6. Mihin sairausvakuutusta tarvitaan:
esimerkkinä lääkekustannusten kunnittainen
vaihtelu
6
Lähde: Valaste et al. 2014: Kelan tutkimusosaston käynnissä
oleva hanke: Lääkekustannusten alueellinen vaihtelu
7. 7
0,0 %
5,0 %
10,0 %
15,0 %
20,0 %
25,0 %
30,0 %
Kuntien ja valtion rahoitus (sote-
maksu) %
Kelan sairaanhoitovakuutus %
Kelan työterveyshuolto %
shv-maksu
2,2%
Maakunnallinen sote-maksu ja shv-
maksu on mahdottomuus ilman valtion
tasausta
Valtakunnallinen
sote-maksu
16,8%
8. Kansallista sairaanhoitovakuutusta tarvitaan
erityisesti
• Kalliiden lääkkeiden kustannusriskin kattamiseen
• Harvinaissairaiden ja erityisryhmien lääkityksen ja
kuntoutuksen järjestämisessä
• Rajat ylittävän hoidon keskitetyssä
korvausjärjestelmässä
• Matkakorvausjärjestelmässä (suuret alueelliset ja
satunnaiset erot, resurssitarvetta ei ole helppo
objektiivisilla tarvekriteereillä määritellä)
8
14. MATKAT
• Kela on automatisoinut
maksatusjärjestelmää
• Korvaukset voi hakea sähköisesti
• Taksitilaukset keskitetty -> taksimatkojen
yhdistely, sähköinen korvaustenhaku
−Suoraveloitus = matkustaja maksaa
taksimatkalla vain omavastuuosuuden
14
15. Matkakorvaukset ikäryhmittäin ja käynnin syy
15
Lähde: Tillman ym. 2015, Matkat-hanke v. 2012 matkakorvauksista, Kelan tutkimusosaston hanke
0
10
20
30
40
50
60
70
1-10 11-20 21-30 31-40 41-50 51-60 61-70 71-80 81-90 Yli 90
Milj. euroa
Vuotta
Kelan kuntoutus Erikoissairaanhoito Muut
17. Yhteistyö muiden yhteiskunnan korvaamien
matkojen kanssa
• Meneillään kokeilu, jossa yhdistellään
Sodankylän ja Kemijärven VPL-asiakkaiden ja
Kelan korvaamien asiakkaiden kyytejä. Lisäksi
yhdistellään sairaanhoitopiirin ja Kelan
korvaamien asiakkaiden matkoja.
• Tulossa vastaava kokeilu Kymenlaaksoon
• Tuloksia Oulusta: lähes puolet Kelan
korvaamista kiireettömistä matkoista ja
matkakorvauksista kohdistui ihmisille, joilla oli
myös oikeus kunnan vammaiskuljetuksiin
• Molemmat painottuvat yli 65-vuotiaille
17
23. Yksityissektorin rooli tulevaisuudessa
• Kelan rekisterin avulla voidaan tuottaa tietoa
• Sosioekonomisista eroista palvelujen käytössä
• Palvelujen käytön kehitystrendejä ja käyttötiheyttä
• Vertailla palvelujen hintoja www.kela.fi/hintavertailu
• Arvioida kilpailun toimivuutta ja markkinoiden kehitystä koko
maassa ja eri alueilla
• Arvioida potilasvirtojen liikkuvuutta
23
24. Taantuma näkyy yksityisten palvelujen
käytössä
• Lasten ja työikäisten yksityisten palvelujen käyttö on
hiipunut valtakunnan tasolla
• Kaupunkikohtaisia eroja: pääkaupunkiseudulla
hiipuu – mutta esim. Kuopiossa ja Oulussa pientä
kasvua
• Eläkeikäisten palvelujen käyttö sen sijaan on lievästi
kasvanut – taantuma ei vaikuta eläkeläisten
palvelujen käyttöön samalla tavalla kuin muun
väestön
24
25. 25
Kuntalaisten käyttämät yksityisten
yleislääkäripalvelujen tuottajat (2012) –
helsinkiläiset olivat käyttäneet yli 300 eri palveluntuottajaa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
0 50 100 150 200 250 300 350
Palkkio (mediaani)
Lin. (Palkkio (mediaani))
helsinkiläiset
(313)
Palveluntuottajien lukumäärä, asiointitunnus
Palkkio,
mediaani, €
savukoskelaiset (7)
Mitä enemmän
tarjontaa – sitä
matalampi hinta
26. Hämeenlinnalaisten ortopediapalvelujen
käyttö (Kela-korvatut yksityislääkärikäynnit) 89 % oli käyttänyt omalla
asuinalueella tuotettuja palveluita ja 11 % muualla
26
Lähde: Riina Hiltunen 2015, Kelan korvaamat yksityislääkäripalvelut – toimialan
rekisterianalyysi -hanke
29. Reilu peli: omavastuu sama julkisella ja
yksityisellä
• Kustannusriskejä veronmaksajalle
nykyjärjestelmässä – yksityisten palvelujen käyttäjiä
paljon
• Nykyisin itse maksavien asiakkaiden maksaja
saattaisi vaihtua: omasta pussista julkisiin varoihin
29
2015 Kustannukset euroa Korvaukset euroa Omavastuut
Lääkärinpalkkiot 355 921 711 72 538 623 283 383 088
Hammashoito 395 180 202 95 194 119 299 986 083
Tutkimus ja hoito308 383 832 69 655 156 238 728 676
Yhteensä 1 059 485 745 237 387 898 822 097 847
30. Laatu
Vuosi
60 p.
70 p.
80 p.
v. 2007 v. 2011
Kilpailutetut palvelut
Palvelusetelillä
järjestyt palvelut
Keskimääräinen laatupisteiden muutos kahden
sopimuskauden välillä kilpailutetuissa palveluissa ja
palvelusetelillä järjestetyissä palveluissa
Kelan järjestämät vaikeavammaisten
avofysioterapiapalvelut, Kelan KILPA-hanke, Pekola Piia ym. 2016 (
vielä julkaisematon tutkimus)
Kiinteä
hinta laski
laatua !
32. Kyselyn toteuttaminen ja tausta
• Kysely kohdennettiin Manner-Suomessa asuville 20–
63 -vuotiaille avomuotoisen fysioterapia saajille.
• Kysely toteutettiin postitse syksyllä 2015.
• Yksinkertainen satunnaisotanta, 3400 henkilöä (noin 33%
kohderyhmästä ).
• Vastausprosentti 50,7%.
• Kyselyssä
• Selvitettiin asiakkaiden suhtautumista valinnanvapauteen
• Kartoitettiin fysioterapian valintaan liittyviä tekijöitä ja
mahdollisia tiedontarpeita.
33. Kyselyn alustavia tuloksia
• 82% vastaajista piti valinnanvapautta joko erittäin tärkeänä tai
tärkeänä
− Merkityksettömänä valinnanvapautta piti vain 5% vastaajista
− Naiset ja nuoremmat pitivät valinnanvapautta tärkeämpänä
− Asuinkunnan koko tai koettu terveydentila ei vaikuta
suhtautumiseen
• Lähes kaikki vastaajat suunnittelevat jatkavansa samalla
tuottajalla ja jatkuvuutta arvostetaan
− Tuottajan vaihtaminen on liittynyt mm. asiakkaan muuttamiseen,
tuottajan äitiyslomiin tai eläköitymiseen tai Kelan ja tuottajan
sopimuksen päättymiseen
− Vaihtoon ovat vaikuttaneet myös kuntoutujan oma arvio palvelun
laadusta tai heikosta asiakaspalvelusta
− Kilpailijoiden puute pienillä paikkakunnilla on osittain vaihdon
esteenä
39. Jatkossa
• Kelassa on alkamassa tutkimus, jossa selvitetään
asiakkaiden kysynnän ja palvelun laadun välistä
yhteyttä laajalla rekisteriaineistolla
• Kokonaan uusi tutkimussuuntaus Suomessa
• Kelan päätalossa järjestetään 17.5.2016
valinnanvapautta käsittelevä aamiaisseminaari
• Kannattaa seurata Kelan tutkimusosaston viestintää
(@kelantutkimus, http://www.kela.fi/tutkimus)
• Asiakkaan valintaa käsittelevä kirjallisuuskatsaus on
julkaistu Kelan työpapereita-sarjassa
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/160246