ll’’aallttrraa ssoolluuzziioonnee!! CCiiòò ssii ssppiieeggaa ccoonn llaa llooggiiccaa ppoossttaa aallllaa bbaassee ddeeii dduuee rraammii ddeell ddiirriittttoo:: • DDiirriittttoo ppeennaallee:: ppoossssiiaammoo ddeeffiinniirrlloo ccoommee ““eexxttrreemmaa rraattiioo”” cchhee ll’’oorrddiinnaammeennttoo mmeettttee aa ddiissppoossiizziioonnee.. SSii aattttiivvaa uunn pprroocceeddiimmeennttoo ppeennaallee mmeeddiiaannttee qquueerreellaa ((aattttoo ccoonn ccuuii uunnaa ppeerrssoonnaa ooffffeessaa ddaall rreeaattoo oo uunn ssuuoo lleeggaallee rraapppprreesseennttaannttee rriicchhiieeddee aallll’’aauuttoorriittàà ddii ppeerrsseegguuiirree uunn ffaattttoo qquuaalliiffiiccaattoo ccoommee rreeaattoo ppeerr iill qquuaallee nnoonn ssiiaa ppoossssiibbiillee pprroocceeddeerree dd’’uuffffiicciioo)) oo ddeennuunncciiaa ((aattttoo ccoonn iill qquuaallee uunnaa ppeerrssoonnaa cchhee vviieennee aa ccoonnoosscceennzzaa ddii uunn ffaattttoo cchhee ccoossttiittuuiissccee rreeaattoo,, iinnffoorrmmaa ll’’aauuttoorriittàà ddii cciiòò nneell ccaassoo iinn ccuuii iill ffaattttoo ssiiaa ppeerrsseegguuiibbiillee dd’’uuffffiicciioo)).. NNoonn ttuuttttii ggllii iilllleecciittii cciivviillii ssoonnoo aanncchhee iilllleecciittii ppeennaallii.. • DDiirriittttoo cciivviillee:: rreeggoollaa ii rraappppoorrttii ttrraa pprriivvaattii ccoonn ll’’iinntteennttoo ddii rriiccoommppoorrrree llaa lliittee eedd èè ““mmeennoo iinnvvaassiivvoo”” rriissppeettttoo aall ddiirriittttoo ppeennaallee.. LLoo SSttaattoo ssii lliimmiittaa aa mmeetttteerree aa ddiissppoossiizziioonnee ddeellllee ppaarrttii iill ggiiuuddiiccee..
  • 15.
    LLiimmiittii aall ddiirriittttoo::ddiivviieettoo ddii aattttii eemmuullaattiivvii ((aarrtt.. 883333 cc..cc..)) IIll pprroopprriieettaarriioo nnoonn ppuuòò ffaarree aattttii ii qquuaallii nnoonn aabbbbiiaannoo aallttrroo ssccooppoo cchhee qquueelllloo ddii nnuuoocceerree oo rreeccaarree mmoolleessttiiaa aadd aallttrrii:: gli elementi dell’atto emulativo sono due: oggettivo, dato dal danno al vicino e alla mancanza di una utilità per chi lo pone in essere (la prassi ha mostrato che in realtà basta una minima utilità affinché il fatto non venga considerato emulativo), e soggettivo dato dalla presenza di animus nocendi (volontà di nuocere). È una soluzione cosiddetta “residuale”, cioè riservata tutti quei casi in cui non sia possibile intervenire con altri rimedi. Impone, data la natura residuale, una interpretazione molto restrittive.
  • 16.
    LLiimmiittii aall ddiirriittttoo::iimmmmiissssiioonnii ((aarrtt.. 884444 cc..cc..)) Il proprietario di un fondo non può impedire le immissioni di fumo o di calore, le esalazioni, i rumori, gli scuotimenti e simili propagazioni derivanti dal fondo del vicino, se non superano la normale tollerabilità, avuto anche riguardo alla condizione dei luoghi: eemmeerrggee llaa ffaammoossaa ““nnoorrmmaallee ttoolllleerraabbiilliittàà”” cchhee èè vvaalluuttaattaa ddaall ggiiuuddiiccee ccoonnssiiddeerraannddoo llee eessiiggeennzzee ddeellllaa pprroodduuzziioonnee ee llee ccaarraatttteerriissttiicchhee ddeell lluuooggoo.. SSii aaggiissccee ccoonnttrroo llee iimmmmiissssiioonnii ssee ll’’aattttiivviittàà cchhee llee pprroodduuccee èè lleecciittaa ee ccoonnttiinnuuaattaa nneell tteemmppoo ee ddeevvoonnoo eesssseerrccii pprreecceeddeennttii tteennttaattiivvii ddii rriissoolluuzziioonnee ddeellllaa lliittee iinn sseeddee nnoonn ggiiuuddiizziiaallee ((eess.. iinn sseeddee ccoonnddoommiinniiaallee)).. IIll ccoonncceettttoo ddii ““nnoorrmmaallee ttoolllleerraabbiilliittàà”” ccoonndduuccee ssppeessssoo aa vvaalluuttaazziioonnii ssooggggeettttiivvee cchhee nnoonn ppeerr ffoorrzzaa ddeevvoonnoo ccoorrrriissppoonnddeerree aaggllii ssttaannddaarrdd iimmppoossttii,, aadd eesseemmppiioo,, ddaa ffoonnttii aammmmiinniissttrraattiivvee ((eess.. ffoonnttii ccoommuunnaallii)).. IIll rriimmeeddiioo èè vvoollttoo aadd ootttteenneerree uunnaa ““iinniibbiizziioonnee”” ddeellll’’aattttiivviittàà mmoolleessttaa,, cciiooèè uunnaa cceessssaazziioonnee ddeellllaa mmeeddeessiimmaa cchhee,, iinn ccaassii ddii aattttiivviittàà pprroodduuttttiivvee,, ssaarràà uunn ccoommpprroommeessssoo ttrraa ll’’eessiiggeennzzaa ddeellllaa pprroodduuzziioonnee ee iill ddiirriittttoo aa nnoonn ssuubbiirree ttaallii iimmmmiissssiioonnii ((eess.. iinnssttaallllaazziioonnee ddii ppaannnneellllii iinnssoonnoorriizzzzaannttii)).. ÈÈ uunnaa ssoolluuzziioonnee mmoollttoo uussaattaa aanncchhee iinn aammbbiittoo ccoonnddoommiinnaallee ppooiicchhéé ii ttiittoollaarrii ddeell rriimmeeddiioo ssoonnoo ttuuttttii ccoolloorroo cchhee ssuubbiissccoonnoo ll’’iimmmmiissssiioonnee ee nnoonn ssoolloo ii pprroopprriieettaarrii..
  • 17.
    LLiimmiittii aall ddiirriittttoo::ddiissttaannzzee lleeggaallii ((887733 cc..cc..)) Il c.c. impone una distanza minima di tre metri tra costruzioni su fondi confinanti, consentendo deroghe maggiorate in capo agli di pianificazione locali . Gli strumenti urbanistici in tal senso sono di due tipi: integrativi del c.c. qualora conferiscano una tutela analoga al c.c. avendo come conseguenze il ripristino e il risarcimento e gli strumenti di tutela di interessi generali della collettività che prevedono non già misure da rispettare ma hanno come conseguenza il solo risarcimento. La nozione di costruzione è elaborata dalla giurisprudenza: è qualsiasi opera avente i caratteri della solidità, della stabilità, della immobilità rispetto al fondo. Così anche l’idea di fondi vicini è chiarita dalla giurisprudenza: sono fondi vicini quelli che si incontrano per almeno un segmento e non solo per uno spigolo. È anche possibile costruire pure sul confine, salvo poi rispondere secondo quanto previsto dal c.c. in materia.
  • 18.
    LLiimmiittii aall ddiirriittttoo::aallttrree ffoonnttii CCii ssoonnoo aallttrree ffoonnttii cchhee iimmppoonnggoonnoo lliimmiittaazziioonnii aall ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà:: EEss.. vviinnccoollii uurrbbaanniissttiiccii:: eess.. iill PPRRGG,, nneeii ssuuooii ccoonntteennuuttii ccoossiiddddeettttii pprroovvvveeddiimmeennttaallii ((cciiooèè cchhee iinncciiddoonnoo uunniillaatteerraallmmeennttee ssuullllaa ssffeerraa ggiiuurriiddiiccaa ddeeii pprriivvaattii)),, ppuuòò iimmppoorrrree uunn ““vviinnccoolloo”” aall ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà ddeell pprriivvaattoo,, cciiooèè uunnaa lliimmiittaazziioonnee aallllaa ffaaccoollttàà ddii ggooddeerree lliibbeerraammeennttee ddeell bbeennee.. CCiiòò ssii ggiiuussttiiffiiccaa ccoonn ll’’eessiiggeennzzaa ddeellll’’iinntteerreessssee ppuubbbblliiccoo.. UUnn ttiippiiccoo ccaassoo ddii vviinnccoolloo ddeerriivvaannttee ddaa PPRRGG èè qquueelllloo aappppoossttoo ssuu tteerrrreennii cchhee ssaarraannnnoo ddeessttiinnaattii aallllaa rreeaalliizzzzaazziioonnee ddii ooppeerree ppuubbbblliicchhee.. EEsssseennddoo iill ““vviinnccoolloo”” uunnaa iimmppoorrttaannttee lliimmiittaazziioonnee aall ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà,, llaa CCoorrttee ccoossttiittuuzziioonnaallee hhaa iimmppoossttoo aaii ffaauuttoorrii ddii ttaallii vviinnccoollii uunnaa dduurraattaa lliimmiittaattaa nneell tteemmppoo,, ttaallee ddaa ccoommpprriimmeerree ssoolloo mmoommeennttaanneeaammeennttee iill ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà.. TTaallii aassppeettttii pprroovvvveeddiimmeennttaallii ssoonnoo lleecciittii ppooiicchhéé ((vv.. sslliiddee iinniizziiaallii)) ttaannttoo llaa CCoossttiittuuzziioonnee qquuaannttoo aallttrree ffoonnttii ccoonnsseennttoonnoo uunnaa ccoommpprreessssiioonnee ddeellllaa pprroopprriieettàà pprriivvaattaa iinn rraaggiioonnee ddii uunn iinntteerreessssee ccoolllleettttiivvoo..
  • 19.
    LLiimmiittii aall ddiirriittttoo::aallttrree ffoonnttii EEss.. eesspprroopprriiaazziioonnee ppeerr ppuubbbblliiccaa uuttiilliittàà:: ssee ll’’aarrtt.. 883322 cc..cc.. ccoonnffeerriissccee aall pprroopprriieettaarriioo iill ppootteerree ddii ddiissppoorrrree lliibbeerraammeennttee ddeell bbeennee,, cciiooèè ddii iimmmmeetttteerree iill bbeennee nneell ccoossiiddddeettttoo ttrraaffffiiccoo ggiiuurriiddiiccoo ppeerr vveennddeerrlloo,, iinn sseegguuiittoo aadd aaccccoorrddii,, aadd uunn ddeetteerrmmiinnaattoo pprreezzzzoo,, vvaa rraammmmeennttaattoo cchhee llaa CCoossttiittuuzziioonnee aammmmeettttee ll’’eesspprroopprriiaazziioonnee ppeerr ppuubbbblliiccaa uuttiilliittàà.. LL’’eesspprroopprriiaazziioonnee ccoonnssiissttee nneellll’’aaccqquuiissiizziioonnee ddii uunn bbeennee nneell ppaattrriimmoonniioo ddii uunn eennttee ppuubbbblliiccoo nnoonn mmeeddiiaannttee uunn aattttoo ddii vvoolloonnttàà ((aadd eess.. iill ccoonnttrraattttoo ddii ccoommpprraavveennddiittaa)) ttrraa pprroopprriieettaarriioo ddeell bbeennee iinn qquueessttiioonnee eedd eennttee:: ll’’eesspprroopprriiaazziioonnee ccoonnssiissttee nneellll’’aaccqquuiissiizziioonnee ddeell bbeennee ddaa ppaarrttee ddeellll’’eennttee mmeeddiiaannttee uunn pprroovvvveeddiimmeennttoo,, cciiooèè uunn aattttoo ddeellllaa ppuubbbblliiccaa aammmmiinniissttrraazziioonnee cchhee iinncciiddee uunniillaatteerraallmmeennttee ssuullllaa ssffeerraa ggiiuurriiddiiccaa ddeell pprroopprriieettaarriioo.. LLaa CCoossttiittuuzziioonnee rriiccoonnoossccee aallll’’eesspprroopprriiaattoo iill ddiirriittttoo aadd uunnaa iinnddeennnniittàà cchhee –– aattttuuaallmmeennttee ee ddooppoo ll’’iinntteerrvveennttoo ddeellllaa CCoorrttee eeuurrooppeeaa ddeeii ddiirriittttii ddeellll’’uuoommoo –– ddeevvee aavvvviicciinnaarrssii iill ppiiùù ppoossssiibbiillee aall vvaalloorree ddii mmeerrccaattoo.. NN..BB.. ssii ppaarrllaa ddii iinnddeennnniittàà ee nnoonn ddii pprreezzzzoo..
  • 20.
    LLiimmiittii aall ddiirriittttoo::aallttrree ffoonnttii EEss.. qquueessttiioonnee ddeelllloo ““iiuuss aaeeddiiffiiccaannddii”” ((ddiirriittttoo ddii eeddiiffiiccaarree)):: sseennzzaa iinnoollttrraarrccii iinn ddiissppuuttee ddoottttrriinnaallii,, ppoossssiiaammoo aaffffeerrmmaarree cchhee,, ddii ffaattttoo,, iill ddiirriittttoo ddii eeddiiffiiccaarree ssuu uunn ffoonnddoo ddii pprroopprriieettàà,, èè uunn ddiirriittttoo ppiiùù tteeoorriiccoo cchhee pprraattiiccoo.. LL’’aarrtt.. 883322 cc..cc.. ccoonncceeddee aall ttiittoollaarree llaa ffaaccoollttàà ddii ggooddeerree lliibbeerraammeennttee ddeell bbeennee:: ssee iill pprroopprriieettaarriioo ddii uunn ffoonnddoo eeddiiffiiccaabbiillee ddeecciiddeessssee,, ccoonnvviinnttoo ddeellllaa ssuuaa ffaaccoollttàà,, ddii eeddiiffiiccaarrvvii uunnaa ccaassaa,, aannddrreebbbbee iinnccoonnttrroo aadd iinnnnuummeerreevvoollii gguuaaii.. GGllii ssttrruummeennttii uurrbbaanniissttiiccii,, llooccaallii ee nnoonn,, ppoossssoonnoo iimmppoorrrree vviinnccoollii ((aadd eesseemmppiioo ccoonn ddiivviieettii ddii ccoossttrruuiirree)) oo ppoossssoonnoo pprreevveeddeerree ddiivviieettii ddii ccoossttrruuiirree ddeetteerrmmiinnaattii ttiippii ddii iimmmmoobbiillii eettcc.. PPiiùù ccoommuunneemmeennttee,, ppeerr ppootteerr pprroocceeddeerree aadd eeddiiffiiccaazziioonnee,, èè nneecceessssaarriioo ddiissppoorrrree ddii uunn pprreevviioo aattttoo ddeellll’’eennttee ccoommppeetteennttee cchhee aauuttoorriizzzzaa ll’’iinntteerrvveennttoo,, ““rriimmuuoovveennddoo uunn ddiivviieettoo”” mmeeddiiaannttee aauuttoorriizzzzaazziioonnee ((cchhee ppuuòò aassssuummeerree ssvvaarriiaattee vveessttii:: eess.. ppeerrmmeessssoo ddii ccoossttrruuiirree oo,, ppeerr cceerrttii iinntteerrvveennttii,, SSCCIIAA eettcc..)).. AAnncchhee qquueessttoo èè uunn vveerrssaannttee cchhee iinncciiddee ppeessaanntteemmeennttee ssuull ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà iinn rraaggiioonnee ddeellllaa ssaallvvaagguuaarrddiiaa ddii iinntteerreessssii ccoolllleettttiivvii ccoommee iill ppaaeessaaggggiioo oo ll’’aasssseettttoo uurrbbaanniissttiiccoo..
  • 21.
    LLiimmiittii aall ddiirriittttoo::aallttrree ffoonnttii EEss.. ddiivviieettoo ppaattttiizziioo ddii aalliieennaarree:: aanncchhee ii pprriivvaattii ppoossssoonnoo iimmppoorrssii rreecciipprrooccii lliimmiittii aaii ppootteerrii ddeerriivvaannttii ddaallllaa pprroopprriieettàà.. ÈÈ iill ccaassoo ddeell ppaattttoo ddii nnoonn aalliieennaazziioonnee ddii uunn bbeennee.. TTaallee ppaattttoo èè ccoonntteennuuttoo iinn uunn ccoonnttrraattttoo cchhee llee ppaarrttii ssoottttoossccrriivvoonnoo ee,, qquuiinnddii,, aacccceettttaannoo.. TTaallee ppaattttoo nnoonn ppuuòò aavveerree uunnaa dduurraattaa iinnddeeffiinniittaa nneell tteemmppoo ppeerr nnoonn ccoommpprroommeetttteerree ccoonncceettttuuaallmmeennttee iill ddiirriittttoo ddii pprroopprriieettàà ee,, ppiiùù pprreecciissaammeennttee,, iill ppootteerree ddii ddiissppoorrnnee..
  • 22.
    CCoonncclluussiioonnii GGllii aassppeettttiiddaa ttrraattttaarree ssaarreebbbbeerroo mmoollttii ddii ppiiùù ee mmoollttoo ppiiùù ccoommpplleessssii.. LL’’iinntteennttoo ddii qquueessttee sslliiddee èè qquueelllloo ddii ffoorrnniirree uunnaa ppaannoorraammiiccaa mmoollttoo ggeenneerriiccaa rreellaattiivvaa aall ccoonncceettttoo ddii pprroopprriieettàà.. RRiiccoorrddiiaammoo cchhee llaa pprroopprriieettàà ttrroovvaa aammppiiee ttuutteellee mmaa aallttrreettttaannttee lliimmiittaazziioonnii.. PPrriimmaa ddii iinnttrraapprreennddeerree iinniizziiaattiivvee iimmppuullssiivvee cchhee ppoottrreebbbbeerroo rriivveellaarrssii iinnuuttiillii oo,, aaddddiirriittttuurraa,, ddaannnnoossee,, èè sseemmpprree bbeennee ccoonnssuullttaarree uunn eessppeerrttoo cchhee ppoossssaa ccoonnssiigglliiaarrccii iinn mmeerriittoo aallllee mmiigglliioorrii aazziioonnii ddaa iinnttrraapprreennddeerree iinn bbaassee aall ccaassoo ccoonnccrreettoo cchhee èè ee rreesstteerràà sseemmpprree uunn ccaassoo ppaarrttiiccoollaarree..