Teknik Industri USU

1. PPSSIIKKOOLLOOGGII IINNDDUUSSTTRRII
PPuubblliikkaassii bbyy ::ZZuuaannddaa
113300440033006600
TTeekknniikk IInndduussttrrii UUSSUU
DDiibbuuaatt oolleehh:: IIrr.. AAnniizzaarr,,
MM..KKeess

2. PPSSIIKKOOLLOOGGII IINNDDUUSSTTRRII
TTIIUU ::
AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmaammppuu mmeennyyeebbuuttkkaann,, mmeemmaahhaammii,, mmeennggaapplliikkaassiikkaann ddaann
mmeennggeemmbbaannggkkaann ppssiikkoollooggii iinndduussttrrii
TTIIKK ::
11.. AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii ppeerraannaann ppssiikkoollooggii ddaallaamm oorrggaanniissaassii
22.. AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii hhuubbuunnggaann aannttaarraa ppeekkeerrjjaaaann ddeennggaann pprreessttaassii
33.. AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii ffaakkttoorr--ffaakkttoorr yyaanngg mmeemmppeennggaarruuhhii pprreessttaassii kkeerrjjaa
44.. AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii ppeerraann kkeeppeemmiimmppiinnaann ddii ddaallaamm oorrggaanniissaassii
55.. AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii kkoonnfflliikk ddaann ssttrreess ddiiddaallaamm oorrggaanniissaassii
66.. AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii ddiinnaammiikkaa ddaann kkeerrjjaassaammaa ttiimm ddiiddaallaamm oorrggaanniissaassii
77.. AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii kkoommuunniikkaassii ddaann pprroosseess iinntteerrppeerrssoonnaall ddiiddaallaamm
oorrggaanniissaassii
88.. AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii ppssiikkoollooggii kkoonnssuummeenn

3. 33
MMAATTEERRII KKUULLIIAAHH ::
11.. PPeerraannaann PPssiikkoollooggii ddiiddaallaamm OOrrggaanniissaassii
22.. PPeekkeerrjjaaaann ddaann BBuuddaayyaa KKeerrjjaa
33.. FFaakkttoorr--ffaakkttoorr yyaanngg MMeemmppeennggaarruuhhii PPrreessttaassii KKeerrjjaa
44.. KKeeppeemmiimmppiinnaann
55.. KKoonnfflliikk ddaann SSttrreess
66.. DDiinnaammiikkaa ddaann KKeerrjjaassaammaa TTiimm
77.. KKoommuunniikkaassii ddaann PPrroosseess IInntteerrppeerrssoonnaall
88.. PPssiikkoollooggii KKoonnssuummeenn
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

4. 44
TTEEKKNNIIKK PPEENNIILLAAIIAANN ::
TTUUGGAASS && PPRREESSEENNTTAASSII == 3300 %%
UUJJIIAANN TTEENNGGAAHH SSEEMMEESSTTEERR == 3300 %%
UUJJIIAANN AAKKHHIIRR SSEEMMEETTEERR == 4400 %%
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

5. 55
KKUULLIIAAHH 11 ::
PPEERRAANNAANN PPSSIIKKOOLLOOGGII DDAALLAAMM OORRGGAANNIISSAASSII
TTIIKK ::
AAggaarr mmaahhaassiisswwaa mmeemmaahhaammii ppeerraannaann ppssiikkoollooggii ddaallaamm
oorrggaanniissaassii
TTOOPPIIKK KKUULLIIAAHH ::
11.. PPeennggeerrttiiaann PPssiikkoollooggii
22.. SSiisstteemm MMaannuussiiaa ((SSDDMM)) ddaallaamm OOrrggaanniissaassii
33.. PPeerraannaann PPssiikkoollooggii ddaallaamm OOrrggaanniissaassii
44.. HHuubbuunnggaann CCiirrii--cciirrii IInnddiivviidduu ddeennggaann PPrreessttaassii KKeerrjjaa
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

6. 66
11.. PPEENNGGAANNTTAARR
AA.. PPEENNGGEERRTTIIAANN PPSSIIKKOOLLOOGGII
PPSSIIKKOOLLOOGGII
PPSSIICCHHOO
LLOOGGOOSS
== JJIIWWAA
== IILLMMUU
JJaaddii ::
PPssiikkoollooggii aaddaallaahh iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann tteennttaanngg jjiiwwaa aattaauu iillmmuu
yyaanngg mmeemmppeellaajjaarrii ttiinnggkkaahh llaakkuu mmaannuussiiaa
PPssiikkoollooggii ttiiddaakk mmeemmppeellaajjaarrii jjiiwwaa//mmeennttaall iittuu sseeccaarraa llaannggssuunngg
kkaarreennaa ssiiffaattnnyyaa yyaanngg aabbssttrraakk,, tteettaappii ppssiikkoollooggii mmeemmbbaattaassii
ppaaddaa mmaanniiffeessttaassii ddaann eekksspprreessii ddaarrii jjiiwwaa//mmeennttaall tteerrsseebbuutt yyaakknnii
bbeerruuppaa ttiinnggkkaahh llaakkuu ddaann pprroosseess aattaauu kkeeggiiaattaannnnyyaa,, sseehhiinnggggaa
PPssiikkoollooggii ddaappaatt ddiiddeeffiinniissiikkaann sseebbaaggaaii iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann yyaanngg
mmeemmppeellaajjaarrii ttiinnggkkaahh llaakkuu ddaann pprroosseess mmeennttaall
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

7. 77
BB.. SSUUBB BBIIDDAANNGG PPSSIIKKOOLLOOGGII
PPssiikkoollooggii PPeennddiiddiikkaann
PPssiikkoollooggii KKlliinniiss
PPssiikkoollooggii SSoossiiaall
PPssiikkoollooggii PPeerrkkeemmbbaannggaann
PPssiikkoollooggii LLiinnttaass BBuuddaayyaa
PPssiikkoollooggii IInndduussttrrii && OOrrggaanniissaassii
PPssiikkoollooggii LLiinnggkkuunnggaann,, PPssiikkoollooggii OOllaahhrraaggaa
PPssiikkoollooggii AAnnaakk && RReemmaajjaa..
DDaarrii bbeebbeerraappaa ssuubb bbiiddaanngg tteerrsseebbuutt PPssiikkoollooggii IInndduussttrrii ddaann
OOrrggaanniissaassii mmeerruuppaakkaann bbiiddaanngg kkhhuussuuss yyaanngg
mmeemmffookkuusskkaann ppeerrhhaattiiaann ppaaddaa ppeenneerraappaann--ppeenneerraappaann iillmmuu
PPssiikkoollooggii bbaaggii mmaassaallaahh--mmaassaallaahh iinnddiivviidduu ddaallaamm
ppeerruussaahhaaaann yyaanngg sseeccaarraa kkhhuussuuss mmeennyyaannggkkuutt
ppeenngggguunnaaaann ssuummbbeerr ddaayyaa mmaannuussiiaa ddaann ppeerriillaakkuu
oorrggaanniissaassii..
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

8. 22.. SSIISSTTEEMM MMAANNUUSSIIAA DDAALLAAMM OORRGGAANNIISSAASSII
88
IInnttii ddaarrii oorrggaanniissaassii aaddaallaahh mmaannuussiiaa.. SSeemmeennttaarraa iittuu
oorrggaanniissaassii aaddaallaahh sseebbaaggaaii sseessuuaattuu ggeerraakk ddaarrii mmaannuussiiaa,,
oolleehh mmaannuussiiaa ddaann uunnttuukk mmaannuussiiaa..
INFORMASI ENERGI
SISTEM
INTEGRAL
MATERIAL MESIN
S D M
MERANCANG MEMASANG OPERASI MEMELIHARA
ENGINEERING MANAJEMEN
P R O F I T
GGaammbbaarr 11.. SSiisstteemm IInntteeggrraall
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

9. 99
33.. PPEERRAANNAANN PPSSIIKKOOLLOOGGII DDAALLAAMM
OORRGGAANNIISSAASSII ((PPEERRUUSSAAHHAAAANN))
MMeennuurruutt JJoohhnn MMiinneerr ddaallaamm bbuukkuunnyyaa IInndduussttrriiaall--
OOrrggaanniizzaattiioonnaall PPssyycchhoollooggyy ((11999922)),, ppeerraannaann ppssiikkoollooggii
ddaallaamm ppeerruussaahhaaaann iiaallaahh ::
TTeerrlliibbaatt ddaallaamm pprroosseess iinnppuutt ::
MMeellaakkuukkaann rreekkrruuttmmeenn,, sseelleekkssii,, ddaann ppeenneemmppaattaann
kkaarryyaawwaann..
BBeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii mmeeddiiaattoorr ddaallaamm hhaall--hhaall yyaanngg
bbeerroorriieennttaassii ppaaddaa pprroodduukkttiivviittaass::
MMeellaakkuukkaann ppeellaattiihhaann ddaann ppeennggeemmbbaannggaann,, mmeenncciippttaakkaann
mmaannaajjeemmeenn kkeeaammaannaann kkeerrjjaa ddaann tteekknniikk--tteekknniikk
ppeennggaawwaassaann kkiinneerrjjaa,, mmeenniinnggkkaattkkaann mmoottiivvaassii ddaann mmoorraall
kkeerrjjaa kkaarryyaawwaann,, mmeenneennttuukkaann ssiikkaapp--ssiikkaapp kkeerrjjaa yyaanngg bbaaiikk
ddaann mmeennddoorroonngg mmuunnccuullnnyyaa kkrreeaattiivviittaass kkaarryyaawwaann....
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

10. 1100
BBeerrffuunnggssii sseebbaaggaaii mmeeddiiaattoorr ddaallaamm hhaall--hhaall yyaanngg
bbeerroorriieennttaassii ppaaddaa ppeemmeelliihhaarraaaann::
MMeellaakkuukkaann hhuubbuunnggaann iinndduussttrriiaall ((ppeenngguussaahhaa--bbuurruuhh--
ppeemmeerriinnttaahh)),, mmeemmaassttiikkaann kkoommuunniikkaassii iinntteerrnnaall ppeerruussaahhaaaann
bbeerrllaannggssuunngg ddeennggaann bbaaiikk,, iikkuutt tteerrlliibbaatt sseeccaarraa aakkttiiff ddaallaamm
ppeenneennttuuaann ggaajjii ppeeggaawwaaii ddaann bbeerrttaanngggguunngg jjaawwaabb aattaass
ddaammppaakk yyaanngg ddiittiimmbbuullkkaannnnyyaa,, ppeellaayyaannaann bbeerruuppaa
bbiimmbbiinnggaann,, kkoonnsseelliinngg ddaann tthheerraappii bbaaggii kkaarryyaawwaann--
kkaarryyaawwaann yyaanngg mmeennggaallaammii mmaassaallaahh--mmaassaallaahh ppssiikkoollooggiiss
TTeerrlliibbaatt ddaallaamm pprroosseess oouuttppuutt::
MMeellaakkuukkaann ppeenniillaaiiaann kkiinneerrjjaa,, mmeenngguukkuurr pprroodduukkttiivviittaass
ppeerruussaahhaaaann,, mmeennggeevvaalluuaassii jjaabbaattaann ddaann kkiinneerrjjaa kkaarryyaawwaann..
PPeerraannaann ppssiikkoollooggii ddaallaamm oorrggaanniissaassii tteerrsseebbuutt bbeerrkkaaiittaann ddeennggaann
ppeenniinnggkkaattaann pprreessttaassii kkeerrjjaa ((pprroodduukkttiivviittaass kkeerrjjaa))..
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

11. 1111
4.. HHUUBBUUNNGGAANN CCIIRRII--CCIIRRII IINNDDIIVVIIDDUU DDEENNGGAANN
PPRREESSTTAASSII KKEERRJJAA
PPrreessttaassii kkeerrjjaa kkaarryyaawwaann ppeerruussaahhaaaann bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa
wwaallaauuppuunn bbeekkeerrjjaa ppaaddaa jjeenniiss mmeessiinn ddaann lliinnggkkuunnggaann
kkeerrjjaa yyaanngg ssaammaa..
PPeerrbbeeddaaaann pprreessttaassii kkeerrjjaa tteerrsseebbuutt ddiisseebbaabbkkaann oolleehh
aaddaannyyaa cciirrii--cciirrii iinnddiivviidduu,, yyaaiittuu :: mmiinnaatt && bbaakkaatt,,
mmoottiivvaassii,, kkeepprriibbaaddiiaaaann sseerrttaa ppeennggeettaahhuuaann
OOlleehh kkaarreennaa iittuu ppeerruussaahhaaaann hhaarruuss mmeenneettaappkkaann
ppeekkeerrjjaaaann yyaanngg sseessuuaaii ddeennggaann oorraannggnnyyaa.. OOrraanngg
ddiitteettaappkkaann tteerrsseebbuutt ttiiddaakk hhaannyyaa ddaallaamm mmaammppuu
mmeennyyeelleessaaiikkaann ppeekkeerrjjaaaann tteettaappii jjuuggaa hhaarruuss ddaappaatt
mmeennyyeessuuaaiikkaann ddiirrii tteerrhhaaddaapp ppeekkeerrjjaaaannnnyyaa..
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

12. 1122
AA.. MMIINNAATT && BBAAKKAATT
IInnddiivviidduu aakkaann bbeerrpprreessttaassii ddiiddaallaamm bbeekkeerrjjaa bbiillaa
ppiimmppiinnaann ppeerruussaahhaaaann ddaappaatt mmeenneemmppaattkkaannnnyyaa
ppaaddaa ppeekkeerrjjaaaann yyaanngg sseessuuaaii ddeennggaann mmiinnaatt &&
bbaakkaattnnyyaa..
MMiinnaatt && bbaakkaatt iinnddiivviidduu ddaappaatt ddiilliihhaatt mmeellaalluuii PPeettaa
KKeeiinnggiinnaann sseeppeerrttii bbeerriikkuutt ::
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

13. 1133
DDAATTAA
AAkkuunnttaann
PPeennggoollaahh ddaattaa
OOppeerraattoorr kkoommppuutteerr
JJuurruu bbaayyaarr
PPeennggiinnppuutt ddaattaa
PPeettuuggaass ppeerrppuussttaakkaaaann
BBEENNDDAA
KKoonnssuullttaann
AAnnaalliiss
PPeenneelliittii
SSttaattiissttiikk
AAnnaalliiss ssiisstteemm
PPeennggaammaatt
TTeecchhnniiccaall ssuuppppoorrtt
PPrroobblleemm sshhooootteerr IIllmmuuwwaann
IIDDEE
MMaannaajjeerr
PPeemmiimmppiinn ppeerruussaahhaaaann
AAhhllii mmeeddiiss//ppssiikkiiaatteerr
PPeenneeggaakk//aahhllii hhuukkuumm
SSaalleessmmaann
HHeeaadd HHuunntteerr
OORRAANNGG
PETA
KEINGIN
A
N
PPeerraawwaatt//BBiiddaann
SSaalloonn
PPeennjjaaggaa ccoouunntteerr
TTookkoo
PPeennjjaahhiitt
PPeettuuggaass llooggiissttiikk
TTuukkaanngg
FFoottoo ccooppyy
UUssttaazz//ppeennddeettaa
PPaarraannoorrmmaall
GGuurruu//ddoosseenn
IInnssttrruukkttuurr
KKoonnsseelloorr
RRiisseett && ppeennggeemmbbaannggaann
AArrssiitteekk
PPeemmeerrooggrraamm kkoommppuutteerr
PPeelluukkiiss
PPeennggrraajjiinn
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

14. 1144
BB.. MMOOTTIIVVAASSII
MMoottiivvaassii iiaallaahh hhaassrraatt ddiiddaallaamm ddiirrii iinnddiivviidduu yyaanngg
mmeennyyeebbaabbkkaann iiaa mmeellaakkuukkaann ttiinnddaakkaann.. MMeennuurruutt
MMcc.. CClleellllaanndd mmoottiivvaassii ddiiddoorroonngg oolleehh aaddaannyyaa
kkeebbuuttuuhhaann,, yyaaiittuu ::
KKeebbuuttuuhhaann uunnttuukk bbeerrpprreessttaassii ((NNeeeedd ooff
AAcchhiieevveemmeenntt))
KKeebbuuttuuhhaann uunnttuukk bbeerraaffiilliiaassii// bbeerrssaahhaabbaatt aattaauu
ddiitteerriimmaa oolleehh lliinnggkkuunnggaann ((NNeeeedd ooff AAffiilliiaattiioonn
KKeebbuuttuuhhaann uunnttuukk bbeerrkkuuaassaa ((NNeeeedd ooff PPoowweerr))
UUnnttuukk mmeelliihhaatt mmoottiivvaassii iinnddiivviidduu ddaappaatt ddiillaakkuukkaann
ddeennggaann MMcc.. CClleellllaanndd TTeesstt
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

15. 1155
CC.. KKEEPPRRIIBBAADDIIAAAANN
MMeennuurruutt JJuunngg ((ddaallaamm SSuurryyaabbrraattaa,, 22000011)) aaddaa dduuaa
ttiippee kkeepprriibbaaddiiaann iinnddiivviidduu,, yyaaiittuu ::
IInnttrroovveerrtt,, yyaaiittuu iinnddiivviidduu yyaanngg oorriieennttaassii ttiinnddaakkaann ddaann
ppeerrbbuuaattaannnnyyaa bbeerraassaall ddaarrii ddaallaamm ddiirriinnyyaa.. IInnddiivviidduu iinnii
cceennddeerruunngg tteerrttuuttuupp,, eeggooiiss,, ppeerrccaayyaa ddiirrii ddaann ssuukkaarr
mmeenneerriimmaa ppeennddaappaatt aattaauu mmaassuukkaann oorraanngg llaaiinn.. IIaa
mmeerruuppaakkaann pprriibbaaddii yyaanngg kkuukkuuhh,, tteeggaass ddaann tteegguuhh
ppeennddiirriiaann..
EEkkssttrroovveerrtt,, yyaaiittuu iinnddiivviidduu yyaanngg oorriieennttaassii ttiinnddaakkaann ddaann
ppeerrbbuuaattaannnnyyaa bbeerraassaall ddaarrii lluuaarr ddiirriinnyyaa ((lliinnggkkuunnggaann))..
IInnddiivviidduu iinnii cceennddeerruunngg tteerrbbuukkaa,, sseennaanngg bbeerrggaauull tteettaappii
ttiiddaakk ppeerrccaayyaa ddiirrii.. IIaa mmeerruuppaakkaann pprriibbaaddii rraappuuhh,, ttiiddaakk
tteegguuhh ppeennddiirriiaann ddaann bbaannyyaakk ppeerrttiimmbbaannggaann ddaallaamm
mmeennggaammbbiill kkeeppuuttuussaann..
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii

16. 1166
DD.. PPEENNGGEETTAAHHUUAANN
IInnddiivviidduu hhaarruuss mmeemmiilliikkii ppeennggeettaahhuuaann yyaanngg
sseessuuaaii ddeennggaann bbiiddaanngg kkeerrjjaannyyaa.. MMiissaallnnyyaa
sseesseeoorraanngg yyaanngg aakkaann ddiitteemmppaattkkaann ddiibbaaggiiaann
aaddmmiinniissttrraassii hhaarruuss mmeemmiilliikkii ppeennggeettaahhuuaann
tteennttaanngg ssuurraatt mmeennyyuurraatt,, ppeennggaarrssiippaann ddaann
sseebbaaggaaiinnyyaa..
KKoonnsseepp ddaann PPrroosseess MMaannaajjeemmeenn Perancangan OOrrggaanniissaassii