1.
Avoterveydenhuoltoa
rinnakkain ja päällekkäin eri
sosioekonomisissa ryhmissä
Tarkastelussa Oulu
Jenni Blomgren, erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto
Kelan etuudet sotessa -seminaari 1.12.2015

2.
Tausta: kolmen sektorin terveyspalvelut
• Perusterveydenhuollon avohoidon palveluita
tuotetaan kolmella sektorilla
• julkinen
• yksityinen
• työterveyshuolto
• Huoli palveluiden saatavuuden ja käytön eriarvosta
• eri sosioekonomisilla ryhmillä erilaiset mahdollisuudet
ja taipumukset käyttää eri sektoreiden palveluita
• Kaikkien sektoreiden palvelukäytön yhtäaikaisen
tutkimisen mahdollisuudet rekisteriaineistoilla olleet
heikot aineistojen saatavuudesta johtuen
2

3.
Tarkastelussa perusterveydenhuollon
avosairaanhoidon eri sektoreiden käyttö
• Tarkoituksena selvittää:
• Kuinka julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja
työterveyshuollon palvelujen käyttö jakautuu
työikäisessä väestössä?
• Miten yleistä on eri sektoreiden rinnakkais- ja
päällekkäiskäyttö?
• Miten eri sektoreiden käyttö ja käytettyjen sektoreiden
yhdistelmät eroavat tutkittavien tulotason ja
pääasiallisen toiminnan mukaan?
3

4.
Käytössä ainutlaatuinen rekisteriaineisto
perusterveydenhuollon avopalvelujen käytöstä
• Yksilötason rekisteriaineisto vuodelta 2013
• Tiedot kaikkien sektoreiden terveyspalveluiden käytöstä
(pl. suun terveydenhuolto)
1. Tiedot Oulun kaupungin järjestämistä perusterveydenhuollon
avosairaanhoidon palveluista (julkiset palvelut)
2. Tiedot Kelan korvaamista yksityislääkäripalveluista
3. Työterveyshuollon palvelut: Oulun työterveys, Attendo,
Mehiläinen, Terveystalo
− työterveyshuollon käynnit saatu tiettävästi ensimmäistä kertaa koottua
yksilötason kattavaan rekisteriaineistoon;
nämä neljä tuottajaa kattavat käytännössä kentän)
• Taustatietoa: sukupuoli, ikä, veronalaiset vuositulot,
eri tulolajeista päätelty pääasiallinen toiminta,
lääkkeiden korvausoikeudet (~krooniset sairaudet)
4

5.
Aineiston käsittely
• Työikäiset (25–64): 51 400 naista, 53 400 miestä
• Ikä vähintään 25, jotta opiskelijat rajautuvat pois ja
tulotieto luotettavaa
• Ikä korkeintaan 64, jotta ovat työikäisiä ja siten
voivat olla työterveyshuollon piirissä
• Erittelyjä pääasiallisen toiminnan ja tulotason
mukaan, erikseen naiset ja miehet
• Laskettu eri sektoreilla tapahtuneet kontaktit
kaikkiin ammattiryhmiin
• Myös erillisiä tarkasteluja koskien vain lääkärikäyntejä
• Laskettu mukaan kaikki kontaktit:
varsinaiset käynnit + puhelut ja nettikontaktit
5

6.
6
Aineiston
tunnuslukuja
- 25–64-v.
oululaiset
- tiedot 2013
- 105 000 hlöä

7.
Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö
eri sektoreilla, työikäiset oululaiset 2013
7
23
37
24
3314
11
4
1
6
3
20
112
16 3
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
NAISET MIEHET
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä

8.
Perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö
eri sektoreilla, työikäiset oululaiset 2013
8
23
37
24
3314
11
4
1
6
3
20
112
16 3
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
NAISET MIEHET
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä
Vain yksi
sektori
Kaksi
sektoria
Ei käyttöä
Kolme
sektoria

9.
Kuva muuttuu, kun otetaan mukaan
kaikki käynnit (lääkäri- ja hoitajakäynnit yms.)
9
15
29
23
3418
15
2
1
12
7
17
102
110
4
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
NAISET MIEHET
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä

10.
Seuraavat tarkastelut: mukana kaikki käynnit
• Jatkotarkastelut: mukana kaikkien ammattiryhmien
käynnit ja kontaktit, koska lääkärien ja hoitajien
tehtävien välinen työnjako on erilainen eri sektoreilla
• yksityisellä sektorilla ei käydä hoitajalla, mutta julkisella
hoitaja voi tehdä osittain samaa työtä kuin lääkäri
10

11.
Perusterveydenhuollon avopalveluiden eri
sektorien käyttö pääasiallisen toiminnan mukaan
11
11
23 18
27
12
44
51
15
24
37
30
44
22
69 67
29
33 4
3
3
2
4
3
23
46
9
4
4
12
4 5
348
20
40
43
56
25
22
18
7
20 42
35
10
15 16
15
2
6
3
3
1
4 4
2
1
1
1
1
1
1 1
1
15
3
5
6
9
2 2
12
8
4
5
5
12
2 2
7
22
22
7
6
3
11 10
17
11
18
5
4
11
6 6
101
6 8
4
5
3 3
2
0
2 3
1
3
0 1 19
17 16
9 13
6 7 10
3
9 9 6
10
2 3 4
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Palkansaaja
Yrittäjä
Eläkkeellä
Työtön
Vanh./sair.
Opiskelija
Muu
Kaikki
Palkansaaja
Yrittäjä
Eläkkeellä
Työtön
Vanh./sair.
Opiskelija
Muu
Kaikki
Naiset Miehet
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä

12.
Perusterveydenhuollon avopalveluiden eri
sektorien käyttö tuloviidenneksen mukaan
12
30
15
8 8 9
15
51
33
24 20 21
29
3
16 34 35 33 23
5
17 39 49 51 34
42
26 8 5 3
18
31
27
13
7 4
15
3
2
2
2 3
2
1
1
1 1 1
14
15
17
14
8
12
3
8 11 9
6
7
6
10 19
25
34
17
5
6 8 10 16 104
4 1 1 1
2
1
2 1 0 0 19 12 11 10 9 10
4 6 5 4 3 4
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
I
II
III
IV
V
Kaikki
I
II
III
IV
V
Kaikki
Naiset Miehet
Kaikkien sektoreiden käyttöä
Julkinen + yksityinen
Työterv.huolto + yksityinen
Työterv.huolto + julkinen
Vain yksityinen
Vain julkinen
Vain työterveyshuolto
Ei minkään sektorin käyttöä

13.
Taustatekijöiden vakiointi
• Kaikkien taustatekijöiden (ikä, krooniset sairaudet,
pääasiallinen toiminta ja tulotaso) yhtäaikainen
vakiointi ei muuttanut kokonaiskuvaa, joskin erot
ryhmien välillä vähän tasoittuivat
• Esimerkiksi:
• työttömien suuri palveluiden ulkopuolella olevien osuus ja
suuri julkista palvelua käyttäneiden osuus johtuivat osittain
eroista muissa taustatekijöissä (nuori ikä, pienet tulot)
• tuloryhmien erot ”vain julkinen” ja ”vain työterveyshuolto” -
luokkien osuuksissa olivat osittain mutta eivät kokonaan
yhteydessä eroihin pääasiallisessa toiminnassa
13

14.
Aineiston haasteita
• Käyntitiedot on talletettu Oulu-aineiston osa-
aineistoihin viidellä erilaisella systeemillä
• julkinen + yksityinen + 3 * työterveyshuolto
 tietojen yhteensovittaminen hankalaa
• Kaikista osa-aineistoista ei ole erotettavissa selkeästi
vain varsinaisia vastaanottokäyntejä vaan mukana
voivat olla esim. puhelinsoitot
• selkeintä laskea käyntien sijaan, onko ollut kontakteja eri
sektoreille
• Kaikista aineistoista ei ole myöskään samalla
tarkkuudella erotettavissa eri ammattiryhmien kontaktit
• selkeintä laskea, onko ollut kontakteja minkä tahansa
ko. sektorin ammattiryhmiin14

15.
Tulosten yhteenveto
• Työikäisillä työterveyshuolto oli ylivoimaisesti
käytetyin sektori, joko yksin tai yhdistettynä
yksityisiin palveluihin
• Työikäisistä oululaisista miehistä lähes 30 %, naisista 15 %
ei käyttänyt mitään perusterveyspalveluita vuoden aikana
• Etenkin palkansaajat ja hyvätuloiset käyttivät ainoastaan
työterveyshuoltoa tai sekä työterveyshuoltoa että yksityistä
mutta vain harvoin julkista
• Työttömät ja pienituloiset jäävät usein kokonaan
terveyspalveluiden ulkopuolelle
• Jos työtön tai pienituloinen käytti terveyspalveluita, ne
olivat useimmiten yksinomaan julkisen sektorin palveluita
15

16.
Lopuksi
• Perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä koskeva
rekisteritutkimus ollut hankalaa tai mahdotonta
• tietojärjestelmät olleet moninaisia ja vaikeasti yhteensopivia
ja työterveyshuollon yksilötason tietoja ei ole lainkaan ollut
käytössä
• Koko kentän kattava ongelma: sote-valmistelun
pohjana ei ole kunnollista tietopohjaa, pitkälti
kattavien ja luotettavien tutkimusaineistojen
puutteista johtuen
• Oulu-aineisto tarjoaa mahdollisuuden tarkastella
kaikkien sektoreiden käyttöä rekisteriaineistolla
16

17.
Kiitos!
17
© Oulun kaupunki
jenni.blomgren@kela.fi
Twitter:
@JenniBlomgren
Yhteistyössä:
Lauri Virta, Kela